Helsingin HO 22.5.2017 617 — Oikeudenkäynnin julkisuus

Syyttäjä pyysi, että asia käsitellään yleisön läsnäolematta ja että oikeudenkäyntiasiakirjat määrätään salassa pidettäviksi. Vastaaja on kertomiansa seikkojen vuoksi erityisen suojelun tarpeessa. Vastaaja on paljastanut laajamittaisen kansainvälisen huumeorganisaation, joka on sekä vastaajan itsensä että Suomen ulkopuolella suoritettujen esitutkintojen perusteella osoittautunut väkivaltaiseksi. Organisaatio haluaa tietää, mitä vastaaja on asiassa kertonut tai tulee kertomaan. Oikeudenkäynnissä tullaan käsittelemään sellaisia tietoja, joiden julkiseksi tuleminen asettaa vastaajan käytännössä välittömään hengenvaaraan.

Vastaaja yhtyi syyttäjän pyyntöön. Vastaaja ilmoitti, ettei halua tulla oikeudenkäynnissä kuulluksi.

Asianajaja ilmoitti päämiehensä A:n vastustavan pyyntöjä kohdaltaan. A:ta epäillään rikoksista, jotka liittyvät tähän asiaan. A:lla on oltava oikeus saada tietää, mitä tässä asiassa esitetään.

Käräjäoikeus määrää pidettäväksi salassa esitutkintapöytäkirjan 9010/R/356/16 johdannon ja

B:n esitutkintakertomuksen eli mainitun esitutkintapöytäkirjan sivut 6-68.

Salassapito on voimassa 6.9.2076 saakka.

Muilta osin pyynnöt hylätään.

Oikeudenkäynnin julkisuus on keskeinen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin peruselementti ja sillä on useita funktioita. Oikeudenkäynnin julkisuutta on rajoitettava tästä syystä mahdollisimman vähäisesti.

Käräjäoikeus harkitessaan vastaajan suojan tarpeen laajuutta on päätynyt siihen, että vastaajan suojaksi on riittävää asiakirja-aineistosta rajoittaa salaiseksi vain vastaajan esitutkinnassa antama kertomus sekä esitutkintaan laadittu johdanto, jossa on käsitelty vastaajan kertomusta. Muu asiakirja-aineisto on joko yleistasoista tai muiden henkilöiden kertomaa taikka muuta vastaajan kertomukseen perustumatonta, erikseen muilla keinoin hankittua selvitystä.

Suullisen käsittelyn julkisuutta on tarpeen rajoittaa vain siltä osin kuin siinä käsitellään salaiseksi määrättyä asiakirja-aineistoa.

A on tässä asiassa vain yleisönä. Käräjäoikeus on punninnut siten, ettei määrättyyn salassapitoon ole syytä tehdä A:n kohdalla poikkeusta. A:n mahdollinen oikeus saada tietoa tämän asian vastaajan esitutkinnassa kertomasta on toteutettava mahdollisessa A:ta koskevassa oikeudenkäynnissä.

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 9 § 1 momentti 2 kohta, 10 §, 11 § ja 15 § 3 kohta.

Asian ovat ratkaisseet:

käräjätuomari Jyrki Rinnemaa

käräjätuomari Timo Heikkinen

käräjätuomari Mikko Sihvola

Vailla lainvoimaa

………………………………………………..

A:lle on myönnetty jatkokäsittelylupa 18.1.2017.

A on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös esitutkintapöytäkirjan 9010/R/356/16 johdannon ja B:n esitutkintakertomuksen salassapitämisestä sekä törkeää huumausainerikosta koskevan asian (R 16/2237) suullisen käsittelyn pitämisestä yleisön läsnäolematta siltä osin kuin siinä on käsitelty edellä mainittuja salaisiksi määrättyjen asiakirjojen sisältämiä tietoja kumotaan kokonaan tai ainakin siten, ettei salassapitomääräys koske A:ta.

A oli vangittuna asiasta, josta B oli ollut syytteessä. A:n puolustaja oli mennyt yleisöksi B:n oikeudenkäyntiin valmistellakseen A:n puolustusta.

A:lla oli oltava oikeus olla läsnä puolustajansa edustamana oikeudenkäynnissä, jossa syytettynä ollut mies oli poliisin mukaan kertonut esitutkinnassa jotain sellaista, jonka perusteella A oli sittemmin vangittu.

Asiassa ei ollut muutoinkaan perustetta määrätä oikeudenkäyntiä salassa pidettäväksi.

Kihlakunnansyyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään.

Käräjäoikeuden päätös oli oikea.

B oli esitutkinnassa kertomiensa seikkojen vuoksi erityisen suuressa hengen ja terveyden vaarassa ja hän oli tämän vuoksi erityisen suojelun tarpeessa. B oli paljastanut yksityiskohtaisesti laajamittaisen kansainvälisen huumeorganisaation, joka oli varsin väkivaltainen.

Erityisen suojelun tarve oli ollut ja oli, koska B:tä kuultiin todistajana eri oikeudenkäynneissä, kuten A:ta koskevassa oikeudenkäynnissä. Mikäli B:n antamat tiedot olisivat kaikkien tiedossa, se asettaisi hänet objektiivisestikin arvioiden välittömään hengenvaaraan.

YTJulkL:n 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna arkaluonteisena tietona voitiin pitää tietoa, jos sen julkiseksi tulemiseen liittyisi henkilön kannalta vähäistä suurempia haitallisia seuraamuksia. Lienee selvää, että hengenvaaraan joutuminen oli äärimmäisen haitallinen seuraamus ja kyse oli tiedoista, jotka olennaisesti liittyivät B:n yksityiselämään, kun kyse oli hänen henkeään ja terveyttään uhkaavista tekijöistä.

Käsittely oli julistettu salaiseksi vain siltä osin kuin siinä käsiteltiin salaisiksi määrättyjä tietoja. Joka tapauksessa käsittelyyn olisi soveltunut YTJulkL:n 15 §:n 6 kohta (rikosasiassa kuullaan henkilöä, joka on erityisen suojelun tarpeessa ottaen huomioon etenkin hänen henkilökohtaiset olosuhteensa ja rikoksen laatu) ja tätä tukevat myös pykälää koskevat esityöt (HE 66/2015 vp s. 52).

A:lle oli myöhemmin asianosaisjulkisuuden perusteella annettu myös B:n pöytäkirja kokonaisuudessaan salassapitomääräyksin.

Syyttäjä oli käräjäoikeudessa pyytänyt, että asia käsitellään yleisön läsnä olematta ja että oikeudenkäyntiasiakirjat määrätään salassapidettäviksi. Syyttäjän mukaan vastaaja oli erityisen suojelun tarpeessa, koska hän oli paljastanut laajamittaisen kansainvälisen, väkivaltaiseksi osoittautuneen huumeorganisaation ja oikeudenkäynnissä käsiteltiin sellaisia tietoja, joiden julkiseksi tuleminen asetti vastaajan käytännössä välittömään hengenvaaraan. Vastaaja oli yhtynyt syyttäjän pyyntöön.

Käräjäoikeus on määrännyt oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (YTJulkL) 9 §:n 1 momentin 2 kohdan ja 10 §:n, 11 §:n ja 15 §:n 3 kohdan nojalla salaiseksi 6.9.2076 saakka vastaajan esitutkinnassa antaman kertomuksen sekä esitutkintaan laaditun johdannon, jossa oli käsitelty vastaajan kertomusta. Lisäksi käräjäoikeus on määrännyt, että asian suullinen käsittely pidetään yleisön läsnä olematta siltä osin kuin siinä käsitellään edellä salaisiksi määrättyjen asiakirjojen sisältämiä tietoja.

Asiassa on kysymys siitä, onko käräjäoikeus voinut päätöksestä ilmenevillä perusteilla määrätä vastaajan esitutkintakertomuksen ja sen esitutkinnan johdanto-osan pidettäväksi salassa ja suullisen käsittelyn toimitettavaksi yleisön läsnä olematta siltä osin kuin siinä käsitellään edellä mainittuja salaisiksi määrättyjen asiakirjojen sisältämiä tietoja.

Oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Tämä periaate käy ilmi YTJulkL:n 1 §:stä, jonka mukaan oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia, jollei laissa toisin säädetä.

Kysymyksessä olevaa rikosasiaa on käsitelty käräjäoikeudessa pääkäsittelyssä. YTJulkL:n 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan rikosasiassa tuomioistuimelle toimitettu oikeudenkäyntiasiakirja tulee julkiseksi, kun asia on ollut esillä suullisessa käsittelyssä, jollei YTJulkL:ssa toisin säädetä tai sen nojalla määrätä asiakirjan salassapidosta.

Käräjäoikeuden soveltaman YTJulkL:n 9 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä salassa siltä osin kuin se sisältää arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään, terveydentilaan, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista.

$dd

$de

$df

Suullisen käsittelyn toimittaminen yleisön läsnä olematta YTJulkL:n 15 §:n 3 kohdan nojalla on edellyttänyt sitä, että asiassa on esitetty 9 §:ssä salassa pidettäväksi säädetty tai 10 §:n nojalla salassa pidettäväksi määrätty oikeudenkäyntiasiakirja taikka ilmaistaan muussa laissa salassa pidettäväksi säädetty tieto, jonka julkinen käsittely todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Koska asiakirjojen salassapitämiselle ei ole ollut YTJulkL:n 9 §:ssä tai 10 §:ssä säädettyjä perusteita eikä asiassa ole väitettykään, että oikeudenkäynnissä olisi ilmaistu muussa laissa salassa pidettäväksi säädetty tieto, käräjäoikeudella ei ole ollut perusteita määrätä YTJulkL:n 15 §:n 3 kohdan nojalla suullista käsittelyä pidettäväksi yleisön läsnä olematta.

$e0

Edellä lausutuilla perusteilla hovioikeus katsoo, että käräjäoikeuden salassapitomääräys on lakiin perustumaton. Näin ollen salassapitomääräys on kumottava.

Käräjäoikeuden päätös kumotaan.

hovioikeudenneuvos Jussi Heiskanen

hovioikeudenneuvos Terhi Mattila

määräaikainen hovioikeudenneuvos Jukka Loiva

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.

Vantaan käräjäoikeuden pöytäkirja 21.9.2016

Oikeudenkäynnin julkisuus

Päätös

Perustelut

Lainkohdat

Helsingin hovioikeuden päätös 22.5.2017

Asian käsittely hovioikeudessa

Valitus

Hovioikeuden ratkaisu

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Asian arviointi

Päätöslauselma