KHO 1.4.2021/H1124 — Arvonlisävero

A Oy myi ateriakuljetuspalveluja kunnille ja yksityisille sosiaalihuoltopalvelujen tarjoajille. Kunnalla tai yksityisellä sosiaalihuoltopalvelujen tarjoajalla oli sosiaalihuoltoon oikeutetun henkilön kanssa tehty palvelusuunnitelma. Yhtiöllä, kunnalla ja yksityisellä sosiaalihuoltopalvelujen tarjoajalla oli palvelujen toteuttamista koskevat omavalvontasuunnitelmat. A Oy:n ateriakuljetuspalvelujen tuottaminen perustui kirjalliseen sopimukseen kunnan tai yksityisen sosiaalihuoltopalvelujen tarjoajan kanssa. Yhtiö ei itse valmistanut aterioita, eikä se myynyt omissa nimissään ateriakuljetuspalveluja suoraan sosiaalihuoltoon oikeutetuille henkilöille.

Kunnalle tai yksityiselle sosiaalihuoltopalvelujen tarjoajalle luovutettu ateriakuljetuspalvelu sosiaalihuoltona tapahtuvaa toimintaa varten ylläpidettyyn laitokseen tai sosiaalihuoltoon oikeutetun henkilön kotiin ei ollut arvonlisäverolain 37 ja 38 §:ssä tarkoitettua arvonlisäverosta vapautettua sosiaalihuoltoa. Merkitystä ei ollut sillä, osallistuiko ateriakuljetuksen suorittava kuljettaja laitoksessa aterian valmisteleviin tehtäviin, kuten jakelutehtäviin, eikä sillä, että sosiaalihuoltopalveluun oikeutetun henkilön kotiin suoritettavan ateriakuljetuksen yhteydessä kuljettaja kysyi ja tarkkaili sosiaalihuoltopalveluun oikeutetun henkilön terveydentilaa. Yhtiön oli siten arvonlisäverolain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella suoritettava arvonlisäveroa ateriakuljetuspalvelujen myynnistä.

Keskusverolautakunnan arvonlisäverotusta koskeva ennakkoratkaisu ajalle 17.6.2020 — 31.12.2021.

Arvonlisäverolaki 1 § 1 momentti 1 kohta, 18 § 2 momentti, 37 § ja 38 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio, Tero Leskinen ja Toni Kaarresalo. Asian esittelijä Marita Eeva.

A Ab sålde måltidsleveranstjänster till kommuner och privata producenter av socialvårdstjänster. Kommunen eller den privata producenten av socialvårdstjänster hade gjort upp en serviceplan med personen som var berättigad till socialvård. Bolaget, kommunen och den privata producenten av socialvårdstjänster hade en plan för egenkontroll gällande produceringen av tjänsterna. Förverkligandet av A Ab:s måltidsleveranstjänst baserade sig på ett skriftligt avtal med kommunen eller den privata producenten av socialvårdstjänster. Bolaget tillverkade inte måltiderna själv och den sålde inte måltidsleveranstjänster i sitt eget namn direkt till personer som var berättigade till socialvård.

Till kommunen eller den privata producenten av socialvårdstjänster överlåten måltidsleveranstjänst för verkställande av socialvård i en institution för socialvård eller hem till en person som är berättigad till socialvård var inte av mervärdesskatt befriad socialvård på det sätt som avses i 37 § och 38 § i mervärdesskattelagen. Det var inte av betydelse huruvida föraren som transporterade måltiden deltog i måltidsberedningsuppgifter vid anläggningen, till exempel distributionsuppgifter, och inte heller om föraren i samband med måltidstransporten till den till socialvårdstjänster berättigade personens hem frågade och iakttog den till socialvård berättigade personens hälsotillstånd. Bolaget skulle därmed enligt 1 § 1 mom. 1 punkten i mervärdesskattelagen betala mervärdesskatt på måltidsleveranstjänstens försäljning.

Centralskattenämndens förhandsavgörande om mervärdesbeskattning för tiden 17.6.2020 — 31.12.2021.

Mervärdesskattelagen 1 § 1 mom. 1 punkten, 18 § 2 mom., 37 § och 38 § 1 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio, Tero Leskinen och Toni Kaarresalo. Föredragande Marita Eeva.