KHO:2018:99 — Medborgarskapsärende

En förutsättning för förvärv av finskt medborgarskap är enligt medborgarskapslagen att den sökandes identitet har utretts på ett tillförlitligt sätt. Frågan om identiteten på tillförlitligt sätt har blivit utredd ska avgöras genom en helhetsbedömning.

I första hand görs bedömningen utgående från skriftliga handlingar. Om det inte är möjligt att från sökandens hemland erhålla tillförlitliga handlingar ska bedömningen göras utgående från annan utredning, som till exempel vad sökanden själv har uppgett, om det kan anses vara tillförlitligt. På bedömningen av tillförlitligheten inverkar bland annat om den ålder sökanden har uppgett motsvarar verkligheten. I samband med detta kan också annan utredning beaktas än den som sökanden har lämnat. En rättsmedicinsk undersökning för bestämmande av ålder som eventuellt har gjorts i samband med sökandens ansökan om uppehållstillstånd kan vara sådan annan utredning som beaktas i helhetsbedömningen.

Sökanden hade kommit till Finland år 2012 utan några identitetshandlingar. Han hade i samband med handläggningen av medborgarskapsärendet år 2016 uppgett att han vid sin ankomst hade varit 15 år. Då sökanden kom till Finland hade han genomgått en rättsmedicinsk undersökning enligt vilken han vid sin ankomst varit åtminstone 18 år gammal.

En rättsmedicinsk undersökning för bestämmande av ålder ger inga exakta uppgifter eller ens en helt pålitlig uppskattning om sökandens ålder. Undersökningens resultat kan ändå tas i beaktande vid bedömningen av om den ålder sökanden har uppgett som en del av kriterierna för fastställandet av identiteten, motsvarar verkligheten. Med beaktande av den betydande diskrepansen mellan den födelsetid som sökanden uppgett och den genom den rättsmedicinska undersökningen uppskattade födelsetiden, kunde sökandens identitet bedömd som en helhet inte anses tillförlitligt utredd.

Medborgarskapslagen 6 §

Utlänningslagen 6 a §

Ärendet har avgjorts av justitieråden Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski och Jaakko Autio. Föredragande Liisa Leiniö.

Kansalaisuuslain mukaan Suomen kansalaisuuden myöntäminen edellyttää luotettavasti selvitettyä henkilöllisyyttä. Sitä, onko kansalaisuutta hakevan henkilöllisyys tullut luotettavasti selvitetyksi, on arvioitava kokonaisharkinnalla.

Ensisijaisesti arviointi perustuu asiakirjoihin. Jos hakijan kotimaasta ei kuitenkaan ole saatavilla luotettavia asiakirjoja, arviointi on tehtävä muun selvityksen kuten hakijan oman kertoman perusteella, jos sitä voidaan pitää luotettavana. Luotettavuuden arviointiin vaikuttaa esimerkiksi se, vastaako hakijan ilmoittama ikä todellisuutta. Tällöin voidaan myös muu kuin hakijan esittämä selvitys ottaa huomioon. Hakijan oleskelulupa-asian yhteydessä mahdollisesti tehty oikeuslääketieteellinen tutkimus iän selvittämiseksi voi olla tällaista muuta kokonaisharkinnassa huomioon otettavaa selvitystä.

Valittaja oli saapunut Suomeen vuonna 2012 ilman henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja. Hän oli kansalaisuusasian käsittelyn yhteydessä vuonna 2016 ilmoittanut olleensa Suomeen saapuessaan 15-vuotias. Valittajalle oli hänen Suomeen saapuessaan tehty oikeuslääketieteellinen tutkimus, jonka mukaan hän oli ollut tuolloin ainakin 18-vuotias.

Oikeuslääketieteellisellä tutkimuksella iän selvittämiseksi ei voida saada tarkkaa tietoa eikä edes täysin luotettavaa arviota hakijan iästä. Tutkimuksen tulokset voidaan kuitenkin ottaa huomioon arvioitaessa, vastaako hakijan ilmoittama ikä yhtenä henkilöllisyyden määrittämisen kriteerinä todellisuutta. Kun otettiin huomioon valittajan ilmoittaman syntymäajan ja oikeuslääketieteellisen tutkimuksen perusteella arvioidun syntymäajan välinen huomattava ristiriita, valittajan henkilöllisyyttä ei voitu kokonaisuutena arvioiden pitää luotettavasti selvitettynä.

Kansalaisuuslaki 6 §

Ulkomaalaislaki 6 a §

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 24.8.2017 nro 17/0619/2

Asian aikaisempi käsittely

ei ole päätöksellään 7.6.2016 (diaarinumero 5723/310/2015) myöntänyt Somalian kansalaiselle A:lle Suomen kansalaisuutta, koska hänen henkilöllisyyttään ei voida pitää luotettavasti selvitettynä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut valituksen hylkäämistä seuraavasti:

Kansalaisuuslain 6 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää, että hakijan henkilöllisyys on luotettavasti selvitetty. Pykälän 2 momentin mukaan selvitystä henkilöllisyydestä voidaan esittää asiakirjanäytöllä tai antamalla muutoin luotettavina pidettäviä tietoja asianomaisen henkilön nimestä, syntymäajasta, perhesuhteista, kansalaisuudesta ja muista asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisista henkilötiedoista. Henkilöllisyyttä selvitettäessä tulee ottaa huomioon ne tiedot, jotka henkilö on aikaisemmin antanut viranomaiselle omasta ja lapsensa henkilöllisyydestä. Pykälän 3 momentin mukaan, jos ulkomaalainen on vähintään viimeksi kuluneet kymmenen vuotta esiintynyt väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä, hänen henkilöllisyyttään pidetään 1 momentin mukaisesti selvitettynä, vaikka hän on aiemmin esiintynyt useammalla kuin yhdellä henkilöllisyydellä.

Valittaja on ilmoittanut saapuneensa Suomeen 13.4.2012 ja hakenut kansainvälistä suojelua kertoen nimekseen A ja syntymäajakseen 6.1.1997. Valittajalla ei ole ollut henkilöllisyyttään osoittavia asiakirjoja.

Henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon selvittämiseksi pidetyssä kuulustelussa 11.6.2012 valittaja on kertonut olevansa 15 vuotta ja 6 kuukautta vanha. Syntymäaikansa 6.1.1997 valittaja on kuullut isältään ja äidiltään. Kuulustelussa valittaja ilmoitti käyttäneensä nimeä B matkustaessaan salakuljettajan kanssa. Salakuljettaja oli käskenyt hänen käyttää nimeä, mikäli heidät pysäytettäisiin.

Valittajalle on tehty oikeuslääketieteellinen iän arviointi. Hjelt-instituutin 25.6.2012 päivätyn tutkimustodistuksen esitietojen mukaan valittaja on kertonut olleensa vuonna 2007 mahdollisesti 12-vuotias. Valittajan myöhemmin ilmoittama syntymäaika 6.1.1997 vastaa tutkimushetkellä 15 vuoden ikää. Tutkimustodistuksen mukaan valittajan viisaudenhampaiden ja käden alueen luuston kehitys ovat päättyneet, minkä perusteella on todennäköistä, että valittaja on vähintään 18-vuotias.

Tutkimustulosten perusteella valittajan syntymäajaksi on merkitty 6.1.1994.Valittaja on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään 3.5.2013 henkilötiedoilla A, syntymäaika 6.1.1994. Valittaja on hakenut Suomen kansalaisuutta väestötietojärjestelmään merkityillä henkilötiedoillaan.

Lisäselvityksessään Maahanmuuttovirastolle valittaja on kertonut, että hänellä ei ole mahdollisuutta selvittää ikäänsä asiakirjoilla, sillä Somaliasta ei ole saatavilla asiakirjaselvitystä. Hän pitää vanhempiensa ja tätinsä, joka oli paikalla valittajan syntyessä, kertomusta syntymäajastaan luotettavana ja oikeana.

$e3

Maahanmuuttoviraston päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Valittaja on viitannut aiemmin esittämäänsä ja perustellut vaatimustaan muutoin muun ohella seuraavasti:

Valittajan kotimaassa Somaliassa ei ole samanlaista väestötietojärjestelmää kuin länsimaissa eikä syntymäajalla ole samanlaista merkitystä. Valittaja on Suomeen tultuaan käyttänyt kaikissa yhteyksissä samaa syntymäaikaa 6.1.1997. Hän on kuullut syntymäajan vanhemmiltaan, mutta hänellä ei ole ymmärrettävistä syistä ollut henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja mukanaan. Hallinto-oikeus ei ole ainakaan suoraan väittänyt, että valittaja olisi tahallaan antanut väärää tietoa. Nuorena henkilönä hän on kertonut avoimesti, että matkallaan kotimaastaan Suomeen hän on salakuljettajan kehotuksesta matkan aikana muualla ilmoittanut eri nimen.

$e6

on antanut lausunnon. Helsingin yliopiston Hjelt -instituutin oikeuslääketieteen osaston 25.6.2012 antamassa todistuksessa todetaan, että iän arviointi perustuu ranteen, kämmenen ja sormien luiden luutumisasteen ja hampaiden kehitysasteen arvioimiseen. Vaikka tulosten tulkinnassa on huomioitava, ettei käytettävissä ole ollut luotettavaa vertailuaineistoa tutkittavan alkuperäisestä kotimaastaan, tutkimuksessa on kuitenkin huomioitu alueelliset erot ja virhemarginaalit sekä valittajan lapsuudenaikaiset olosuhteet. Lisäksi useampi tutkimustulos on vahvistanut valittajan olevan ilmoittamaansa ikää vanhempi. Näin ollen tutkimustodistuksen perusteella on pidettävä todennäköisenä, että valittaja on ollut tutkimushetkellä vähintään 18-vuotias. Iänmäärittämistutkimuksen tulokset ovat vain vahvistaneet valittajan ikään kohdistuneet epäilyt.

on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Kansalaisuuslain 6 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää, että hakijan henkilöllisyys on luotettavasti selvitetty. Pykälän 2 momentin mukaan selvitystä henkilöllisyydestä voidaan esittää asiakirjanäytöllä tai antamalla muutoin luotettavina pidettäviä tietoja asianomaisen henkilön nimestä, syntymäajasta, perhesuhteista, kansalaisuudesta ja muista asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisista henkilötiedoista. Henkilöllisyyttä selvitettäessä tulee ottaa huomioon ne tiedot, jotka henkilö on aikaisemmin antanut viranomaiselle omasta ja lapsensa henkilöllisyydestä.

Ulkomaalaislain 6 a §:n 1 momentin mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus, jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen iästään antamiensa tietojen luotettavuutta. Pykälän 2 momentin mukaan tutkimuksen tekeminen edellyttää, että tutkittava on antanut tietoon ja vapaaseen tahtoon perustuvan kirjallisen suostumuksensa siihen. Lisäksi edellytetään hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kirjallista suostumusta.

Valittaja on hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua 13.4.2012. Valittaja on ilmoittanut nimekseen A ja syntymäajakseen 6.1.1997. Syntymäaikansa hän on kertonut kuulleensa vanhemmiltaan. Hän on lisäksi turvapaikkapuhuttelussa kertonut käyttäneensä matkallaan Suomeen nimeä B.

Maahanmuuttovirasto on kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä epäillyt valittajan olevan ilmoittamaansa vanhempi ulkoisten tekijöiden, esiintymisen ja kielellisen ulosannin vuoksi. Valittajalle on tämän vuoksi tehty ulkomaalaislain 6 a §:ssä tarkoitettu oikeuslääketieteellinen tutkimus iän selvittämiseksi. Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin oikeuslääketieteen osaston 25.6.2012 päivätyn tutkimustodistuksen mukaan on todennäköistä, että valittaja on vähintään 18-vuotias. Tutkimustulosten perusteella valittajan syntymäajaksi on merkitty 6.1.1994.

Maahanmuuttovirasto on myöntänyt valittajalle 21.3.2013 oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella. Valittaja on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään 3.5.2013 Somalian kansalaisena nimellä A ja syntymäajalla 6.1.1994.

Valittaja on hakenut Suomen kansalaisuutta 13.7.2015 väestötietojärjestelmään merkityillä henkilötiedoillaan. Valittaja on 18.5.2016 täydentänyt hakemustaan ilmoittamalla oikeaksi syntymäajakseen 6.1.1997. Valittaja on samalla ilmoittanut, että hän oli tullut Suomeen väärällä matkustusasiakirjalla, johon hänen nimekseen oli merkitty B.

Valittaja on saapunut Suomeen vuonna 2012 ilman henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja. Valittaja on kansalaisuusasian käsittelyn yhteydessä vuonna 2016 ilmoittanut olleensa Suomeen saapuessaan 15-vuotias. Valittajalle on hänen Suomeen saapuessaan tehty oikeuslääketieteellinen tutkimus, jonka mukaan hän on ollut tuolloin ainakin 18-vuotias.

Oikeuslääketieteellisellä tutkimuksella iän selvittämiseksi ei voida saada tarkkaa tietoa eikä edes täysin luotettavaa arviota hakijan iästä. Tutkimuksen tulokset voidaan kuitenkin ottaa huomioon arvioitaessa, vastaako hakijan ilmoittama ikä yhtenä henkilöllisyyden määrittämisen kriteerinä todellisuutta. Kun otetaan huomioon valittajan ilmoittaman syntymäajan ja oikeuslääketieteellisen tutkimuksen perusteella arvioidun syntymäajan välinen huomattava ristiriita, valittajan henkilöllisyyttä ei voida kokonaisuutena arvioiden pitää kansalaisuuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla luotettavasti selvitettynä.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Liisa Leiniö.

Maahanmuuttovirasto

Helsingin hallinto-oikeus

Sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa saatu selvitys

Asian oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anja Sahla, Minna Ruuskanen ja Maarit Alhonnoro. Esittelijä Paula Niemenmaa.

A

Valittaja

Säännökset

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos