KHO:2019:165 — Körrätt

A hade gjort sig skyldig till straffbart bruk av narkotika genom att röka en cannabiscigarett och hade för detta ålagts ett bötesstraff. Det är fråga om ett narkotiskt medel som försvagar kapaciteten att framföra ett motorfordon. Polisinrättningen hade på dessa grunder kunnat kräva att A lämnar in ett läkarutlåtande av en läkare som var särskilt insatt i missbrukarvård om att A uppfyller de medicinska kraven för att erhålla körkort. Tryggandet av trafiksäkerheten är viktigt för det allmänna bästa. Skyldigheten att inlämna ett läkarutlåtande var endast ett sätt att erhålla utredning i ovan nämnda ärende. Det var därför inte behövligt att visa att A var narkotikaberoende eller använde narkotika regelbundet. Förvaltningsdomstolens och polisinrättningens beslut ändrades inte. Omröstning 3 — 2.

Körkortslagen 8 § 2 mom., 17 § 1 mom. 3 punkten, 20 § 1 mom.

Europaparlamentets och rådets direktiv 2006/126/EG om körkort (körkortsdirektivet) bilaga III

Ärendet har avgjorts av president Kari Kuusiniemi samt justitieråden Leena Äärilä, Mikko Pikkujämsä, Timo Räbinä och Tero Leskinen. Föredragande Kari Nieminen.

A oli syyllistynyt huumausaineen käyttörikokseen poltettuaan kannabissavukkeen, ja hänelle oli määrätty tästä teosta sakkorangaistus. Kysymys on huumausaineesta, jonka käyttäminen heikentää kykyä toimia moottoriajoneuvon kuljettajana. Poliisilaitos oli tällä perusteella voinut velvoittaa A:n toimittamaan päihdealaan perehtyneen lääkärin lausunnon ajokortin terveysvaatimusten täyttymisestä. Liikenneturvallisuuden varmistaminen on tärkeä julkinen etu. Kun lääkärinlausunnon toimittamisvelvollisuudessa oli kysymys vasta toimenpiteestä edellä mainitun asian selvittämiseksi, asiassa ei ollut ollut tarpeen osoittaa A:n olevan riippuvainen huumausaineista tai siitä, että hän käyttää niitä säännöllisesti. Hallinto-oikeuden ja poliisilaitoksen päätökset pysytettiin. Äänestys 3-2.

Ajokorttilaki 8 § 2 momentti, 17 § 1 momentti 3 kohta, 20 § 1 momentti

Ajokorteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (ajokorttidirektiivi) 2006/126/ EY liite III

Päätös, josta valitetaan

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 14.9.2018 nro 18/0550/3

Asian aikaisempi käsittely

on 12.4.2018 tekemällään päätöksellä ajokorttilain 20 §:n 1 momentin perusteella määrännyt A:n, jolla on B-luokan ajokortti, toimittamaan päihdealaan perehtyneen lääkärin lausunnon 11.1.2019 mennessä. Päätöksen perusteena on ollut A:n syyllistyminen huumausaineen käyttörikokseen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n poliisilaitoksen päätöksestä tekemän valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Ajokorttilain 8 §:n 2 momentin mukaan poliisi vastaa ajo-oikeuden haltijan ajokyvyn ja ajoterveydentilan valvonnasta ja voi siihen liittyen päättää tästä valvonnasta aiheutuvista toimenpiteistä siten kuin tässä laissa erikseen säädetään.

Ajokorttilain 17 §:ssä on säädetty ajokortin terveysvaatimuksista ryhmässä 1. Sen 1 momentin 3 kohdan mukaan ajokorttiluvan edellytyksenä on, että hakijalla ei ole sellaista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY, jäljempänä ajokorttidirektiivi liitteessä III mainittua vikaa, sairautta tai vammaa, joka olennaisesti heikentää hänen kykyään toimia tässä momentissa mainittuun luokkaan kuuluvan ajoneuvon kuljettajana.

Ajokorttidirektiivin 2006/126/EY liitteen III kohdassa 15 on todettu huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytöstä, että ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat riippuvaisia keskushermostoon vaikuttavista aineista tai jotka, olematta niistä riippuvaisia, käyttävät niitä säännöllisesti, riippumatta siitä, minkä luokan ajokortista on kyse.

Poliisihallituksen ajokorttilain ja poliisin hallinnosta annetun lain 4 §:n nojalla antaman ohjeen (POL-2016-3257) mukaan ajo-oikeuden haltija, joka syyllistyy huumausaineen käyttörikokseen tai sellaiseen huumausainerikokseen, joka sisältää omaa huumausaineen käyttöä, määrätään toimittamaan päihdealaan perehtyneen lääkärin laatima lausunto päihderiippuvuusasiassa. Lausunto pyydetään ajo-oikeuden haltijalta, vaikka hän ei samalla teolla syyllistyisi rattijuopumukseen.

Sisä-Suomen poliisilaitoksen tutkintailmoituksen 5680/R/19498/18 mukaan A:n epäillään 17.3.2018 syyllistyneen huumausaineen käyttörikokseen. A on käyttänyt huumausainetta polttamalla marihuanaa sisältävää savuketta. A on tuomittu sakkovaatimuksella 10 päiväsakon sakkorangaistukseen.

Poliisi vastaa ajo-oikeuden haltijan ajokyvyn ja ajoterveydentilan valvonnasta. Tämän valvonnan toteuttamiseksi poliisi voi muun ohessa vaatia ajo-oikeuden haltijaa esittämään lääkärinlausunnon ajoterveydentilastaan.

$ed

Perusteluissa mainitut

Hallintolaki 6 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

A on saanut sakot huumausaineen käyttörikoksesta poltettuaan yhden kannabista sisältäneen savukkeen. Lääkärintodistuksen vaatiminen ajokyvyn selvittämiseksi kannabissavukkeen polttamisen vuoksi ei ole ollut missään suhteessa rikkeen vakavuuteen. Kysymyksessä on ollut lievin mahdollinen ”huumausainerikos”: häiriötä aiheuttamaton henkilö on käyttänyt pienimmän mahdollisen määrän miedointa mahdollista päihdettä. Lääkärintodistuksen hankkimiseen menee useita kuukausia. Asiassa ei myöskään toteutune yhdenvertaisuusperiaate, sillä ainakaan Helsingin poliisi ei vastaavassa tilanteessa vaatine lääkärintodistusta.

Vaatimusta lääkärintodistuksen esittämiseen perustellaan lääketieteellisillä seikoilla viittaamalla Poliisihallituksen ohjeeseen ja vetoamalla ajoterveydentilan valvontaan. Lääketieteellisiä perusteita lääkärintodistuksen esittämiselle ei ole, eikä ajoterveydentilaa ole tapahtuneen perusteella myöskään syytä epäillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on saatavissa kannabiksesta objektiivista tietoa. Kannabis ei aiheuta fyysistä riippuvuutta, mutta näkyy aineenvaihduntatuotteissa jopa kuukausia. Korkein oikeus on käyttänyt mainitun laitoksen asiantuntijalausuntoa ratkaisussaan KKO 2016:42, jossa todettiin, ettei rattijuopumuksesta saa tuomita henkilöä, joka ei ole ajanut moottoriajoneuvoa päihtyneenä. Ajoneuvon kuljettajaa ei pidetty päihtyneenä, kun hänen verestään oli löytynyt kannabiksen aineenvaihduntatuotetta, mutta ei aktiivista huumaavaa yhdistettä.

Sisä-Suomen poliisilaitos on antanut selityksen, jossa on vaadittu, että valitus hylätään.

Poliisilaitos on viitannut asiassa aikaisemmin esittämäänsä ja hallinto-oikeuden asiassa antamaan päätökseen perusteluineen sekä perustellut lausuntoaan muun ohella seuraavasti:

Poliisi vastaa ajo-oikeudenhaltijoiden ajokyvyn ja ajoterveydentilan valvonnasta ja voi siihen liittyen päättää toimenpiteistä siten kuin ajokorttilaissa säädetään. Terveydentilan arviointi kuuluu terveydenhoitoviranomaisille, tässä tapauksessa päihdealaan perehtyneelle lääkärille. Ajo-oikeudenhaltijan syyllistyminen huumausaineen käyttörikokseen ylittää selkeästi syytä epäillä -kynnyksen selvitystoimenpiteille ja niiden perusteella tehtäville päätöksille.

Poliisilaitos on käyttänyt asiassa päätösvaltaa ajokorttilain säännösten mukaisesti ja poliisilta edellytettävällä tavalla sekä päätöstä tehtäessä käytettävissä oleviin tietoihin perustuen ja päätöksestä ilmenevin

perustein.

on antanut vastaselityksen.

on 19.6.2019 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt, että hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpano kielletään.

, että korkein hallinto-oikeus on välipäätöksellään 5.7.2019 taltionumero 3264 kieltänyt hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpanon, kunnes valitusasia on ratkaistu tai sitä ennen toisin määrätään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Korkeimman hallinto-oikeuden 5.7.2019 antama täytäntöönpanomääräys raukeaa, ja lääkärinlausunnon toimittamiselle asetettu määräaika pidennetään päättymään 31.5.2020.

Perustelut

8 §:n 2 momentin mukaan poliisi vastaa ajo-oikeuden haltijan ajokyvyn ja ajoterveydentilan valvonnasta ja voi siihen liittyen päättää tästä valvonnasta aiheutuvista toimenpiteistä siten kuin mainitussa laissa erikseen säädetään.

Ajokorttilain 17 §:ssä säädetään ajokortin terveysvaatimuksista ryhmässä 1. Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan ajokorttiluvan edellytyksenä on, että hakijalla ei ole sellaista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY, jäljempänä

liitteessä III mainittua vikaa, sairautta tai vammaa, joka olennaisesti heikentää hänen kykyään toimia tässä momentissa mainittuun luokkaan kuuluvan ajoneuvon kuljettajana.

liitteen III kohdassa 15 todetaan huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytöstä, että ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat riippuvaisia keskushermostoon vaikuttavista aineista tai jotka, olematta niistä riippuvaisia, käyttävät niitä säännöllisesti, riippumatta siitä, minkä luokan ajokortista on kyse.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että arvioitaessa sitä, onko poliisilaitos voinut ajokorttilain 20 §:n 1 momentin nojalla määrätä An määräajassa toimittamaan päihdealaan perehtyneen lääkärin lausunnon terveysvaatimusten täyttymisestä, hallinto-oikeuden päätöksessä mainittua Poliisihallituksen ohjetta, jonka tarkoituksena on yhtenäistää poliisin hallintokäytäntöä, ei voida ottaa sovellettavana säännöksenä huomioon.

Saadun selvityksen mukaan A on 17.3.2018 syyllistynyt huumausaineen käyttörikokseen, josta hänelle on määrätty kymmenen päiväsakon sakkorangaistus. Tekona on ollut yhden kannabista sisältäneen savukkeen polttaminen.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kannabis on huumausaine, jonka käyttäminen heikentää kykyä toimia moottoriajoneuvon kuljettajana. A on syyllistynyt huumausaineen käyttörikokseen. Poliisilla on täten ollut syytä epäillä, ettei A enää täytä ajokortin terveysvaatimuksia. Määräämällä A:n esittämään päihdealaan perehtyneen lääkärin lausunnon poliisi on pyrkinyt selvittämään, täyttääkö A edelleen ajokortin terveysvaatimukset.

Liikenneturvallisuuden varmistaminen on tärkeä julkinen etu. Kun lääkärinlausunnon toimittamisvelvollisuudessa on kysymys vasta toimenpiteestä edellä mainitun asian selvittämiseksi, asiassa ei ole ollut tarpeen osoittaa A:n olevan riippuvainen huumausaineista tai käyttävän niitä säännöllisesti. Poliisilaitos on siten voinut määrätä A:n toimittamaan määräajassa päihdealaan perehtyneen lääkärin lausunnon ajokortin terveysvaatimusten täyttymisestä. Tämä poliisilaitoksen menettely on sinänsä myös vastannut Poliisihallituksen poliisin hallintokäytännön yhtenäistämiseksi antaman ohjeen mukaista menettelyä.

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. Oikeudenkäyntiin kuluneen ajan vuoksi määräaikaa lääkärinlausunnon toimittamiselle on kuitenkin pidettävä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Leena Äärilä, Mikko Pikkujämsä, Timo Räbinä ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Kari Nieminen.

Äänestyslausunto

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Mikko Pikkujämsän äänestyslausunto, johon oikeusneuvos Leena Äärilä yhtyi:

”Myönnän valitusluvan. Hyväksyn valituksen ja kumoan hallinto-oikeuden ja poliisilaitoksen päätökset.

Sovellettavien säännösten osalta viitaan enemmistön perusteluihin. Oikeudellisen arvioinnin osalta esitän seuraavaa:

A on käyttänyt huumausainetta polttamalla marihuanaa sisältävää savuketta, ja hänet on tuomittu tästä teostaan sakkorangaistukseen. Kysymys on siitä, onko poliisilla ollut ajokorttilain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla syytä epäillä, ettei A enää täytä ajokortin terveysvaatimuksia tai ettei hän terveydentilansa vuoksi enää kykene kuljettamaan turvallisesti sellaista ajoneuvoa, jonka ajo-oikeus hänellä on. Vain tämän edellytyksen täyttyessä poliisi on voinut lain mukaan määrätä hänet toimittamaan lääkärinlausunnon terveysvaatimusten täyttymisestä.

Mainitussa säännöksessä käytettyä ilmaisua ”syytä epäillä” on tulkittava siten, että se tarkoittaa objektiivisesti perusteltavissa olevaa syytä sille, että lääkärinlausunnon esittämistä voidaan vaatia. Ilmaisu ”syytä epäillä” viittaa nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa epäilyyn siitä, että henkilö on huumausaineista riippuvainen tai että hän käyttää niitä säännöllisesti. Asiassa on siten kysymys siitä, aiheuttaako yhden marihuanasavukkeen polttaminen objektiivisesti perusteltavissa olevan syyn epäillä, että A on riippuvainen huumausaineista tai että hän käyttää niitä säännöllisesti. Asiaa arvioitaessa merkitystä ei ole sillä, että huumausaineiden, toisin kuin eräiden muiden päihteiden, käyttö on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi.

Vaikka ajokorttilain 20 §:n 1 momentin soveltaminen ei edellytä varmuutta tai edes suurta todennäköisyyttä siitä, että asianomainen henkilö ei enää täytä ajokortin terveysvaatimuksia, tätä koskevan epäilyn tueksi on kuitenkin voitava esittää asianmukaiset konkreettiset perusteet, jotta säännöksen soveltamista voidaan pitää perusteltuna. Säännöstä tulkittaessa ja sovellettaessa on kiinnitettävä huomiota yhtäältä liikenneturvallisuuden turvaamiseen lääkärinlausunnon vaatimista puoltavana tekijänä ja toisaalta hallintolain 6 §:stä ilmeneviin oikeusperiaatteisiin, kuten tasapuolisuuden ja suhteellisuuden vaatimuksiin, jotka rajoittavat viranomaisen harkintavaltaa.

Asiakirjoista ilmenee, että A:n rikos on tapahtunut Asemakadulla Jyväskylässä. Valituksenalaisen päätöksen tueksi ei ole esitetty muita kyseiseen tapahtumaan tai A:n henkilöön liittyviä seikkoja. Asiassa ei esimerkiksi ole esitetty, että A:tä olisi aiemmin rangaistu huumausaineen käyttörikoksesta. Näissä oloissa katson, ettei pelkästään yhden marihuanaa sisältävän savukkeen polttaminen ole aiheuttanut syytä epäillä sitä, että A ei enää täyttäisi ajokortinhaltijalta edellytettäviä terveysvaatimuksia. Tämän vuoksi kumoan hallinto-oikeuden ja poliisilaitoksen päätökset.”

Sisä-Suomen poliisilaitos

Hallinto-oikeus

Sovellettavat säännökset

Asiassa saatu selvitys

Oikeudellinen arviointi

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Asian on ratkaissut hallinto-oikeuden jäsen Marja Tuominen. Esittelijä Niko Vuorinen.

A

Merkitään

Ajokorttilain

ajokorttidirektiivi

Ajokorttidirektiivin

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös