KHO:2018:10 — Markanvändning och byggande

En detaljplan hade utarbetats för att göra det möjligt att bygga en ny fabrik för bioprodukter/barrcellulosa på cirka nio kilometers avstånd från stadens centrum och vid stranden av ett vattendrag. Fabrikens årliga produktionskapacitet uppskattades till 1,2 miljoner ton barrcellulosa. Konsekvenserna hade utretts genom ett i MKB-lagen föreskrivet förfarande vid miljökonsekvensbedömning. I detaljplanen hade i detalj anvisats områden för industrianläggningens olika delfunktioner och i den fanns bestämmelser som syftade till att begränsa miljökonsekvenserna av verksamheten.

I detaljplanen avgjordes om det med hänsyn till markanvändningen fanns förutsättningar att förlägga fabriken till detaljplaneområdet. De betydande konsekvenser som den planerade markanvändningen kunde ha skulle utredas på ett sådant sätt och i sådan omfattning som det var behövligt och möjligt med hänsyn till den grad av exakthet med vilken detaljplanen utarbetats. Utredningarna måste vara sådana att man med hjälp av dem kunde förvissa sig om att detaljplanen uppfyllde innehållskraven i 54 § i markanvändnings- och bygglagen.

$b5

De utredningar som gjorts när detaljplanen utarbetades var med beaktande av bland annat det ovan sagda tillräckligt detaljerade och täckande, varför man kunde förvissa sig om att användningen av området för det syfte som anvisats i planen inte enligt en förhandsbedömning hade konsekvenser som medförde sådan olägenhet som kunde anses stå i strid med de krav på innehållet i en detaljplan som förutsätter att en hälsosam livsmiljö skapas och naturmiljön värnas. På samma sätt kunde man förvissa sig om att fabrikens funktioner inte skulle komma att medföra en sådan avsevärd försämring av kvaliteten i livsmiljön som skulle ha varit omotiverad med hänsyn till detaljplanens syfte eller ha konsekvenser som skulle ha begränsat användningen av fastigheterna utanför detaljplaneområdet på ett sätt som kunde anses förorsaka sådana oskäliga olägenheter som avses i 54 § 3 mom. i markanvändnings- och bygglagen.

Markanvändnings- och bygglagen 9 och 54 §

Ärendet har avgjorts av justitieråden Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski och Jaakko Autio. Föredragande Petri Hellstén.

Asemakaavan tarkoituksena oli mahdollistaa uuden biotuote-/havusellutehtaan rakentaminen noin yhdeksän kilometrin etäisyydelle kaupungin keskustasta ja vesistön rannalle. Tehtaan vuotuiseksi tuotantokapasiteetiksi oli arvioitu 1,2 miljoonaa tonnia havusellua. Hankkeen vaikutuksia oli selvitetty YVA-lain mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Asemakaavassa oli yksityiskohtaisesti varattu alueet teollisuuslaitoksen osatoiminnoille ja annettu kaavamääräyksiä toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten rajoittamiseksi.

Asemakaavalla ratkaistiin maankäytölliset edellytykset tehtaan sijoittamiselle kysymyksessä olevalle kaava-alueelle. Suunnitellun maankäytön merkittävät vaikutukset oli selvitettävä sillä tavoin ja siinä laajuudessa kuin se asemakaavan suunnittelutarkkuus huomioon ottaen oli tarpeen ja mahdollista. Laadittujen selvitysten perusteella oli voitava varmistaa asemakaavalle maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä asetettujen sisältövaatimusten täyttyminen.

Suunnitellun tehtaan suuruusluokasta, toiminnoista ja sijainnista johtuen hanke oli myös ympäristönsuojelulain, vesilain ja kemikaalilain mukaisten lupa- ja valvontamenettelyjen piirissä. Näissä asemakaavoitukseen ja maankäyttö- ja rakennuslain lupajärjestelmään nähden erillisissä menettelyissä lopullisesti ratkaistiin, olivatko tehtaan toiminnalliset edellytykset alueella ylipäätään olemassa, sekä selvitettiin yksityiskohtaisesti toiminnan tekniset vaatimukset ja ympäristökuormituksen sallittavuus. Mikäli toiminta sallittiin, annettiin näissä menettelyissä yksityiskohtaiset määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitetuista toimista sekä ympäristöpäästöjen raja-arvoista ja rajoittamisesta muun ohella melu- ja vesistöpäästöjen osalta. Myös toimintaan mahdollisesti liittyvät häiriö- ja onnettomuustilanteet oli otettava huomioon muiden lakien mukaisessa päätösharkinnassa. Vastaavia tietoja ei voitu edellyttää sen arvioimiseksi täyttyvätkö asemakaavan sisältövaatimukset.

Asemakaavaa laadittaessa tehdyt selvitykset olivat muun ohella edellä lausuttu huomioon ottaen riittävän yksityiskohtaisia ja kattavia, jotta voitiin varmistua siitä, että alueen käyttämisestä kaavassa osoitettuun tarkoitukseen ei ennalta arvioiden aiheutunut sellaisia haittavaikutuksia, joita olisi ollut pidettävä terveellisen elinympäristön luomista tai luonnonympäristön vaalimista koskevien asemakaavan sisältövaatimusten vastaisena, ja ettei tehtaan toiminnoista aiheutunut sellaista elinympäristön laadun merkityksellistä heikentymistä, joka ei olisi ollut perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen tai sellaisia kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen käyttöä rajoittavia vaikutuksia, joista olisi voitu katsoa aiheutuvan maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 54 §

Päätös, josta valitetaan

Itä-Suomen hallinto-oikeus 24.3.2017 nro 17/0063/3

Asian aikaisempi käsittely

on 5.9.2016 (§ 59) tekemällään päätöksellä hyväksynyt Sorsasalon itäosan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään, siltä osin kuin nyt on kysymys, seuraavasti:

Tutkimatta jättäminen

Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry ja Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry ovat esittäneet valituksessaan, että kaupunginhallituksen salainen päätös alkuvuonna 2015 maa-alueen varauksesta Finnpulpille on pätemätön, koska asian salaamisella on rikottu kuntalaissa säädettyä velvollisuutta tiedottaa kuntalaisille.

Hallinto-oikeus toteaa, että valituksenalaisella päätöksellä on hyväksytty Sorsasalon itäosan asemakaava ja asemakaavan muutos. Päätös ei koske Kuopion kaupungin ja Finnpulpin välisiä sopimuksia maa-alueen varaamisesta. Hallinto-oikeudella ei ole toimivaltaa tämän asemakaavan hyväksymistä koskevan kunnallisvalituksen yhteydessä tutkia tähän asiaan kuulumatonta maa-alueen varaamista koskevaa valitusperustetta, minkä vuoksi hallinto-oikeus jättää sen tämän asian yhteydessä tutkimatta.

Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry ja Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry ovat vastineessaan esittäneet, että koko aluetta koskeva liikenteen toimivuustarkastelu on tekemättä ja että kaava-aineistoon ei sisälly luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä selvityksiä. (—) Kuntalain 93 §:n (17.3.1995/365) mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Kuntalain 90 §:n 3 momentin (21.12.2007/1375) mukaan valittajan tulee esittää pykälän 2 momentissa tarkoitetut valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä. Hallinto-oikeus jättää tutkimatta Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry:n ja Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry:n ja (—) vastineissa esitetyt uudet valitusperusteet vasta valitusajan päättymisen jälkeen tehtyinä.

Asemakaavapäällikön esteellisyyttä koskeva väite

Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry ja Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry ovat katsoneet valituksessaan, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asiassa esteellinen asemakaavapäällikkö X on osallistunut asemakaavaprosessiin liittyvään päätöksentekoon ja muun muassa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa 7.9.2015 pidettyyn neuvotteluun kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä.

Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan asemakaavapäällikkö ei ole osallistunut 7.9.2015 pidetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyttä koskeneen neuvottelun jälkeen kaavatyön valmisteluun eikä päätöksentekoon, koska hän on todennut itsensä esteelliseksi tultuaan syyskuun puolivälissä Vaajasalossa sijaitsevan kiinteistön omistajaksi. Tämä käy ilmi kaavakartan ja kaavaselostuksen allekirjoituksista sekä kaupunkirakennelautakunnan kokouspöytäkirjoista, jotka ovat lausunnon liitteenä.

Kuntalain 52 §:n (5.12.2003/1034) 2 momentin mukaan muun luottamushenkilön kuin valtuutetun, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27 — 30 §:issä säädetään. Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

Saadun selvityksen mukaan asemakaavapäällikkö X on tullut Vaajasalossa sijaitsevan kiinteistön omistajaksi syyskuun 2015 puolivälin jälkeen. Kaupunginhallituksen lausunnosta ja lausunnon liitteenä olevista asiakirjoista ilmenee, että X ei ole osallistunut valituksenalaisen päätöksen valmisteluun 7.9.2015 pidetyn neuvottelun jälkeen, koska hän on katsonut olevansa esteellinen asiassa. Hallinto-oikeus arvioi, ettei asiassa ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella X olisi ollut esteellinen osallistumaan valituksen kohteena olevan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluun 7.9.2015 tai sitä ennen. Asiassa ei ole myöskään selvitystä siitä, että hän olisi osallistunut kaavan valmisteluun syyskuun 2015 puolivälin jälkeen. Valituksenalainen päätös ei ole syntynyt valituksessa esitetyillä asemakaavapäällikön esteellisyyttä koskevilla perusteilla virheellisessä järjestyksessä.

Konsulttiyrityksen riippumattomuutta koskeva väite

Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry:n ja Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry:n valituksen mukaan hankkeen vaikutusten arvioinnin on toteuttanut konsulttiyritys Pöyry Oy, joka ei ole ollut riippumaton tekemään arviointia, koska selostuksen laadinnassa on käytetty tahoja ja siinä on viitattu tahoihin, jotka ovat taloudellisessa riippuvuussuhteessa osakeyhtiöön. (—) M asiakumppaneineen on vaatinut, että selvitykset on laadittava riippumattomien asiantuntijoiden toimesta. Näitä valitusperusteluja on pidettävä väitteinä Pöyry Oy:n työntekijöiden esteellisyydestä asiassa.

Kaavaselostuksen mukaan biotuotetehtaan YVA-menettelyn selvitykset ja vaikutusten arvioinnit on tehty asiantuntijatyönä siten, että niitä voidaan käyttää myös kaavan aineistona. Hallinto-oikeus toteaa, että ympäristövaikutusten arvioinnin ja arviointiselostuksen laatijana toimineen konsulttitoimiston (Pöyry Finland Oy) työntekijät eivät ole olleet virka- eivätkä työsuhteessa Kuopion kaupunkiin eivätkä he muutoinkaan ole hoitaneet kaavan laatimiseen liittyviä viranomaistehtäviä. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon kunnan kaavoitustehtävistä vastaavien virkamiesten vastuu siitä, että kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin, valituksenalainen päätös ei ole syntynyt esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä niillä valitusperusteilla, joissa on esitetty, ettei konsulttitoimisto ole ollut riippumaton ja objektiivinen ja että selvitykset on tehtävä riippumattomien asiantuntijoiden toimesta.

Valtuustoryhmien ryhmäpäätöksiä koskeva väite

Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry ja Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry ovat esittäneet valituksessaan, että on selvitettävä, ovatko valtuustoryhmien niin sanotut ryhmäpäätökset laillisia ja ovatko ne rajoittaneet yksittäisten luottamushenkilöiden oikeutta vapaaseen tahdonilmaisuun kaupungin eri toimielinten päätöksenteossa.

Kuntalain 15 b §:n 1 momentin (29.6.2006/578) mukaan valtuustotyöskentelyä varten valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu. Kuntalaissa ei ole säännöksiä valtuustoryhmien sisäisestä toiminnasta.

Hallinto-oikeus toteaa, että valtuustoryhmään kuuluminen on luottamushenkilölle vapaaehtoista. Valtuustoryhmien säännöt ja ryhmien sisäiset päätökset koskevat luottamushenkilön toimintaa ryhmän jäsenenä. Valtuustoryhmien ryhmäpäätökset eivät sido luottamushenkilöitä oikeudellisesti kunnallisessa päätöksenteossa valtuustossa tai muissa kunnan toimielimissä. Hallinto-oikeus arvioi, ettei valituksenalainen päätös ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä ole muutoinkaan lainvastainen sillä perusteella, mitä valituksessa on esitetty valtuustoryhmien ryhmäpäätöksistä.

Tiedottaminen ja vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa

$185

Maankäyttö- ja rakennuslain 6 §:n 1 momentin mukaan kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentin mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään

on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Pykälän 2 momentin mukaan kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Pykälän 2 momentin mukaan tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n 3 momentin mukaan mitä 2 momentissa säädetään tiedottamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:ssä tarkoitettuun kaavoituksen vireilletulosta ilmoittamiseen, jollei vireilletulosta ilmoiteta kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä.

$189

$18a

Hallinto-oikeus toteaa, että kaavoitusmenettelyä koskevasta vuorovaikutuksesta ja osallistumisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Sääntely on lähtökohtaisesti tyhjentävää, jolloin hallintolaki ja kuntalaki eivät tule täydentävästi sovellettavaksi. Tähän nähden hallintolain 41 §:n säännöksiä vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta sekä kuntalain 27 §:n (17.3.1995/365) säännöksiä kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja kuntalain 29 §:n (17.3.1995/365) säännöksiä kunnan velvollisuudesta tiedottaa asukkailleen vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä ja tehdyistä ratkaisuista ei ole sovellettava kysymyksessä olevassa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymistä koskevassa asiassa.

$18b

Suunnittelualue ja kaavoitustilanne

Suunnittelualueen koko on yhteensä 400 hehtaaria. Suunnittelualue sijaitsee Sorsasalossa välittömästi moottoritien (valtatie 5 Heinola — Sodankylä) ja rautatien (päärata Kuopio — Kajaani) itäpuolella. Kuopion keskustasta alueelle on matkaa noin 9 kilometriä, eteläpuoleisilta Päivärannan, Kettulanlahden ja Kelloniemen asuinalueilta noin 2 — 3 kilometriä, Vuorelan lähimmältä asuinalueelta reilu kilometri ja Siilinjärven keskustasta noin 14 kilometriä. Suunnittelualueen eteläpuolella on Kallaveden Kelloselkä, kaakkoispuolella Potkunsaari ja Karhonsaari sekä koillispuolella Virtasalmi ja edelleen Uuhimäen ja Ranta-Toivalan alueet, joiden lähin rantarakentaminen sijoittuu välittömästi Virtasalmen toiselle puolelle. Myös suunnittelualueen vieressä on vakituista asutusta ja loma-asutusta.

Suunnittelualueeseen sisältyy valtaosa Sorsasalon itäosasta ja osa viereisistä liikenneväylistä. Lukkosalmentien pohjoispuoleinen asemakaavoitettu alue ei sisälly kaava-alueeseen. Myöskään Virtasalmen Sorsasalon puoleiselle ranta-alueelle sijoittuvat kiinteistöt eivät sisälly kaava-alueeseen.

Suunnittelualueen merkittävin rakennettu kokonaisuus on alueen eteläosassa sijaitseva Powerflute Oyj:n (Savon Sellun) kartonkitehdas. Alueen keskiosalla sijaitsee Ekokem-Palvelu Oy:n omistama teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus punnitusasemineen, jätteiden vastaanotto-, käsittely-, varastointi- ja loppusijoitusalueineen. Suunnittelualueen pohjoisosilla on teollisuusrakennuksia ja rannoilla on joitakin kesämökkejä/vapaa-ajanasuntoja sekä vakinaista asutusta.

Ympäristöministeriön 3.7.2008 vahvistamassa Kuopion seudun maakuntakaavassa Sorsasalon itäpuoli on osoitettu pääosin maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäväksi teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alueen eteläosaan yhdys- tai sivuradan päähän saa sijoittaa maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (t/kem). Alueen itäosaan on osoitettu maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeän tavaraliikenteen terminaalialue (LM). Ympäristöministeriön 7.12.2011 vahvistama Pohjois-Savon maakuntakaava täydentää Kuopion seudun maakuntakaavaa. Alueelle on osoitettu t/kem-merkinnän lisäksi teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskusmerkintä (ej).

$18c

$18d

Valituksenalaisen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoitus ja sisältö

$18e

Valituksenalaisessa kaavassa läntisimmät katu- ja liikennealueisiin rajoittuvat korttelit on osoitettu merkinnöillä TK-16 teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi ja TK-18 teollisuus-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Korttelialueille on annettu tarkempia kaavamääräyksiä. Kaava-alueen eteläosassa olevan teollisuusraiteen aluevarauksen (LR) ja järven väliin on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T), jolle saa sijoittaa yhden asunnon (as=1). Valtaosa suunnittelualueesta on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem-2). Laitoksen tulee sijaita sille erikseen osoitetulla rakennusalalla. Koko T/kem-2-korttelialuetta koskevat seuraavat kaavamerkinnät: 1ap/500Tm

$190

$191

$192

Selvitysten riittävyys

G asiakumppaneineen

Asemakaavaa varten ei ole tehty riittäviä ympäristötutkimuksia ja -selvityksiä. Finnpulp -hankkeen YVA-selvitykset eivät anna riittäviä tietoja vaikutusten arviointiin koko siltä alueelta, jolle kaavan toteuttaminen aiheuttaa olennaisia ympäristövaikutuksia kuten vesistövaikutuksia Kallavedessä ja sitä kautta vaikutuksia Kallaveden rantojen käytölle. Luonnonarvot on selvitetty puutteellisesti.

Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry ja Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry

$194

B asiakumppaneineen

(—)

A

Päätös on tehty erittäin puutteellisilla, harhauttavilla ja lainvastaisiksi katsottavilla tiedoilla.

M asiakumppaneineen

Päätös on osittain perustunut puutteellisiin ja jopa virheellisiin YVA-selvityksiin. Asemakaavan toteuttamisen vaikutuksia ei ole arvioitu kokonaisuutena. Selvitys on ulotettava Kelloselän lisäksi koko Kallaveden alueelle. Ilmaston lämpeneminen tulee huomioida laskelmissa. YVA-selvitystä ei ole laadittu perusteiltaan oikeista lähtökohdista ja siinä on virheellistä tietoa Kallaveden veden lämpötilan noususta. Jätevesien pitkän aikavälin vaikutuksia ei ole selvitetty.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön;

6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.

$197

YVA-menettelyssä on selvitetty ja arvioitu hankkeen vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen, vaikutukset liikenteeseen, meluvaikutukset, tärinävaikutukset, ilmanlaatuun kohdistuvat vaikutukset, vaikutukset kasvihuonekaasuihin, tuhkan, sivutuotteiden käsittelyn sekä loppusijoituksen vaikutukset, vaikutukset vesistöihin, vaikutukset kaloihin ja kalastukseen, vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin, vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin, vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön, vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen, virkistyskäyttöön ja terveyteen, vaikutukset luonnonvarojen käyttöön, aluetaloudelliset ja sosioekonomiset vaikutukset sekä onnettomuustilanteiden vaikutukset. Vaikutukset on arvioinnissa jaettu rakentamisen aikaisiin ja toiminnan aikaisiin vaikutuksiin. Lisäksi kaavaselostuksessa on esitetty yhteenveto biotuotetehdashankkeen vaikutuksista edellä mainittuihin kohteisiin.

$198

YVA-selostus on ollut nähtävänä vuodenvaihteessa 2015 — 2016 ja asemakaavan valmisteluasiakirjat alkuvuodesta 2016. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) on antanut YVA-yhteysviranomaisena lausunnon arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä 7.3.2016 ja kaavan valmisteluasiakirjoista 11.2.2016.

$199

$19a

$19b

Pohjois-Savon ELY-keskus on 1.6.2016 kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa esittänyt muun muassa, että kaavaehdotus on perusteltu laajasti ja hyvin kaavaselostuksessa. Biotuotetehtaan ympäristöluvassa päätetään lopullisesti siitä, ovatko tehtaan toiminnalliset edellytykset alueella olemassa. Asemakaavalla luodaan maankäytölliset edellytykset tehtaan rakentamiselle. Tämä on ollut mahdollista, koska YVA-menettelyssä ja asemakaavaprosessissa tehdyt selvitykset osoittavat, että tehtaan vaikutukset ovat riittävässä määrin hallinnassa ja kaavaehdotuksessa on annettu tehtaan toimintoja ohjaavia, mahdollisia haittavaikutuksia lieventäviä ja ympäristön käsittelyä ohjaavia kaavamerkintöjä ja määräyksiä.

Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes on 30.5.2016 kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa todennut muun ohessa, että kaavaehdotusaineistossa olevaan onnettomuuksien seurausten arviointiin perustuen Tukes puoltaa biotuotetehtaan mahdollistavaa asemakaavamuutosta ja että biotuotetehtaalta tullaan todennäköisesti edellyttämään kemikaaliturvallisuussäädöksissä tarkoitettua lupaa.

$19d

$19e

$19f

Hallinto-oikeus arvioi, että YVA-menettelyssä tehdyt selvitykset ja sen jälkeen tehdyt täydentävät selvitykset antavat riittävät tiedot alueen olemassa olevien ja uusien toimintojen ja koko maankäyttösuunnitelman toteuttamisen kaikkien merkittävien välittömien ja välillisten vaikutusten arviointiin. Selvitykset on myös tehty siten, että vaikutusarviointi on voitu tehdä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Asemakaava perustuu kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioon ottaen sen merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja vaikutusselvitysten pohjalta on mahdollista arvioida, täyttyvätkö asemakaavan sisältövaatimukset. Asiassa ei ole tullut esille sellaisia selvitysten lähtötietojen tai selvityksessä käytettyjen menetelmien olennaisia puutteellisuuksia tai virheellisyyksiä, joiden johdosta selvitysten tuloksia ei voitaisi pitää luotettavina antamaan riittävät tiedot asemakaavan toteuttamisen merkittävien vaikutusten arvioimiseen.

Asemakaavan sisältövaatimukset

Päätös ei täytä asemakaavan sisältövaatimuksia terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön edellytysten luomisesta kaavan koko vaikutusalueella. Se ei vaali luonnonympäristöä, koska luonnonarvot on selvitetty ja esitetty puutteellisesti. Asemakaavan toteuttaminen aiheuttaa vaikutusalueellaan elinympäristön merkityksellistä heikkenemistä ja aiheuttaa maa- ja vesialueiden omistajille kohtuutonta haittaa.

Asemakaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädettyjä asemakaavan sisältövaatimuksia erityisesti elinympäristön heikentämiskiellon ja turvallisuuden osalta. Alueelle ollaan sijoittamassa kolme 500 kuutiometrin suuruista klooridioksidisäiliötä. On erittäin suuri riski sijoittaa säiliöitä kaavan mukaiselle etäisyydelle vakituisesta ja loma-asutuksesta, kouluista ja päiväkodeista. Toteutuessaan kaavan mahdollistama tehdashanke heikentää lähialueen asukkaiden virkistysmahdollisuuksia ja elinoloja sekä vaarantaa asukkaiden terveyden. Asukkaat ovat havainneet liito-oravia keväällä 2015 Virtasalmen rannan ja suunnitellun tehdasalueen välisessä metsäsaarekkeessa, kaavassa suojaviheralueeksi EV-11 osoitetulla alueella. Asemakaavapäätöksessä ei ole esitetty vaihtoehtoa sille, miten kaavan laadintaa jatkettaisiin, jos nyt hyväksytty kaava kumotaan.

Päätös loukkaa Kuopion kaupungin asukkaiden sekä Kallaveden ja koko Saimaan vesistön alueella asuvien henkilöiden terveyttä, etua ja oikeutta.

Tehtaan toiminnan vaikutuksesta valittajien asumisen ja loma-asumisen olosuhteet muuttuvat kohtuuttomasti. Asemakaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädettyjä asemakaavan sisältövaatimuksia erityisesti elinympäristön heikentämiskiellon osalta. Jotta tehdasta voitaisiin käyttää, lauhdevedet olisi jäähdytettävä lauhdutustorneja käyttämällä. Tornien rakentamiseen ei ole varauduttu eikä kaava-asiakirjoissa ole mainintaa lauhdevesitorneista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 § 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Saman pykälän 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa. Valtioneuvoston päätöksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L

) päiväohjearvoa (klo 7 — 22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22 — 7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Asuinhuoneistoissa ohjeena on, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso ei saa sisällä ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (L

) päiväohjearvoa (klo 7 — 22) 35 dB ja yöohjearvoa (klo 22 — 7) 30 dB.

Kaavaa varten laaditun alustavan meluntorjuntasuunnitelman tuloksissa todetaan, että alustava meluntorjunta on kohdistettu Virtasalmen rannan kohteisiin ja suurin tämän suunnitelman toimilla saavutettavissa oleva vaimennus on noin 6 dB. Alustavan meluntorjunnan jälkeen päiväaikana klo 07 — 22 ylittyy 55 dB(A):n ohjearvo kahdessa kohteessa (Päivärannantiellä ja Tavirannantiellä). Yöaikana klo 22 — 07 ylittyy 50 dB(A):n ohjearvo yhdessä kohteessa Siilinjärven puolella (Tammirannantiellä). Ylitysten syynä on ennen kaikkea kuljetusten aiheuttama melu valtatiellä 5. Näissä kohteissa nykytilan laskennallinen taso on myös hyvin merkittävä, jolloin muutos nykytilaan nähden on hyvin vähäinen. Alustava meluntorjunta ei koskenut tieliikennemelua. Vuorelan asuinalueella on tehty lisälaskenta ja sen perusteella päivä- ja yöajan ohjearvo ylittyy yhdessä kohteessa (Riistapolulla). Tämä kohde on rakennettujen meluvallien välissä aivan Savonradan vieressä.

$1a5

C ja Potkunsaaren ympäristössä noin 3

C. Muutoin lämpötilan nousu jätevevesien purkualueella on Kelloselällä ja Virtasalmessa hyvin pienellä alueella noin 2

C. Talvella lämpövaikutus on Sorsasalon etelärannan tuntumassa purkualueen lähialuetta lukuun ottamatta noin 3 — 5

C ja muutoin Kelloselällä noin 1 — 2

C. Rehevyys voi lisääntyä paikoitellen Sorsasalon ja Potkunsaaren rannassa ja lämpötilan nousu ylittää edellä esitetyllä tavalla lohiveden suurimman sallitun 1,5

C:n lämpötilan nousun. Jäähdytysvesien purku vaikeuttaa tai estää jäällä liikkumisen Kelloselän pohjoisosassa. Leutona talvena jään paksuus voi olla vaarallisen ohut myös Kelloselän keskiosassa. Erityisesti alku- ja lopputalvesta jäällä liikkumisessa on noudatettava erityistä varovaisuutta koko Kelloselän alueella. Leutoina talvina jäähdytysvedet voivat heikentää jään kantavuutta Vaajasalon jäätien kohdalla.

Selvityksen mukaan hankkeen ei arvioida vaarantavan EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteiden eli vesialueen hyvän ekologisen tilan saavuttamista tai sen ylläpitämistä eikä heikentävän vesimuodostuman kemiallista tilaa. Selvimpänä vaikutuksena arvioidaan aiheutuvan lievää rehevöitymistä erityisesti Kelloselällä, ei kuitenkaan laaja-alaisia sinileväesiintymiä. Koska veden otto ja purku tapahtuvat samaan vesistöön, veden otolla ei arvioida olevan vaikutusta veden korkeuteen. Virtauksiin veden oton arvioidaan vaikuttavan paikallisesti vähäisessä määrin ottopaikan lähiympäristössä. Veden otolla ei arvioida olevan vaikutusta Kallaveden laatuun. Jätevedenpuhdistamon toimintahäiriötilanteissa kaikki syntyvät jätevedet voidaan johtaa hallitusti varoaltaisin ja turvata siten puhdistamon toiminta.

$1ac

Kaavaa varten laaditussa turvallisuusselvityksessä on mallinnettu ne onnettomuudet, joilla on todennäköisimmin vaikutuksia tehdasalueen ulkopuolelle. Selvityksen mukaan lähes kaikissa tarkastelluissa onnettomuusskenaarioissa vaikutukset ja mahdolliset terveys- ja ympäristöriskit rajautuvat tehdaslaitosalueelle eikä niillä ole vaikutuksia ihmisiin, vesistöön tai maaperään eikä haittaa eläin- ja kasvilajeille. Laajin vaikutusalue eli noin 530 metriä on klooridioksidilaitoksen onnettomuusskenaariossa, mutta sekään alue ei ulotu loma- tai vakituisen asumisen alueille. Selvityksen mukaan biotuotetehtaan sijoittamiselle kyseiselle alueelle ei ole turvallisuusnäkökulmasta estettä.

Finnpulp Oy:n YVA-selostuksen mukaan hankkeen rakentamisen aikaisista räjäytystöistä syntyvän tärinän ei arvioida aiheuttavan lähialueen rakennuksiin kohdistuvia vaikutuksia tai riskiä rakenteiden vaurioitumiselle. Toiminnan aikana ei arvioida syntyvän tärinävaikutuksia tai korkeintaan hetkellisiä ja hyvin vähäisiä raideliikenteestä johtuvia vaikutuksia. YVA-selostuksen mukaan tehtaan normaalitoiminnan päästöt eivät aiheuta terveydellistä riskiä lähialueen asukkaille, sillä ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot alittuvat selvästi. Normaalitoiminnan aikana tehdas ei aiheuta hajua ympäristöön. Poikkeustilanteissa ajoittaista hajuhaittaa voi olla muutaman kerran vuodessa. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet jäävät kuitenkin selvästi terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi annetun ohjearvotason alapuolelle. Hajut eivät aiheuta terveydellistä haittaa, mutta viihtyvyyshaittaa voi ilmetä. Savukaasu- ja hajupäästöjä voidaan vähentää prosessiteknisin toimenpitein ja savukaasujen käsittelyllä.

Kaavaselostuksen mukaan Tukesin arvioima biotuotetehtaan konsultointivyöhyke tulee olemaan noin yksi kilometri. Konsultointivyöhykkeelle jäävät yleis- ja asemakaavoissa esitetyt maankäyttömuodot ovat asumisen ja loma-asumisen osalta jo rakentuneet, joten uutta asuinrakentamista alueelle ei ole tulossa eikä konsultointivyöhyke rajoita siltä osin kaavoissa osoitetun maankäytön toteuttamista. Sorsasalon rannalla olevat yleiskaavassa osoitetut virkistysalueet jäävät konsultointivyöhykkeen sisälle ja osittain klooridioksidivuodon vaaraetäisyydelle, joten siltä osin virkistyskäyttö ei säily täysin ennallaan.

$1ad

Kaupunginhallitus on esittänyt lausunnossaan hallinto-oikeudelle muun muassa, että asemakaavassa on otettu huomioon alueen kallioperän rakenne ja rikkonaisuus. Kaavaan sisältyy T/kem-2-alueella merkintä geo-1, jonka määräyksen mukaan kallioperän ruhjeisuus ja veden johtavuus on selvitettävä tarvittaessa ennen rakentamistoimenpiteitä ja jonka mukaan altaat ja muut vastaavat rakennelmat sekä kemikaalien käsittely on sijoitettava niin, ettei niistä aiheudu kallioperän ruhjeisuuden vuoksi vaaraa ympäristölle. Vanhaa kaatopaikkaa koskee kaavamääräys, jonka mukaan alueeseen kajoaminen edellyttää ympäristöviranomaisen lupaa. Honkamäen harjanne ei ole kaavassa rakennusalaa, vaan se on osoitettu merkinnällä sma-2 teollisuustoiminnan suojametsäalueeksi, jolla puuston suojaavaan vaikutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Kaupunginhallitus on esittänyt lausunnossaan myös, että asemakaavaa laadittaessa on voitu ottaa huomioon ELY-keskuksen myöntämä liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueen hävittämistä tai heikentämistä koskeva poikkeuslupa. Muilta osin lisääntymis- ja levähdysalueet sekä liito-oravan liikkuminen on turvattu kaavamerkinnöillä. Vedenottamon alueella on tehty maastokäynti sen jälkeen, kun kuntaan oli tehty ilmoitus alueella ruokailevista liito-oravista, mutta merkkejä liito-oravista ei ole löytynyt. Vedenottamon maanpäällisille rakenteille tarkoitetulla alueella ei ole puustoa ja sen lähialueet on osoitettu suojaviheralueeksi, jolla liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ja kulkureitti voidaan säilyttää, jos niitä löytyy alueelta.

$1ae

Maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n mukaan lain yleisenä tavoitteena on edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lain 5 §:n 1 momentin 1, 3 ja 5 kohtien mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää muun muassa turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista ja edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista sekä ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 1 § ja 5 § ovat tavoitesäännöksiä, jotka ohjaavat kaavoitusta. Sellaisina säännökset eivät voi olla yksittäistä kaavaa koskevan päätöksen muutoksenhaun perusteena. Niillä voi kuitenkin olla oikeudellista merkitystä tulkittaessa asiassa sovellettavaksi tulevia kaavan sisältöä koskevia tarkempia säännöksiä, jotka tässä tapauksessa ovat maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset. Näin ollen maankäyttö- ja rakennuslain 1 ja 5 §:n säännökset eivät tule G:n ja hänen asiakumppaneidensa ja (—) valituksissa esitetyllä tavalla suoraan sovellettaviksi asemakaavan lainmukaisuutta arvioitaessa.

Hallinto-oikeus toteaa, että Sorsasalon itäosan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet sijoittaa uusi biotuotetehdas suunnittelualueelle. Tehdasrakennuksen ja tehtaan toiminnan kokoluokasta seuraa, että hankkeen toteuttaminen aiheuttaa huomattavia ympäristömuutoksia ja ympäristövaikutuksia, joita voidaan vain rajoitetusti ohjata maankäytön suunnittelun keinoilla.

$1b0

Saadun selvityksen mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueet siltä osin kuin niiden hävittämis- ja heikentämiskiellosta ei ole myönnetty luonnonsuojelulaissa tarkoitettua poikkeusta sekä liito-oravan liikkuminen alueella on turvattu kaavan pl-11-, pl-29-, lo- ja /s-15-merkinnöillä ja niihin liittyvillä määräyksillä. Kuikkalammen ja sen ympäristön muut luonnonarvot on turvattu pl- ja luo-3-merkinnöillä ja niihin liittyvillä määräyksillä. Asemakaavaa ei edellä sanottu huomioon ottaen ole pidettävä lainvastaisena sillä G:n ja hänen asiakumppaneidensa ja Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry:n ja Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry:n valituksissaesitetyllä perusteella, että luonnonympäristöä ja siihen liittyviä erityisiä arvoja ei olisi otettu asianmukaisesti huomioon.

Biotuotetehtaan toteuttaminen edellyttää asemakaavan lisäksi useita lupamenettelyjä, joista keskeisimmät ovat ympäristölupa ja vesilupa. Näillä luvilla varmistetaan se, ettei asemakaava-alueella harjoiteta toimintoja, joista aiheutuu laissa kiellettyjä ympäristö-, terveys- ja vesistövaikutuksia. Lisäksi toiminta saattaa edellyttää kemikaaliturvallisuussäädöksissä tarkoitettua lupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella asemakaavalla ja sen selvityksillä ei ole ratkaistu eikä voitukaan ratkaista kaava-alueella harjoitettavien toimintojen sallittavuutta ja lainmukaisuutta ympäristönsuojelulain ja terveydensuojelulain säännösten kannalta eikä ympäristölupamenettelyssä ja vesilupamenettelyssä arvioitavia ympäristö- ja vesilupien myöntämisedellytyksiä eikä mahdollisessa kemikaaliturvallisuussäädöksissä tarkoitetussa lupamenettelyssä arvioitavia luvanmyöntämisedellytyksiä.

$1b1

Kaavaselostuksen mukaan valmisteluvaiheen aineistoon on sisältynyt kaksi vaihtoehtoa eli uuden biotuotetehtaan sijoittaminen alueelle ja aiemman yritysaluekaavan jatkaminen ilman uutta biotuotetehdasta. Edelleen kaavaselostuksessa on todettu, että mikäli biotuotetehtaan toteutuminen ei osoittaudu mahdolliseksi, kaavatyö tulee tulevaisuudessa jatkumaan aiemman yritysaluekaavan pohjalta sitä päivittäen. Hallinto-oikeus toteaa, että kaavaselostus ei ole asemakaavan osa eikä se voi itsessään olla muutoksenhaun kohteena. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto ja asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Valituksenalainen asemakaavapäätös ei ole lainvastainen sillä G:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksessa esitetyllä perusteella, ettei valituksenalaisessa asemakaavapäätöksessä ole esitetty vaihtoehtoa sille, miten kaavan laadintaa jatketaan, mikäli kaavapäätös kumotaan.

Johtopäätös

Kaupunginvaltuuston valituksenalainen päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä ole muutoinkaan lainvastainen valituksissa esitetyillä perusteilla.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maankäyttö- ja rakennuslaki 51 §, 52 § ja 55 §

Luonnonsuojelulaki 49 § 1 momentti

Kuntalaki (365/1995) 3 § 1 momentti (81/2002) ja 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (410/2015) 145 §, 146 § 1 momentti ja 147 § 1 momentti

Hallintolaki 5 § 1 momentti

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettu laki 3 §, 4 § ja 5 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1.

on pyytänyt lupaa valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan hän on vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan. Kuopion kaupunki on velvoitettava korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Vaatimustensa tueksi A on viitannut hallinto-oikeudessa esittämäänsä sekä esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Periaatteessa hanke on hyvä, mutta rakennuspaikka on väärä. Maailman suurinta selluloosatehdasta ei tulisi rakentaa keskelle Kuopiota. Tehtaan rakentaminen tuhoaa Suomen suurimman vesistön.

Asemakaavan hyväksymistä koskeva päätös on lainvastainen ja syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Päätös loukkaa sekä Kuopion kaupunkilaisten että Saimaan vesistön varrella asuvien ihmisten etua ja oikeutta.

Hallinto-oikeudelle esittämässään valituksessa A on muun ohella todennut, että kaavan hyväksymistä koskeva päätös on tehty puutteellisilla, harhauttavilla ja lainvastaisiksi katsottavilla tiedoilla.

2.

ovat pyytäneet lupaa valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan he ovat valituskirjelmästä tarkemmin ilmenevin perustein vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

3.

on pyytänyt lupaa valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan yhdistys on valituskirjelmästä tarkemmin ilmenevin perustein vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

4.

ovat pyytäneet lupaa valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan he ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

Vaatimustensa tueksi G ja hänen asiakumppaninsa ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Toteutuessaan Finnpulp Oy:n havusellutehdas aiheuttaisi merkittävän lisäkuormituksen Kallaveteen. Vesipäästöt olisivat moninkertaiset järveen nykyisin kohdistuvaan kuormitukseen nähden ja ne tulisivat vaikuttamaan merkittävästi Kallaveden tilaan. Osa tehtaan vaikutuksista on vaikeasti ennakoitavia ja ne muodostavat vakavan riskin Kallaveden ekologialle ja myös Kuopion kaupungin raakaveden laadulle. Jo nykyinen kuormitus on aiheuttanut Kallavedessä rehevöitymistä ja syvänteiden hapettomuutta.

Laadittuihin kuormituslaskelmiin liittyy epävarmuuksia, eikä laskemiin ole sisällytetty häiriötilanteita, joiden aikana päästöt voivat olla moninkertaiset normaalikäyttöön verrattuna. On ilmeistä, että tehtaan välittömät ja välilliset päästöt Kallaveteen olisivat huomattavasti suuremmat kuin YVA-menettelyssä on arvioitu.

Asemakaavaa laadittaessa olisi tullut selvittää kaavan toteutumisen vaikutukset koko sen vaikutusalueella eli käytännössä koko Kallansiltojen eteläpuolisella Kallaveden alueella. Vaikutukset on arvioitava siten, että otetaan huomioon myös häiriö- ja satunnaispäästöt, joita ei rajoiteta ympäristölupamääräyksin. Kaupunki on kaavapäätöksessään nojautunut yksinomaan hankeyhtiön teettämiin selvityksiin ja arvioihin.

Kaavan toteuttamisesta tulee aiheutumaan merkittävää ympäristön pilaantumista ja luonnonarvojen turmeltumista. Kaavan vaikutukset ovat siten maankäyttö- ja rakennuslain 1 ja 5 §:issä asetettujen tavoitteiden vastaisia.

5.

Vaatimustensa tueksi M ja hänen asiakumppaninsa ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Asemakaava mahdollistaa maailman suurimman havusellutehtaan rakentamisen keskelle kaupunkirakennetta. Tehtaasta aiheutuisi runsaasti erilaisia ympäristöhaittoja. Muutoksenhakijoiden omistamat kiinteistöt sijaitsevat tehtaan välittömässä läheisyydessä ja tehtaan rakentaminen tulisi ratkaisevalla tavalla vaikuttamaan heidän asumis- ja loma-asumisolosuhteisiinsa.

Koska kysymys on ympäristöä laajasti muuttavasta toiminnasta, kaavoittajan olisi tullut selvittää kaavan toteuttamisen vaikutukset koko sen vaikutusalueella. Vaikutukset on arvioitava siten, että otetaan huomioon myös häiriö- ja satunnaispäästöt, joita ei rajoiteta ympäristölupamääräyksin. Kaupunki on kaavapäätöksessään nojautunut yksinomaan hankeyhtiön teettämiin selvityksiin ja arvioihin.

Kaupunki on painostanut hallinto-oikeutta nopeaan ratkaisuun. Tämä on herättänyt epäilyksen hallinto-oikeuden riippumattomuudesta sekä siitä, onko hallinto-oikeus käsitellyt laajoja valituksia riittävällä huolellisuudella. Hallinto-oikeus on lisäksi jättänyt perusteettomasti tutkimatta osan muutoksenhakijoiden esittämistä vaatimuksista.

6.

on pyytänyt lupaa valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan yhdistys on vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan ja asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Vaatimustensa tueksi yhdistys on uudistanut hallinto-oikeudessa esittämänsä sekä lausunut lisäksi muun ohella seuraavaa:

Asemakaava mahdollistaa maailman suurimman havusellutehtaan rakentamisen keskelle kaupunkirakennetta. Tehtaasta aiheutuisi runsaasti erilaisia ympäristöhaittoja. Muutoksenhakijoiden omistamat kiinteistöt sijaitsevat tehtaan välittömässä läheisyydessä ja tehtaan rakentaminen muuttaisi kiinteistöt todennäköisesti asumiskelvottomiksi. Kysymys ei ole yhteiskunnallisten palvelujen ja toimintojen kannalta elintärkeästä kaavasta, vaan sillä luodaan edellytykset ainoastaan yksityisen tahon omistaman tehtaan rakentamiselle.

Asemakaavan kaavaprosessissa on rikottu maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n vuorovaikutusvaikutusta erityisesti kaavaprosessin alkuvaiheessa. Asukkailta on salattu toimenpiteet ja muutokset Sorsasalon teollisista suunnitelmista ja asemakaavoituksesta vuosilta 2013 — 2015. Kaupunki ei ole missään vaiheessa tiedottanut asukkaille luonnosvaiheeseen edenneen yritysaluekaavaehdotuksen pysäyttämisestä, sen tilalle tulleen maailman suurimman havusellutehtaan suunnittelusta eikä maa-alueen vuokrauksesta tehdystä esisopimuksesta kaupungin ja Finnpulp Oy:n kanssa. Kaupungin velvollisuus olisi ollut tiedottaa siitä, että alueelle on tulossa merkittävä muutos, joka tulee vaikuttamaan alueen käyttöön, asumisviihtyvyyteen ja kiinteistöjen arvoon.

Asemakaava on maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädettyjen sisältövaatimusten vastainen. Kysymys on siitä, kuinka paljon tehtaan naapurissa asuvat ovat velvoitettuja sietämään yksityisen yrityksen aiheuttamia haittoja asumisterveydelle ja -viihtyvyydelle. Kaupunki on päätöksellään asettanut muutoksenhakijat omaisuudenturvan osalta epätasa-arvoiseen asemaan.

Kaupunki on painostanut hallinto-oikeutta nopeaan ratkaisuun. Tämä on herättänyt epäilyksen hallinto-oikeuden riippumattomuudesta sekä siitä, onko hallinto-oikeus käsitellyt laajoja valituksia riittävällä huolellisuudella. Hallinto-oikeus on lisäksi jättänyt perusteettomasti tutkimatta osan yhdistyksen esittämistä vaatimuksista.

Valituksessaan hallinto-oikeudelle kyläyhdistys on esittänyt muun ohella, että Finnpulp Oy:n havusellutehtaan ympäristövaikutusten arviointi ei ole ollut riittävä kaavan vaikutusten arviointiin ja että kaava ei täytä vaikutustenarvioinnin osalta maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia.

ovat tänne 15.5.2017 saapuneessa kirjelmässä ilmoittaneet peruuttavansa valituslupahakemuksensa.

on tänne 15.5.2017 saapuneessa kirjelmässä ilmoittanut peruuttavansa valituslupahakemuksensa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Lausuminen B:n ja hänen asiakumppaneidensa sekä Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry:n valituslupahakemuksista raukeaa.

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii A:n, G:n ja hänen asiakumppaneidensa, M:n ja hänen asiakumppaneidensa sekä Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry:n valitukset.

2. Valitukset hylätään. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3. A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta jätetään tutkimatta siltä osin kuin se koskee hänen oikeudenkäyntikulujaan hallinto-oikeudessa. A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Perustelut

B ja hänen asiakumppaninsa sekä Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry ovat peruuttaneet valituslupahakemuksensa. Tämän vuoksi lausuminen heidän valituslupahakemuksistaan raukeaa.

Asiassa on lisäksi kysymys siitä, täyttääkö valituksenalainen asemakaava maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädetyt sisältövaatimukset. A:n sekä G:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksissa on tältä osin kysymys erityisesti vesistöön kohdistuvista vaikutuksista ja terveellisen elinympäristön luomista ja luonnonympäristön vaalimista koskevien sisältövaatimusten täyttymisestä. M:n ja hänen asiakumppaneidensa sekä Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry:n valituksissa on kysymys erityisesti siitä, aiheutetaanko asemakaavalla sellaista elinympäristön laadun merkityksellistä heikentymistä, joka ei ole asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen perusteltua, tai sellaista kohtuutonta haittaa, joka asemakaavalle asetettuja tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voitaisiin välttää.

Sorsasalon itäosan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen keskeisimpänä tarkoituksena on kaavaselostuksen mukaan mahdollistaa alueelle uuden biotuote-/havusellutehtaan rakentaminen ja lisäksi varata alueet olemassa oleville toiminnoille.

Kaava-alue sijaitsee Sorsasalossa noin 9 kilometrin etäisyydellä Kuopion keskustasta välittömästi Valtatie 5:n ja Kuopio — Kajaani rautatien itäpuolella. Muutoin kaava-alue rajautuu karttatarkastelun perusteella pääosin Saimaan vesistöön kuuluvaan Kallaveteen. Kaava-alueen koillispuolella on tähän vesistöön kuuluva Virtasalmi. Kaava-aluetta lähimmät asuinalueet ovat kaava-alueen pohjoispuolella sijaitseva Siilinjärven Vuorelan alue noin yhden kilometrin etäisyydellä sekä kaava-alueen eteläpuolella noin 2 — 3 kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Päivärannan, Kettulanlahden ja Kelloniemen asuinalueet. Kaava-alueen koillispuolella ja Virtasalmeen nähden vastakkaisella rannalla ovat Uuhimäen ja Ranta-Toivalan alueet, joilla on rantaan ulottuvaa rakennuskantaa.

$1c0

Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella ratkaistaan maankäytölliset edellytykset tehtaan sijoittamiselle kysymyksessä olevalle kaava-alueelle. Suunnitellun maankäytön merkittävät vaikutukset on selvitettävä sillä tavoin ja siinä laajuudessa kuin se asemakaavan suunnittelutarkkuus huomioon ottaen on tarpeen ja mahdollista. Laadittujen selvitysten perusteella on voitava varmistaa asemakaavalle maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä asetettujen sisältövaatimusten täyttyminen.

Kaavaratkaisun perusteena olevissa selvityksissä on arvioitu kattavasti suunnitellun maankäytön vaikutuksia. Laadittujen selvitysten on katsottava antavan riittävät tiedot kaavan merkittävistä vaikutuksista sillä tavoin, että selvitysten perusteella vaikutusarviointi on mahdollista tehdä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Selvityksissä ei ole todettavissa sellaisia virheitä tai puutteita, joiden johdosta niiden luotettavuutta olisi aihetta epäillä. Kaavaratkaisun on siten katsottava perustuvan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuun kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Laadittujen selvitysten perusteella biotuote-/havusellutehtaan rakentamisen merkittävimmät vaikutukset liittyvät tehtaan toiminnan aikaisiin vesistö-, liikenne- ja maisemavaikutuksiin. YVA-selostuksen mukaan hanke muuttaa Sorsasalon lähiympäristöä ja sen maankäyttöä, ja alueen teollisten toimintojen laajentaminen aiheuttaa vaikutuksia lähialueisiin kasvavien liikennemäärien myötä varsinkin Sorsasalon itäosan liikenneverkossa. Myös maisema- ja kaupunkikuvan muutos ja koettu ympäristön muutos hankkeen lähialueella on suuri. Merkittävimmät ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat YVA-selostuksen mukaan lisääntyvästä liikenteestä, melu-, pöly- ja tärinävaikutuksista, muutoksista maisemakuvaan sekä ilma- ja vesipäästöistä.

Kaavaselostuksessa todetaan, että biotuotetehdas tulee olemaan Seveso III -direktiivin mukainen vaarallisia aineita käsittelevä laitos, johon voi liittyä suuronnettomuusvaara. Tukesin arvioima tehtaan konsultointivyöhyke tulee olemaan noin yksi kilometri. Kaavaselostuksen mukaan konsultointivyöhykkeelle jäävät yleis- ja asemakaavoissa esitetyt maankäyttömuodot ovat asumisen ja loma-asumisen osalta jo rakentuneet, joten alueelle ei ole tulossa uudisrakentamista, eikä konsultointivyöhykkeen ole siltä osin arvioitu rajoittavan kaavoissa osoitetun maankäytön toteuttamista.

Alustavassa meluntorjuntasuunnitelmassa, joka on päivätty 11.3.2016, on arvioitu pääasiallisia teollisuusmelun lähteitä sekä mahdollisuuksia vaikuttaa melutasoihin, melun leviämiseen sekä muun ohella melun kapeakaistaisuuteen. Lisäksi on arvioitu liikennemelun lisääntymistä ja tieliikennemelun meluntorjuntaa. Alustavassa arvioinnissa tarkastelluilla meluntorjuntatoimenpiteillä arvioidut melutasot pysyvät muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ohjearvojen mukaisina. Melutason ohjearvojen on arvioitu ylittyvän neljässä kohteessa johtuen ennen kaikkea kuljetusten aiheuttamasta liikennemelusta valtatie 5:llä. Näissä kohteissa jo nykyinen laskennallinen melutaso on todettu hyvin merkittäväksi ja kaavan toteuttamisen vaikutus nykytilaan on arvioitu vähäiseksi.

Tehtaan rakentamisesta aiheutuvan maisemakuvan muutoksen on todettu olevan merkittävä erityisesti pohjoisen suuntaan, koska tehtaan kokoluokasta johtuen sen rakenteet tulevat muuttamaan maisemaa selkeästi teolliseksi. Myöskään tehdasalueen valaistuksesta aiheutuvia häiriövaikutuksia ei pystytä kokonaan eliminoimaan. Eniten maisemavaikutusten on todettu kohdistuvan lähialueisiin Virtasalmen pohjoispuolella, Vuorelan lähimmillä asuinalueilla sekä Potkunsaaressa.

Asemakaavassa on annettu tehtaan toimintojen sijoittelua ohjaavia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Maisemavaikutuksien lieventämiseksi kaava-alueen koillisosaan on osoitettu suojaviheralue. Maisemavaikutuksia on lisäksi pyritty lieventämään rakentamisen väritystä ja materiaaleja koskevilla määräyksillä, tehdasalueen ja sen ympäristön sekä ranta-alueen puuston säilyttämistä ja istuttamista koskevilla määräyksillä, muutosalueiden maisemointia koskevilla määräyksillä sekä laitosalueen valaistuksen suuntaamista koskevilla määräyksillä. Melun leviämisen estämiseksi asemakaavassa on lisäksi määrätty maavallien toteuttamisesta. Asemakaavamerkinnöissä ja -määräyksissä on siten pyritty huomioimaan toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset sekä ihmiselle ja ympäristölle aiheutuvat riskit.

Kun otetaan huomioon kaava-alueen sijainti suhteellisen lähellä Kuopion keskustaa sekä asemakaavassa osoitetut maisemavaikutuksia lieventävät toimenpiteet, maisemakuvan muuttumista aikaisempaa teollisemmaksi ei voida pitää sellaisena elinympäristön laadun merkityksellisenä heikentymisenä, joka ei olisi perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen.

YVA-menettelyn ja asemakaavaprosessin yhteydessä laadittujen selvitysten perusteella kaava-alueelle suunnitellun biotuote-/havusellutehtaan ympäristövaikutukset ovat sillä tavoin hallittavissa, että maankäytölliset edellytykset tehtaan sijoittamiselle kysymyksessä olevalle alueelle ovat lähtökohtaisesti olemassa. Elinympäristön laatuun kielteisesti vaikuttavia tekijöitä on pyritty asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin minimoimaan siltä osin kuin se maankäytön suunnittelun keinoin on mahdollista. Erityisesti vesiin kohdistuvien vaikutusten osalta kyse on tässä vaiheessa ollut asemakaavoituksen yhteydessä tehdystä yleisarviosta, jonka perusteella on ainoastaan selvitetty, onko alueelle suunniteltujen toimintojen sijoittamiselle maankäytön suunnittelun kannalta periaatteellisia esteitä.

Suunnitellun tehtaan suuruusluokasta, toiminnoista ja sijainnista johtuen hanke on myös ympäristönsuojelulain, vesilain ja kemikaalilain mukaisten lupa- ja valvontamenettelyjen piirissä. Näissä asemakaavoitukseen ja maankäyttö- ja rakennuslain lupajärjestelmään nähden erillisissä menettelyissä lopullisesti ratkaistaan, ovatko tehtaan toiminnalliset edellytykset alueella ylipäätään olemassa, sekä selvitetään yksityiskohtaisesti toiminnan tekniset vaatimukset ja ympäristökuormituksen sallittavuus. Mikäli toiminta sallitaan, annetaan näissä menettelyissä yksityiskohtaiset määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitetuista toimista sekä ympäristöpäästöjen raja-arvoista ja rajoittamisesta muun ohella melu- ja vesistöpäästöjen osalta. Myös toimintaan mahdollisesti liittyvät häiriö- ja onnettomuustilanteet on otettava huomioon muiden lakien mukaisessa päätösharkinnassa. Vastaavia tietoja ei voida edellyttää sen arvioimiseksi täyttyvätkö asemakaavan sisältövaatimukset.

Asemakaavaa ja asemakaavan muutosta laadittaessa tehdyt selvitykset ovat edellä lausuttu huomioon ottaen riittävän yksityiskohtaisia ja kattavia, jotta voidaan varmistua siitä, että alueen käyttämisestä kaavassa osoitettuun tarkoitukseen ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia haittavaikutuksia, joita olisi pidettävä terveellisen elinympäristön luomista tai luonnonympäristön vaalimista koskevien asemakaavan sisältövaatimusten vastaisena, ja ettei tehtaan toiminnoista aiheudu sellaista elinympäristön laadun merkityksellistä heikentymistä, joka ei olisi perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen tai sellaisia kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen käyttöä rajoittavia vaikutuksia, joista voitaisiin katsoa aiheutuvan maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

A ei ole vaatinut hänelle hallinto-oikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista ennen asian käsittelyn päättymistä hallinto-oikeudessa. Näin ollen vaatimus on jätettävä tältä osin tutkimatta.

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Kuopion kaupunginvaltuusto

Itä-Suomen hallinto-oikeus

Valitusperusteet

Sovellettavat oikeusohjeet

(osallinen),

Saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi

Asiassa saatu selvitys

Selvitysten riittävyyden oikeudellinen arviointi

aeq

Saatu selvitys

o

Oikeudellinen arviointi

Päätöksen ovat tehneet hallinto-oikeuden jäsenet Veijo Tarukannel, Riikka Tiainen ja Ritva Schiestl, joka on myös esitellyt asian.

B ja hänen asiakumppaninsa

Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry

G ja hänen asiakumppaninsa

M ja hänen asiakumppaninsa

Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry

Pro Sorsasalo-Virtasalmi

ry

Asemakaavahanke

Ratkaisun lähtökohdat

Täydentävät perustelut ja lopputulos

1. Valituslupahakemusten raukeaminen

2. Valitusten hylkääminen

3. Oikeudenkäyntikulut