KHO:2017:174 — Markanvändning och byggande

Sökanden önskade i anslutning till en dansplats bygga en parkeringsplats för 220 bilar. Parkeringsplatsen skulle huvudsakligen komma att ligga på ett område som i en delgeneralplan hade anvisats som M-område och cirka 50 meter från strandlinjen till en älv. Enligt en bestämmelse i generalplanen fick på området uppföras byggnader som betjänade jord- och skogsbruket. Innan åtgärdstillstånd beviljades behövdes undantag från den bygginskränkning som enligt 43 § 2 mom. i markanvändnings- och byggplanen följde av ovan nämnda bestämmelse i generalplanen. Dessutom behövdes undantag från den bygginskränkning om vilken bestäms i 72 § i markanvändnings- och byggplanen. Eftersom undantagsbeslut inte hade funnits när projektet beviljats åtgärdstillstånd, upphävdes beslutet om att bevilja åtgärdstillstånd och ansökan avslogs.

Markanvändnings- och bygglagen 43 § 2 mom., 72 § 1 mom., 136 § 1 mom. 5 punkten och 138 § 1 mom.

Se HFD 2003:2

Ärendet har avgjorts av justitieråden Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski och Jaakko Autio. Föredragande Joonas Ahtonen.

Hankkeessa oli kysymys 220 autolle tarkoitetun pysäköintialueen rakentamisesta tanssilavan yhteyteen. Pysäköintialue sijoittui pääosin osayleiskaavassa M-alueeksi varatulle alueelle ja noin 50 metrin etäisyydelle joen rantaviivasta. Yleiskaavamääräyksen mukaan M-alueelle sai rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Ennen toimenpideluvan myöntämistä oli tarpeen saada poikkeus mainitusta kaavamääräyksestä johtuvasta maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentissa tarkoitetusta rakentamisrajoituksesta. Poikkeus oli myös tarpeen maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:stä johtuvasta rakentamisrajoituksesta. Koska poikkeamispäätöksiä ei ollut saatu ennen kuin hankkeelle oli myönnetty toimenpidelupa, toimenpidelupapäätös kumottiin ja hakemus hylättiin.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 43 § 2 momentti, 72 § 1 momentti, 136 § 1 momentti 5 kohta ja 138 § 1 momentti

Ks. KHO 2003:2

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 6.7.2016 nro 16/0215/1

Asian taustaa

on 23.10.2012 tekemällään päätöksellä myöntänyt Rälläkkä-viihde Oy:lle rakennusluvan katetun esiintymislavan ja inva-wc:n rakentamiseen Tervolan kunnan Koivun kylässä sijaitsevalle Hamaran tilalle RN:o 8:103 sekä tilalla sijaitsevan jätevesijärjestelmän saneeraukseen.

on 18.12.2012 tekemällään päätöksellä hylännyt A:n rakennustarkastajan päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen.

on 4.6.2014 antamallaan päätöksellä numero 14/5029/3 kumonnut rakennustarkastajan ja ympäristölautakunnan päätökset siltä osin kuin niissä on tarkoitettu antaa lupa pysäköintialueen laajentamiseen ja palauttanut asian tältä osin lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian aikaisempi käsittely

on 25.9.2014 tekemällään päätöksellä (§ 98) myöntänyt Rälläkkä-viihde Oy:lle toimenpideluvan Tervolan kunnan Koivun kylässä sijaitsevalla Hamaran tilalla (kiinteistötunnus 845-401-8-103) olevan parkkialueen laajennukseen/kunnostukseen. Toimenpidelupapäätöksen ehtojen mukaan paikoitusalue on aidattava kiinteistön Takala RN:o 8:79 rajan puoleiselta alueelta. Olemassa oleva puusto paikoitusalueen ja kiinteistön Takala välissä tulee säilyttää näkymä- ja meluesteenä.

on 28.10.2014 tekemällään päätöksellä (§ 135) hylännyt A:n rakennustarkastajan päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen ympäristölautakunnan päätöksestä 28.10.2014 (§ 135) ja vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

Maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 1 momentin mukaan lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (

. Saman pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista

. Tällöin ei sovelleta, mitä pykälän 1 momentissa säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentin mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n 2 momentin mukaan toimenpidelupa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. Toimenpidelupa tarvitaan myös muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasua muuttavaan toimenpiteeseen sekä asuinrakennuksen huoneistojärjestelyihin.

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan edellä 126 §:n mukainen toimenpidelupa tarvitaan muusta alueesta erotetun suurehkon varastointi- tai pysäköintialueen taikka tällaiseen alueeseen verrattavan alueen järjestämiseen (

).

Maankäyttö- ja rakennuslain 129 §:n 1 momentin mukaan kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäiseen rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä ilman rakennus- tai toimenpidelupaa sen jälkeen, kun asianomainen on tehnyt tätä koskevan ilmoituksen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen.

Tervolan kunnan rakennusjärjestyksen 2.3 kohdan mukaan muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue on asemakaava-alueen ulkopuolisella haja-asutusalueella ilmoitusmenettelyn piirissä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on, että rakentaminen täyttää saman lain 135 §:n 3-6 kohdassa asetetut vaatimukset. Mainitun 6 kohdan mukaan rakennusta ei saa sijoittaa tai rakentaa niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat 33 ja 43 §:n mukaiset mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon.

Maankäyttö- ja rakennuslain 138 §:n 1 momentin mukaan siltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi toimenpidelupaa ratkaistaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusluvan edellytyksistä 72, 135, 136 ja 137 §:ssä sekä rakennuskielloista säädetään.

Kysymyksessä olevassa hankkeessa on tarkoitus laajentaa ja kunnostaa Tervolan kunnan Koivun kylässä sijaitsevalla Hamaran tilalla (kiinteistötunnus 845-401-8-103) olevan tanssilavan pysäköintialuetta. Asemapiirroksen mukaan laajennuksen jälkeen pysäköintialueen pinta-ala olisi yli kaksinkertainen olemassa olevaan pysäköintialueeseen verrattuna, ja alueelle voitaisiin sijoittaa noin 220 henkilö- ja matkailuautoa. Hankkeeseen ei sisälly rakennusten eikä rakennelmien rakentamista. Rälläkkä-viihde Oy:n ilmoituksen mukaan tanssilavalla on toimintaa kesäisin noin 20 kertaa. Asemapiirroksen mukaan pysäköintialue sijoittuisi lähimmillään noin 52 metrin etäisyydelle Vähäjoesta.

Vähäjoen ranta-alueilla on arvokkaita peltoalueita sekä metsää ja metsäisiä saarekkeita. Joen ranta-alueille muodostunut asutus on lähinnä loma-asutusta.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden palautettua pysäköintialueen laajentamista koskevan asian uudelleen käsiteltäväksi, hanke on kunnassa käsitelty toimenpidelupa-asiana. Naapurin edun turvaamiseksi toimenpidelupaan on liitetty ehtoja paikoitusalueen aitaamiseksi Takalan tilan RN:o 8:79 puoleiselta alueelta sekä puuston säilyttämisestä näkymä- ja meluesteenä paikoitusalueen ja tilan välisellä alueella.

Koivu-Suukosken alueella voimassa olevassa Kemijokivarren osayleiskaavassa pysäköintialue sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M) ja pieneltä osin huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten alueelle (YV). Kaavamääräyksen mukaan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella alueen metsien hoidossa erityisesti huomiota on kiinnitettävä rantametsien luonto- ja maisema-arvojen säilyttämiseen. Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalouskäyttöön tarvittavia rakennuksia ja rakennelmia.

Kemijokivarren osayleiskaavassa on erikseen osoitettu maa- ja metsätalousalueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) sekä maa- ja metsätalousalueet, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Vähäjoen ranta-alueelle osayleiskaavassa osoitettu uusi asutus on lähinnä loma-asutusta.

Yleiskaavamääräyksissä on todettu, että osayleiskaavan kantatilaselvityksen mukaisesti voidaan myöntää rakennuslupia ranta-alueelle (maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1-2 momentti), ei kuitenkaan asemakaavoitettavaksi määrätyllä alueella. Muilla ranta-alueen osilla ei ole rakennusoikeutta (maankäyttö- ja rakennuslaki 43 §:n 2 momentti). Rantayleiskaava-alueen ranta-alueella rakennusoikeudet on siirretty kiinteistökohtaisesti RA, RA-1, RM, A, AT, AT-1 ja AM-alueille.

Yleiskaavamääräyksen mukaan ranta-alueelle sijoittuvilla M, MU, MY, MA-1 ja MA-2 alueilla ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa toimenpidettä ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä tarkoitettua lupaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 138 §:n säännöksestä ilmenee, että toimenpideluvanvaraiseen toimintaan ei kaikilta osin sovelleta rakentamisen ohjauksen säännöksiä. Rakennusluvan edellytyksiä on sovellettava siltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi.

Kysymyksessä oleva hanke sijoittuu maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 2 momentissa tarkoitetulle ranta-alueelle paikalle, jolla ei ole voimassa mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua kaavaa. Lisäksi yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) koskevan kaavamerkinnän määräyksineen on katsottava olevan kysymyksessä olevalla ranta-alueella voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettuna rakentamisrajoituksena.

$10d

Kun otetaan huomioon hankkeen laadusta saatu selvitys, sekä toimenpidelupaan liitetyt aitaamista ja puuston säilyttämistä koskevat ehdot, paikoitusaluetta ei sijoiteta siten, että se tarpeettomasti haittaisi naapuria tai vaikeuttaisi naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Se, aiheutuuko toiminnasta mahdollisesti eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, ratkaistaan säädetyssä järjestyksessä erikseen. Päätöstä ei ole aihetta kumota valittajan esittämillä perusteilla.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että A joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi ei ole kohtuutonta, että myös Rälläkkä-viihde Oy joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

on pyytänyt lupaa valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan A on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös sekä ympäristölautakunnan ja rakennustarkastajan toimenpideluvan myöntämistä koskevat päätökset kumotaan. Tervolan kunta on velvoitettava korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkoineen.

Vaatimustensa tueksi A on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Yleiskaavaa laadittaessa alueella oli olemassa oleva tanssilava. Tanssilavan tarkoituksia varten kaavaan otettiin YV-aluetta koskevat määräykset. Kaavassa katsottiin samalla tarpeelliseksi jättää huvitoiminnan ja asutuksen väliin suojametsävyöhyke huvitoiminnan haittoja lieventämään.

Tanssilavan pysäköintialueen laajentaminen vaikeuttaa yleiskaavan toteuttamista. Pysäköintialue on tarkoitus rakentaa kaavassa tanssilavalle erikseen nimenomaisesti osoitetun YV-alueen ulkopuolelle M-alueelle. Pysäköintialueen laajentaminen ja sen edellyttämä puuston kaataminen noin 2 000 neliömetrin suuruiselta alueelta ei palvele yleiskaavan mukaista alueen käyttöä maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Hankkeen toteuttaminen kaavamääräyksen vastaisesti merkitsee luonnonkauniin rantaan sijoittuvan metsäalueen turmeltumista. Pysäköintialueen laajennusta ei huomioon ottaen sen laajuus ja sijainti erityisiä arvoja omaavalla rantavyöhykkeellä voida pitää vähäisenä rakennushankkeena, vaan hankkeen toteuttaminen merkitsee selvää poikkeamista alueen käyttötarkoitusta koskevista määräyksistä. Asiassa olisi tullut hakea ja saada ennen luvan hakemista poikkeus rakentamisrajoituksesta.

Kaavoitusprosessissa kaavoituksen tyypilliset vaikutukset on voitava luotettavasti ennakoida. Ennakoimattomana on pidettävä sitä, että YV-alueella tapahtuva toiminta sallitaan ulottumaan M-alueelle, vaikka kaavoitusprosessissa M-alueilla on osaltaan haluttu vähentää YV-alueella tapahtuvasta toiminnasta aiheutuvia haittoja alueen muulle käytölle sekä luonnolle laajemmin.

Lisäksi lupaa pysäköintialueen rakentamiseksi on haettu rantavyöhykkeelle alueelle, jolla ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua yleiskaavaa. Näin ollen hanke edellyttää lisäksi poikkeamista mainitussa pykälässä tarkoitetusta suunnittelutarpeesta. Erityistä syytä poikkeamisen myöntämiselle ei ole esitetty.

Pysäköintialue on lupa-asian käsittelyn keskeneräisyydestä huolimatta jo rakennettu.

on antanut selityksen, jossa se on esittänyt, että valitus hylätään.

on antanut selityksen. A on velvoitettava korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkoineen.

on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

1. Valitus hyväksytään pääasian osalta. Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset ja hylkää Rälläkkä-viihde Oy:n toimenpidelupahakemuksen.

2. Valitus hylätään siltä osin kuin siinä on vaadittu hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan ratkaisun osalta.

3. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa koskevat vaatimukset hylätään.

Perustelut

Asiassa on ratkaistavana, olisiko tanssilavan yhteyteen suunnitellun, 220 autolle tarkoitetun pysäköintialueen sijoittamiseen tullut ennen toimenpideluvan myöntämistä saada poikkeus alueen osayleiskaavasta johtuvasta rakentamisrajoituksesta tai maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:ssä tarkoitetusta ranta-aluetta koskevasta rakentamisrajoituksesta.

). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten.

Mainitun pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (

). Tällöin ei sovelleta, mitä 1 momentissa säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on, että maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat 33 ja 43 §:n mukaiset mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon.

Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentin mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Hallituksen esityksessä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 164/2003 vp) todetaan lain 138 §:n 1 momenttia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa seuraavaa:

Kysymyksessä olevassa hankkeessa on tarkoitus laajentaa ja kunnostaa Tervolan kunnassa kiinteistöllä 845-401-8-103 (Hamara) olevan tanssilavan pysäköintialuetta. Laajennuksen jälkeen pysäköintialueen pinta-ala olisi yli kaksinkertainen olemassa olevaan pysäköintialueeseen verrattuna, ja alueelle voitaisiin sijoittaa noin 220 henkilö- ja matkailuautoa. Hankkeeseen ei sisälly rakennusten eikä rakennelmien rakentamista. Pysäköintialue tulisi sijoittumaan pääasiassa tanssilavan koillispuolelle tanssilavan välittömään läheisyyteen ja lähimmillään noin 50 metrin etäisyydellä Vähäjoesta. Vähäjoki on yksi Kemijoen sivuhaaroista.

Alueella on voimassa Kemijokivarren osayleiskaava. Pysäköintialue tulisi sijoittumaan pääosin osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) varatulle alueelle ja pieneltä osin osayleiskaavassa huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten alueeksi (YV) varatulle alueelle. M-merkintään liittyvän yleiskaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalouskäyttöön tarvittavia rakennuksia ja rakennelmia.

Osayleiskaavassa on lisäksi muun ohella määrätty (yleiskaavamääräys 2), että osayleiskaavan kantatilaselvityksen mukaisesti voidaan myöntää rakennuslupia ranta-alueelle (maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1-2 momentti), ei kuitenkaan asemakaavoitettavaksi määrätyllä alueella. Muilla ranta-alueen osilla ei ole rakennusoikeutta (maankäyttö- ja rakennuslaki 43 §:n 2 momentti). Rantayleiskaava-alueen ranta-alueella rakennusoikeudet on siirretty kiinteistökohtaisesti RA, RA-1, RM, A, AT, AT-1 ja AM-alueille.

Osayleiskaavan M-aluetta koskevassa kaavamääräyksessä on ennalta määritelty, millaista rakentamista alueella sallitaan ja näin ollen kaavamääräyksessä on määritelty myös se, että kaavamääräyksen vastainen rakentaminen vaikeuttaa kaavan toteutumista. Tämän vuoksi mainitun kaavamerkinnän määräyksineen on katsottava olevan kysymyksessä olevalla alueella voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettuna ehdottomana rakentamisrajoituksena.

$11c

Yleiskaavamääräyksessä (yleiskaavamääräys 2) todetaan, että muun ohella M-alueelta rakennusoikeus on siirretty rakentamiseen oikeutetuille alueille ja että muilla ranta-alueen osilla ei ole rakennusoikeutta. Tämä tarkoittaa, että osayleiskaava-alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettu rakentamisrajoitus, joka on yksilöity koskemaan rakennusoikeuden käyttämistä muilla kuin rakentamiseen osoitetuilla ranta-alueilla. Pysäköintialueen sijoittamista koskevassa hankkeessa ei kuitenkaan ole kysymys mitoittavasta rakentamisesta eikä mainitussa hankkeessa käytetä rakennusoikeutta. Koska puheena olevassa yleiskaavamääräyksessä kuvattu rakentamisrajoitus ei koske kysymyksessä olevaa hanketta, hankkeen toteuttaminen ei edellytä poikkeamista tästä määräyksestä.

Hanke sijoittuu Vähäjoen rantavyöhykkeen sellaiselle osalle, jota ei ole osayleiskaavassa varattu rakentamiseen. Kun otetaan huomioon tanssilavatoimintaa tosiasiassa rantavyöhykkeellä laajentavan hankkeen edellä kuvatut maankäytölliset ja ympäristölliset vaikutukset, hankkeen toteuttaminen edellyttää myös poikkeamista maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:ssä tarkoitetusta ranta-aluetta koskevasta rakentamisrajoituksesta.

Kun otetaan huomioon edellä kohdissa 1.1 — 1.4 lausuttu sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset on kumottava ja Rälläkkä-viihde Oy:n toimenpidelupahakemus hylättävä.

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Rälläkkä-viihde Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Joonas Ahtonen.

Tervolan kunnan rakennustarkastaja

Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunta

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus

Meri-Lapin ympäristölautakunta

Pääasiaa koskevat sovellettavat oikeusohjeet

ehdollinen rakentamisrajoitus)

(rakentamisrajoitus)

säilytys- tai varastointialue

Toimenpidelupaa, ympäristöä ja kaavatilannetta koskeva selvitys

Poikkeamisten tarve ja toimenpideluvan myöntämisen edellytykset

Oikeudenkäyntikulut

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala, Anne-Mari Keskitalo ja Kaisa Hagman (eri mieltä), joka on myös esitellyt asian.

A

Rälläkkä-viihde Oy

1.1 Kysymyksenasettelu

1.2 Sovellettavat säännökset ja lain esityöt

ehdollinen rakentamisrajoitus

rakentamisrajoitus

1.3 Hankkeesta, alueen ympäristöstä ja kaavatilanteesta saatu selvitys

1.4 Poikkeamisen tarve

1.4.1 Yleiskaavasta johtuva rakentamisrajoitus

1.4.2 Ranta-alueen suunnittelutarpeesta johtuva rakentamisrajoitus

1.5 Lopputulos

1. Pääasia

2. Oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa

3. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa