KHO 21.5.2019/2293 — Barnskydd

Barnet hade enligt förvaltningsdomstolens beslut omhändertagits och placerats i vård utom hemmet eftersom hon genom sitt eget beteende allvarligt äventyrat sin hälsa och utveckling. Barnet hade som 11-åring lockats till ett för sin ålder olämpligt sexuellt förhållande med en medelålders man. Sedermera hade barnet på eget initiativ upprepade gånger hållit kontakt med mannen.

Barnets vårdnadshavare hade med till bruk stående uppfostringsmetoder försökt skydda barnet. I syfte att skydda barnet hade även myndighetssamarbete inletts, barnet hade erhållit omfattande hälsovårdstjänster och familjen hade erbjudits stödåtgärder inom öppenvården i enlighet med barnskyddslagen. Trots åtgärderna fortsatte barnets kontakt med mannen och man lyckades inte helt bryta den ens under den brådskande placeringen.

Förvaltningsdomstolen ansåg att omhändertagandet av barnet och placeringen i vård utom hemmet med beaktande av ärendet som helhet var i enlighet med barnets bästa trots att barnet och vårdnadshavaren motsatte sig.

Högsta förvaltningsdomstolen avslog barnets och vårdnadshavarens besvär. Förvaltningsdomstolens beslut ändrades inte.

Barnskyddslagen 4 § 2 mom. och 40 §

Ärendet har avgjorts av president Kari Kuusiniemi samt justitieråden Janne Aer, Petri Helander, Ari Wirén och Toomas Kotkas. Föredragande Johanna Haapala-Mrena.

Lapsi oli hallinto-oikeuden päätöksellä otettu huostaan ja sijoitettu sijaishuoltoon, sillä hän oli omalla käyttäytymisellään vakavasti vaarantanut terveyttään ja kehitystään. Lapsi oli 11-vuotiaana altistunut houkuttelulle ikätasolleen sopimattomaan seksuaaliseen suhteeseen keski-ikäisen miehen kanssa. Sittemmin lapsi oli oma-aloitteisesti pitänyt toistuvasti yhteyttä mieheen.

Lapsen huoltaja oli käytettävissä olevin kasvatuskeinoin pyrkinyt suojelemaan lasta. Lapsen suojelemiseksi oli myös tehty viranomaisyhteistyötä, lapsi oli kattavien terveydenhuollon palveluiden piirissä ja perheelle oli järjestetty lastensuojelulain mukaisia avohuollon tukitoimia. Toimenpiteistä huolimatta lapsen yhteydenpito mieheen jatkui, eikä sitä saatu kokonaan katkaistua edes kiireellisen sijoituksen aikana.

Hallinto-oikeus katsoi, että asiaa kokonaisuutena arvioiden lapsen huostaanotto ja sijoittaminen sijaishuoltoon oli lapsen edun mukaista lapsen ja huoltajan vastustuksesta huolimatta.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi lapsen ja huoltajan valitukset ja piti voimassa hallinto-oikeuden päätöksen perusteluineen.

Lastensuojelulaki 4 § 2 momentti ja 40 §

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Janne Aer, Petri Helander, Ari Wirén ja Toomas Kotkas. Asian esittelijä Johanna Haapala-Mrena.