KHO:2018:175 — Offentlig upphandling

Ärendet avsåg en upphandling som överskred det nationella tröskelvärdet, där sökande av ändring som utgångspunkt inte inverkar på ingående av upphandlingskontrakt. Marknadsdomstolen hade genom det handläggningsbeslut som var föremål för ändringssökande vid vite temporärt förbjudit upphandlingsenheten att ingå upphandlingskontrakt eller annars verkställa sitt upphandlingsbeslut. Förbudet var förordnat att gälla tills ärendet avgörs eller något annat bestäms om saken. Efter att ha hört upphandlingsenheten i ärendet, hade marknadsdomstolen hade fattat sitt beslut utan att bereda det bolag som vunnit anbudstävlan tillfälle att yttra sig om yrkandet på verkställighetsförbud, vilket framställts av det bolag som anfört besvär hos marknadsdomstolen. Det var inte frågan om en på så sätt brådskande situation att bolaget inte kunde ha hörts samtidigt som upphandlingsenheten hördes.

Med hänsyn till bestämmelserna om hörande av part i 34 § i förvaltningsprocesslagen ansåg högsta förvaltningsdomstolen att marknadsdomstolen förfarit felaktigt då den inte hört det bolag som vunnit anbudstävlan. Eftersom bolaget ändå i högsta förvaltningsdomstolen haft tillfälle att uttrycka sin ställning till det av marknadsdomstolen meddelade temporära verkställighetsförbudet, förelåg det inte orsak att återförvisa ärendet till marknadsdomstolen på grund av felet i förfarande. Likaså förelåg det inte på denna grund orsak att upphäva marknadsdomstolens överklagade handläggningsbeslut.

Sådana omständigheter som skulle ha motiverat en ändring av marknadsdomstolens handläggningsbeslut hade inte förts fram i högsta förvaltningsdomstolen, detta särskilt med beaktande av att huvudsaken fortfarande var under handläggning i marknadsdomstolen.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade ytterligare att frågan avseende interimistiskt verkställighetsförbud vid behov kunde upptas till ny behandling i marknadsdomstolen.

Lagen om offentlig upphandling och koncession 150 §, 151 §, 165 § och 167 §

Förvaltningsprocesslagen 34 § 1 och 2 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Timo Räbinä, Anne Nenonen och Pekka Aalto. Föredragande Pasi Yli-Ikkelä.

Asiassa oli kysymys kansallisen kynnysarvon ylittävästä hankinnasta, jossa muutoksenhaulla ei lähtökohtaisesti ollut vaikutusta hankintasopimuksen tekemiseen. Markkinaoikeus oli muutoksenhaun kohteena olevalla välipäätöksellään kieltänyt hankintayksikköä asettamansa sakon uhalla väliaikaisesti tekemästä hankintasopimusta tai muutoinkaan panemasta täytäntöön hankintayksikön tekemää hankintapäätöstä. Kielto oli määrätty olemaan voimassa siihen saakka, kunnes asia ratkaistaan tai asiassa toisin määrätään. Kuultuaan asiassa hankintayksikköä markkinaoikeus oli tehnyt päätöksensä varaamatta tarjouskilpailun voittaneelle yhtiölle tilaisuutta lausua markkinaoikeuteen valittaneen yhtiön esittämästä täytäntöönpanokieltoa koskevasta vaatimuksesta. Asiassa ei ollut kysymys sellaisesta kiireellisestä tilanteesta, ettei yhtiötä olisi voitu kuulla samalla, kun hankintayksikköä kuultiin.

Kun otettiin huomioon asianosaisen kuulemista koskeva hallintolainkäyttölain 34 §, korkein hallinto-oikeus katsoi markkinaoikeuden menetelleen virheellisesti, kun se ei ollut kuullut tarjouskilpailun voittanutta yhtiötä. Koska yhtiö oli kuitenkin voinut korkeimmassa hallinto-oikeudessa ilmaista kantansa markkinaoikeuden määräämään väliaikaiseen täytäntöönpanokieltoon, asiaa ei ollut syytä mainitun menettelyvirheen vuoksi palauttaa markkinaoikeudelle, eikä muutoksenhaun kohteena ollutta markkinaoikeuden välipäätöstä ollut tällä perusteella myöskään syytä kumota.

Asiassa ei ollut korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetty sellaisia perusteita, että markkinaoikeuden välipäätöstä olisi ollut syytä muuttaa huomioon ottaen myös se, että pääasian käsittely oli markkinaoikeudessa kesken.

Korkein hallinto-oikeus totesi lisäksi, että täytäntöönpanon väliaikaista kieltämistä koskeva asia voitiin ottaa markkinaoikeudessa tarvittaessa uudelleen käsiteltäväksi.

Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 150 §, 151 §, 165 § ja 167 §

Hallintolainkäyttölaki 34 § 1 ja 2 momentti

Päätös, josta valitetaan

Markkinaoikeus 3.10.2018 nro 489/18

Asian aikaisempi käsittely

(jäljempänä myös

) on ilmoittanut 19.5.2018 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Pajarinrannan päiväkotia koskevasta rakennusurakasta. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 4 900 000 euroa.

on 3.9.2018 tekemällään hankintapäätöksellä (§ 111) valinnut Siklatilat Oy:n tarjouksen.

on markkinaoikeudelle tekemässään valituksessa muun ohella vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesti keskeytettäväksi markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

on markkinaoikeudelle toimittamassaan lausumassa vaatinut, että markkinaoikeus hylkää väliaikaista täytäntöönpanokieltoa koskevan Rakennusliike M. Kurtti Oy:n vaatimuksen.

on toimittanut markkinaoikeudelle lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

on muutoksenhaun kohteena olevalla välipäätöksellään kieltänyt asettamansa 20 000 euron sakon uhalla Kemin kaupunkia väliaikaisesti tekemästä hankintasopimusta tai muutoinkaan panemasta täytäntöön Kemin kaupungin teknisen lautakunnan 3.9.2018 tekemää päätöstä (§ 111) Pajarinrannan päiväkodin rakentamista koskien. Kielto on määrätty olemaan voimassa siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on ratkaissut asian tai asiassa toisin määrätään.

Markkinaoikeus on perustellut välipäätöstään seuraavasti:

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (

) 151 §:n 1 momentin mukaan valituksen tultua vireille markkinaoikeus voi kieltää, keskeyttää tai sallia hankintapäätöksen täytäntöönpanon taikka määrätä hankintamenettelyn muutoin keskeytettäväksi väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Pykälän 2 momentin mukaan päättäessään 1 momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä markkinaoikeuden tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei toimenpiteestä aiheudu vastapuolelle tai muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kyseisessä laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella kysymyksessä on kansallisen kynnysarvon ylittävä hankintamenettely, jossa muutoksenhaulla ei lähtökohtaisesti ole vaikutusta hankintasopimuksen tekemiseen. Valittajan vaatimuksen johdosta asiassa on kysymys siitä, onko asiassa kuitenkin edellä kuvatun hankintalain 151 §:n mukaiset edellytykset kieltää hankintayksikön päätöksen täytäntöönpano tai muutoin määrätä hankintamenettely keskeytettäväksi asian markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi.

Hankintayksikkö on vastineessaan vedonnut siihen, että hankinnan kohteena oleva päiväkotia koskeva rakennusurakka on hankintayksikön taloudellisten etujen ja päiväkodin loppukäyttäjien terveydellisten etujen vuoksi tärkeää toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Hankintayksikön mukaan sillä on kiireellinen tarve saada urakkakohde käyttöön muun ohella siksi, että uuden päiväkodin tarkoituksena on korvata vanhoja päiväkotitiloja, joissa on todettu sisäilmaongelmia ja joita on jo osittain jouduttu sulkemaan. Hankintayksikön mukaan vanhojen tilojen korjaaminen vain valitusprosessin ajaksi tai väistötilojen hankkiminen aiheuttaa sille kustannuksia. Valittaja on puolestaan vedonnut hankintamenettelyn virheellisyyteen ja siihen, että sen tarjous olisi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä tullut valita tarjouskilpailun voittajaksi. Valittajan mukaan hankintayksikön väittämä terveysriski ja siitä seuraava hankinnan ehdoton kiire ei voi olla kovin ilmeinen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn täytäntöönpanon viivästymisestä aiheutuu hankintayksikölle lähtökohtaisesti aina haittaa ja kustannuksia, joita ei kuitenkaan vielä yksistään ole pidettävä esteenä hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaiselle kieltämiselle. Hankintayksikön tulee jo hanketta suunniteltaessa varautua jossain määrin myös mahdollisiin markkinaoikeuskäsittelyn aiheuttamiin viivästyksiin ja niistä aiheutuviin seurauksiin. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankkeen viivästymisestä hankintayksikölle aiheutuvia taloudellisia seurauksia ei voida pitää hankinnan kokonaisarvoon verrattuna kovin merkittävinä. Rakennettavan päiväkodin loppukäyttäjille aiheutuvien mahdollisten terveys- ja muiden haittojen osalta hankintapäätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevassa arvioinnissa huomionarvoista on, että hankinnan kohteena oleva päiväkoti on hankintayksikön aikatauluarvion mukaan otettavissa käyttöön joka tapauksessa vasta vuoden 2020 alusta.

Valituksen kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon jälkeen valittajan mahdollisuudet saada oikeussuojaa rajoittuvat. Hankintalain 154 §:n 1 momentin 1 — 3 kohdissa tarkoitetut seuraamukset on tarkoitettu ensisijaisiksi. Mikäli hankintapäätös pannaan täytäntöön, edellä tarkoitetut ensisijaiset seuraamukset eivät ole enää käytettävissä. Ottaen huomioon erityisesti hankinnan kokonaisarvo ja myös hyvitysmaksun määräämisen yleiset edellytykset, hankintapäätöksen täytäntöönpanosta aiheutuva haitta valittajan oikeuksille on arvioitava merkittäväksi.

Edellä todetuilla perusteilla ja asiaa kokonaisuutena arvioiden markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella tulisi päätyä siihen, että hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä aiheutuisi hankintalain 151 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin suurempaa haittaa kuin mitä toimenpiteen edut olisivat.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

on valituslupahakemuksessaan siitä tarkemmin ilmenevin perustein pyytänyt lupaa valittaa markkinaoikeuden välipäätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus ensisijaisesti kumoaa markkinaoikeuden päätöksen ja palauttaa asian menettelyvirheen vuoksi markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi tai toissijaisesti kumoaa päätöksen lainvastaisena. Lisäksi Kemin kaupunki on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus velvoittaa Rakennusliike M. Kurtti Oy:n korvamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Kemin kaupunki on esittänyt vaatimustensa perusteina muun ohella seuraavaa:

Markkinaoikeuden ratkaisua rasittaa menettelyvirhe, koska markkinaoikeus ei ole täytäntöönpanokieltoa koskevaa vaatimusta ratkaistessaan kuullut hallintolainkäyttölain 34 §:n mukaisesti asianosaisen asemassa olevaa, tarjouskilpailun voittanutta Siklatilat Oy:tä. Markkinaoikeuden päätös on menettelyvirheen vuoksi kumottava ja asia palautettava markkinaoikeuteen uutta käsittelyä varten.

Hankintalain mukaan kansallisen kynnysarvon ylittävä hankinta voidaan pääsäännön mukaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Jotta pääsäännöstä voidaan poiketa, sille on oltava jokin normaalitilanteesta poikkeava peruste. Markkinaoikeus voi pääsäännöstä poiketen kieltää täytäntöönpanon muutoksenhaun ajaksi vain, jos toimenpiteestä aiheutuu enemmän hyötyä kuin haittaa. Markkinaoikeuden täytäntöönpanokieltoa koskevaan vaatimukseen antaman ratkaisun tulisi siten perustua etujen ja haittojen vertailuun.

Rakennusliike M. Kurtti Oy on vaatinut markkinaoikeudessa hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaista keskeyttämistä yksilöimättä lainkaan sitä, mitä vahinkoa täytäntöönpanosta sille saattaisi aiheutua. Sen sijaan Kemin kaupunki on markkinaoikeudelle antamassaan lausumassa esittänyt, mitä konkreettista haittaa täytäntöönpanon kieltämisestä kaupungille aiheutuu.

Kemin kaupungille aiheutuu hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta keskeyttämisestä taloudellista haittaa, minkä lisäksi päiväkoteja käyttäville saattaa aiheutua terveydellistä haittaa, koska rakennettavan päiväkodin on tarkoitus korvata kolme sisäilmaongelmista kärsinyttä päiväkotia. Aluehallintovirasto on antanut hankinnalla korvattavia päiväkoteja koskevia korjauskehotuksia. Korjauksista aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia, jos korjaukset joudutaan toteuttamaan sen vuoksi, että uuden päiväkodin rakentaminen viivästyy. Kustannukset ovat ylimääräisiä, koska korvattavilla päiväkodeilla ei ole kaupungille käyttöä enää sen jälkeen, kun uusi päiväkoti on valmis. Jos päiväkotien sisäilmaan liittyvät ongelmat pahenevat sinä aikana, kun rakentaminen viivästyy, siitä aiheutuu lisäksi terveydellisiä riskejä päiväkotien käyttäjille ja ylimääräisiä kustannuksia kaupungille, jos kaupunki joutuu hankkimaan väistötiloja.

Täytäntöönpanokieltovaatimuksen esittäjä ei ole esittänyt eikä sen ole markkinaoikeuden päätöksen mukaan tarvinnutkaan esittää perusteita vaatimuksensa tueksi. Täytäntöönpano on kielletty väliaikaisesti siitä syystä, että hankintayksikkö ei ole osoittanut täytäntöönpanon kieltämisestä seuraavan riittävästi haittaa. Muutoksenhaun kohteena oleva ratkaisu on perustunut käänteiseen todistustaakkaan. Markkinaoikeuden päätös on hankintalain vastaisena kumottava.

on valituslupahakemuksen johdosta antamassaan lausumassa ensisijaisesti vaatinut, että valituslupahakemus hylätään. Toissijaisesti yhtiö on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että Kemin kaupunki velvoitetaan korvaamaan sille korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Rakennusliike M. Kurtti Oy on lausunut vaatimustensa perusteluina muun ohella seuraavaa:

Asiassa ei ole tapahtunut markkinaoikeudessa ilmeistä virhettä, vaan markkinaoikeus on toiminut oikein ja tehnyt hankintalain mukaisen ratkaisun.

Markkinaoikeudessa on ollut ilmeisen tarpeetonta kuulla Siklatilat Oy:tä. Vakiintuneen käytännön mukaisesti voittanutta tarjoajaa ei pääsääntöisesti kuulla täytäntöönpanon kieltämistä tai täytäntöönpanon sallimista koskevasta vaatimuksesta. Markkinaoikeuden väliaikaiset ratkaisut tulkitaan kiireellisiksi, mikä osaltaan puoltaa sitä, että voittanutta tarjoajaa ei ole tarpeen kuulla, vaan riittävää on kuulla ainoastaan hankintayksikköä. Ilmeistä tarpeettomuutta osoittaa se, että voittaneen tarjoajan intressissä (etuna) on selvästi, että se saa sopimuksen ja pääsee tekemään sen mukaiset työt. Haittana puolestaan on sopimuksen saamisen lykkääntyminen tai mahdollisesti sen menettäminen. Tämä haitta on aina voittaneen tarjoajan ennakoitavissa, koska hankintapäätöksistä on mahdollista valittaa. Siklatilat Oy:n kuulematta jättäminen on ollut markkinaoikeuden harkintavallassa.

Markkinaoikeuden ratkaisu on perustunut hankintalain 151 §:n 2 momentin mukaisesti hyötyjen ja haittojen punnintaan. Väittämis- ja todistustaakkasäännöt eivät sellaisenaan sovellu hallintolainkäyttöön.

on antanut Rakennusliike M. Kurtti Oy:n lausuman johdosta vastaselityksen, joka on lähetetty tiedoksi

.

on lähetetty tiedoksi Kemin kaupungin valituslupahakemus ja valitus sekä sen johdosta asiassa toimitetut kirjelmät.

on valituslupahakemuksessaan siitä tarkemmin ilmenevin perustein pyytänyt lupaa valittaa markkinaoikeuden välipäätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen ja palauttaa asian menettelyvirheen vuoksi markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Lisäksi Siklatilat Oy on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus velvoittaa Rakennusliike M. Kurtti Oy:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

Siklatilat Oy on esittänyt vaatimustensa perusteina muun ohella seuraavaa:

Markkinaoikeus ei ole varannut Siklatilat Oy:lle tilaisuutta lausua markkinaoikeudessa valittajana olevan Rakennusliike M. Kurtti Oy:n vaatimuksesta keskeyttää hankintapäätöksen täytäntöönpano ja tämän vaatimuksen perusteista, vaikka Siklatilat Oy on tarjouskilpailun voittajana asianosaisen asemassa ja markkinaoikeuden päätös vaikuttaa olennaisesti yhtiön oikeuksiin ja asemaan. Markkinaoikeus ei ole myöskään antanut välipäätöstään kirjallisesti tiedoksi Siklatilat Oy:lle.

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellyttää, että markkinaoikeuden välipäätös kumotaan ja asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi markkinaoikeuteen. Siklatilat Oy:n kuuleminen on ollut tarpeen, sillä asia on ratkaistu yhtiön vahingoksi.

on valituslupahakemuksen johdosta antamassaan lausumassa ensisijaisesti vaatinut, että valituslupahakemus hylätään. Toissijaisesti yhtiö on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että Siklatilat Oy velvoitetaan korvaamaan sille korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Yhtiön lausunto Siklatilat Oy:n valituksesta on samansisältöinen kuin edellä selostettu yhtiön lausunto hankintayksikön valituksesta. Tämän lisäksi yhtiö on todennut, että Siklatilat Oy ei ole edes pyrkinyt esittämään, mitä lisäarvoa sen kuuleminen olisi tuonut asiaan. Jo tämä seikka osoittaa, että voittaneen tarjoajan kuuleminen on ollut ilmeisen tarpeetonta.

on lähetetty tiedoksi Siklatilat Oy:n valituslupahakemus ja valitus sekä sen johdosta asiassa toimitetut kirjelmät.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvat ja tutkinut asian.

1. Valitukset hylätään. Markkinaoikeuden välipäätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Korkein hallinto-oikeus hylkää Kemin kaupungin, Siklatilat Oy:n ja Rakennusliike M. Kurtti Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Perustelut

) 167 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä mainitussa laissa säädetään, valitukseen sovelletaan hallintolainkäyttölakia.

Hallintolainkäyttölain 34 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus antaa selityksensä muiden tekemistä vaatimuksista ja sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun. Pykälän 2 momentin mukaan asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.

Hankintalain 151 §:n 1 momentin mukaan valituksen tultua vireille markkinaoikeus voi kieltää, keskeyttää tai sallia hankintapäätöksen täytäntöönpanon taikka määrätä hankintamenettelyn muutoin keskeytettäväksi väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Pykälän 2 momentin mukaan päättäessään 1 momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä markkinaoikeuden tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei toimenpiteestä aiheudu vastapuolelle tai muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat.

Hankintalain esitöissä (HE 108/2016 vp) on 151 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että pykälän 2 momentin mukaisessa harkinnassa tulisi kiinnittää huomiota niin valittajan, hankintayksikön kuin esimerkiksi muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen mukaisen voittajan sekä hankinnan loppukäyttäjien kuten kansalaisten oikeuksiin ja asemaan.

Markkinaoikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla välipäätöksellään kieltänyt Kemin kaupunkia asettamansa 20 000 euron sakon uhalla väliaikaisesti tekemästä hankintasopimusta tai muutoinkaan panemasta täytäntöön Kemin kaupungin teknisen lautakunnan 3.9.2018 tekemää hankintapäätöstä (§ 111) Pajarinrannan päiväkodin rakentamista koskien. Kuultuaan asiassa Kemin kaupunkia markkinaoikeus on tehnyt ratkaisunsa varaamatta tarjouskilpailun voittaneelle Siklatilat Oy:lle tilaisuutta lausua Rakennusliike M. Kurtti Oy:n vaatimuksesta määrätä hankintapäätöksen täytäntöönpano väliaikaisesti keskeytettäväksi markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että koska markkinaoikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla välipäätöksellään väliaikaisesti kieltänyt hankintapäätöksen täytäntöönpanon, tarjouskilpailun voittaneen Siklatilat Oy:n kuuleminen markkinaoikeudessa ei ole ollut ilmeisen tarpeetonta. Kysymys ei myöskään ole ollut sillä tavoin kiireellisestä tilanteesta, ettei markkinaoikeus olisi voinut samalla, kun se on kuullut hankintayksikköä, varata myös Siklatilat Oy:lle tilaisuuden tulla kuulluksi ennen välipäätöksen tekemistä.

Edellä todettu ja hallintolainkäyttölain 34 §:n säännös huomioon ottaen markkinaoikeus on menetellyt välipäätöstään tehdessään virheellisesti, kun se ei ole varannut Siklatilat Oy:lle tilaisuutta tulla kuulluksi Rakennusliike M. Kurtti Oy:n vaatimuksesta määrätä hankintapäätöksen täytäntöönpano väliaikaisesti keskeytettäväksi. Koska Siklatilat Oy on kuitenkin voinut korkeimmassa hallinto-oikeudessa ilmaista kantansa markkinaoikeuden määräämään väliaikaiseen täytäntöönpanokieltoon, asiaa ei ole syytä mainitun menettelyvirheen vuoksi palauttaa markkinaoikeudelle eikä muutoksenhaun kohteena olevaa markkinaoikeuden välipäätöstä ole tällä perusteella syytä kumota.

Asiassa ei ole korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetty sellaisia perusteita, että markkinaoikeuden välipäätöstä olisi syytä muuttaa huomioon ottaen myös se, että pääasian käsittely on markkinaoikeudessa kesken.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden välipäätöksen perustelut sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden välipäätöksen, jolla Kemin kaupungin teknisen lautakunnan 3.9.2018 tekemän päätöksen (§ 111) täytäntöönpano on 20 000 euron sakon uhalla väliaikaisesti kielletty, lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Korkein hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että kysymyksessä oleva täytäntöönpanon väliaikaista kieltämistä koskeva asia voidaan, kuten välipäätöksestä ilmenee, ottaa markkinaoikeudessa tarvittaessa uudelleen käsiteltäväksi.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Kemin kaupungille ja Siklatilat Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Rakennusliike M. Kurtti Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Timo Räbinä, Anne Nenonen ja Pekka Aalto. Asian esittelijä Pasi Yli-Ikkelä.

Kemin kaupunki

hankintayksikkö

Kemin kaupungin tekninen lautakunta

Rakennusliike M. Kurtti Oy

Markkinaoikeus

hankintalaki

Asian on ratkaissut markkinaoikeuden jäsen Mirva Näsi.

Rakennusliike M. Kurtti Oy:lle

Siklatilat Oy:lle

Siklatilat Oy

Kemin kaupungille

1. Kemin kaupungin valituslupahakemus ja valitus (dnro 5106/3/18)

2. Siklatilat Oy:n valituslupahakemus ja valitus (dnro 5119/3/18)