KHO 5.1.2017/32 — Tuulivoimayleiskaava (Urjala)

Yleiskaavaa koskeva valitukset

1. A ja hänen 11 asiakumppaniaan

2. B ja C

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 25.5.2016 nro 16/0233/2

on päätöksellään 16.2.2015 (§ 1) hyväksynyt Urjalan oikeusvaikutteisen tuulivoimayleiskaavan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaisena yleiskaavana.

on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n ja hänen asiakumppaniensa sekä B:n ja C:n valitukset kunnanvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan nyt kysymyksessä olevalta osalta seuraavasti:

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (202/2005) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan lain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; sekä

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 3 momentin mukaan 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan lain 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

$12f

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan mainittua päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7 — 22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22 — 7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla on 2 §:n 2 momentin mukaan ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Valtioneuvoston päätös ei ole oikeudellisesti sitova.

$130

Ohjeessa 4/2012 esitettyjen suunnitteluohjearvojen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla melutaso ei saisi ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7 — 22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22 — 7) 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 40 dB eikä yöohjearvoa 35 dB. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 dB ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ohjeen mukaan sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys.

Ympäristöministeriö on ympäristönsuojelulain (86/2000) 108 §:n ja 117 §:n nojalla antanut ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta (2/2014). Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjetta voidaan hyödyntää meluvaikutusten ja melulle altistumisen arvioinnissa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, yksityiskohtaisessa kaavoituksessa, rakennuslupaharkinnassa ja ympäristölupamenettelyssä.

$131

Suomessa ei ole annettu varsinaisia ohjearvoja tuulivoimaloiden aiheuttamalle välkkeelle eli vilkkuvalle varjostukselle. Ohjeen 4/2012 mukaan välkevaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Tällä perusteella välkevaikutuksen rajana käytetään yleisesti vuositasolla 8 — 10 tuntia.

Kaavaselostuksen mukaan kaava-alue sijaitsee Urjalan kunnassa rajautuen Humppilan kunnan rajaan ja Humppilan kunnassa samanaikaisesti vireillä olevaan tuulivoimaosayleiskaavaan. Urjalan kunnan puolella kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 6,6 km

. Koko suunnitellun tuulipuiston pinta-ala Humppilan ja Urjalan kuntien alueella on yhteensä noin 21,4 km

.

Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen kaava-alueelle. Kaavan tarkoituksena on maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja alueelle sijoittuvien toimintojen yhteensovittaminen. Humppilan ja Urjalan kuntien väliselle alueelle on suunniteltu tuulivoimapuisto, joka muodostuu yhteensä enintään 17 tuulivoimalasta, maakaapeliverkostosta sekä huoltoon tarvittavista teistä. Urjalan puoleiselle alueelle on suunniteltu sijoitettavan 6 tuulivoimalaa. Humppilan ja Urjalan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti on yhteensä 34 — 56 MW. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2 — 3,3 MW. Suunniteltujen tuulivoimaloiden tornien korkeus on noin 144 metriä ja lavan pituus noin 64,4 metriä.

Urjalan kunnassa kaava-alueen koillispuolella lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta sijaitsee maakunnallisesti arvokas Urjalan kulttuurimaisema. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) Nuutajärven lasitehtaan alue ja Nuutajärven kartano noin neljän kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta ovat osa kyseessä olevaa kulttuurimaisemaa. Humppilan kaava-alue sivuaa maakunnallisesti arvokkaan Venäjän-Myllynkulman maisema-alueen rajausta. Maisema-alueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Venäjän kartanon rakennettu kulttuuriympäristö noin viiden kilometrin etäisyydellä Urjalaan suunnitelluista voimaloista ja noin kahden kilometrin päässä Humppilaan suunnitelluista voimaloista.

Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osayleiskaava-alueelle ulottuu Kaakkosuon-Kivijärven Natura-aluetta (nat 072) ja luonnonsuojelualuetta (SL 173). Osayleiskaavoitettavan alueen läheisyydessä sijaitsee arvokas kallioalue (ge2-127), luonnonsuojelualue (SL 169), ulkoilureitti, muinaismuisto (SM 532) sekä maakunnallisesti arvokas Urjalan kulttuurimaisema (MAm 018) ja valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Nuutajärven lasitehtaan alue (akv 208). Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa ei ole osoitettu aluevarausta tuulivoimalle.

Tuulivoimaosayleiskaavassa on muun ohella osoitettu kuusi erillistä aluetta, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Kaavamääräyksen mukaan tuulivoimalan tornin korkeus saa olla enintään 145 metriä ja kokonaiskorkeus ei saa ylittää 210 metriä. Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB). Kaavassa on osoitettu myös Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1).

Kaavan yleismääräysten mukaan kaava-alueella on voimassa jokamiehenoikeudet. Tuulivoimaloiden toteutuksessa on otettava huomioon erityisesti maisema ja pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimaloiden ja tieyhteyksien rakentamisessa on erityisesti huomioitava rakentamisen aikainen vaikutus pesimälinnustoon. Petolintujen pesäpaikoilla tulee välttää toimenpiteitä ja häiriöitä pesintäaikana. Tuulivoimaloita koskevan rakennuslupahakemuksen yhteydessä on laadittava turvallisuusselvitys. Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää pelastusviranomaisen lausunto. Uusia asuin- ja loma-asuinrakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joille voi aiheutua ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB). Yleiskaavaa saa käyttää osayleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a §).

Laskennoissa on käytetty Nordex N131/3000 -voimalan melupäästötietoja. Valmistajan ilmoituksen mukaan laitoksen taattu kokonaisäänitehotaso (LWA) on 104,5 dB. Voimalaitoksen melupäästö oli käytössä 1/3-oktaavikaistoittain taajuusvälillä 20 Hz — 10 kHz. Laitosten napakorkeus on 144 m maanpinnan yläpuolella. Laitosmalli ei käytettävissä olevien tietojen mukaan tuota kapeakaistaista melua. Mallinnuksessa huomioitiin sekä Humppilan että Urjalan puolen tuulivoimalaitokset.

Kaavaselostuksen mukaan Humppilan ja Urjalan tuulivoimalaitoksilla (äänitehotasolla LWA 104,5 dB) mallinnetut melutasot ovat Urjalan puolen asuintalojen ja yksittäisten lomarakennusten kohdalla alle päiväajan suunnitteluohjearvon 45 dB ja yöajan suunnitteluohjearvon 40 dB. Urjalan puolella ei ole loma-asuinrykelmiä, jotka luokiteltaisiin loma-asuinalueiksi ja siten käytössä olisi tiukemmat suunnitteluohjearvot. Pelkät Urjalan puolen laitokset aiheuttavat Humppilan puolella yhden loma-asuinalueen kohdalla melutason, joka ylittää yöajan suunnitteluohje­arvon 35 dB, mutta on alle päiväajan suunnitteluohjearvon 40 dB.

Lisäksi tarkasteltiin meluoptimointisuunnitelmia, jolla osoitettiin käytettävät melumoodit tai pysäytettävät laitokset, jotta melutasot jäävät yö­aikaisten suunnitteluohjearvojen alle. Yöaikainen vaimennustarve alkaa, kun tuulennopeus on 10 m korkeudella 5 m/s eli napakorkeudella 7,5 m/s, josta ylöspäin on esitetty yksi meluoptimointisuunnitelma sekä suunnitelma mahdollisesti pysäytettävistä tuulivoimaloista tuuliluokittain.

Pienitaajuisen melun laskenta tehtiin yhden vakituisen asuintalon kohdalla ja yhden loma-asuinalueen kohdalla, joissa meluvyöhykelaskennan mukaan on voimakkaimmat melutasot. Kyseiset rakennukset sijaitsevat Humppilan puolella, mutta laskentaperiaatteiden mukaan myös pienitaajuinen melu on vaimeampaa, kun kokonaisäänitaso pienenee. Kun huomioidaan ulkoseinän ilmaääneneristävyys DSO 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittavat lasketut terssikohtaiset melutasot sisätilojen yöajan ohjearvot selvästi hankealueen ympäristön rakennuksilla.

Välkemallinnuksen 27.1.2015 mukaan tuulivoimaloista aiheutuvan välkkeen esiintymisalue ja -tiheys on laskettu EMD WindPRO 2.9. -ohjelman Shadow-moduulilla. Kaavaselostuksen mukaan Real Case -mallinnuksen mukainen tulos kuvaa tavanomaisen vuoden tilannetta, jossa on otettu huomioon lähimmät saatavilla olevat 30 vuoden ilmastollisen vertailukauden tuulensuunnan jakautuneisuuden ja auringonpaisteisuuden mittaustiedot. Tästä syystä todelliset välkevaikutukset voivat vaihdella jonkin verran vuosittain riippuen sääolosuhteista. Mallissa ei myöskään huomioida metsän tai rakennusten rajoittavaa vaikutusta. Jos tuulivoimalat eivät ole nähtävissä esimerkiksi pihapiiristä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia.

Real Case -mallinnus tehtiin tuulivoimalaitoksilla joiden roottorin halkaisija on 131 metriä ja napakorkeus 144 metriä. Mallinnus tehtiin kahdessa tilanteessa, joissa ensimmäisessä huomioitiin sekä Humppilan ja Urjalan puolen tuulivoimalaitokset ja toisessa vain Humppilan puolen tuulivoimalat.

$138

Kaavaselostuksen mukaan tuulivoimalan lapoihin voi tietyissä sääolosuhteissa kertyä jäätä, joka irrotessaan voi lentää etäälle voimalasta. Tällä alueella on 2 — 3 viikkoa vuodessa, jolloin jäätämisriski on olemassa. Jään muodostusta ja irtoavan jään aiheuttamaa riskiä voidaan vähentää lapojen sulatuksella ja tarpeen mukaisella voimalan pysäytyksellä. Kokemuksien mukaan (Muukko, Lappeenranta) jäävaara-alue on noin 80 metriä tuulivoimalasta, joka on suunnilleen tuulivoimalan rakentamiseen tarvittava alue.

Kaavaselostuksen mukaan lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Käytännössä valo on siis mahdollista havaita sää- ja valaistusolosuhteista riippuen kauempaa kuin itse voimala eli esimerkiksi kirkkaana yönä yli 30 kilometrin päästä. Valonlähteet on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enemmän taivasta kuin ympäröivää maisemaa. Päiväsaikaan taivaan valoisuus on niin suuri, ettei lentoestevalon kirkkaus pysty nousemaan häiritsevän voimakkaaksi taustavaloon nähden. Pilvisellä säällä valot voivat jonkin verran heijastua pilvissä, mikä erottuu erityisesti pimeään aikaan. Päiväsaikaan huonolla kelillä valot eivät näy kauas runsaan pilvisyyden ja sateen takia. Korkeisiin voimaloihin vaaditaan yöllä vilkkuva valkoinen valo, joka on paljon päivävaloja himmeämpi. Valon vilkkuminen muuten pimeässä näkymässä voidaan kuitenkin kokea häiritsevänä tekijänä.

(—)

Kaavaselostuksen mukaan tuulivoimaloiden aiheuttamat muutokset voivat näkyä sekä lähi- että kaukomaisemassa. Tuulivoimalat eivät sijoitu maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille tai rakennetun kulttuuriympäristön alueille.

Urjalan kaava-aluetta lähimpinä sijaitsevat maakunnallisesti arvokas Urjalan kulttuurimaisema sekä kyseessä olevalle alueelle sijoittuva valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Nuutajärven lasitehtaan alue. Lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta on noin 3 km etäisyys Urjalan kulttuurimaiseman alueelle ja noin 4 km etäisyys Nuutajärven lasitehtaan RKY-alueelle.

Nuutajärven lasitehtaan valtakunnallisesti merkittävälle rakennetun kulttuuriympäristön alueelle ei suunnitelluilla tuulivoimaloilla ole maisemallista vaikutusta. Voimalat voivat hyvin vähäisesti näkyä Nuutajärven kartanon länsipuolella olevalle peltoaukealle, mutta Nuutajärven tieltä katsottaessa voimalat jäävät puuston taakse. Nuutajärven lasitehtaan alueen sisältävä maakunnallisesti arvokas Urjalan kulttuurimaisema sijaitsee enimmäkseen kaukana voimaloista eikä alueelta ole Rutajärven selkää lukuun ottamatta näkyvyyttä tuulivoimaloille. Nuutajärven eteläpuolelle sijoittuvien kyläalueille (Väkkärä ja Menonen) eivät tuulivoimalat juurikaan näy.

Tuulivoimaloiden vaikutuksesta maisemaan on laadittu sijaintikarttoja, valokuvasovitteita sekä tuulivoimaloiden näkymäaluekarttoja.

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavan vaikutukset on riittävästi selvitetty muun muassa alueelle osoitettujen ja ympäristössä jo olevien maankäyttötarpeiden yhteen sovittamisen arvioimiseksi. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olen­naisia vaikutuksia. Kun kyseessä on maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:ssä tarkoitettu tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava, on selvitysten riittävyyden arvioinnissa otettava huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaiset tuulivoimakaavan sisältövaatimukset.

Melun vaikutusarviointi on Urjalan tuulivoimapuiston alueella suoritettu yleisesti sovellettavan melun mallintamista koskevan menetelmän ISO 9613-2 avulla. Menetelmä on ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukainen keino arvioida voimaloiden melupäästöjä. Melutason lähtöarvoina Ramboll Oy:n suorittamassa mallinnuksessa on käytetty napakorkeudeltaan 144 metrin korkuista ja nimellisteholtaan 3,0 MW:n Nordex N131/3000 -tuulivoimalaa. Saatuja tuloksia on verrattu ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevassa ohjeessa 4/2012 esitettyihin melun suunnitteluohjearvoihin.

Ohjeen 4/2012 mukaan mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli tonaalista, kapeakaistaista, impulssimaista tai amplitudimoduloitunutta, lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 dB ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Melumallinnuksessa ei ole tehty 5 dB:n lisäystä.

$13e

Edellä mainituilla perusteilla selvityksiä ei voida pitää maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla riittämättöminä siksi, ettei 5 dB:n häiritsevyyskorjausta ole tehty. Lisäksi ohjeen 2/2014 mukaan melumallinnuksen epävarmuus sisällytetään laskennan lähtöarvoina käytettyyn tuulivoimaloiden melupäästön lukuarvoon. Tuulivoimaloiden aiheuttama sisämelu on selvitetty ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaisesti arvioimalla sisämelutasot ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Kaavamääräyksissä on myös rakennuslupavaiheessa edellytetty meluselvityksen tekemistä valitulla voimalatyypillä ja sen varmistamista, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua. Tähän nähden meluselvitystä ei voida pitää maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla riittämättömänä.

Edellä mainituilla perusteilla tehtyjen selvitysten perusteella saadaan riittävän luotettavaa tietoa suunniteltujen tuulivoimaloiden käytönaikaisista asuinalueilla vallitsevista melutasoista.

Välkemallinnuksessa on todettu, että maastomalli on laadittu maanmittauslaitoksen maastotietokannan korkeusaineistolla, jossa korkeuskäyrät ovat 2,5 metrin välein. Laskenta ei huomioi metsän ja muun kasvillisuuden aiheuttamaa peitevaikutusta. Jos tuulivoimaloiden ja katselupisteen välillä on muita välkkeen esiintymiseen vaikuttavia asioita, kuten esimerkiksi tiheää metsää, eivät välkevaikutukset ole välttämättä niin suuret kuin mallinnustulokset. Välkemallinnus ottaa siten maaston korkeuserot huomioon, eikä ole Järvisen ja hänen asiakumppaneidensa esittämällä perusteella puutteellinen. Kaavamääräyksissä on ennen rakennusluvan myöntämistä edellytetty vielä varjostusselvityksen tekemistä välkevaikutuksen selvittämiseksi valitulta voimalatyypiltä. Tähän nähden tehtyä välkemallinnusta on pidettävä riittävänä.

Tuulivoimaloiden vaikutuksista maisemaan on laadittu useita sovitteita ja arvioitu tuulivoimaloiden näkymäalueita karttaselvityksen avulla. Tältä osin selvityksiä on pidettävä riittävinä.

Tehtyjen selvitysten perusteella on arvioitavissa, täyttääkö hyväksytty osayleiskaava maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle ja tuulivoimayleiskaavalle asettamat vaatimukset. Kaava perustuu siten riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista antama asetus 545/2015 on tullut voimaan 15.5.2015 eli kaavan hyväksymispäätöksen jälkeen, eikä sitä sen vuoksi sovelleta valituksenalaisen kaavapäätöksen laillisuutta arvioitaessa.

Melumallinnukset on tehty tuulivoimaloiden normaalilla käytöllä sekä meluoptimointisuunnitelmilla. Karttamallinnuksessa, jossa on huomioitu Humppilan ja Urjalan tuulivoimalat, normaalilla käytöllä loma-asuntojen yöajan ohjearvo 35 dB ylittyy Humppilan puolella lähellä Urjalan rajaa kolmen loma-asuntokeskittymän kohdalla ja Urjalan puolella kahden yksittäisen kohteen kohdalla. Meluoptimointisuunnitelman perusteella yöajan ohjearvo 35 dB voi ylittyä osittain yhden Humppilan puolella sijaitsevan loma-asuntokeskittymän kohdalla. Vaimennus voidaan tehdä myös pysäyttämällä tuulivoimala.

Maatilakeskus Mansikkamäen osalta on kyse vakituisesta asuinrakennuksesta eikä loma-asunnosta, vaikka sitä on ilmoituksen mukaan käytetty loma-asuntona. Sen yöajan melutason ohjearvona on pidettävä 40 dB. Mansikkamäen kohdalla ei mallinnuksen mukaan kuitenkaan ylity edes loma-asuntojen yöajan ohjearvo.

Ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukainen melutason ohjearvon ylittyminen ei välittömästi merkitse sitä, että kaava olisi tällä perusteella lainvastainen, vaan on arvioitava, onko mainittu haitta kaavamääräyksin tai rakennuslupamenettelyssä muutoin rajoitettavissa siten, että asumisen ja tuulivoimalarakentamisen tarpeet voidaan sovittaa yhteen siten, että saavutetaan kaavan sisältövaatimukset täyttävä ratkaisu. Asiassa on otettava huomioon myös se, että melutason ohjearvot ovat ainoastaan suositusluonteisia.

Tuulivoimayleiskaavaan liitetyn kaavamääräyksen mukaan ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua, jolloin lähtökohtaisesti melun aiheuttama haittavaikutus minimoituu. Lisäksi rakennusluvan yhteydessä on esitettävä meluselvitykset valitulta voimalatyypiltä. Nämä kaavamääräykset on mahdollista ottaa huomioon arvioitaessa kaavan sisältövaatimusten täyttymistä.

Tuulivoimaloiden lavoista irtoava jää voi lentää muutaman sadan metrin päähän voimalasta, mistä aiheutuu riski tuulivoimalan lähistöllä liikkuvalle. Tuulivoimaloiden rakennusluvissa voidaan kuitenkin antaa tarvittavia määräyksiä tuulivoimaloiden lapojen jäänestosta, varoituskylteistä ja muista mahdollisista turvallisuusseikoista. Kun otetaan huomioon, että jäävaaraa on vuoden aikana vain lyhyehkön ajan, kaava ei aiheuta kohtuutonta haittaa metsänhoidolle tai metsässä muutoin liikkuville.

Tuulivoimaloiden sijainti ja koko huomioon ottaen hanketta ei ole mahdollista toteuttaa aiheuttamatta muutoksia maisemassa. Maisemavaikutukset Nuutajärven alueeseen ovat etäisyys ja maaston muodot huomioon ottaen melko vähäisiä. Suunniteltu maankäyttö sopeutuu maisemaan lain vähimmäisvaatimusten edellyttämällä tavalla, eikä kaavaa ole syytä kumota sillä perusteella, että tuulivoimalat sijaitsevat valittajien esittämällä tavalla lähellä Nuutajärven kulttuurimaisemaa. Myöskään tuulivoimaloiden aiheuttama luonnon pirstaloituminen ei ole sellainen seikka, jonka perusteella kaava olisi lainvastainen.

Tuulivoimaloiden lentoestevalot voivat näkyä joihinkin asuinrakennuksiin. Niiden vaikutusta viihtyisyyteen ei voida kuitenkaan pitää merkittävänä.

Asuntojen arvon aleneminen on mahdollista asiassa esitetyn selvityksen perusteella. Urjalan tuulivoimayleiskaavan alue on pääasiassa metsätalouskäytössä eikä melusta annettujen suunnitteluohjearvojen ylityksiä tapahdu olemassa olevilla asuinalueilla meluoptimointisuunnitelman mukaan arvioituna. Tähän nähden kaavassa meluvaikutusten perusteella asetettu rakentamisrajoitus ei ole kohtuuton. Lisäksi oikeuskäytännön mukaan kaavan toteuttamisesta aiheutuva muutos maisemakuvaan ja sen mahdollinen vaikutusta kiinteistön arvoon ei ole sellainen maanomistajan kannalta kohtuuton haitta, jota maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetaan.

Tuulivoimayleiskaava ei ole maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteen vastainen yksinomaan sen vuoksi, että kaavalla on lähialueellaan vaikutuksia, joita muualla kunnassa ei esiinny. Perusoikeutena turvattavaa omaisuuden suojaa on voitu rajoittaa kaavan tarkoituksen toteuttamiseksi.

Hallinto-oikeus ei voi kumota valtuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa sillä perusteella, että toisenlainen kaavaratkaisu olisi valittajien käsityksen mukaan tarkoituksenmukaisempi.

Edellä mainituilla perusteilla ja kun otetaan huomioon meluhaittojen ehkäisemiseksi annetut kaavamääräykset, kaava on toteutettavissa siten, että se valituksenalaisilta osin täyttää terveellistä, turvallista ja viihtyisää elinympäristöä, maiseman ja luonnonarvojen vaalimista sekä ympäristöhaittojen vähentämistä koskevat sisältövaatimukset. Kaava ei aiheuta maanomistajille kohtuutonta haittaa. Kunnanvaltuuston päätös ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen.

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (410/2015) 145 § ja 147 § 1 momentti

Maankäyttö- ja rakennuslaki 19 §, 32 §, 35 § ja 41 §

1)

Tuulivoimahankkeen vaikutusalueella sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, Venäjän-Myllynkulman kulttuurimaisemat Humppilassa ja Urjalan kulttuurimaisema. Molempien alueiden sisällä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ei ole otettu huomioon.

Kaava vaarantaa asukkaiden mahdollisuudet terveelliseen, turvalliseen sekä tasapainoiseen ja eri väestöryhmien tarpeiden mukaiseen elinympäristöön. Meluvaikutuksiin liittyviä ongelmia ei voida mitätöidä kaavamääräyksillä eikä yleiskaavaan kuuluvaa selvitystyötä voi siirtää rakennuslupavaiheeseen. Asuntoihin kohdistuu liiallinen meluhaitta. Kaava-alueen ja lähialueen asuntojen omistajille aiheutuu kohtuutonta haittaa eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Maiseman heikentymisen lisäksi tulisi ottaa huomioon muun muassa välkevaikutukset, rakennuskiellon aiheutuminen melun johdosta ja asuntojen arvon lasku. Elinympäristön turvallisuus ja virkistysmahdollisuudet vähenisivät.

Valituksessa on viitattu aiemmin esitettyihin puutteisiin ja virheisiin hankkeen melumallinnuksessa. Tältä osin on viitattu ääniasiantuntija Vesa Viljasen hanketta koskevaan, 27.4.2015 päivättyyn asiantuntijalausuntoon, sekä hänen uudempaan, 7.7.2015 päivättyyn asiantuntijalausuntoonsa. Melumallinnus olisi tullut tehdä 3,3 MW:n voimaloille, koska kaavaselostuksessa mainittu kokonaiskapasiteetti mahdollistaa sellaisten rakentamisen. Melun lähtöarvona olisi tullut käyttää valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa. Amplitudimodulaatio olisi tullut ottaa huomioon melumallinnuksessa lisäämällä laskentatuloksiin 5 dB, mikä tarkoittaisi suojaetäisyyksien kaksinkertaistamista. Koska ulkomelun mallinnus on virheellinen, myöskään sisämelun osalta tehdyt arviot eivät ole luotettavia.

Rakennuskiellon osalta on todettu, että sallittujen ulko- ja sisämeluarvojen ylittyessä kiinteistönomistajat eivät voi enää saada rakennuslupaa asumiskäyttöön tuleville uudisrakennuksille. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaisen kohtuuttoman haitan arviointi on lain esitöiden mukaan kokonaisharkintaa, jossa lähtökohtana tulee olla yleiskaavan ja kaavamääräysten kokonaisvaikutukset maanomistajan asemaan.

Kun otetaan huomioon tuulivoimaloiden vaatima turva-alue, virkistyskäyttöön soveltuva alue supistuisi ja pirstaloituisi. Myös pienitaajuiset äänet voivat aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Päätös ei ota huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimusta siitä, että haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys.

2)

ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan ja Urjalan kunta velvoitetaan korvaamaan muutoksenhakijoiden oikeudenkäyntikulut. Vaatimustensa tueksi he ovat viitanneet A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksessa Nuutajärven kulttuurimaiseman osalta lausuttuun ja lisäksi esittäneet muun ohella seuraavaa:

Maisemaselvityksissä on jätetty ottamatta huomioon maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen sekä luonnon­perinnön säilyttäminen. Muutoksenhakijat omistavat alueelta rakennuskokonaisuuden, joka on arvokas ja historiallinen. Rakennukset ovat olleet muun muassa sotainvalidien kesäkotina ja voivat säilyä jatkossakin siinä käytössä, mutta tuulivoimalat uhkaavat pilata kulttuurimaiseman. Lähialueella on runsaasti muitakin historiallisia paikkoja. Nuutajärvi ympäristöineen on ollut muun muassa Väinö Linnan kirjojen tapahtumapaikkana. Melun osalta valittajat ovat viitanneet hallinto-oikeudelle toimitettuun Vesa Viljasen raporttiin.

on antanut selityksen.

ovat antaneet vastaselityksen.

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksessa esitettyä vaatimusta valtuuston päätöksen kumoamisesta sillä perusteella, ettei päätöstä tehtäessä ole otettu huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.

3. Muilta osin valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muilta osin muuteta.

4. B:n ja C:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

1. Tutkimatta jätetty valitusperuste

Kuntalain (365/1995) 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää lainkohdan 2 momentissa tarkoitetut valitusperusteet ennen valitusajan päättymistä.

A ja hänen asiakumppaninsa eivät ole hallinto-oikeudelle tekemissään valituksissa vaatineet kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista sillä perusteella, ettei yleiskaavassa ole otettu huomioon maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden Venäjän-Myllynkulman kulttuurimaisemat ja Urjalan kulttuurimaisemat sisällä sijaitsevia valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainittuja kohteita Nuutajärven lasitehtaan alue ja Venäjän kartano. Vaatimus valtuuston päätöksen kumoamisesta tällä perusteella on jätettävä vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettynä tutkimatta.

2. Kaavamääräyksen kumoaminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 1 momentin mukaan lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten.

Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Tällöin ei sovelleta, mitä 1 momentissa säädetään.

Pykälän 4 momentin mukaan mainitussa pykälässä säädetyistä rajoituksista johtuvasta lunastus- ja korvausvelvollisuudesta säädetään 101 ja 140 §:ssä.

Humppilan ja Urjalan tuulivoimaosayleiskaavassa on Urjalan kunnan alueelle osoitettu kuusi tuulivoimalan aluetta (tv-1).

Yleiskaavan yleisissä määräyksissä on määrätty, että uusia asuin- tai lomarakennuksia tai muita muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joille voi aiheutua ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB).

Edellä mainitulla yleiskaavamääräyksellä rajoitetaan uutta rakentamista, joten määräystä on pidettävä rakentamisrajoituksena. Rakentamisrajoitus voidaan antaa joko maankäyttö ja rakennuslain 43 §:n 1 momentin tai 43 §:n 2 momentin nojalla. Esillä olevassa kaavassa ei ole ilmoitettu, kumpaan lainkohtaan rakentamisrajoitus perustuu. Yleiskaavamääräyksellä on kuitenkin määritelty ennalta, millainen rakentaminen vaikeuttaa yleiskaavan toteuttamista. Tällainen määräys voi oikeudellisesti perustua vain maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momenttiin, joten määräys sisältää ehdottoman rakentamisrajoituksen.

Kunnanvaltuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä on hallintopäätös, josta tulee riittävän selkeästi käydä ilmi, miten sitä on pidettävä ohjeena toteutettaessa kaavaa rakennus- ja toimenpidelupamenettelyissä sekä mahdollisessa maankäyttö- ja rakennuslain 101 §:n mukaisessa menettelyssä.

$151

3. Valitusten hylkääminen

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen muutoin kuin edellä mainitun kaavamääräyksen osalta ei ole perusteita.

4. Oikeudenkäyntikuluja koskeva ratkaisu

Osaksi asian näin päättyessä ja osaksi sen laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, B:lle ja C:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asia

Valittajat

Päätös, jota valitus koskee

Asian aikaisempi käsittely

Urjalan kunnanvaltuusto

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus

Sovellettavat oikeusohjeet, esityöt ja viranomaisohjeet

Yleistä

Melu

Välke

Jää

Lentoestevalot

Maisema

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Selvitysten riittävyys

Maisema ja luonnon pirstaloituminen

Muut valitusperusteet

Yhteenveto

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Elina Tanskanen ja Ville Härmä, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa

B ja C

Urjalan kunnanhallitus

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Perustelut

Yleiskaavamääräys

Oikeudellinen arviointi