KHO 18.6.2020/2658 — Ulkomaalaisasia

Uzbekistanin kansalaiselle oli myönnetty ensimmäinen oleskelulupa Suomessa työnteon perusteella. Oleskelulupahakemuksen yhteydessä hän oli esittänyt kotivaltionsa oppilaitoksen todistuksen, jonka mukaan hän oli suorittanut ammattitutkinnon. Jatko-oleskelulupahakemuksen käsittelyn yhdessä Maahanmuuttovirasto oli saanut selvitystä, jonka perusteella se katsoi olevan aihetta epäillä, että esitetty opintotodistus oli väärennetty. Maahanmuuttovirasto oli hylännyt jatko-oleskelulupahakemuksen.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertämistä koskeva säännös oli sovellettavissa silloin, kun oleskeluluvan hakija esitti lupaviranomaiselle väärennetyn asiakirjan tarkoituksenaan vaikuttaa oleskelulupahakemuksensa käsittelyyn. Sillä, oliko väärennetyllä asiakirjalla tosiasiallista vaikutusta ja missä määrin oleskeluluvan myöntämiseen, ei ollut ratkaisevaa merkitystä.

Kun valittaja oli esittänyt ensimmäisen työperusteisen oleskelulupahakemuksensa yhteydessä väärennettynä pidettävän opintotodistuksen ammattiosaamisestaan, hänen ilmeisenä tarkoituksenaan oli ollut edistää hakemuksensa hyväksymistä. Näin ollen ensimmäisen oleskeluluvan myöntämisen yleiset edellytykset eivät olleet täyttyneet, jolloin myöskään ne perusteet, joiden perusteella ensimmäinen oleskelulupa myönnettiin eivät olleet enää olemassa. Valittajan jatko-oleskelulupahakemus oli tullut hylätä ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin ja 54 §:n 1 momentin nojalla.

Ulkomaalaislaki 5 §, 36 § 2 momentti, 54 § 1 momentti sekä 83 § 1 momentti ja 2 momentti

Ks. KHO 2016:31

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Anne Nenonen ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Stina-Maria Lund.

En uzbekistansk medborgare hade beviljats ett första uppehållstillstånd i Finland på grund av arbete. I samband med ansökan om uppehållstillstånd hade han uppvisat ett intyg från en läroanstalt i hans hemland enligt vilket han hade utfört en yrkesutbildning. I samband med prövningen av ansökan om fortsatt uppehållstillstånd hade Migrationsverket erhållit information enligt vilken den ansåg att det fanns grundad anledning att misstänka att det uppvisade intyget hade förfalskats. Migrationsverket hade avslagit ansökan om fortsatt uppehållstillstånd.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att bestämmelsen i 36 § 2 mom. i utlänningslagen gällande kringgående av bestämmelserna om inresa eller vistelse i landet kunde tillämpas då sökanden av uppehållstillstånd hade förevisat en förfalskad handling med avsikt att främja godkännandet av ansökan. Det huruvida och i vilken utsträckning den förfalskade handlingen i praktiken hade inverkat på beviljandet av uppehållstillstånd var inte av avgörande betydelse.

När ändringssökanden i samband med den första ansökan om arbetstagares uppehållstillstånd hade förevisat ett förfalskat intyg över sitt yrkeskunnande hade hans uppenbara avsikt varit att främja godkännandet av hans ansökan. Därmed hade de allmänna villkoren för beviljande av det första uppehållstillståndet inte uppfyllts, vilket samtidigt betydde att de grunder på vilka det första uppehållstillståndet beviljats inte längre uppfylldes. Ändringssökandens ansökan on fortsatt uppehållstillstånd skulle avslås med stöd av 36 § 2 mom. och 54 § 1 mom. i utlänningslagen.

Utlänningslagen 5 §, 36 § 2 mom. 54 § 1 mom. samt 83 § 1 mom. och 2 mom.

Se HFD 2016:31

Ärendet har avgjorts av justitieråden Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Anne Nenonen och Tero Leskinen. Föredragande Stina-Maria Lund.