KHO 10.1.2019/41 — Tuulivoimaosayleiskaava (Lemi, Rutaho ja Repovuori)

Yleiskaavaa koskeva valitus

Lemin kunnanhallitus

Itä-Suomen hallinto-oikeus 8.5.2017 nro 17/0093/3

on 20.7.2015 tekemillään päätöksillä hyväksynyt Lemin pohjoisosien tuulivoimayleiskaavan osa-alueen 1, Rutaho (§ 18) ja osa-alueen 2, Repovuori (§ 19).

on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, A:n ja hänen asiakumppaneidensa, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n ja sen asiakumppanin sekä B:n ja C:n valitusten johdosta kumonnut kunnanvaltuuston päätöksen 20.7.2015 (§ 18) sillä perusteella, että tuulivoimayleiskaava ei ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä alueella eikä kaavan vaikutuksia ja kaavan muiden sisältövaatimusten täyttymistä voida tästä syystä arvioida kaavaa varten tehtyjen selvitysten pohjalta.

Hallinto-oikeus on lisäksi A:n ja hänen muiden asiakumppaneidensa kuin D:n, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n ja sen asiakumppanin sekä B:n ja C:n valitusten johdosta kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen 20.7.2015 (§ 19) sillä perusteella, että tuulivoimayleiskaava ei ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä alueella eikä kaavan vaikutuksia ja kaavan muiden sisältövaatimusten täyttymistä voida tästä syystä arvioida kaavaa varten tehtyjen selvitysten pohjalta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Lemin kunnan pohjoisosan tuulivoimaosayleiskaavan suunnittelualue käsittää kaksi osa-aluetta eli Rutahon ja Repovuoren alueet valtatien 13 molemmin puolin. Rutahon osa-alue 1 sijaitsee lähellä Savitaipaleen kunnan rajaa ja Repovuoren osa-alue 2 lähellä Taipalsaaren kunnan rajaa. Kaavan suunnittelualueelta on matkaa Lemin kirkonkylään noin 11 kilometriä ja Savitaipaleen kirkonkylään noin 9 kilometriä. Suunnittelualue on rakentamatonta ja pääosin metsätalouskäytössä olevaa aluetta. Alueella on yksityistie- / metsäautotieverkosto. Noin 1,3 kilometrin etäisyydellä Rutahon alueelle suunnitelluista voimaloista on loma-asutuskeskittymä Kaitajärven pohjoisosassa. Loma-asutusta on myös Kirventeenjärven pohjoisosassa. Lähimmät vakituiset asunnot (Hakomäki) sijaitsevat noin 650 metrin etäisyydellä ja loma-asutus reilun kilometrin etäisyydellä Repovuoren alueesta.

$f3

Kaava-alueille on osoitettu tv-osa-alueille johtavat yksityistiet / parannettavat tielinjaukset ja ohjeelliset uudet tielinjaukset. Repovuoren alueen M-1-alueelle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue (luo), maisemallisesti merkittävä alue (m), ohjeellinen ulkoilureitti ja suurjännitelinja.

Koko kaava-aluetta koskevien määräysten mukaan yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Yleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Yleismääräyksen mukaan rakennusluvat voidaan myöntää enintään kuudelle voimalalle. Kaavassa on myös määrätty, että meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon voimassa olevat tuulivoimarakentamista koskevat melutasojen ohjearvot ja että tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina, mikäli maaperäolosuhteet sen mahdollistavat. Kaavassa on vielä kaksi tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä maakaapeleiden sijoittamista koskevaa määräystä.

Kaavaan ei sisälly määräystä tuulivoimaloiden suurimmasta sallitusta korkeudesta tai tuulivoimaloiden suurimmasta sallitusta korkeustasosta merenpinnasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Pykälän 3 momentin mukaan tarkempia säännöksiä kaavan vaikutusten selvittämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin (895/1999) mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä esitetyt melutasoja koskevat ohjearvot eivät ole sitovia, vaan enimmäisarvot ovat ohjeellisia. Ohjearvoja on kuitenkin oikeuskäytännössä pidetty yleisesti jokapäiväisessä elinympäristössä suurimpina hyväksyttävinä melutasoina. Päätöksessä on annettu ulkomelulle A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvo (klo 7 — 22) ja yöohjearvo (klo 22 — 7) alueiden herkkyyden mukaan sekä vastaavat päiväohjearvot ja yöohjearvot sisämelulle muun muassa asuinhuoneissa.

$f7

Ympäristöministeriö on antanut ympäristönsuojelulain (86/2000) 108 §:n ja 117 §:n nojalla ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta (2/2014). Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjetta voidaan hyödyntää meluvaikutusten ja melulle altistumisen arvioinnissa muun muassa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja rakennuslupaharkinnassa. Ohjeen kohdassa, joka koskee melumallinnusta yksityiskohtaisessa kaavoituksessa, todetaan, että tuulivoimaloiden koolle on ilmoitettava yksityiskohtaiset ja vaihtoehtoiset tiedot kuten tuulivoimaloiden lukumäärä ja paikat, nimellisteho, korkeus, roottorin halkaisija ja melupäästötiedot, joita voidaan käyttää tuulivoimaloiden melutason arviointiin mallintamalla. Melumallinnustarkastelu perustuu oppaan mukaan tuulivoimaloiden melupäästön ylärajatarkasteluun.

Ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaan tuulivoimarakentamisen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat yleensä maisemaan. Maisemakuvan muutosten ja siten maisemavaikutusten taso on sidoksissa tuulivoimaloiden näkyvyyteen sekä maiseman ominaisuuksiin ja sen sietokykyyn. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat ohjeen mukaan ilman selkeyden ja valo-olosuhteiden lisäksi muun muassa tuulivoimaloiden koko. Selkeällä ja kuivalla säällä noin 100 metriä korkea tuulivoimalan torni ja roottorin lavat voidaan erottaa 5 — 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimalasta. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös lentoestevalojen yöaikaista maisemaa muuttavat vaikutukset.

Ohjeen 4/2012 mukaan auringon paistaessa tuulivoimalan takaa aiheutuu valon ja varjon vilkkumista eli välkevaikutusta. Tällöin roottorin lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon, joka voi tuulivoimalan koosta, sijainnista ja auringon kulmasta riippuen ulottua jopa 1 — 3 kilometrin päähän tuulivoimalasta. Suomessa ei ole määritelty välkevaikutukselle raja-arvoja tai suosituksia. Ohjeen mukaan välkevaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta.

Ohjeen 4/2012 mukaan tuulivoimarakentamisen vaikutukset linnustoon voidaan jakaa kolmeen luokkaan: häirintä- ja estevaikutukset, törmäyskuolleisuus ja elinympäristömuutokset. Merkittävimpiä näistä vaikutuksista ovat tuulivoimaloiden aiheuttamat häirintä- ja estevaikutukset lintujen pesimä- ja ruokailualueilla, niiden välisillä lentoreiteillä sekä muuttoreiteillä.

Kaavaselostuksen mukaan Repovuoren osa-alueen ohjeelliset tuulivoimaloiden paikat sijaitsevat lähimmillään noin 650 metrin etäisyydellä Hakomäessä sijaitsevista asuinrakennuspaikoista ja loma-asutus on keskittynyt reilun kilometrin etäisyydelle Repovuoren voimaloista ja noin 1,3 kilometrin etäisyydelle Rutahon voimaloista. Hallinto-oikeus toteaa karttatarkastelun perusteella, että Hakomäen lähin asuinrakennus sijaitsee noin 550 metrin etäisyydellä Repovuoren osa-alueen tv-2-alueen reunasta ja että Savitaipaleen kunnan puolella oleva lähin asuinrakennus (Kuusela) sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä Rutahon osa-alueen tv-4-alueen reunasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoituksena on mahdollistaa rakennusluvan myöntäminen yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloille ilman edeltävää asemakaavoitusta tai erillisiä suunnittelutarveratkaisuja. Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n 1 kohdan mukaan laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella.

Tuulivoimayleiskaavan selvitysten laatua ja riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, että hyväksyttyä yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Selvitysten on täytettävä sellaiset edellytykset, että niiden perusteella voidaan arvioida, onko alueelle mahdollista sijoittaa kaavan mukaiset kaavamerkinnät ja -määräykset huomioon ottaen tuulivoimaloita siten, että yleiskaava täyttää sille asetetut muun ohella turvallisen ja terveellisen elinympäristön mahdollisuuksien sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimisen huomioon ottamisesta sekä muut yleiskaavan ja tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan sisältövaatimukset.

Hallinto-oikeus toteaa, ettei valituksenalaisen tuulivoimayleiskaavan kaavakartassa tai kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä ole määritelty tai rajoitettu tuulivoimaloiden suurinta sallittua kokonaiskorkeutta tai muutakaan korkeutta millään tavoin. Yleiskaavan sallimaa tuulivoimaloiden rakennusoikeutta ei ole muutoinkaan rajoitettu sitovasti muulla tavoin kuin osoittamalla suurehkot tv-2- ja tv-4-alueet, joille tuulivoimaloiden kaikkien rakenteiden tulee sijoittua ja määräämällä, että kaavan toteuttamisessa on otettava huomioon tuulivoimarakentamista koskevat melutasojen ohjearvot. Kaava sallii siten rakentaa kokonaiskorkeudeltaan niin suuria voimaloita kuin se teknisesti ja taloudellisesti on mahdollista kaavassa osoitetuilla alueilla.

$f9

Lemin pohjoisosan tuulivoimayleiskaava ei ohjaa maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n 1 kohdassa edellytetyllä tavalla riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kaava-alueella. Kaavaa varten tehtyjen selvitysten pohjalta ei ole mahdollista arvioida maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n ja vastaavan asetuksen 1 §:n edellyttämällä tavalla kaavan toteuttamisen vaikutuksia eikä sitä, täyttääkö valituksenalainen tuulivoimayleiskaava turvallisen ja terveellisen elinympäristön mahdollisuuksien sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimisen huomioon ottamista koskevat sekä muut yleiskaavan ja tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan sisältövaatimukset. Tämän vuoksi kunnanvaltuuston valituksenalaiset päätökset on kumottava lainvastaisina. Kaavapäätösten kumoutuessa mainituilla perusteilla lausunnon antaminen valittajien muista valitusperusteista raukeaa lukuun ottamatta niitä vaatimuksia ja valitusperusteita, jotka on jätetty tutkimatta tai hylätty.

Perusteluissa mainitut sekä

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (419/2015) 145 §, 146 § 1 momentti ja 147 § 1 momentti

on valituksessaan vaatinut ensisijaisesti, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja kunnanvaltuuston päätöksistä tehdyt valitukset hylätään. Kunnanhallitus on toissijaisesti vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja kunnanvaltuuston päätökset saatetaan voimaan sillä tavoin muutettuina, että yleiskaavamääräyksiin lisätään määräys, jonka mukaan tuulivoimalan lakikorkeus ei saa ylittää 210 metriä.

Vaatimustensa tueksi kunnanhallitus on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Tuulivoimarakentamisen sijoittumista ja voimaloiden kokoa kaava-alueilla rajoittaa kaavamääräys, jonka mukaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon voimassa olevat tuulivoimarakentamista koskevat melutason ohjearvot. Oikeudellisesti sitovien tv-2-ja tv-4-alueiden sisälle on merkitty ohjeelliset tuulivoimaloiden rakennuspaikat. Kunnan tarkoituksena ei ole ollut, että voimaloiden sijoittaminen tv-2- ja tv-4-alueiden sisällä olisi täysin vapaata, vaan kaavakartalla osoitetut tuulivoimaloiden ohjeelliset sijainnit ovat olleet kunnanvaltuustossa kaavan toteuttamisen ja lainmukaisuuden arvioinnin lähtökohtana. Yleiskaava ohjaa siten riittävällä tavalla alueen maankäyttöä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä, että tuulivoimaloiden rakennuspaikat tulisi osoittaa yksityiskohtaisella tavalla sitovina rakennuspaikkoina, vaan riittävää on suunnittelualueen tapauskohtaisiin olosuhteisiin perustuva tarkkuus. Kunnanvaltuusto on käyttänyt tuulivoimayleiskaavan hyväksyessään sille maankäyttö- ja rakennuslain perusteella kuuluvaa kaavoituksellista harkintavaltaa.

Kaavan perusteena olevat selvitykset täyttävät maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä säädetyt vaatimukset. Kunnanvaltuusto on laadittujen selvitysten perusteella voinut arvioida riittävällä tavalla kaavan vaikutuksia.

Mikäli korkein hallinto-oikeus vastoin Lemin kunnan näkemystä katsoo, että maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää tuulivoimayleiskaavan riittävältä ohjaavuudelta nimenomaista kaavamääräystä tuulivoimaloiden suurimmasta sallitusta kokonaiskorkeudesta, kunnanhallitus on pyytänyt korkeinta hallinto-oikeutta maankäyttö- ja rakennuslain 203 §:ssä tarkoitettuna muutoksenhaun yhteydessä tehtävänä vähäisenä tarkistuksena lisäämään tuulivoimayleiskaavaan kaavamääräyksen, jonka mukaan tuulivoimalan lakikorkeus ei saa ylittää 210 metriä.

Lemin kunnanvaltuuston tarkoituksena on kaavaselostuksen perusteella ollut sallia kaavan toteuttaminen 210 metriä korkeilla tuulivoimaloilla. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeutta koskeva kaavamääräys siten ainoastaan tarkentaisi jo hyväksyttyä kaavaratkaisua. Valitusten käsittelyyn kulunut aika huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos asia palautettaisiin kunnalle ainoastaan mainitun kaavamääräyksen lisäämiseksi kaavaan.

ovat antaneet selityksen, jossa on esitetty valituksen hylkäämistä ja lausuttu muun ohella seuraavaa:

Tuulivoimaloiden enimmäiskorkeutta koskevan kaavamääräyksen lisääminen ei ole riittävä toimenpide varmistamaan, että kaava ei toteutuessaan aiheuttaisi lähialueen maanomistajille kohtuutonta haittaa. Voimaloiden ohjeelliset sijaintipaikat sijaitsevat lähimmillään noin 600 metrin etäisyydellä asuinkiinteistöistä ja kaava lisäksi mahdollistaa tuulivoimaloiden sijaintipaikkojen muuttamisen kaava-alueella. Kaavan perusteella ei ole mahdollista arvioida, täyttävätkö suunnitellut tuulivoimalat niille annettuja ohjeistuksia ja rajoituksia.

ovat antaneet selityksen, jossa ne ovat esittäneet valituksen hylkäämistä, viitanneet asiassa aiemmin lausumaansa sekä todenneet lisäksi muun ohella seuraavaa:

Yleiskaava ei ole perustunut riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitykset on laadittava kaavan koko vaikutusalueelta.

Kaavaa laadittaessa ei ole riittävällä tavalla huomioitu, että tuulivoimalat sijoittuisivat valtakunnallisesti merkittävimmälle lintujen itäiselle päämuuttoreitille. Kaavaa varten laaditut selvitykset eivät anna riittävää tietoa alueen linnustosta eivätkä alueen merkittävyydestä itäisellä päämuuttoreitillä.

ovat antaneet selityksen, jossa he ovat esittäneet valituksen hylkäämistä ja lausuneet muun ohella seuraavaa:

on antanut vastaselityksen.

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Lemin kunnanhallituksen vaatimus tuulivoimaloiden lakikorkeutta koskevan kaavamääräyksen lisäämisestä hylätään.

2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Kun otetaan huomioon, että hyväksyttyyn yleiskaavaan ei ole sisältynyt lainkaan määräyksiä tuulivoimaloiden suurimmasta sallitusta korkeudesta, tuulivoimaloiden suurinta korkeutta koskevan kaavamääräyksen lisäämisellä on olennaista vaikutusta hyväksytyn kaavaratkaisun sisältöön ja kaavan toteuttamisesta aiheutuviin vaikutuksiin. Kysymys ei siten ole luonteeltaan teknisestä tai muutoin oikaisunluonteisesta korjauksesta. Kun lisäksi otetaan huomioon, että vaaditulla muutoksella on vaikutusta myös muiden kuin lisäystä vaatineen kunnan oikeuteen ja etuun, Lemin kunnanhallituksen vaatimus kaavamääräyksen lisäämisestä on maankäyttö- ja rakennuslain 203 § huomioon ottaen hylättävä.

2. Kun otetaan huomioon tuulivoimaloiden kokonaiskorkeutta koskevan rajoituksen puuttumisesta sekä kaavakartalla osoitettujen tuulivoimaloiden alueiden laajuudesta yhdessä aiheutuva osayleiskaavan ohjausvaikutuksen yleispiirteisyys, osayleiskaava ei ohjaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 b §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kaava-alueilla.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Taina Pyysaari. Asian esittelijä Petri Hellstén.

Asia

Valittaja

Päätös, jota valitus koskee

Asian aikaisempi käsittely

Lemin kunnanvaltuusto

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus

Kaavaa hyväksyttäessä voimassa olleita tuulivoimarakentamisen suunnittelua sekä voimaloiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia koskevia säännöksiä ja viranomaisohjeita

Saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riikka Tiainen, Terhi Helttunen ja Ritva Schiestl, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa

Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry ja Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry

B ja C

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Perustelut

Suunnittelualue ja valituksenalaisen kaavan sisältö

Kaavan vaikutusten selvittämistä ja sisältövaatimuksia koskevat oikeusohjeet

Vaikutusten selvittäminen ja kaavan sisältövaatimusten täyttyminen

Johtopäätös

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet