KHO:2019:166 — Miljöskydd

Regionförvaltningsverket i östra Finland hade beviljat Finnpulp Oy miljötillstånd för en bioproduktfabrik i Sorsasalo i Kuopio. Tillståndet var i kraft tillsvidare. Vasa förvaltningsdomstol hade, efter att ha förrättat syn på det tilltänkta projektområdet, avslagit de skadelidandes och miljöskyddsorganisationernas besvär men preciserat tillståndsbestämmelserna.

Högsta förvaltningsdomstolen beviljade, efter att ha förrättat syn, besvärstillstånd i ärendet och upphävde förvaltningsdomstolens och regionförvaltningsverkets beslut.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att ärendet gällde om förutsättningarna för beviljande av miljötillstånd uppfylldes särskilt med tanke på verksamhetens inverkan på vattendragen. Miljötillstånd ska beviljas om verksamheten uppfyller bland annat förutsättningarna enligt miljöskyddslagen och de med stöd av den givna bestämmelserna. På motsvarande sätt får miljötillstånd inte beviljas ifall verksamheten medför en i miljöskyddslagen förbjuden följd.

För att miljötillstånd ska kunna beviljas krävs det att verksamheten, med beaktande av tillståndsvillkoren och verksamhetens placering, inte i sig eller tillsammans med andra verksamheter medför förorening av miljön eller risk för det. Utgångspunkten vid bedömningen av hur betydande föroreningen är, utgörs av de följder av föroreningen som uppkommer i det mottagande vattendraget och som orsakas av den i tillståndsbedömningen avsedda verksamheten och all annan belastning på vattendraget. De tillståndsbestämmelser som ger en möjlighet att begränsa uppkomsten av föroreningar har en central roll i bedömningen. Vidare inverkar verksamhetens placering, i detta fall särskilt avloppsvattnets utsläppsplats, på hur tillåtlig verksamheten är och på tillståndsbestämmelsernas kravnivå. Även om de tillståndsbestämmelser som begränsar utsläppen är uppställda enligt bästa användbara teknik får tillstånd inte beviljas om verksamhetens utsläpp i vattendraget medför betydande förorening eller risk för det.

Ramdirektivet för vatten har genomförts med miljöskyddslagen och lagen om vattenvårds- och havsvårdsförvaltningen. Enligt den tolkning som unionens domstol fastställde i den s.k. Weser-domen får en myndighet inte bevilja tillstånd till en åtgärd som resulterar i att en ytvattenförekomsts status till någon del försämras. På dessa grunder ska en sådan helhetsinverkan på vattendraget som orsakas av en väsentlig tilläggsbelastning och leder till att ytvattenförekomstens status eller kvalitetsfaktor försämras anses utgöra en i miljöskyddslagen förbjuden betydande förorening eller risk för sådan. I bedömningen av hur sannolika och skadliga följderna är av den verksamhet som medför risk för förorening av miljön ska även försiktighetsprincipen beaktas.

Den utredning som hade erhållits i ärendet visade att delfaktorer i den växtplankton-kvalitetsfaktor som beskriver Kallavesis ekologiska status trendmässigt höll på att försämras på grund av övergödning på ett sådant sätt, att Kallavesi ekologiska status eller åtminstone en av kvalitetsfaktorerna, dvs växtplankton, riskerade att försämras till måttlig nivå i synnerhet om belastningen på vattendraget ännu ökar.

Vid bedömningen av hinder för beviljande av tillstånd enligt miljöskyddslagen har de skadliga följder som orsakas av verksamheten och den övriga belastningen avgörande betydelse. Enligt lagen saknar till exempel den nytta verksamheten har ur allmän synvinkel eller dess ekonomiska resultat betydelse.

Det var fråga om en exceptionellt stor bioproduktfabrik med en årsproduktion på upp till 1,2 miljoner ton cellulosa. Fabriken var tänkt att placeras på stranden vid Kallavesi på ett område med stor betydelse för bland annat rekreation och vattentagning, cirka nio kilometer från Kuopio centrum. Fabrikens avloppsvatten skulle ha släppts ut till Kelloselkäfjärden i Kallavesi. Kallavesi är som insjövattendrag med tanke på vattnets nuvarande status särskilt känslig för ökad belastning. Helhetsbelastningen på Kallavesi härstammar till största delen från diffus belastning. Trots det hade den av fabriken orsakade tilläggsbelastningen på vattendraget varit så betydande och långvarig att målet att upprätthålla vattnets goda status klart hade försvårats. Den totala belastningen hade varit så stor att det fanns risk för en sådan följd som är förbjuden enligt miljöskyddslagen.

Utgående från en lagtolkning i enlighet med vad de unionsrättsliga skyldigheterna och försiktighetsprincipen förutsätter var det inte möjligt att i ärendet försäkra sig om att verksamheten, med denna placering och de i ansökan uppgivna produktionsmängderna under hela dess verksamhetstid och med beaktande av utvecklingen av vattnets ekologiska status där avloppsvattnet släpps ut, inte skulle medföra en i miljöskyddslagen förbjuden betydande förorening.

På dessa grunder skulle förvaltningsdomstolens och regionförvaltningsverkets beslut upphävas och Finnpulp Oy:s tillståndsansökan avslås.

Omröstning 5 — 2

Ärendet har avgjorts av president Kari Kuusiniemi, justitieråden Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Jaakko Autio och Monica Gullans samt miljösakunnigråden Jukka Horppila och Harri Koivusalo. Föredragande Elina Nyholm.

Miljöskyddslagen 11 §, 20 § 1 punkten, 48 § 2 mom., 49 § och 51 § 1 mom.

Lagen om vattenvårds- och havsvårdsförvaltningen 21 § 1 mom.

Unionens domstols dom 1.7.2015 i ärendet C-461/13 (Bund für Umwelt und Naturschutz Deutschland e.V. mot Tyska staten; Weser-domen)

Itä-Suomen aluehallintovirasto oli myöntänyt Finnpulp Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan biotuotetehtaan toimintaan Sorsasalossa Kuopiossa. Vaasan hallinto-oikeus oli, toimitettuaan katselmuksen suunnitellulla hankealueella, hylännyt haitankärsijöiden ja ympäristönsuojelujärjestöjen vaatimukset aluehallintoviraston päätöksen kumoamisesta, mutta täsmentänyt lupamääräyksiä.

Korkein hallinto-oikeus, toimitettuaan katselmuksen, myönsi asiassa valitusluvan ja kumosi hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset.

Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Pilaantumisen merkittävyysarvion lähtökohtana ovat vastaanottavassa vesistössä ilmenevät pilaantumisseuraukset, jotka aiheutuvat lupaharkinnan kohteena olevasta toiminnasta sekä kaikesta muusta vesistöön kohdistuvasta kuormituksesta. Vaikutuksia arvioitaessa keskeinen merkitys on niillä lupamääräyksillä, joilla pilaantumisvaikutuksia on mahdollista rajoittaa. Samoin toiminnan sijoituspaikka, tässä tapauksessa erityisesti jätevesien purkupaikka, vaikuttaa toiminnan sallittavuuteen ja lupamääräysten vaatimustasoon. Vaikka päästöjä rajoittavat lupamääräykset olisi mitoitettu parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisiksi, lupaa ei saa myöntää, jos toiminnan päästöt vesistöön aiheuttavat merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa.

Ympäristönsuojelulailla sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetulla lailla on pantu täytäntöön vesipolitiikan puitedirektiivi. Unionin tuomioistuimen niin sanotussa Weser-tuomiossa vahvistaman tulkinnan mukaan kansallinen viranomainen ei saa myöntää lupaa toimenpiteelle, jonka seurauksena pintavesimuodostuman jonkun laadullisen tekijän tilaluokka heikkenisi. Näin ollen ympäristönsuojelulaissa kiellettynä merkittävänä pilaantumisena tai sen vaarana on pidettävä sellaista olennaisen lisäkuormituksen vesistössä aiheuttamaa kokonaisvaikutusta, joka johtaa pintavesimuodostuman tilan tai sen laadullisen tekijän heikkenemiseen. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan seurausten todennäköisyyttä ja haitallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös varovaisuusperiaate.

Asiassa saatu selvitys osoitti, että Kallaveden ekologista tilaa kuvaavat kasviplankton-laatutekijän osatekijät olivat trendinomaisesti heikkenemässä rehevöitymisen vuoksi siten, että Kallaveden ekologinen tila tai ainakin yksi sen laatutekijöistä eli kasviplankton oli vaarassa heikentyä tyydyttävälle tasolle erityisesti, jos vesistöön kohdistuva kuormitus vielä nykyisestä lisääntyy.

Arvioitaessa ympäristönsuojelulain mukaisia luvan myöntämisen esteitä ratkaisevia ovat toiminnasta ja muusta kuormituksesta aiheutuvat haitalliset vaikutukset. Merkitystä ei lain mukaan ole esimerkiksi toiminnan hyödyllisyydellä yleiseltä kannalta tai sen tuottamalla taloudellisella tuloksella.

Kysymyksessä oli kokoluokaltaan poikkeuksellisen suuri biotuotetehdas, jonka tuotantomäärä oli 1,2 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Tehdas oli tarkoitus sijoittaa muun ohella virkistyskäyttöarvoltaan ja vedenottokäytöltään merkittävän Kallaveden rantaan noin yhdeksän kilometrin päähän Kuopion keskustasta. Tehtaan jätevedet oli tarkoitus purkaa Kallaveden Kelloselälle. Kallavesi on sisävesistönä sen nykyinen tila huomioon ottaen erityisen herkkä kuormituksen lisääntymiselle. Vaikka Kallaveteen kohdistuva kokonaiskuormitus onkin suurimmaksi osaksi peräisin hajakuormituksesta, suunnitellun tehtaan aiheuttama lisäkuormitus vesistöön olisi niin merkittävää ja pitkäaikaista, että sen vaikutuksesta vesistön hyvän tilan tavoitteen säilyttäminen tai saavuttaminen selvästi vaikeutuisi. Näin ollen toiminnasta yhdessä muun kuormituksen kanssa olisi vaarana aiheutua ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus.

Asiassa ei voitu riittävästi vakuuttua siitä, että toiminnasta ei tällä sijoituspaikalla ja lupahakemuksessa ilmoitetulla tuotantomäärällä koko sen elinkaaren aikana aiheutuisi jätevesien purkuvesistöön vesistön ekologisen tilan kehitys huomioon otettuna ympäristönsuojelulaissa kiellettyä merkittävää pilaantumista, kun lakia tulkitaan unionioikeudellisten velvoitteiden ja varovaisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset oli kumottava ja Finnpulp Oy:n lupahakemus hylättävä.

Äänestys 5 — 2

Ympäristönsuojelulaki 11 §, 20 § 1 kohta, 48 § 2 momentti, 49 § ja 51 § 1 momentti

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 21 § 1 momentti

Unionin tuomioistuimen 1.7.2015 antama tuomio asiassa C-461/13 (Bund für Umwelt und Naturschutz Deutschland e.V. vastaan Saksan valtio; ns. Weser-tuomio)

Päätös, jota valitukset koskevat

Vaasan hallinto-oikeus 21.9.2018 nro 18/0222/2

1. Aluehallintoviraston päätös

on päätöksellään 31.3.2017 numero 14/2017/1, siltä osin kuin nyt on kysymys, myöntänyt Finnpulp Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan, joka koskee hakemuksen mukaista ja laajuista biotuotetehtaan toimintaa Sorsasalossa Kuopion kaupungissa. Biotuotetehtaan toiminta käsittää selluloosatehtaan, kuoren kaasutuslaitoksen, biohiililaitoksen, biokaasulaitoksen, tehtaan energiantuotannon sekä erillisen jätevedenpuhdistamon.

Aluehallintovirasto on myöntänyt Finnpulp Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan vesilain mukaisen luvan veden ottamiseen Kallaveden Virtasalmesta teollisuuslaitosten käyttövedeksi, vedenottorakenteiden ja tehtaan jätevesien viemäriputken rakentamiseen vesistöön, vesialueen täyttöön sekä vedenotto- ja viemäriputken rakentamista varten tarpeellisten ruoppausten tekemiseen.

(—)

Päätöksessä on määrätty kalatalousmaksu kalatalousvahinkojen ehkäisemiseksi sekä määrätty korvauksista. Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden johdu muuta korvattavaa vesistön pilaantumisesta aiheutuvaa vahinkoa.

Toiminnassa on noudatettava päätöksessä annettuja lupamääräyksiä, jotka nyt kysymyksessä olevilta osin kuuluvat seuraavasti:

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt vesiin

1. Prosesseissa muodostuvat jätevedet ja kemikaalien purkupaikkojen sekä muiden likaantuneiden piha-alueiden valumavedet on kerättävä ja johdettava biotuotetehtaan jätevedenpuhdistamolle. Jätevedenpuhdistamolle saadaan johtaa lisäksi Savon Sellu Oy:n ja Ekokem Oy:n tuotantolaitosten jätevedet, jotka tarpeen mukaan on esikäsiteltävä. Jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Kallaveden Kelloselän syvänteeseen.

Jäähdytysvedet johdetaan Sorsasalon ja Potkusaaren väliselle vesialueelle Kelloselän pohjoisosaan.

__________________________________________________________

Päästö, Kuukausikeskiarvo, Vuosikeskiarvo

COD

, 30 t O

/d, 24 t O

/d

AOX, 450 kg/d, 400 kg/d

Fosfori, 25 kg/d, 20 kg/d

Typpi, -, 420 kg/d

Kiintoaine, 1 200 kg/d, 1 000 kg/d

Sulfaatti, -, 55 t/d

Mikäli jätevedenpuhdistamolle johdetaan myös Savon Sellun ja Ekokem Oy:n tuotantolaitosten jätevedet, luvan saajan on käsiteltävä jätevedet siten, että jätevesien mukana vesistöön joutuvat päästöt ovat enintään seuraavat:

36 t O

/d, 30 t O

Fosfori, 30 kg/d, 25 kg/d

Typpi, -, 1 500 kg/d

Kiintoaine. 1 600 kg/d, 1 300 kg/d

Sulfaatti, -, 60 t/d

Päästöt lasketaan kalenterikuukauden ja vuoden keskiarvoina kalenteripäivää kohti. Raja-arvot saavutetaan, kun päästöt kalenterikuukauden keskiarvoina tai kalenterivuoden keskiarvoina alittavat raja-arvon. Ohijuoksutusten, ylivuotojen ja häiriötilanteiden päästö luetaan mukaan päästöihin.

Vesistöön johdettava vesi ei saa sisältää valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1022/2006 ja muutokset 868/2010 ja 1308/2015) liitteen 1 kohdassa A tarkoitettuja aineita eikä liitteen 1 kohdissa C2 ja D tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka voivat johtaa ympäristölaatunormin ylittymiseen pintavedessä tai kaloissa. Jätevesien elohopeapitoisuus saa olla enintään 5 μg/l ja kadmiumpitoisuus enintään 10 μg/l liukoisessa muodossa kuukausikeskiarvoina laskettuina.

3. Luvan saajan on käytettävä tehtaan prosessilaitteita ja jätevedenpuhdistamoa asianmukaisesti ja huolellisesti siten, että päästöt ovat mahdollisimman pienet ja puhdistusteho pysyy mahdollisimman korkeana.

4. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevedenpuhdistamolle ei joudu myrkyllisiä aineita, öljyjä tai muitakaan aineita siten, että ne haittaavat laitteiden toimintaa. Lisäksi on huolehdittava siitä, että viemäriverkoista tai tehdasalueelta ei pääse öljypitoisia tai myrkyllisiä jätevesiä vesistöön.

Selvitykset

49. Lopulliset biotuotetehtaan rakennussuunnitelmat, rakennepiirustukset ja laitosalueen käyttösuunnitelma päästöjen muodostumisen kannalta olennaisten toimintojen, koneiden ja laitteiden sijoittamisesta, melusuojauksista, hajukaasujen muodostumiskohdista sekä niiden keräilystä ja käsittelystä on toimitettava tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen rakennustöihin ryhtymistä.

Luvan saajan on toimitettava jätevedenpuhdistamon prosesseja koskevat suunnitelmat teknisine ratkaisuineen ja mitoitustietoineen mukaan lukien lietteenkäsittely puoli vuotta ennen rakentamisen aloittamista tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Luvan saajan on laadittava laitosaluetta koskeva asemapiirros, josta ilmenevät jätevesi- ja sadevesiviemäreiden, öljyn- ja hiekanerotuskaivojen, kemikaalisäiliöiden, jätevarastojen, kosteikkoimeytyksen, keräily- ja varoaltaiden ym. käsittelyjärjestelmien sijainnit ja toimitettava se puoli vuotta ennen rakentamisen aloittamista Pohjois-Savon ELY-keskukselle.

50. Luvan saajan on tehtävä selvitys toiminnassa käytettävistä ympäristölle tai terveydelle vaarallisista ja haitallisista kemikaaleista, prosessissa muodostuvista yhdisteistä ja jäteveden mukana puhdistamoille johdettavista yhdisteistä, joilla esimerkiksi myrkyllisyytensä tai pysyvyytensä vuoksi saattaa olla vaikutusta jäteveden laatuun, puhdistamon toimintaan tai vesistöön. Selvityksessä tulee erityisesti ottaa huomioon aineet, jotka ovat valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 ja sen muutoksen 868/2010 ja 1308/2015 mukaan vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa 39/2013 ja 166/2006 sanotut aineet. Selvitys on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle sekä Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 12 kuukauden kuluessa tuotantolaitoksen toiminnan aloittamisesta.

51. Luvan saajan on tehtävä selvitys natrium- ja sulfaattipäästöjen vaikutuksista vesistössä. Erityisesti on selvitettävä natrium- ja sulfaattipitoisuuden alueellista vaihtelua ja pitoisuuden jakautumista syvyyssuunnassa sekä päästön merkitystä veden kerrostumiseen ja happitalouteen. Lisäksi on selvitettävä jäähdytysvesien lämpöpäästön yhteisvaikutus jätevesipäästöjen natriumin, sulfaatin, ravinteiden ja happea kuluttavien aineiden kanssa vesistön happitalouteen ja rehevöitymiseen. Suunnitelma selvityksen tekemiseksi on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle kuusi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Selvitys on toimitettava ELY-keskukselle viiden vuoden kuluessa tehtaan toiminnan aloittamisesta.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

54. Luvan saajan on tarkkailtava toimintaa (käyttötarkkailu) ja sen päästöjä (päästötarkkailu) sekä näiden vaikutuksia ympäristössä (vaikutustarkkailu) hakemuksessa ja sen täydennyksessä esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

Luvan saajan on kuusi kuukautta ennen toiminnan aloittamista toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksyttäväksi yksityiskohtainen käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma. ELY-keskuksella on oikeus tehdä suunnitelmaan tarpeelliset muutokset siten, ettei tarkkailun kattavuus heikenny.

55. Esitys vaarallisten ja haitallisten aineiden tarkkailusta on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle viimeistään kolme kuukautta määräyksen 50 selvityksen valmistuttua.

56. Vaikutustarkkailu tulee aloittaa hakemukseen liitetyssä tarkkailusuunnitelmassa esitetyillä uusilla veden laadun havaintoasemilla vähintään vuosi ennen toiminnan aloittamista nykyisen yhteistarkkailuohjelman runkoasemien näytteenotto- ja analyysiohjelman mukaisesti. Tehostettu tarkkailu tulee toteuttaa tarkkailusuunnitelmassa esitetyllä tavalla kolmena ensimmäisenä toimintavuotena kuukausittain uusilla havaintoasemilla Kelloniemi ja Pirttiniemi 2. Havaintoasemien tarkka sijoittuminen tulee tarkistaa jäteveden leviämiskartoitusten avulla toiminnan alettua. Lisäksi Kelloniemen syvänteessä jäteveden lähivaikutusalueella tulee tarkkailla vähintään veden lämpötilaa, happipitoisuutta ja sähkönjohtokykyä sekä perustuotantokaudella levämäärää jatkuvatoimisilla mittauksilla. Mittaukset tulee aloittaa vähintään vuosi ennen toiminnan aloittamista ja jatkaa vähintään kolme vuotta toiminnan alettua. Kelloselän syvänteessä tulee olla myös jatkossa vähintään nykyisen yhteistarkkailuohjelman mukainen runkoasema.

Biologinen tarkkailu tulee toteuttaa hakemukseen liitetyssä tarkkailusuunnitelmassa esitetyllä tavalla.

Vaikutustarkkailu mukaan lukien jatkuvatoimiset mittaukset ja biologinen tarkkailu on liitettävä osaksi Kallaveden yhteistarkkailua. Päivitetty yhteistarkkailuohjelma tulee toimittaa hyväksyttäväksi Pohjois-Savon ELY-keskukselle kaksi vuotta ennen laitoksen toiminnan aloittamista. ELY-keskuksella on oikeus tehdä suunnitelmaan tarpeelliset muutokset siten, ettei tarkkailun kattavuus heikenny.

60. Tarkkailun luotettavuuden varmistamiseksi mittaukset, näytteenotto ja analysointi on tehtävä standardien mukaisin menetelmin. Vesistötarkkailun mittauksia voidaan kuitenkin korvata tarkoituksenmukaisilla, anturitekniikkaan perustuvilla mittalaitteilla tehtävillä mittauksilla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Siltä osin, kun esimerkiksi haitta-aineille ei ole standardoituja analyysimenetelmiä, voidaan käyttää myös muita, yleisessä käytössä olevia menetelmiä.

61. Kalataloustarkkailu on aloitettava viimeistään toiminnan aloittamista edeltävänä vuonna muuten hakemukseen liitetyn kalataloustarkkailusuunnitelman mukaisesti, mutta tarkkailuun on lisäksi sisällytettävä selvitys kalojen lisääntymisalueista jäteveden vaikutusalueella. Tarkkailusuunnitelma lisääntymisalueiden selvittämisen osalta on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

Kalataloustarkkailu on liitettävä osaksi Kallaveden kalataloudellista yhteistarkkailua. Täydennetty yhteistarkkailuohjelma tulee toimittaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. ELY-keskuksella on oikeus tehdä suunnitelmaan tarpeelliset muutokset siten, ettei tarkkailun kattavuus heikenny.

Toimenpide- ja korvausvelvoitteet

65. Luvan saajan on maksettava, ellei asianomaisten oikeuden omistajien kanssa toisin ole sovittu tai sovita, biotuotetehtaan jätevesien johtamisesta Kallaveteen aiheutuvasta kalastuksen tuoton alenemisesta vesialueiden omistajille ja haltijoille toiminnan aloittamisvuodesta alkaen vuosittain tammikuun loppuun mennessä (eräpäivä) päätöksen liitteessä 3 esitetyt korvaukset.

Eräpäivän jälkeiseltä ajalta korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

68. Biotuotetehtaan jätevesien vaikutusalueella on jatkettava happitilanteen parantamista vähintään nykyisen tehoisilla laitteilla kolmessa syvänteessä nykyisissä kohteissa Kelloselällä ja jäteveden purkupaikan läheisissä syvänteissä niiden sisäisen kuormituksen estämiseksi. Luvan saajan osuus toimenpidevelvoitteen kustannuksista on 80 prosenttia, ellei Savon Sellu Oy:n kanssa toisin sovita. Hapetuslaitteiden sijainti tulee olla riittävän selvästi merkitty. Hapetuksen tarve ja sijainti tulee tarkastella kolmen toimintavuoden jälkeen. Tätä varten luvan saajan tulee esittää Pohjois-Savon ELY-keskukselle suunnitelma hapetuksen järjestämiseksi. Mikäli hapetuksen järjestämisestä syntyy erimielisyyttä, tulee asia saattaa Itä-Suomen aluehallintoviraston ratkaistavaksi.

Vakuus mahdollisten korvausten varalle

69. Luvan saajan on asetettava ennen toiminnan aloittamista Itä-Suomen aluehallintovirastolle 60 000 euron suuruinen vakuus mahdollisten ammattikalastajille aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta ja 10 000 euron suuruinen vakuus mahdollisten Vaajasalon jäätien kunnossapidon ja käytön vaikeutumisesta aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta.

Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Aluehallintovirasto voi vapauttaa ja palauttaa vakuuden osittain tai sitä mukaa kun korvaukset on maksettu.

Vesitalousluvan määräykset

71. Luvan saajan on mitattava jatkuvatoimisesti otettavan veden määrää. Tiedot otetusta vesimäärästä on ilmoitettava vuosittain Pohjois-Savon ELY-keskukselle sekä Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.

72. Vedenottoputki sekä jäähdytysvesi- ja prosessivesien viemäriputket on rakennettava hakemuksessa esitettyjen asema- ja pituusleikkauspiirustusten mukaisesti. Alueilla, missä vedensyvyys on alle 1,5 metriä Kallaveden säännöstelyn alarajasta N

+81,40 m mitattuna, prosessi- ja jäähdytysveden otto- ja viemäriputket on suunnitelman mukaisesti upotettava pohjaan tehtävään kaivantoon. Muualla vesialueella putket on laskettava suunnitelman mukaisesti riittävästi painotettuna pohjaan niin, että ne painuvat pohjaan tasaisesti ja pysyy paikallaan kaikissa olosuhteissa. Putken ulkopuolisessa painotuksessa on käytettävä muodoltaan pyöreitä ja sileäpintaisia painoja, joissa ei ole kalanpyydyksiin tarttuvia ulokkeita.

73. Vedenottoputken ja jäteveden viemäriputken päiden rakenteet on toteutettava hakemuksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Vedenoton imuputken pää on varustettava suojavälpällä.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Toiminnasta ei aiheudu päätöksen mukaisesti toimittaessa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Asiassa on sovellettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevia päätelmiä massan, paperin ja kartongin tuotantoa varten. Päätelmiä koskeva Euroopan komission täytäntöönpanopäätös (2014/687/EU) on hyväksytty 30.9.2014.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on liitetty hakemusasiakirjoihin. YVA-selostus sekä yhteysviranomaisen lausunto on lupakäsittelyssä ja päätöksessä otettu huomioon lupahakemusta tarkastettaessa ja täydennyskehotusta laadittaessa, lupamääräyksiä asetettaessa sekä luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa. Lupahakemuksessa ja sen täydennyksessä on otettu huomioon yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyt, myöhempää lupahakemusta koskevat selvitysvaateet. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on riittävä asian ratkaisemiseksi.

Finnpulp Oy:n jätevesien purkualue sijaitsee Kallaveden Kelloselällä ja vaikutukset ulottuvat vesistössä alaspäin laimentumisen, sekoittumisen ja sedimentaation sekä erilaisten biologisten ja kemiallisten reaktioiden lieventäessä vaikutuksia aina Ollinselälle ja ajoittain tätäkin etelämmäksi Kallavedelle.

Kallaveden vesimuodostuma on luokiteltu vesien- ja merenhoitolain mukaan hyvään ekologiseen ja kemialliseen tilaan. Vesimuodostuman tilan kannalta kriittisin tekijä on kasviplanktonin biomassa. Minimiravinne Kallavedessä on fosfori, jonka pitoisuuteen vedessä vaikuttaa fosforikuormituksen lisäksi muun muassa sulfaattipitoisuus, jos veden lisääntynyt sulfaattikuormitus rajoittaa vesistön normaalin kevät- ja syystäyskierron tapahtumista tai se estää fosforin luontaisen kemiallisen sitoutumisen raudan kanssa ja sedimentaation pohjaan. Veden fosforipitoisuuden kasvu ja sen seurauksena vesistön rehevöityminen ja perustuotannon kasvu saattaisivat aiheuttaa Kallaveden ekologisen tilan muutoksen tyydyttävään tilaan.

$363

$364

Luvan saanut toiminta annetut lupamääräykset huomioon ottaen ei heikennä niitä tavoitteita, jotka on asetettu Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2016 — 2021 ja Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2016 — 2021 Kallaveden hyvän tilan säilyttämiseksi.

Hankkeen toteuttaminen ei merkittävästi heikennä Halmejoki-Karhonsaari-Potkunsaaren (FI0600007, SCI) tai Keski-Kallaveden saariston (FI0600036, SPA/SCI) niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Halmejoki-Karhonsaari-Potkunsaaren kohde koostuu Halmejoen lehdosta, Karhonsaaren luonnontilaisista kalliomänniköistä ja Potkunsaaren lehmusmetsiköstä. Natura 2000 -verkostoon sisällyttämisen perusteena on kaikkien osa-alueiden osalta niiden kasvillisuus. Alueet on alun perin perustettu luonnonsuojelualueiksi kasvillisuuden suojelemiseksi. Keski-Kallaveden saaristo sijaitsee yli 10 km:n etäisyydellä hankealueesta.

Vedenottorakenteiden rakentaminen ja pintaveden ottaminen ovat tarpeen hakijan suunnitteleman uuden biotuotetehtaan toiminnan jäähdytys- ja prosessivedeksi. Hanke ei ole alueella voimassa olevan asemakaavan vastainen.

Hanke mahdollistaa uuden biotuotetehtaan rakentamisen ja toimimisen, jolloin pystytään tuottamaan 1,2 miljoonaa tonnia sellua, oikeastaan 1,2 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Koko biotuotetehtaan toiminta edistää biotalouden liiketoiminnan kasvua Suomessa

Lupamääräykset 1 — 5 (jätevedet)

$367

Alapuolisen vesistön pilaantumisen estämiseksi vesistöön johdettavan jäteveden päästörajat on ollut tarpeen määrätä hakemuksessa esitettyä tiukemmiksi. Lisäksi fosforin päästöraja-arvo on ollut tarpeen määrätä BAT-vertailuasiakirjan vaihteluväliä alhaisemmaksi, koska fosfori on minimiravinne alapuolisessa vesistössä. Sisäisen kuormituksen estämiseksi sulfaatille on määrätty päästöraja-arvo.

Luvan saaja on hakemuksessaan ilmoittanut, että sen puhdistamossa käsitellään myös Savon Sellu Oy:n jätevedet. Tästä syystä lupamääräykset on kirjoitettu erikseen pelkästään luvan saajan jätevesiä koskien ja sellaisessa tapauksessa, että jätevedenpuhdistamolla käsitellään myös Savon Sellu Oy:n jätevedet.

Jäähdytysvesien lämpöpäästön vaikutuksesta Kelloselän jäätilanne muuttuu merkittävästi nykytilanteeseen verrattuina. Jäällä liikkuvia on informoitava jäätilanteen muutoksesta.

Lupamääräykset 49 — 53 (Selvitykset)

Määräyksen 49 mukaiset suunnitelmat ovat tarpeen toiminnan ja ympäristövaikutusten valvontaa varten.

Haitallisten aineiden kartoitus on tarpeen kyseisten aineiden esiintymisen havaitsemiseksi, haitallisten aineiden päästöjen rajoittamiseksi ja sisällyttämiseksi tarvittaessa tarkkailuun.

Hakemuksessa on arvioitu, että natriumin ja sulfaatin päästöt kasvavat merkittävästi Kelloselällä. Myös jäähdytysvesien aiheuttama lämpöpäästö nousee merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Natrium-, sulfaatti- ja lämpöpäästöjen yhteisvaikutuksista ravinne- ja happea kuluttavien päästöjen kanssa ei ole käytettävissä riittävän yksityiskohtaisia tietoja. Natrium- ja sulfaattipäästöt voivat johtaa nykyistä voimakkaampaan veden kerrostumiseen samalla kun jäähdytysveden lämpöpäästö vilkastuttaa hapenkulutusta. Päästöjen yhteisvaikutuksen seurauksena saattaa vesistössä ilmetä nykyistä merkittävästi suurempaa vaikutusta happitalouteen, mikä voi vaikuttaa haitallisesti ravinnekiertoon ja rehevöitymiskehitykseen.

Lupamääräykset 54 — 61 (tarkkailu ja raportointi)

Luvan saajan tulee olla selvillä toimintansa aiheuttamista päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön.

Lupamääräykset ovat tarpeen, jotta valvontaviranomaiset voivat seurata toiminnan asianmukaisuutta, lupamääräysten noudattamista ja toiminnan ympäristövaikutuksia sekä saada valvontaa varten tarpeellisia muita tietoja. Tarkkailuvelvoitetta määrättäessä on otettu huomioon toiminnan laatu. Lisäksi on otettu huomioon, mitä Vuoksen vesienhoitosuunnitelman seurantaohjelmassa on pidetty tarpeellisena seurannan järjestämiseksi.

Aluehallintoviraston päätöksestä tehtiin 24 valitusta Vaasan hallinto-oikeuteen.

2. Hallinto-oikeuden ratkaisu

on valituksenalaisella päätöksellään muun ohella jättänyt tutkimatta A.A.:n valituksen.

Siltä osin kuin hallinto-oikeus on tutkinut valitukset, se on, toimitettuaan asiassa katselmuksen, muuttanut Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksiä 50, 51, 65 ja 68. Hallinto-oikeus on hylännyt valitukset enemmälti.

):

viiden vuoden kuluessa tehtaan toiminnan

Hapetuslaitteiden sijainti tulee olla riittävän selvästi merkitty.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään, siltä osin kuin nyt on kysymys, muun ohella seuraavasti:

Ympäristövaikutusten arviointimenettelylain mukainen menettely

Finnpulp Oy:n ympäristölupahakemus koskee uuden biotuotetehtaan toimintaa Kuopion Sorsasalossa. Toimintaan kuuluu sulfaattisellutehdas, kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitos, voimalaitos ja jätevedenpuhdistamo. Vesilain mukainen hakemus koskee muun ohella vedenottoa Kallaveden Virtasalmesta tehtaalle sekä vedenotto- ja purkuputkien sijoittamista ja rakentamista Kallaveteen. Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan jäähdytysvedet ja jätevedet johdetaan Kallaveteen.

Valituksissa on esitetty, että biotuotetehtaasta laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus on puutteellinen ja virheellinen sen vuoksi, että vesistövaikutuksia ja vaikutuksia ihmisten terveyteen ei ole selvitetty riittävästi, ja arviointiselostuksessa on virheellisyyksiä vedenvirtausmallissa sekä melumallinnuksissa. Valituksessa on myös esitetty, että ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole sisältänyt kaikkia luvanvaraisia aineita pitoisuus- ja vaikutustietoineen. Lisäksi on esitetty, että arviointiselostuksesta puuttuu tehtaan vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tarkastelu.

Finnpulp Oy:n suunnitellusta biotuotetehdashankkeesta on suoritettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, vanha YVA-laki) 4 §:n 1 momentin ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006, vanha YVA-asetus) 6 §:n 5 a kohdan perusteella ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä on annettu uusi laki (252/2017, uusi YVA-laki), joka on tullut voimaan 16.5.2017. Tuon uuden lain 40 §:n siirtymäsäännös huomioon ottaen tässä asiassa sovellettavaksi on tullut vanha YVA-laki ja -asetus.

Hankkeesta vastaava Finnpulp Oy on kesäkuussa 2015 laatinut vanhan YVA-lain 8 §:ssä tarkoitetun arviointiohjelman ja siitä on suoritettu kuuleminen ja lain tarkoittamana yhteysviranomaisena toiminut Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 19.8.2015 antanut arviointiohjelmasta lausunnon. Hankkeesta vastaava on marraskuussa 2015 laatinut vanhan YVA-lain 10 §:ssä tarkoitetun arviointiselostuksen ja siitä on suoritettu lain tarkoittama kuuleminen ja ELY-keskus on 7.3.2016 antanut lain 12 §:ssä tarkoitetun lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. ELY-keskus on lausunnossaan esittänyt, että YVA-selostus ja hankkeen YVA-menettely täyttävät lainsäädännössä asetetut sisällölliset ja menettelylliset vaatimukset.

Hallinto-oikeus toteaa ensinnäkin, että ympäristövaikutusten arviointi on suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin liittyvä menettely, jonka tarkoituksena on selvittää ja arvioida ympäristöön merkittävästi vaikuttavien hankkeiden ympäristövaikutukset sekä kuulla viranomaisia ja niitä, joiden oloihin tai etuihin arvioitava hanke saattaa vaikuttaa. Kyse ei ole hankkeen hyväksyntää koskevasta päätöksentekomenettelystä, vaan hankkeen myöhemmälle lupapäätöksen tai muun viranomaishyväksynnän ratkaisuharkinnalle tarpeellisen hankkeen ympäristövaikutuksia koskevan tiedon tuottamisesta.

$370

Hankkeesta vastaava Finnpulp Oy on YVA-selostuksessaan esittänyt tietoja siitä, miten hankkeen sijoituspaikaksi on valikoitunut Kuopio ja Sorsasalo. Sorsasalon etuna verrattuna vaihtoehtoiseen sijoituspaikkaan Kuopiossa Hepomäen alueella on esitetty olemassa oleva infrastruktuuri, muun muassa maantie- ja rautatieyhteydet, liitynnät sähköverkkoon ja vesistön läheisyys. Lisäksi hankkeesta vastaavan mukaan integraatiovaihtoehto Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehtaan kanssa puoltaa sijoituspaikaksi Sorsasaloa. Maakunta- ja yleiskaavoissa suunniteltu alue on osoitettu teollisuusalueeksi.

ELY-keskus on arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa esittänyt, että hankkeen vaihtoehtorajaukseen liittyviä perusteluja on täsmennetty yhteysviranomaisen ohjelmavaiheessa edellyttämällä tavalla. Vaikka arvioinnissa ei ole ollut mukana vaihtoehtoista sijoituspaikkaa tehtaalle, YVA-menettelyssä esitetty vaihtoehtotarkastelu on ollut riittävä, koska mukana on myös ollut aitoja vertailuvaihtoehtoja. Lisäksi on selvitetty mahdollisuuksia integroida uuden tehtaan toimintoja läheisen Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehtaan toimintoihin.

YVA-asetuksen 10 §:ssä säädetään tarkemmin arviointiselostuksessa esitettävistä tiedoista. Selostuksessa on esitettävä muun ohella selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, käytettyjen tietojen mahdollisista puutteista ja keskeisistä epävarmuustekijöistä, mukaan lukien arvio mahdollisista ympäristöonnettomuuksista ja niiden seurauksista, selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta, ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia sekä hankkeen vaihtoehtojen vertailu (asetuksen 10 § 5 — 8 kohdat).

ELY-keskuksen arviointiselostuksesta antaman lausunnon mukaan selostuksen perusteella saa hyvän kokonaiskuvan tehtaan eri vaikutuksista, niiden merkittävyydestä ja alueellisesta kohdentumisesta. YVA-menettelyssä esitettyjen selvitysten perusteella ELY-keskus on todennut, että suunnitellun tehtaan toiminta lisäisi merkittävästi vesistökuormitusta Kallaveteen ja tehtaan toiminnasta aiheutuvat meluvaikutukset ovat suuria lähialueella.

ELY-keskuksen lausunnon mukaan hankkeen potentiaalisista vesistövaikutuksista on saatu kattava ja osittain varsin seikkaperäinen kuva. ELY-keskus on arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa esittänyt, että hankkeen vaikutusarviointeja on välttämätön täydentää lupahakemusvaiheessa. Keskeiset täydennystarpeet ovat kohdistuneet vesistövaikutusten arviointiin ja niiden tarkentamiseen sen mukaan kuin lausunnossa on yksilöidysti todettu. Suunnitellun tehtaan kokoluokasta ja esitetystä sijainnista johtuen YVA-selostuksessa esitettyihin vaikutusarviointeihin on ELY-keskuksen mukaan jäänyt sellaisia huomattavia epävarmuustekijöitä, jotka edellyttävät täydentävää vaikutusarviointia varsinkin vesistövaikutusten osalta. Lausunnossa on lisäksi muun ohella esitetty, että ympäristöluvassa tulisi edellyttää kuormituksen kannalta relevanttien prioriteettiaineiden lähtötilaselvityksiä sekä edellyttää kartoitettavaksi lähtötilanne AOX-pitoisuuksien (AOX-yhdisteet, adsorboituvat orgaaniset halogeeniyhdisteet) osalta.

Lausunnon mukaan arviointiselostuksessa esitetyt arviot melun kohdentumisesta ja melun kannalta keskeiset alueet on tunnistettu ja määritetty riittävällä tarkkuudella. Meluarvioinnit on toteutettu asianmukaisesti ja YVA-vaiheessa riittäviin lähtötietoihin perustuen. Meluvaikutusten arviointi on ELY-keskuksen lausunnossa edellytetty päivitettäväksi viimeistään lupahakemusvaiheessa asianmukaisella meluntorjuntasuunnitelmalla ja sen pohjalta tarkennetulla melumallinnuksella.

Edellä lausuttuun nähden hallinto-oikeus katsoo, että hankkeen vaihtoehtotarkastelu on hanke huomioon ottaen YVA-lain vaatimukset täyttävä. Hankkeen vesistö- ja muut ympäristövaikutukset on YVA-lain tarkoittamalla tavalla selvitetty riittävästi ja sillä tarkkuudella mitä YVA-menettelyssä edellytetään, eikä valituksissa esitettyjen seikkojen vuoksi ilmene perusteita arvioida asiaa toisin. Aluehallintoviraston lupapäätöksestä ilmenee YVA-lain 13 §:n edellyttämällä tavalla arviointiselostuksen ja siitä annetun ELY-keskuksen lausunnon huomioon ottaminen. Näin ollen hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei ole suoritettu puutteellisesti tai virheellisesti valituksissa esitetyillä perusteilla.

Lupahakemuksessa esitetyt tiedot

Säännökset

Ympäristönsuojelulain 39 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista. Hakemukseen on lisäksi tarvittaessa liitettävä luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettu arviointi.

Ympäristönsuojeluasetuksen 3 §:ssä säädetään tarkemmin lupahakemuksen sisällöstä ja asetuksen 5 §:ssä hakemuksessa esitettävistä tarpeellisista lisätiedoista.

$371

$372

Vesipäästöjä koskevien selvitysten riittävyys

Useissa valituksissa on esitetty, että Finnpulp Oy:n lupahakemuksen tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä veteen sekä niiden vaikutukset vesiympäristöön ovat virheelliset ja puutteelliset eikä niiden luotettavuus ole riittävä. Valituksissa on esitetty, että vesipäästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevia toimia ei ole selvitetty riittävästi. Valituksissa on myös esitetty, että vaarallisten aineiden käyttöä ja niiden muodostumista toiminnassa ja vaarallisten aineiden vaikutuksia vesistössä ei ole selvitetty riittävästi.

Hakemusasiakirjojen mukaan biotuotetehtaan tarvitsema jäähdytysvesimäärä on talvella noin 3,5 m

/s ja kesällä noin 6 m

/s. Vesi otetaan Virtasalmesta Sorsasalon koillispuolelta. Lämmennyt jäähdytysvesi johdetaan takaisin Kallaveteen tehtaan edustalle Sorsasalon kaakkoisrannalla. Vesistöön johdettavan jäähdytysveden lämpötila on 37

C. Jäähdytysvesien mukana vesistöön ei lämpöpäästön lisäksi johdeta muita päästöjä. Jäähdytysvesien lämpöpäästöksi on arvioitu 436 MW.

Biotuotetehtaassa syntyy prosessivesiä noin 60 000 m

/d. Prosessijätevedet käsitellään biologisessa jätevedenpuhdistamossa, jonne johdetaan myös Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehtaan jätevedet ja Ekokem-Palvelu Oy:n teollisuusjätekeskuksen jäte- ja suotovedet. Puhdistetut jätevedet johdetaan Kelloselän syvänteen pohjalle Sorsasalon eteläpuolelle. Jätevesi puretaan diffuusorin kautta, jonka on tarkoitus tehostaa jäteveden alkulaimenemista.

Toiminnassa syntyvät jätevedet sisältävät muun muassa fosforia, typpeä, kiintoainetta, orgaanisia happea kuluttavia aineita (BOD ja COD), sulfaattia, metalleja sekä orgaanisia klooriyhdisteitä, joiden määrää kuvaava muuttuja on AOX (adsorboituvat orgaaniset halogeeniyhdisteet). Metsäteollisuuden jätevesien sisältämät AOX-yhdisteet muodostuvat massan valkaisussa.

Finnpulp Oy:n ja Savon Sellu Oy:n yhteispuhdistamon vesistöpäästöjen vaikutuksia on arvioitu matemaattisilla malleilla. Mallinnusten tulokset on esitetty ympäristövaikutusten arviointiselostuksen liitteeseen 5, Vesistövaikutusten arvioinnin liitteet, kuuluvissa selvityksissä (Pöyry Finland Oy, marraskuu 2015 ja YVA Oy 24.11.2015) sekä lupahakemuksen täydennyksessä, luvun 17.3 korvaavassa vesistövaikutusten arviointiselvityksessä (Pöyry Finland Oy, toukokuu 2016). Malleilla on arvioitu jäteveden tiheyskäyttäytymistä ja vaikutuksia Kallaveden happitilanteeseen, veden kemialliseen laatuun, sedimentin laatuun, lämpötilaan, jäätilanteeseen, perustuotantoon, pohjaeläimistöön ja ekologiseen luokitukseen. Lisäksi on arvioitu hankkeen vaikutuksia Kuopion Veden vedenottoon ja raakaveden laatuun AOX-yhdisteiden osalta (Pöyry Finland Oy 15.3.2016). Vesistövaikutusten arvioinnissa on käsitelty myös hankkeen edellyttämien ruoppausten ja vesialueen täytön vaikutuksia.

Malleilla on lisäksi arvioitu jätevesipäästöjen alkulaimentumista sekä jätevesipäästöjen ja lämpökuorman leviämistä. Mallinnus on tehty erikseen talvi- ja kesäajalle keskimääräisessä vesitilanteessa ja kuivana vuonna.

Päästöjen vaikutusten laskennassa on virtaustietoina käytetty Kelloselän tulovirtaamia Kallansiltojen kautta Iisalmen reitiltä ja Ruskeaveden kautta Nilsiän reitiltä. Virtaamat on laskettu Suomen ympäristökeskuksen vesistömallilla. Vedenkorkeustietoina on käytetty Kallaveden Itkonniemen havaintoaseman mittaustietojen vuorokausikeskiarvoja. Tuulitietoina on käytetty Rissalan lentokentällä sijaitsevan Ilmatieteen laitoksen mittausaseman tietoja. Nilsiän reitiltä Kallaveteen tulevan virtaaman jakautuminen Ruskeaveden ja Kortesalmen kesken perustuu virtausaukkojen poikkileikkauksiin. Malleissa on käytetty päästötietoina hakijan lupahakemuksessa esittämiä Finnpulp Oy:n ja Savon Sellu Oy:n yhteispuhdistamon päästöjä. Päästöjen vaikutus on laskettu Kallaveden vedenlaatutulosten perusteella lisäämällä nykytilaan uuden laitoksen päästöt.

$379

Jäteveden tertiääripuhdistuksen vaihtoehdoista on tehty lupahakemukseen liitetty tarkastelu (ÅF-Consult Oy 26.5.2016). Selvityksessä on käsitelty kemiallista saostusta, jälkisuodatusta ja kemiallista hapetusta. Kemiallisen saostuksen katsottiin soveltuvan parhaiten biotuotetehtaan jätevesien tertiäärikäsittelyyn, koska tehtaan kriittisimmiksi päästöparametreiksi arvioitiin fosfori ja kemiallinen hapenkulutus (COD). Kun käsittelyn tavoitteena on erityisesti fosforin ja happea kuluttavan orgaanisen aineen poisto, voidaan saostuskemikaaleina käyttää alumiinisulfaattia, polyalumiinikloridia ja rautasuoloja. Selvityksessä tarkasteltiin tarkemmin jäteveden tertiäärikäsittelytuloksia käytettäessä saostuskemikaalina alumiinisulfaattia.

Selvityksen mukaan kemiallisella saostuksella pystytään pienentämään COD-, AOX- ja fosforipäästöjä. Saostuskemikaaleilla voidaan biologisen puhdistuksen jälkeen poistaa enimmillään 45 prosenttia COD:sta ja 70 prosenttia fosforista. Kemialliseen saostukseen liittyvänä suurimpina ongelmina tuotiin esille saostuksesta muodostuva suuri lietemäärä ja lietteen hävittämisen ongelmat, jätevesistä aiheutuvan suolapäästön sekä alumiini- ja rautapitoisuuksien kasvu. Suolapäästöt kasvavat, koska suurin osa lisätystä kemikaalimäärästä ei sitoudu lietteeseen, vaan siirtyy jäteveden mukana vesistöön.

Finnpulp Oy on toimittanut hallinto-oikeuden pyynnöstä lisäselvityksen (ÅF-Consult Oy 9.5.2018) jäteveden tertiäärikäsittelytuloksista käytettäessä saostuskemikaaleina muita edellä mainitussa selvityksessä mainittuja saostuskemikaaleja kuin alumiinisulfaattia käsittelytehoineen ja kustannuksineen sekä mahdollisuuksista vähentää sulfaattipäästöjä.

$37c

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lupahakemuksestaan antamassaan lausunnossa 19.8.2016 todennut, että suurin epävarmuus liittyy happi- ja virtausmallinnukseen. Kasviplanktonin biomassamallinnuksessa käytetty muuntoyhtälö voi tuottaa humusvesiympäristössä liian pieniä a-klorofyllin arvoja. Lausunnossa on kiinnitetty huomiota happimallinnuksen virhelähteisiin, joita ovat todellista voimakkaampi vertikaalisekoittuminen ja epävarmuus jäteveden kulkeutumissyvyydestä. Fosforimallinnuksen antamaa pitoisuuslisäystä on pidetty oikean suuntaisena.

Lupahakemukseen liitettäväksi vaadittujen tietojen osalta hallinto-oikeus ensinnäkin toteaa, että kyseessä on uusi toiminta, jolloin kaikilta osin ei ole saatavilla yksityiskohtaisia selvityksiä. Hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että matemaattisten mallien antamiin tuloksiin liittyy aina epävarmuutta.

Lupahakemuksessa on kuvattu laskennan perusteena olevat lähtötiedot. Lähtötietojen kuvauksessa ei ole ilmoitettu, sisältävätkö laskennan perusteena olevat päästömäärät myös häiriöpäästöt. Tämä ei sellaisenaan vaikuta tulosten luotettavuuteen, koska ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteiden päästöt on mahdollista määrätä sisällytettäväksi päästörajoihin.

Happimallinnukseen on todettu liittyvän useita epävarmuustekijöitä. Niitä ovat orgaanisen aineen fraktioiden erilainen hajoamisnopeus, sedimentin ja veden rajapinnan prosessit ja kasviplanktonmallinnukseen sisältyvä epävarmuus. Lisäksi jäähdytysvesien lämpökuorma vaikuttaa jäteveden sekoittumiseen ja toisaalta happea kuluttavan hajotustoiminnan vilkastumiseen.

Hakemuksessa on esitetty mallien antamiin tuloksiin liittyvät epävarmuustekijät ja analysoitu tulosten luotettavuutta. Luotettavuustarkastelussa on tuotu esille myös Savon Sellu Oy:n jätevesien kulkeutuminen välivedessä ja mallituloksista poiketen Säyneensalon itäpuolelta. Edellä lausutun perusteella ja kun erityisesti otetaan huomioon Suomen ympäristökeskuksen lausunto ja kun tarkastelun kohteena on teollinen toiminta, joka on olemassa olevaa tekniikkaa ja jonka prosessin päästöt yleisesti ottaen tiedetään ennalta, hallinto-oikeus katsoo, että malleissa käytetyt lähtötiedot ja epävarmuustarkastelut ovat olleet asianmukaiset ja lupaharkinnan kannalta riittävät.

$37e

Siltä osin kuin valituksissa on viitattu ilmapäästöjen merkitykseen vesistövaikutusten kannalta, hallinto-oikeus toteaa, että hakemusasiakirjoihin liitetyssä ympäristövaikutusten arviointiselostuksen liitteessä on ilmapäästöjen leviämismallinnukset, joiden tulosten mukaan typpidioksidin ja rikkidioksidin pitoisuuslisäykset olisivat vähäisiä eikä niillä voi katsoa olevan sanottavaa vaikutusta vesistössä. Asiassa ei ole ilmennyt perusteita arvioida asiaa toisin.

Jäähdytysvesien lämpöpäästön pienentämisestä hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty selvityksiä. Finnpulp Oy on hallinto-oikeuden pyynnöstä arvioinut mahdollisuuksia lämpöpäästöjen vähentämiseksi. Yhtiö on esittänyt, että kokonaislämpöpäästöä ei voida teknisillä keinoilla pienentää. Vesistöön johdettavaa lämpökuormaa voitaisiin vähentää käyttämällä jäähdytystorneja ja kierrättämällä jäähdytysvettä. Jäähdytystornien vaatima lisäinvestointi olisi huomattava ja jäähdytystornien haittavaikutuksina olisivat puhaltimien meluvaikutukset ja vesihöyrypatsas. Tähän nähden ja kun päätöksen lupamääräyksessä 51 on asetettu selvitysvelvoite jäähdytysvesien lämpökuorman ja jätevesikuormituksen yhteisvaikutusten selvittämisestä on kyseisessä tarkastelussa mahdollista edelleen selvittää keinoja lämpöpäästön vähentämiseksi.

Näin ollen jätevesipäästöjen vaikutuksista ja niiden vähentämis- ja puhdistamismenetelmistä sekä jäähdytysvesistä lämpöpäästöineen on esitetty ympäristönsuojelulain ja -asetuksen säännöksissä säädetyt seikat sillä tarkkuudella, että esitettyjen tietojen perustella on voitu tehdä harkinta luvan edellytysten täyttymisestä.

Lupahakemustietojen riittävyys muilta osin

Leskisen valituksessa on esitetty, että lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä ei ole käsitelty tehtaan vaikutuksia suuri puunkäytön tarve huomioon ottaen luonnon monimuotoisuuden säilymiselle ja metsien kestävälle käytölle. Lisäksi on esitetty, että energian käyttöä ei ole hakemuksessa käsitelty kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

$37f

Luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan laissa tarkoitetaan ympäristön pilaantumisella sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa: a) terveyshaittaa; b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille; c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista; d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä; e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä; f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle; tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

Ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan: 1) luonne, kesto, ajankohta ja vaikutusten merkittävyys sekä pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski; 2) vaikutusalueen herkkyys ympäristön pilaantumiselle; 3) merkitys elinympäristön terveellisyyden, ja viihtyisyyden kannalta; 4) sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus; 5) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n, oikeastaan 48 §:n, 1 ja 2 momenttien mukaan lupaviranomaisen on tutkittava ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ja otettava huomioon asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset ja mielipiteet. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa; 3) 16 — 18 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta;

Ympäristönsuojelulain 51 §:n 2 momentin mukaan ympäristöluvassa on 49 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun seurauksen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa esitetään toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

$381

$382

Ympäristönsuojelulain 54 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa voidaan määrätä, että toiminnanharjoittajan on tehtävä erityinen selvitys toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen tai sen vaaran selvittämiseksi, jos lupaharkintaa varten ei ole voitu toimittaa yksityiskohtaisia tietoja päästöistä, jätteistä tai toiminnan vaikutuksista. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan selvitys on toimitettava lupaviranomaiselle luvassa määrättynä ajankohtana. Selvityksen tekemiselle on annettava riittävä aika.

$383

Ympäristönsuojelulain 63 §:n mukaan lupaviranomainen voi tarvittaessa ympäristöluvassa määrätä useat luvanhaltijat yhdessä tarkkailemaan toimintojensa vaikutusta (yhteistarkkailu) tai hyväksyä toiminnan tarkkailemiseksi osallistumisen alueella tehtävään seurantaan. Yhteistarkkailu voi koskea ympäristönsuojelulakiin ja vesilakiin perustuvaa tarkkailua.

Ympäristönsuojelulain 74 §:n 1 momentin mukaan direktiivilaitoksen ympäristöluvassa on tarvittaessa annettava määräykset toiminnan energian käytön tehokkuudesta ja tehokkuuden parantamisesta. Määräysten on oltava teknisesti, taloudellisesti ja tuotannollisesti toteuttamiskelpoisia ja ne voivat koskea: 1) energian käytön tehokkuuden selvittämistä ja hallintaa; 2) energian käytön tehokkuuden seurantaa käytettävissä olevien tunnuslukujen avulla; 3) sen varmistamista, että uutta laitosta rakennettaessa ja jo toiminnassa olevaa laitosta olennaisesti uudistettaessa ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti ottaen päästöjen lisäksi huomioon energiatehokkuus. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan luvassa voidaan määrätä, että toiminnanharjoittajan on toimitettava tietoja energiatehokkuuden kehittymisestä valvontaviranomaiselle.

$384

Ympäristönsuojelulain 77 §:n 1 momentin mukaan edellä 75 §:n 1 momentin nojalla määrättävät päästöraja-arvot on määrättävä samalle tai lyhyemmälle ajanjaksolle ja samojen vertailuolosuhteiden mukaisina kuin päästötasot. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan raja-arvot, ajanjaksot ja vertailuolosuhteet voidaan 1 momentista poiketen määrätä toisin, jos se on päästöjen tai tarkkailun luonteen vuoksi tarpeen. Toiminnanharjoittajan on ympäristöluvassa tarkemmin määrättävällä tavalla toimitettava valvontaviranomaiselle vähintään kerran vuodessa yhteenveto kyseisten päästöjen tarkkailun tuloksista samalta ajanjaksolta ja samojen vertailuolosuhteiden mukaisina kuin päästötasoissa.

Biotuotetehtaan toimintaa koskevat massan, paperin ja kartongin valmistuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat vahvistetut päätelmät Euroopan unionin 30.9.2014 julkaiseman täytäntöönpanopäätöksen perusteella. BAT-päätelmissä on muun ohella annettu sulfaattisellun valmistukselle parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot vesistöön kohdistuvalle jätevesikuormitukselle.

Vesipolitiikan puitteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (vesipuitedirektiivi) on Suomessa pantu täytäntöön vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetulla lailla 1299/2004 (vesienhoitolaki) sekä ympäristönsuojelulakiin ja vesilakiin on lisätty säännökset vesienhoitosuunnitelmien merkityksestä hankkeiden lupaharkinnassa.

Vesienhoitolain 8 §:n 1 momentin mukaan pinta- ja pohjavedet luokitellaan ihmisten toiminnan aiheuttaman muutoksen voimakkuuden perusteella. Pintaveden luokka perustuu ekologiseen ja kemialliseen tilaan sen mukaan, kumpi niistä on huonompi.

Vesienhoitolain 21 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman tavoitteena on, että pinta- ja pohjavesimuodostumien tila ei heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä.

Vesienhoitolain 28 §:n mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä viranomaistehtäviä hoitavien muiden elinten on otettava soveltuvin osin toiminnassaan huomioon valtioneuvoston 17 §:n mukaisesti hyväksymät vesienhoitosuunnitelmat.

Vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (vesienhoitoasetus) 9 §:n 1 momentin mukaan asetuksessa tarkoitetaan pintaveden ekologisen tilan luokittelussa: 1) biologisilla tekijöillä kasviplanktonia, päällysleviä, makroleviä, muuta vesikasvillisuutta, pohjaeläimistöä ja kalastoa; 2) hydrologis-morfologisilla tekijöillä virtausoloja, viipymää, veden korkeutta, syvyyssuhteita, pohjan ja rantavyöhykkeen rakennetta sekä yhteyttä pohjaveteen; 3) fysikaalis-kemiallisilla tekijöillä näkösyvyyttä, lämpöoloja, happioloja, suolaisuutta, happamoitumistilannetta, ravinneoloja ja kansallisesti valittuja vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 D kohdassa tarkoitettuja aineita.

Edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaan kohdassa 1 — 3 tarkoitetut tekijät joki-, järvi- ja rannikkovesissä on esitetty tarkemmin asetuksen liitteessä 1 sekä vesipuitedirektiivin liitteessä V.

Valtioneuvosto on 3.12.2015 hyväksynyt vesienhoitosuunnitelman Vuoksen vesistöalueelle vuosiksi 2016 — 2021. Vesienhoitosuunnitelmassa Kallavesi -vesimuodostumaan kuuluu Kallansiltojen alapuolinen Keski-Kallavesi, Sotkaselkä ja Koirus.

Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille on laadittu vuosiksi 2016 — 2021. Toimenpideohjelmassa on esitetty yksityiskohtaisemmin kunkin suunnittelualueen pinta- ja pohjavesien tilaan, muutostekijöihin, tilatavoitteisiin ja toimenpiteisiin liittyvät asiat.

Vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen vesienhoidon toimenpiteistä teollisuuden osalta on todettu muun muassa seuraavaa: BAT-päätelmät ohjaavat teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalan toimintojen päästömääräyksiä. Mikäli ympäristönlaatunormit tai muut ympäristön tilan vaatimukset edellyttävät tiukempia lupamääräyksiä, niitä voidaan antaa lupapäätöksessä. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöjen sääntelyä ja tarkkailuja tehostetaan. Teollisuuspäästödirektiivin mukaan pohjavesistä tulee laatia perustilaselvitys. Erityistä huomiota kiinnitetään häiriötilanteiden ennalta ehkäisyyn.

Kaikki ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan. Teollisuussektorilla päästöjen rajoittaminen perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan (BAT).

Vesienhoitosuunnitelmassa vuosiksi 2016 — 2021 Kallaveden ekologinen ja kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Luokitus ei ole muuttunut ensimmäiseen suunnittelukauteen verrattuna.

Vesistövaikutukset

Useissa valituksissa on vaadittu lupapäätöksen kumoamista toiminnasta aiheutuvien jätevesipäästöjen ja jäähdytysvesien johtamisesta aiheutuvan lämpöpäästön vuoksi. Valituksissa on esitetty, että toiminnasta aiheutuvat päästöt vesistöön vaikuttavat Kallaveden ekologiseen tilaan ja hanke on vastoin Euroopan unionin vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin tavoitteita. Valituksissa on toissijaisesti vaadittu jätevesien sisältämien haitallisten aineiden luvassa asetettujen päästöraja-arvojen tiukentamista.

Hakemusasiakirjoissa olevat keskeiset tiedot vaikutuksista vesistöön

Kallaveden keskivirtaama on 150 m­/s. Iisalmen reittiin kuuluva Kallaveden valuma-alueen osa Kallansiltojen pohjoispuolella on kooltaan 6 644 km

. Tulovirtaama Kallaveteen tältä alueelta on keskivirtaamatilanteessa 80 m­/s. Kallaveteen koillisesta purkautuvan Nilsiän reitin valuma-alue on 5 422 km

ja keskivirtaama noin 70 m­/s. Nilsiän reitin vesimäärästä noin kaksi kolmasosaa purkautuu Kelloselälle ja kolmannes Kortesalmen kautta Etelä-Kallavedelle.

Lupapäätöksessä on esitetty vedenlaatutietoja biotuotetehtaan ja Savon Sellu Oy:n yhteispuhdistamon suunnitellulta purkualueelta vuosilta 2005 — 2015. Alueelle johdetaan nykyisin Savon Sellu Oy:n puhdistetut jätevedet. Suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien purkupaikan lähin seurantapaikka on Sorsasalon edustan syvännehavaintopaikka Kallavesi 338A, joka on Savon Sellu Oy:n velvoitetarkkailun tarkkailupiste.

Seurantajaksolla veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 23 μg/l ja alusvedessä 38 μg/l. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 906 μg/l ja alusvedessä 1 031 μg/l. Levämäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus oli kasvukaudella keskimäärin 10 μg/l. Fosforin ja a-klorofyllin pitoisuudet ilmensivät lievää rehevyyttä.

Keskimääräinen sulfaattipitoisuus oli päällysvedessä 7 mg/l ja alusvedessä 9 mg/l. Ammoniumtyppipitoisuudet, osittain kokonaistyppipitoisuudet sekä sulfaattipitoisuudet ja ajoittain myös sähkönjohtavuus olivat Sorsasalon edustalla korkeampia kuin Pohjois-Kallavedellä, mikä viittaa Savon Sellu Oy:n ja Nilsiän reitin tuoman kuormituksen vaikutukseen. Merkittävä osa Kallaveden kuormituksesta tulee tulovirtaamien mukana Iisalmen reitiltä ja Nilsiän reitiltä.

Nykyinen kuormitus on aiheuttanut syvänteiden happitilanteen heikentymistä. Kelloselän syvänteessä on aloitettu hapetus vuonna 1986 Savon Sellu Oy:n jätevesien aiheuttamien happikatojen estämiseksi.

Lupahakemuksessa on arvioitu, että jäähdytysvesien lämpövaikutus keskittyy Kelloselän pohjoisosaan tehtaan edustalle ja Potkunsaaren ympäristöön. Kesällä lämpötilan on Sorsasalon ja Potkunsaaren välisellä vesialueella arvioitu nousevan pintavedessä noin 4

C ja Potkunsaaren ympäristössä noin 3

C. Muualla Kelloselällä ja Virtasalmessa pintaveden on arvioitu lämpenevän noin 1

C. Pohjan lähellä veden lämpötila nousee kesällä pienellä alueella noin 2

C. Kesällä jäähdytysvesien aiheuttama lämpeneminen voi vahvistaa Kelloselän lämpötilakerrostuneisuutta. Talvella jäähdytysveden ja järviveden lämpötilaeron ollessa suuri, voi järviveden lämpötila nousta purkupaikan lähistöllä huomattavasti. Jääpeitteisenä aikana Sorsasalon edustalla lämpötila nousee pintavedessä 3 — 5

C ja pohjan lähellä 3 — 4

C. Muualla Kelloselällä pintavesi lämpenee noin 1 — 2

C. Hakija on arvioinut, että jäähdytysvesien vaikutus ei ulotu Kelloselkää laajemmalle vesialueelle.

Jäähdytysvesien lämpökuorma vaikuttaa jäätilanteeseen. Havaintojen mukaan jään enimmäispaksuus on Itkonniemen edustalla 1980-luvulta alkaen ollut 40 — 80 cm. Lupahakemuksessa jään paksuutta on mallinnettu kylmien ja leutojen talvien olosuhteissa. Kelloselän mallinnettu jään paksuus ilman lämpökuorman vaikutusta oli kylmänä talvena noin 80 cm ja leutona talvena 40 — 45 cm. Jäähdytysvedet estävät jäätymisen kylmänä talvena Sorsasalon rannan tuntumassa noin 0,5 km

:n alalta. Leutona talvena sulan alueen koko on 0,8 km

ja heikon jään alue kiertyy virtauksen mukaisesti Kelloniemen pohjoispuolelta kaakkoon. Mallinnuksen perusteella lämpökuorma ohentaa jäätä Kelloselän syvänteen kohdalla 15 — 20 cm ja Kelloselän eteläosassa noin 10 cm. Hakemuksessa on arvioitu, että biotuotetehtaan jäähdytysvesien purku vaikeuttaa tai estää jäällä liikkumista Kelloselän pohjoisosassa. Leutoina talvina myös Kelloselän keskiosassa jää voi olla vaarallisen ohutta. Erityisesti alku- ja lopputalvesta jäähdytysvesi heikentää jäätilannetta koko Kelloselän alueella.

Vaikutus ravinnetasoihin

Lupahakemuksessa on arvioitu, että vesistön typpipitoisuus ei tule muuttumaan, koska yhteispuhdistamon typpikuormitus on samaa tasoa kuin Savon Sellu Oy:n aikaisempi kuormitus. Biotuotetehtaan typpipäästö on nitraattityppeä, kun Savon Sellu Oy:n typpikuormitus on valtaosin happea kuluttavaa ammoniumtyppeä.

Hakemuksessa on fosforimallinnuksen päästötasona ollut hakijan esittämä 36 kg/d. Lupapäätöksellä suurin sallittu fosforipäästö on rajoitettu tasolle 25 kg/d. Näin ollen fosforipitoisuuden lisäys tulee olemaan hakemuksessa esitettyä pienempi. Biotuotetehtaan fosforikuormituksesta valtaosa on fosfaattimuodossa, joka on välittömästi levien käytössä.

Vaikutus perustuotantoon

Lupahakemuksessa on arvioitu, että yhteispuhdistamon päästöt vaikuttavat kasviplanktonbiomassaan merkittävimmin Kelloselällä. Kasviplanktonbiomassan muutosta on arvioitu mallilla ja mallin laskemat tulokset on muutettu klorofyllipitoisuudeksi.

Klorofyllipitoisuuden on arvioitu nousevan Kelloselällä noin 1,6 µg/l eli noin 20 prosenttia. Säyneensalon tasolla muutos on noin 1 µg/l. Kasviplanktonbiomassan on arvioitu suurimmillaan kasvavan kuivina vuosina noin 40 prosenttia noin 1 — 2 kilometrin etäisyydellä purkupaikasta.

Vaikutus ekologiseen luokkaan

Valtioneuvosto on 3.12.2015 hyväksynyt vesienhoitosuunnitelman Vuoksen vesistöalueelle vuosiksi 2016 — 2021, vesienhoidon toiselle suunnittelukaudelle.

Kallaveden vesimuodostuman ekologinen tila on toisella vesienhoidon suunnittelukaudella luokiteltu hyväksi. Ekologinen luokittelu on tehty viiden eri puolille vesimuodostumaa sijoittuvan havaintopaikan tulosten perusteella. Biotuotetehtaan lähin havaintopaikka sijaitsee Kelloselän eteläosassa. Hakemuksessa on arvioitu, että hanke ei muuta Kallaveden vesimuodostuman ekologista tilaa.

Kallaveden vesimuodostuman kemiallinen tila on hyvä, eikä hankkeen arvioida vaarantavan sitä. Kallaveden vesimuodostuman pintavesityyppi on suuret humusjärvet. Tähän tyyppiin kuuluva vesimuodostuma on hyvässä tilassa, jos fosforipitoisuus on tasolla 15 — 25 µg/l ja typpipitoisuus tasolla 460 — 600 µg/l. Mallinnuksen perusteella Kallaveden fosforipitoisuus fosforipäästön ollessa 36 kg/d olisi korkeimmillaan Kelloselän eteläosassa 23 µg/l ja Hietasalon ympäristössä 18 — 20 µg/l. Lupapäätöksessä sallittu fosforipäästön enimmäismäärä on 25 kg/d. Koko vesimuodostumassa fosforipitoisuuden keskiarvo olisi hakemuksessa käytetyllä päästötasolla 20 µg/l. Vesimuodostuman ekologinen tilaluokka ei hakijan hakemuksessaan esittämän arvion perusteella tule huononemaan.

Kallaveden typpipitoisuus on vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttävällä tasolla. Biotuotetehtaan jätevedet eivät hakijan malliarvion mukaan muuta tilaluokkaa.

Fosforikuormituksen lisäys vaikuttaa levätuotantoon selvimmin Kelloselällä, jossa kasviplanktonin biomassan on arvioitu lisääntyvän noin 20 prosenttia nykytilanteesta. Säyneensalon kohdalla lisäystä on noin 10 prosenttia.

Ekologisessa luokituksessa klorofylliarvot 6 — 11 µg/l ilmentävät hyvää tilaa. Kelloselällä klorofyllitaso on mallinnuksen perusteella 11 µg/l ja koko Kallaveden vesimuodostumassa 9 µg/l.

Pohjaeläinyhteisöihin biotuotetehtaan jätevedet vaikuttavat hakijan mukaan lähinnä purkupaikan lähialueella, joka nykyiselläänkin kärsii jätevesikuormituksesta ja siitä aiheutuvista huonoista happioloista. Jätevesikuormituksen lisääntymisen ja siitä aiheutuvan happiolojen heikkenemisen arvioidaan aiheuttavan syvänteissä pohjaeläimistön yksilötiheyksien alenemista ja lajiston yksipuolistumista. Pohjaeläimistön tilaa kuvaavan CI-indeksin arvioidaan heikkenevän purkupisteen lähialueen syvänteissä jonkin verran. Rehevöitymisen vuoksi myös matalien alueiden pohjaeläimistössä yleistyvät rehevyyttä suosivat lajit.

Vaikutus happitilanteeseen

Vesistössä hapen kulutus on suurimmillaan alusvedessä kerrostuneisuuskausien aikana. Jätevedet lisäävät hapenkulutusta. Biotuotetehtaan jätevesissä on puuraaka-aineesta peräisin olevaa orgaanista ainetta. Se jakautuu helposti hajoavaan orgaaniseen aineeseen, jota mittaa biologinen hapenkulutus BOD ja hitaasti hajoavaan orgaaniseen aineeseen, jota mitataan kemiallisella hapenkulutuksella COD.

Biologinen hapenkulutus lisääntyy jonkin verran verrattuna Savon Sellu Oy:n jätevesien aiheuttamaan tilanteeseen. Hitaasti hajoavan orgaanisen aineen päästö nelinkertaistuu aikaisempaan verrattuna.

Happimallinnuksen perusteella kemiallinen hapenkulutus tulee lisääntymään jätevesien purkualueella selvästi, erityisesti alusvedessä.

Ympäristöhallinnon avoimista ympäristötietojärjestelmistä saatavien tarkkailutulosten perusteella vuosina 2005 — 2015 Kelloselän syvänteen 338A kemiallinen hapenkulutus COD

oli koko vesimassassa keskimäärin 13 mg/l O

.

Pitoisuuslisäykseksi (COD

) on mallinnettu Kettulanlahden alusvedessä talvella 5 mg/l ja Kelloselän eteläosassa 2 — 4 mg/l. Kesällä hapenkulutus lisääntyy alusvedessä 2 — 3 mg/l.

Savon Sellu Oy:n jätevedet ovat heikentäneet Kelloselän syvänteen happitilannetta niin, että syvännettä on hapetettu vuodesta 1986 lähtien. Savon Sellu Oy:n tarkkailutulosten perusteella on todennäköistä, että myös biotuotetehtaan jätevedet kertyvät Kelloselän syvänteen alusveteen. Kertymiseen vaikuttaa veden tiheyskäyttäytyminen, sekoittumisen voimakkuus ja jäteveden ja jäähdytysveden lämpötila. Tarkkailutulosten perusteella on havaittu, että Savon Sellu Oy:n jätevedet voivat kulkeutua välivedessä putkivirtauksena. Tällöin jätevesi laimenee heikommin ja vaikutukset ulottuvat kauemmas kuin täyssekoittumistilanteessa.

Mallinnustulosten perusteella on arvioitu, että normaaleina vesivuosina happitilanne voi huonontua Kelloselän alueella ja jäteveden pääasiallisella kulkureitillä, mutta Säyneensalon eteläpuolella happitilanne ei muutu. Kuivina vuosina jätevedet voivat lisätä hapenkulumista myös Säyneensalon eteläpuolen syvänteissä. Mallinnuksen perusteella jätevedet eivät kuitenkaan aiheuta happikatoa, mutta ajoittain happitilanne voi pohjan läheisessä vesikerroksessa olla heikko.

Biotuotetehtaan jätevesien ei asiakirjojen perusteella arvioida aiheuttavan niin suurta happitilanteen huononemista, että sisäinen kuormitus kasvaisi merkittävästi.

Vaikutus kiintoainepitoisuuteen

Biotuotetehtaan kiintoainekuormitukseksi on hakemuksessa arvioitu noin 1 470 kg/d. Hakijan mukaan se on pääasiassa biolietettä, joka hajoaa vesistössä nopeasti. Kiintoainekuormitus muodostaa suuren osan jäteveden biologisesta hapenkulutuksesta, jonka on arvioitu lisääntyvän jonkin verran verrattuna Savon Sellu Oy:n nykytilanteeseen. Kiintoainepäästöjen vaikutusten on arvioitu rajoittuvan Kelloselän syvänteeseen purkuputken lähialueelle. Kiintoainepitoisuus kasvaa talvella alusvedessä 2,5 mg/l ja päällysvedessä koko vuoden aikana enimmillään 0,5 mg/l.

Vaikutus metallipitoisuuksiin

Biotuotetehtaan jätevedessä vesistöön johdetaan puuraaka-aineesta peräisin olevia metalleja. Metallien pitoisuuksia ja vaikutuksia on hakemuksessa arvioitu vesiympäristön ympäristönlaatunormien perustella. Normit on asetettu vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa asetuksessa 1308/2015.

Lupahakemuksessa on arvioitu biotuotetehtaan puhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden elohopea-, lyijy-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksia. Niitä on verrattu talousveden laatuvaatimuksia koskevassa, sosiaali- ja terveysministeriön antamassa asetuksessa annettuihin enimmäispitoisuuksiin sekä vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa asetuksessa asetettuihin pintaveden enimmäispitoisuuksiin.

Biotuotetehtaan jäteveden metallipitoisuudet lyijyä lukuun ottamatta täyttävät talousveden laatuvaatimukset. Jäteveden lyijy- ja nikkelipitoisuudet alittavat vesiympäristön ympäristönlaatunormien mukaiset pintaveden enimmäispitoisuudet. Lyijypitoisuus jätevedessä ennen vesistöön johtamista on yhdeksänkertainen ja nikkelipitoisuus noin kaksinkertainen sallittuun vuoden keskiarvopitoisuuteen verrattuna.

Jätevesien elohopeapitoisuus on viisinkertainen pintavedessä sallittuun enimmäispitoisuuteen verrattuna. Jäteveden on arvioitu laimenevan sallittuun pitoisuuteen alle 10 metrin etäisyydellä purkuputken suusta.

Jäteveden kadmiumpitoisuus on 40-kertainen järviveden sallittuun vuosikeskiarvopitoisuuteen verrattuna ja seitsemänkertainen enimmäispitoisuuteen verrattuna. Mallinnuksen perusteella 40-kertainen laimeneminen tapahtuu alle 100 metrin päässä purkuputken suusta.

Orgaaniset halogeeniyhdisteet (AOX)

Asiakirjojen mukaan suurin osa nykyaikaisten sellutehtaiden jätevesien orgaanisesta aineesta on suurimolekyylistä, jonka kloorautumisaste on pieni. Terveydelle haitallisimpia trikloorifenoleita, kloorattuja furaaneja tai dioksiineja ei muodostu. Suurimolekyylisten yhdisteiden rasvaliukoisuus on myös pieni, joten ne kertyvät heikosti eliöstöön. Hakemuksessa on arvioitu, että biotuotetehtaan jätevesien AOX-yhdisteet ovat rakenteeltaan luonnossa tavattavien yhdisteiden kaltaisia ja biohajoavia.

Hakemuksessa on arvioitu, että hakemuksen mukaisella päästötasolla 500 kg/d biotuotetehtaan AOX-päästö nostaa järviveden AOX-pitoisuutta talvella alusvedessä Kelloniemen pohjoispuolella noin 200 µg/l ja Kelloselän eteläosassa noin 100 µg/l. Pintavedessä pitoisuuslisäys on suurimmillaan täyskierron aikana, noin 120 µg/l.

Jäteveden sisältämät suolat ja jäteveden tiheyskäyttäytyminen

Metsäteollisuuden jätevedet sisältävät sulfaatteja, klorideja ja natriumia, jotka vaikuttavat veden suolapitoisuuteen ja tiheyteen. Toinen keskeinen veden tiheyteen vaikuttava tekijä on lämpötila. Vesi on raskainta 4 °C ja sitä lämpimämpi vesi pyrkii asettumaan pintakerrokseen. Biotuotetehtaan jätevesien lämpötila on noin 30 — 35 °C. Kun ne puretaan pohjan lähelle, ne nousevat pintaa kohti samalla jäähtyen. Kun lämpötila on tasaantunut järviveden lämpötilaan, jätevesi asettuu tiheyttään vastaavaan vesikerrokseen.

Hakemukseen liitetyn mallinnuksen perusteella jätevedet sekoittuvat kesällä melko tasaisesti koko vesimassaan. Jäteveden kertyminen pohjalle on vähäistä. Talvella kerrostuneisuuskaudella jätevedet kertyvät alusveteen.

Tarkkailutulosten perusteella Savon Sellu Oy:n jätevesi kulkee välivesikerroksessa 10 — 20 metrin syvyydessä. Hakemuksessa on arvioitu, että biotuotetehtaan jätevesien tiheys vastaa Savon Sellu Oy:n jätevesien tiheyttä, joten myös biotuotetehtaan jätevedet kulkeutuisivat välivesikerroksessa.

Vesistöön johdettava sulfaattimäärä on suuri. Sulfaatin haitallisuus johtuu ensisijaisesti suolaisuuden aiheuttamasta kerrostuneisuuden voimistumisesta. Jos kerrostuneisuuden seurauksena alusvedestä loppuu happi, sulfaatti pelkistyy sulfidiksi, josta muodostuu myrkyllistä rikkivetyä. Sulfaatin pelkistyminen voi aiheuttaa myös rautaan sitoutuneen fosforin vapautumista alusveteen ja siten edesauttaa rehevöitymistä.

Suomessa metsäteollisuuden kuormittamissa järvissä ei ole havaittu pysyvää kerrostumista. Hakemuksen arvion mukaan biotuotetehtaan jätevesistä ei aiheudu pysyvää kerrostumista Kallavedellä.

Sulfaatin lisäksi jätevesissä on runsaasti natriumia. Sen suurimmaksi pitoisuuslisäykseksi on arvioitu purkualueen lähiympäristössä 150 mg/l. Päällysvedessä pitoisuuslisäys on keskimäärin 10 mg/l. Kelloselän eteläosassa alusveden natriumpitoisuuden on arvioitu nousevan enimmillään noin 30 mg/l.

Oikeudellinen arviointi vesistövaikutuksista sekä lupamääräysten 50, 51 ja 68 muuttaminen

Ympäristönsuojelulain 49 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa.

Hallinto-oikeus katsoo, että toiminnasta johtuvista vesistöpäästöistä aiheutuva terveyshaittojen riski kohdistuu Kallavedellä erityisesti raakaveden laatuun. Kuopion Veden käyttämästä raakavedestä noin 45 prosenttia otetaan Kallavedestä. Itkonniemestä noin viiden kilometrin etäisyydellä biotuotetehtaan purkupaikasta otetaan pintavettä noin 5 prosenttia ja Hietasalon vedenottamolla 10 kilometrin päässä tehtaasta rantaimeytymisen kautta noin 40 prosenttia raakaveden kokonaismäärästä. Biotuotetehtaan jäteveden sisältämistä haitta-aineista orgaaniset kloorautuneet yhdisteet (AOX-yhdisteet) ovat vedenhankinnan kannalta merkittävin riskitekijä. Välillisesti jätevedet voivat aiheuttaa terveysriskiä, jos syvänteiden happiolosuhteet heikkenevät niin, että rikkivedyn muodostuminen on mahdollista tai jos sinilevät runsastuvat raakaveden laatua heikentävälle tasolle.

Hakemukseen liitetyssä Pöyry Oy:n selvityksessä (15.3.2016) on käsitelty erityisesti sellun valkaisussa muodostuvien orgaanisten klooriyhdisteiden (AOX) kulkeutumista vesistössä ja niiden aiheuttamaa riskiä Kuopion Veden raakaveden laadulle. AOX-yhdisteiden kulkeutumista Kallavedellä on arvioitu mallilaskelmilla. Tulosten perusteella Kelloselän eteläosassa Finnpulp Oy:n jätevesien aiheuttama laskennallinen AOX-lisäys on hakemuksen mukaisessa päästötilanteessa Itkonniemen edustan alusvedessä normaalina vesivuonna noin 80 µg/l ja kuivana vesivuonna 115 µg/l. AOX-yhdisteiden yhteenlaskettu pitoisuuslisäys olisi normaalina vesivuonna suurimman osan ajasta noin 100 µg/l.

AOX-yhdisteiden kokonaispitoisuudelle vesistössä ei ole asetettu raja-arvoja. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista on asetettu kloorifenolien suurimmaksi sallituksi pitoisuudeksi juomavedessä 10 µg/l. Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut juomaveden terveysperusteisiksi raja-arvoiksi dikloorietikkahapolIe 50 µg/l ja trikloorietikkahapolle 200 µg/l.

Biotuotetehtaan jätevesistä vedenotolle aiheutuvaa riskiä on arvioitu myös viranomaisten lupahakemuksesta antamissa lausunnoissa. Suomen ympäristökeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnoissa on katsottu, että haitta-ainepitoisuudet ehtivät laimentua riittävästi ennen vedenottoalueita eivätkä biotuotetehtaan päästöt aiheuta raakaveden laadun huononemisriskiä.

$39a

$39b

Edellä lausutun perusteella ja kun erityisesti otetaan huomioon AOX-yhdisteiden päästömäärän rajoittaminen lupamääräyksen 2 mukaisesti, ei biotuotetehtaan jätevesien johtamisesta ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain 49 §:n 1 kohdassa tarkoitettua terveyshaittaa.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan toiminnasta ei saa aiheutua lain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua merkittävää ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 51 §:n 2 momentin mukaan pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, mitä vesienhoitolain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa esitetään toiminnan vaikutusalueen vesien tilasta ja käytöstä. Mainitun lainkohdan osalta hallituksen esityksen (HE 120/2004 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että vesienhoidon ympäristötavoitteet eivät sellaisenaan olisi luvan myöntämisen edellytys tai este. Ympäristötavoitteet vaikuttaisivat lähinnä siihen, miten toiminnasta aiheutuvaa ympäristön pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaisiin. Viranomaisen tulisi arvioida toiminnan vaikutuksia vertaamalla vaikutuksia ympäristötavoitteisiin. Vesienhoitosuunnitelma ei vaikuttaisi suoraan luvan myöntämisedellytyksiin.

Hallinto-oikeus on seuraavassa tarkastellut biotuotetehtaan toiminnasta aiheutuvia vesistövaikutuksia vesienhoitosuunnitelman tilatavoitteiden kannalta vesienhoitosuunnitelman mukaisessa vesimuodostumassa ja keskeisellä vaikutusalueella Kelloselällä. Valituksissa vedotun unionin tuomioistuimen Weser-ratkaisun merkityksestä hallinto-oikeus lausuu selvyyden vuoksi jäljempänä erikseen.

$39e

Ympäristöhallinnon avoimista ympäristötietojärjestelmistä saatavien luokittelutietojen perusteella Kallaveden kemiallisen tilan luokituksessa on painotettu fosforia, josta on ollut käytettävissä laaja aineisto vesimuodostuman eri osiin sijoittuvilta kahdeksalta havaintopaikalta. Toisella suunnittelukaudella vesimuodostuman keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli 17,5 µg/l. Hyvän tilan raja-arvot ovat 15 — 25 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus 710 µg/l ilmensi tyydyttävää tilaa hyvän tilan ollessa 460 — 600 µg/l. Fysikaalis-kemiallisen tekijän luokitusyhteenvedossa on todettu, että teollisuuden jätevesien vaikutus on ollut havaittavissa Vaajasalon, Säyneensalon ja Väinölänniemen rajaaman alueen pohjoispuolella ja kaupungin edustalla. Jätevesien vaikutukset ovat pienentyneet kuormitusmuutosten ja hapetuksen seurauksena.

Ekologisen luokittelun aineisto ryhmitellään sen perusteella, kuinka kattavasti tietoja on eri eliöryhmistä käytettävissä. Kallaveden ekologinen luokitus perustuu laajaan aineistoon, jolloin luokituksen perusteena on ollut havaintotietoja kasviplanktonista, suurvesikasvillisuudesta, pohjaeläimistä ja kaloista. Aineistoarvioinnin mukaan biologiset luokitustulokset ovat yhdenmukaisia ja luotettavia. Laskennassa on painotettu kasviplanktonia ja pohjaeläimiä, koska niistä on ollut käytettävissä kattavin ja edustavin aineisto. Biologisen aineiston perusteella Kallaveden vesimuodostuman tila vesienhoidon toisella suunnittelukaudella on erinomaisen ja hyvän rajalla.

$39f

Pohjaeläintekijässä syvännepohjaeläinyhteisön tila oli 7 havaitussa syvänteessä vuosien 2007 ja 2010 velvoitetarkkailutulosten perusteella hyvä.

Vesikasvillisuuden tila-arvio oli erinomainen, luokittelu perustui vuoden 2011 seuranta-aineistoon.

Vesienhoidon toisen suunnittelukauden kalastoluokitus perustuu vuoden 2012 koekalastuksen tuloksiin, jonka mukaan vesimuodostuman kalaston tila on erinomainen. Verkkomäärä oli kuitenkin pieni ja luokittelutulos siten epävarma. Ensimmäisellä luokittelukaudella tarkastelluista indikaattorilajeista siian kanta ilmensi erinomaista tilaa ja muikun sekä mateen kannat hyvää tilaa. Ahventen elohopeapitoisuudet eivät ylittäneet asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista asetettua ympäristönlaatunormia.

Arvioidessaan biotuotetehtaan jätevesien vaikutusta Kallaveden vesimuodostuman ekologisen luokan määrittäviin biologisiin alatekijöihin hallinto-oikeus katsoo, että keskeiset indikaattoritekijät ovat kasviplankton (klorofylli) ja pohjaeläimet. Nämä eliöryhmät ovat herkimpiä biotuotetehtaan päästövaikutuksille ja käytettävissä oleva biologinen aineisto on edustavin klorofyllitulosten ja pohjaeläintulosten osalta.

Biotuotetehtaan päästöt voivat lisätä perustuotantoa nykyisellä jätevesien vaikutusalueella, erityisesti Kelloselällä. Asiakirjoissa esitetyn Kallaveden kuormitushistorian ja ympäristöhallinnon avoimista ympäristötietojärjestelmistä saatavien vedenlaatutulosten perusteella on arvioitavissa, että kun lupamääräyksillä rajoitetaan hapettomuudesta johtuvaa sisäistä kuormitusta, fosforipitoisuus kasvaa Kelloselällä ja Ollinselällä ja klorofyllipitoisuus lähinnä Kelloselällä. Ravinnesuhteiden perusteella Kallavesi pysyy edelleen selvästi fosforirajoitteisena, joten merkittävää sinilevien yleistymistä ei koko vesimuodostumassa ole ennakoitavissa.

Pohjaeläimistöön biotuotetehtaan jätevedet voivat vaikuttaa selvimmin haitta-ainepäästöjen ja happiolojen huononemisen kautta. Mallinnuksen perusteella haitta-aineiden pitoisuudet laimenevat tehokkaasti purkupaikan lähistöllä. Tämän perusteella on arvioitavissa, että haitta-aineiden vaikutukset pohjaeläimistöön rajoittuvat Kelloselän syvänteeseen. Happitilanteen huononeminen voi vaikuttaa pohjaeläimistöön suoraan vähähappisuuden tai hapettomuuden kautta ja välillisesti hapettomissa oloissa muodostuvien haitallisten yhdisteiden kautta. Hallinto-oikeus arvioi, että ehkäistäessä hapettomuuden syntyminen lupamääräysten edellyttämällä tavalla, ei pohjaeläimistössä tapahdu huononemiseen johtavia muutoksia. Fosforipäästön kasvun seurauksena rehevyyttä ilmentävä lajisto voi yleistyä Kelloselällä. Koko vesimuodostumassa pohjaeläimistön tilaluokka pysyy ennalta arvioiden hyvänä.

Kalaston osalta hallinto-oikeus arvioi, että rehevyys voi lisätä särkikalojen osuutta Kelloselän kalastossa ja verkkojen limoittumista erityisesti lämpöpäästön vaikutusalueella. Ennalta arvioiden vaikutus ei kuitenkaan ole niin suuri, että koko vesimuodostuman kalaston tilaluokka huononee.

Hallinto-oikeus toteaa, että Kallaveden vesimuodostuman tilasta on käytettävissä edustava havaintoaineisto ja päästövaikutusten arviointiin sisältyy siten huomattavasti vähemmän epävarmuutta kuin useimmissa vesimuodostumissa. Biotuotetehtaan jätevesi- ja lämpöpäästöt eivät vaaranna vesienhoitosuunnitelman mukaisen Kallaveden vesimuodostuman hyvää ekologista tai hyvää kemiallista tilaa.

Hallinto-oikeus arvioi asiakirja-aineiston perusteella, että biotuotetehtaan jätevesien vaikutukset ilmenevät lähinnä Kelloselällä. Suuresta virtaamasta johtuen laimenemisolosuhteet Kallavedellä ovat hyvät. Todennäköisin haitta on ravinteiden lisääntymisestä ja lämpökuormasta johtuva rehevyyden lisääntyminen. Lupahakemuksessa on arvioitu, että kasvava ravinnekuormitus ei kuitenkaan lisää sinilevien esiintymistodennäköisyyttä, koska Kelloselkä pysyy edelleen fosforirajoitteisena. Lupapäätöksen lupamääräyksessä 2 on hakijan esittämää fosforipäästön enimmäismäärää 36 kg/d pienennetty kolmanneksella tasolle 25 kg/d. Tämä pienentää fosforipitoisuuksien nousua malliarviossa esitetystä.

Biotuotetehtaan jätevesien sisältämistä yksittäisistä haitta-aineista merkittävimmät ympäristövaikutusten kannalta ovat raskasmetallit, erityisesti kadmium. Kadmiumpäästö nostaa pitoisuuksia järvivedessä. Lupamääräyksessä 2 on määrätty, että haitta-aineiden päästöistä ei saa aiheutua asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista asetettujen ympäristönlaatunormien ylittymistä. Tämän määräyksen perusteella myöskään järviveden kadmiumpitoisuus ei saa ylittää ympäristönlaatunormin mukaista pitoisuutta.

$3a1

Lupahakemuksessa on arvioitu, että Kelloselän syvänteen pohjalla sulfaattipitoisuus voisi suurimmillaan olla 140 mg/l, kun sekoittumisolosuhteet ovat huonoimmillaan jääpeitteisenä aikana. Muulloin enimmäispitoisuus olisi tasolla 100 mg/l. Asiakirjojen perusteella lupapäätöksen mukaisessa enimmäispäästötilanteessa sulfaatin pitoisuus järveen johdettavassa jätevedessä olisi noin 1 000 mg/l. Päästö edellyttäisi siten yli kymmenkertaista laimenemista, jotta valituksessa ja Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa esitetty haitallinen pitoisuustaso alittuisi. Mallinnuksen perusteella jätevesi laimentuu kymmenenteen osaan noin kymmenen metrin päässä purkuputkesta.

Hallinto-oikeus katsoo, että veden sulfaattipitoisuus voi aiheuttaa haittavaikutuksia jäteveden purkusyvänteen eliöstölle purkuputken suulla, mutta koko syvänteessä sulfaattipitoisuus ei aiheuta merkittäviä toksisia vaikutuksia. Muualla Kallavedellä veden sulfaattipitoisuus ei vaikuta eliöstöön haitallisesti.

Kemiallisen kerrostumisen syntyminen riippuu jäteveden sulfaattimäärän lisäksi muista jäteveden sisältämistä suoloista ja laimenemisolosuhteista vesistössä. Mallinnustulosten ja Savon Sellu Oy:n tarkkailutulosten perusteella hakemuksessa on arvioitu, että jätevesien ainakin jonkin asteinen kertyminen Kelloselän syvänteeseen on mahdollista. Kerrostumisen voimistumisen haitat ilmenevät happitalouden häiriöinä. Myös muut sulfaatin välilliset vaikutukset liittyvät kiinteästi syvänteiden happitalouteen. Haittoja voi syntyä hapettomissa olosuhteissa sulfaatin pelkistyessä rikkivedyksi ja siihen liittyvissä muissa kemiallisissa reaktioissa sedimentissä.

Hallinto-oikeus katsoo, että koska biotuotetehtaan sulfaattipäästöjen haitat kytkeytyvät vesistön happitalouteen, on Kallaveden syvänteiden happikatojen estämisellä keskeinen merkitys haittojen ehkäisemisessä.

Valituksissa on toissijaisesti vaadittu biotuotetehtaan sulfaattipäästön vuosikeskiarvon asettamista tasolle 7 t/d ja jätevesien sulfaattipitoisuuden alentamista. Tältä osin hallinto-oikeus toteaa, että asetuksessa ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista ei sulfaatille ole asetettu ympäristönlaatunormia. Sulfaatille ei myöskään ole asetettu terveysperusteista raja-arvoa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista ja tutkimuksista. Sulfaatille on annettu laatusuositus, jonka mukaan sulfaatin enimmäismäärä talousvedessä on 250 mg/l.

Lupapäätöksen lupamääräyksessä 51 on määrätty selvityksen laatimisesta natrium- ja sulfaattipäästöjen vaikutuksesta. Lisäksi määräyksessä on määrätty jäähdytysvesien lämpöpäästön ja jätevesipäästöjen yhteisvaikutusten selvittämisestä vesistön happitalouteen ja rehevöitymiseen. Edellä todetuista päästöjen yhteisvaikutuksista ei lupahakemusta käsiteltäessä ole ollut käytettävissä riittävän yksityiskohtaisia tietoja ja koska malliarvioihin sisältyy aina epävarmuutta ja kun kyseessä on ympäristönsuojelulain 54 §:n tarkoittamalla tavalla keskeinen selvitys vesistövaikutusten arvioinnin kannalta, lupamääräyksessä 51 tarkoitettu selvitys on muutettu toimitettavaksi lupaviranomaiselle. Lupaviranomainen voi selvityksen saatuaan täydentää lupamääräyksiä.

Koska happitilanne on haittavaikutusten synnyn kannalta keskeinen tekijä, mutta päästöjen yhteisvaikutusten arvioihin sisältyy epävarmuutta, hallinto-oikeus katsoo, että hapetusvelvoitetta on tarpeen laajentaa. Tästä syystä päätöksen lupamääräyksessä 68 määrättyjen kolmen hapetettavan syvänteen lisäksi hapetus on aloitettava kaikissa syvänteissä, joissa biotuotetehtaan jätevedet seurantatulosten perusteella aiheuttavat happikadon riskiä.

Kun otetaan huomioon aluehallintoviraston päätöksessä lupamääräyksin rajoitetut ravinne- ja haitta-ainepäästöt ja kun hapettomuuden syntyminen syvänteissä estetään hapetusvelvoitetta laajentamalla, hallinto-oikeus katsoo, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristönsuojelulain 49 §:n 2 kohdassa tarkoitettua merkittävää pilaantumista.

Valituksissa on esitetty, että Finnpulp Oy:n tehdashankkeen päästöjen vaikutuksesta Kallaveden vesipuitedirektiivin mukainen ekologinen luokitus heikkenisi hyvästä tyydyttäväksi, ja että myös yksittäisten biologisten laatumuuttujien tila heikkenisi todennäköisesti vähintään yhdellä luokalla. Valituksissa on viitattu Euroopan unionin tuomioistuimen Weser-tuomioon.

Unionin tuomioistuin on antanut vesipuitedirektiivin 4 artiklan 1 kohdan tulkintaa koskevan Weser-ratkaisun asiassa C-461/13 (Bund für Umwelt und Naturschutz Deutschland vastaan Saksan valtio, Weser-tuomio). Unionioikeudellinen lojaliteettivelvoite huomioon ottaen vesienhoitosuunnitelmien mukaisten vesien tilatavoitteen merkityksen tulkinnan tulee perustua unionioikeuden sisältöön sellaisena kuin se ilmenee vesipuitedirektiivistä ja unionin tuomioistuimen sitä koskevista tulkintaratkaisuista, kuten korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2017:87 lausunut.

$3a3

Ekologinen luokka määritellään vesipuitedirektiivin liitteen 5 mukaisesti vesimuodostuman biologisten tekijöiden perusteella ja niitä tukevat fysikaalis-kemialliset tekijät sekä hydrologis-morfologiset tekijät. Luokittelussa huomioon otettavia biologisia tekijöitä ovat kasviplankton, suurvesikasvillisuus ja päällyslevästö, pohjaeläimistö sekä kalasto.

Hallinto-oikeus toteaa, että tarkasteltaessa Weser-ratkaisun merkityksellisyyttä on erityisesti otettava huomioon kyseessä ollut hanke ja vesimuodostuman tilaluokittelu. Kyseessä oli Weser-joen eri osien laivaväylien syventämishanke. Weser-joki oli voimakkaasti muutetuksi tyypitelty vesimuodostuma. Weser-joen ekologisesta tilaluokituksesta ei ollut esitetty tietoja, mutta joen tilan oli esitetty olevan hälyttävä. Kyseessä oli pintavesimuodostuman fyysisiä ominaisuuksia muuttava toimenpide, jolloin harkittavaksi oli voinut tulla 4 artiklassa säädetty poikkeusten järjestelmä, kuten Weser-tuomiossa on kohdissa 44 — 48 lausuttu. Vesipuitedirektiivin poikkeusta säätelevän 4 artiklan 7 kohdan mukaan jäsenvaltioiden ei katsota rikkovan direktiiviä, kun pintavesimuodostuman tai pohjavesimuodostuman tilan huononemista ei voida estää ja tämä johtuu uusista pintavesimuodostuman fyysisiä ominaisuuksia tai pohjavesimuodostumien pohjaveden korkeutta muuttavista toimenpiteistä.

Weser-tuomion mukaan pintavesimuodostuman tilan huononemisen tarkastelussa merkityksellistä on jo yhden direktiivin liitteen V laadullisen tekijän huononeminen yhdellä luokalla. Mikäli tällä maininnalla on tarkoitettu laadullisen tekijän eri alatekijöitä eli indikaattoreita, hallinto-oikeus toteaa yleisesti, että Suomessa vain harvassa vesimuodostumassa on kattavat seurantatiedot kaikista laatutekijöiden alatekijöistä. Varsin usein on kyse asiantuntija-arviosta, kuten ELY-keskus on nyt kyseessä olevassa asiassa lupahakemuksesta antamassaan lausunnossa todennut. On poikkeuksellista, että kaikkien indikaattorien tiedot ja ekologiset laatusuhteet voitaisiin luotettavasti arvioida ja numeeriset laatusuhteet pystyttäisiin laskemaan. Muutoinkin ympäristölupaharkinnassa on kyse tulevaisuuteen kohdistuvasta arvioinnista eikä pintavesimuodostumien luokittelussa käytettävä laskentamenetelmä sellaisenaan sovellu ennakointiin.

Hallinto-oikeus toteaa, että arvioitaessa uuden teollisen toiminnan päästöjen vaikutusta vesipuitedirektiivin mukaiseen ekologiseen luokkaan, arvion luotettavuus riippuu käytettävissä olevan luokittelutiedon määrästä ja aineiston edustavuudesta. Luokittelutiedon soveltamiseen liittyy samoja epävarmuustekijöitä kuin mallitarkasteluihin. Nyt kyseessä olevasta Kallaveden vesimuodostumasta on käytettävissä edustava havaintoaineisto, joten perustilan arviointiin ei liity olennaista epävarmuutta. On kuitenkin huomattava, että ekologinen luokka kuvaa koko vesimuodostuman keskimääräistä tilaa ja vesimuodostuman eri osien välillä voi olla vaihtelua.

$3a4

Jäteveden laimeneminen on Kallaveden suuren virtaaman perusteella keskimäärin tehokasta.

Hallinto-oikeus katsoo, että lupahakemuksiin liitettyjen selvitysten ja malliarvioiden perusteella biotuotetehtaan jäte- ja jäähdytysvedet vaikuttavat vesialueen tilaan purkupaikkojen lähialueilla. Koska kyseessä on uusi toiminta, jää vaikutusarvioihin epävarmuutta. Lupapäätöksessä on kuitenkin rajoitettu vesistöpäästöjen enimmäismäärää, fosforin enimmäispäästöä lähes kolmanneksella ja AOX-yhdisteiden päästöä kolmanneksella hakijan esittämistä enimmäispäästöistä ja näin ollen vaikutusarvioihin sisältyvä epävarmuus on pienentynyt hyväksyttävälle tasolle. Hallinto-oikeus katsoo, että jätevesivaikutusten voimakkuuteen liittyvä suurin epävarmuus koskee jäteveden kertymistä syvänteisiin ja siitä mahdollisesti seuraavia happitalouden ongelmia. Haitallisten vaikutusten estämiseksi luvassa on annettu riittävät lupamääräykset hallinto-oikeuden niihin tekemin muutoksin.

Hakemuksen mukainen jätevesien purkupaikka ja jäähdytysvesien purkupaikka ovat ympäristönsuojelulain 11 ja 49 §:ien mukaiset. Aluehallintoviraston asettamat lupamääräykset huomioon ottaen ja kun hallinto-oikeus on lisäksi laajentanut hapetusvelvoitetta päätöksestä ilmenevällä tavalla, eivät biotuotetehtaan vesistöpäästöt aiheuta terveyshaittaa, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa.

Vesistövaikutuksia koskevat muut lupamääräysten muotovaatimukset

Vesiluonnon puolesta ry sekä Pohjois-Savon Luonnonsuojelupiiri ry ja sen asiakumppanit ovat esittäneet, että lupapäätös ei sisällä ympäristönsuojelulain 62 §:ssä edellytettyjä tarpeellisia määräyksiä päästöjen tarkkailusta sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun asetuksen 7 — 9 §:ssä edellytettyjä tarkkailuvelvoitteita. Valituksissa on tarkkailujen osalta vaadittu, että vaarallisille aineille on määrättävä tarkkailu, johon kuuluu kolmen vuoden mittainen ennakkotarkkailu ennen tehtaan toiminnan aloittamista. Lisäksi on vaadittu, että kadmiumin ja elohopean sekä niiden yhdisteiden pitoisuuksia on tarkkailtava vähintään kerran kuukaudessa.

Ympäristönsuojelulain 64 §:n mukaan ympäristöluvassa voidaan määrätä, että toiminnanharjoittajan on esitettävä 62 §:n mukaisen seurannan ja tarkkailun tai 63 §:n mukaisen yhteistarkkailun järjestämisestä erillinen suunnitelma lupaviranomaisen, valvontaviranomaisen tai kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi. Suunnitelma on toimitettava viranomaiselle niin ajoissa, että tarkkailu voidaan aloittaa toiminnan alkaessa tai muuna toiminnan vaikutusten kannalta tarkoituksenmukaisena ajankohtana.

Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:ssä on määrätty pintaveden tarkkailun pääpiirteistä, kun pintaveteen huuhtoutuu asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 tarkoitettuja aineita. Asetuksen 8 §:ssä määrätään tarkkailupaikkojen määrästä ja niiden sijoittamisesta. Asetuksen 9 §:n 1 ja 2 momenteissa on määrätty asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 tarkoitettujen aineiden tarkkailutiheydestä.

Lupapäätöksessä on annettu tarkkailua koskevat lupamääräykset 54, 55 ja 56. Lupamääräys 54 koskee käyttö- ja päästötarkkailua tehtaan ollessa toiminnassa. Lupamääräyksessä 55 on määrätty vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden tarkkailusta. Lupamääräys 56 koskee vaikutustarkkailua, joka on hakemukseen liitetyssä tarkkailusuunnitelmassa esitetyillä uusilla veden laadun havaintoasemilla määrätty aloitettavaksi vähintään vuosi ennen toiminnan aloittamista. Kelloniemen syvänteessä on tarkkailtava jatkuvatoimisesti vähintään veden lämpötilaa, happipitoisuutta ja sähkönjohtokykyä sekä perustuotantokaudella levämäärää. Uusilla havaintoasemilla Kelloniemi ja Pirttiniemi 2 on veden laatua tarkkailtava kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana kuukausittain.

Kaikissa edellä mainituissa lupamääräyksissä tarkkailusuunnitelmat on määrätty toimitettavaksi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi. Hallinto-oikeus katsoo, että tarkkailumääräyksissä on otettu riittävästi huomioon kadmiumin ja elohopean tarkkailua koskevat vaatimukset vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun asetuksen 7 §:n mukaisesti ja että ennakkotarkkailu antaa riittävän kuvan elohopean ja kadmiumin pitoisuustasosta Kallavedessä ennen tehtaan toiminnan alkamista. Tarkkailujen sisältö täsmentyy tarkkailusuunnitelmien hyväksymisvaiheessa valvovan viranomaisen antaessa määräykset toteutuksen yksityiskohdista.

Lisäksi hallinto-oikeus toteaa valituksissa esitettyjen muiden vesipäästöjä koskevien seikkojen osalta, että aluehallintoviraston päätöksessä on asetettu tarpeelliset lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristönsuojelulain 52 §:n edellyttämällä tavalla. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu asianmukaisesti huomioon ympäristönsuojelulain nojalla annettu valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista.

Vahinkojen korvaamista koskevat muut vaatimukset — lupamääräyksen 65 muuttaminen

Oikeudellinen arviointi

Hakemusasiakirjoissa on esitetty mallinnustulokset jäähdytysveden leviämisestä avovesitilanteessa ja jääpeitteisenä aikana sekä vaikutuksista jääoloihin. Hakemuksessa esitetty hakijan korvausesitys perusteineen on perustunut biotuotetehtaan jäähdytysvesien aiheuttamaan lämpöpäästöön, joka aiheuttaa pintaveden lämpötilan nousun kesäaikana Potkunsaaren, Tervasaaren ja Myhkyrin alueella ja rehevöitymisen seurauksena aiheuttaa siten korvattavaa kesäaikaista virkistyskäyttöhaittaa mainittujen saarien rantakiinteistöjen osalta. Hakijan mukaan jäähdytysvesien lämmön vaikutus talviaikaiseen virkistyskäyttöön on arvioitu niin pieneksi, että erikseen korvattavaa haittaa ei muodostu. Hakijan esittämät korvausperusteiden määrät ovat perustuneet Kuopion kaupungin tonttipalvelun esittämiin tietoihin kaupungin tontin vuosivuokrista Potkunsaaressa.

$3a7

Lopputulos ympäristöluvan myöntämisen edellytysten täyttymisestä

Edellä lausutun perusteella ja aluehallintoviraston päätöksen perustelut huomioon ottaen Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan toiminnasta, toiminnalle asetetut lupamääräykset ja sijaintipaikka huomioon ottaen ei aiheudu terveyshaittaa, vedenhankinnan tai tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista, kohtuutonta rasitusta tai muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Näin ollen ympäristönsuojelulain 11 ja 49 §:n mukaiset ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat täyttyneet. Valitukset ympäristölupapäätöksestä siten hylätään kokonaan tai osittain hallinto-oikeuden ratkaisuosasta ilmenevästi.

3. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

3.1. Valitukset

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Hän on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin siinä on jätetty hänen valituksensa tutkimatta, ja että kyseinen valitus tutkitaan. A.A. on sittemmin täydentänyt valituslupahakemustaan.

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Hän on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ainakin siltä osin kuin päätös sallii haitallisten päästöjen laskemisen vesistöön tai toissijaisesti asia palautetaan hallinto-oikeudelle tai lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimman hallinto-oikeuden on pyydettävä ennakkoratkaisu Euroopan unionin tuomioistuimelta vesistöpäästöjen vesipuitedirektiivin mukaisuudesta, mikäli hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta siltä osin kuin se koskee vesipuitedirektiivin soveltamista.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Vesipuitedirektiivin mukaan jäsenvaltiolla on velvollisuus evätä lupa hankkeelta, joka voi aiheuttaa pintavesimuodostuman tilan huononemisen tai vaarantaa pintavesien hyvän tilan taikka pintavesien hyvän ekologisen potentiaalin ja hyvän kemiallisen tilan saavuttamisen kyseisessä direktiivissä säädettynä ajankohtana. Kallavettä käytetään Kuopion Veden vedenottopaikkoina. Haitalliset päästöt ulottuvat vedenottoalueelle. Vesipuitedirektiivissä ei ole mainintaa siitä, että sitä sovellettaisiin vain vesistöä koskeviin rakennushankkeisiin. Vesistön tilaa on verrattava alueella todellisuudessa vallitsevaan tasoon eikä vesienhoitopiirin asettamaan tavoitetasoon. Päästöjen vaikutuksia on arvioitava niiden vaikutusalueella, jota nykyinen arviointialue ei ehkä täysin vastaa.

$3ab

Hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan vaikutusarvioihin jää epävarmuutta, koska kyseessä on uusi toiminta. Historiatiedoista on selvitettävissä muun muassa Savon Sellu Oy:n toiminnasta aiheutuneita haittavaikutuksia. Päästöraja-arvo on ainakin fosforin osalta liian korkea, mikä voidaan päätellä Savon Sellu Oy:n aikaisemman toiminnan päästöistä ja päästöraja-arvoista.

Hallinto-oikeus ei ole perustellut Finnpulp Oy:n ympäristöluvan myöntämistä kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja tehtaan energiankäytön tehokkuuden sekä kestävän kehityksen kannalta. Päätös on kumottava siltä osin kuin siinä sallitaan tehtaan tuottaman lauhde-energian päästäminen Kallaveteen.

on täydentänyt valitustaan. Täydennyksissä on esitetty muun ohella, että Kallaveden viitteellinen ekologinen tila on vuoden 2016 yhteistarkkailuraportissa luokiteltu tyydyttäväksi. Kaikki toimenpiteet, jotka lisäävät juomaveden tuotantoon käytettyjen vesien pilaantumista välittömästi tai välillisesti, ovat direktiivin 98/83/EY vastaisia toimia.

ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan ne ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja Finnpulp Oy:n lupahakemus hylätään tai toissijaisesti asia palautetaan lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi. Vähintäänkin vesistöpäästöjen raja-arvoja on alennettava siten, että Kallaveden ekologinen tila säilyy hyvänä.

Valituksenalaisen päätöksen mukainen vesistökuormitus aiheuttaisi Kallaveden vesimuodostuman ekologisen tilan heikkenemistä vesienhoidon ympäristötavoitteiden vastaisesti. Vesienhoidon ympäristötavoitteet ovat oikeudellisesti sitovia, kuten EU-tuomioistuin on Weser-tuomiossa (C-461/13) linjannut. Vesimuodostuman tilan kiellettyä heikkenemistä on jo yhden laadullisen tekijän tilan huonontuminen. Weser-tuomiossa ei ole otettu kantaa ympäristöä pilaavan toiminnan laatuun tai pintavesimuodostuman tyyppiin. Vesienhoidon ympäristötavoitteilla on oltava merkittävä painoarvo ympäristönsuojelulaissa säännellyn pilaantumisen merkittävyyden arvioinnissa. Ekologisen tilaluokituksen mahdollinen heikentyminen kuuluu tähän arviointiin.

Luvan mukainen päästökuormitus vaarantaa laajojen Kallaveden osa-alueiden ekologisen hyvän tilan säilymisen tai sen saavuttamisen. Kuormitus saattaa pitkällä aikavälillä aiheuttaa koko vesimuodostuman ekologisen tilan heikkenemisen tyydyttävään tilaan. Kallaveden vesimuodostuma on perustettu niin laaja-alaiseksi, että se sisältää olosuhteiltaan erilaisia vesialueita. Kallaveden ekologinen tila on jo nyt heikentynyt vuonna 2013 tehdystä luokituksesta. Luvan mukaisen kuormituksen on aluehallintovirastonkin päätöksessä todettu olevan merkittävää, mutta silti päätöksen mukaan kuormitus ei heikennä Kallaveden vesienhoidon ympäristötavoitteita. Toiminnasta aiheutuvien jätevesipäästöjen vaikutukset leviävät laajalle alueelle vesimuodostumaan.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan Kallaveden ekologinen tila ei ole enää niin hyvä kuin aluehallintoviraston päätöksentekoajankohtana. Kasviplanktonin luokitus on heikkenemässä tyydyttävään luokkaan jo kuormituksen ollessa nykyisellä tasolla. Biotuotetehtaan toiminta lisäisi Kallaveteen kohdistuvaa kuormitusta ja heikentäisi sen ekologista tilaa vielä enemmän. Olemassa oleva kuormitus pitäisi ottaa huomioon arvioitaessa vesistön kantokykyä. Kallaveden vesistöalueella on jo useita pistekuormittajia, ja yläpuolisilta vesialueilta tulee maa- ja metsätaloustoiminnan aiheuttamaa hajakuormitusta. Myös ilmaston lämpeneminen lisää rehevöitymiskehitystä. Vesimuodostumaa on lupaharkinnassa tarkasteltava kokonaisuutena.

Valituksenalaisessa päätöksessä sallitut kokonaispäästömäärät muun muassa fosforin, sulfaatin ja happea kuluttavan orgaanisen aineksen osalta ovat korkeita. Hajakuormituksen ja luonnonhuuhtouman kautta Kallaveteen tulevan fosforikuormituksen vaihteluväli on huomattava, kun taas luvitettavan toiminnan aiheuttama pistekuormitus on määrältään tasaisempi ja jatkuva. Fosforipäästö on pääasiassa liukoista fosforia eli fosfaattifosforia, joka on suoraan kasviplanktonin käytettävissä. Toiminnan aiheuttamat ravinne-, natrium- ja sulfaattipäästöt yhdessä happea kuluttavien päästöjen (BOD

ja COD

) ja jäähdytysveden lämpöpäästön sekä ilmapäästöjen (typpi ja rikki) laskeuman kanssa aiheuttavat merkittävää heikkenemistä alusveden happitilanteessa. Tämän kuormituksen seurauksena useiden Kallaveden ekologisessa tilaluokittelussa käytettävien biologisten tekijöiden luokitus heikentyisi. Kuormitus kasvattaa perustuotantoa ja haitallisten sinilevien osuutta. Pohjaeläimistön lajien määrä laskee ja lajisto yksipuolistuu vähähappisissa oloissa. Kalasto vähenee ja lajisto yksipuolistuu. Kalatalouden kompensaatiotoimenpiteet, kuten istutukset, eivät voi korvata kalaston ekologisen tilaluokituksen heikkenemistä.

$3b0

-kuormitukselle on aivan liian suuri.

Kallavesi on Kuopion kaupungin vedenhankintavesistö. Orgaanisten klooriyhdisteiden (AOX) vaikutukset vedenlaatuun humuspitoisessa vesistössä ovat epävarmat. AOX-yhdisteet rikastuvat sedimentin orgaaniseen ainekseen, josta ne kulkeutuvat kaloihin ravinnon mukana. Toiminnasta aiheutuva vesistökuormitus ylittää muun muassa elohopean ja kadmiumin osalta ympäristölaatunormit. Molemmat raskasmetallit ovat huomattavan myrkyllisiä.

Valituksenalaisessa päätöksessä jälkikäteisarvioinnin varaan on jätetty toiminnan useat keskeiset ympäristövaikutukset, kuten jätevesien lämpökuorman vaikutukset ja leviäminen, mahdollinen alusveden hapetuksen lisätarve sekä natrium- ja sulfaattipäästöjen vaikutukset vesistöön ja orgaanisten klooriyhdisteiden laatu ja määrä. Vesistövaikutusten etukäteisarviointi on ollut puutteellista ja virheellistä. Arviointiin ja mallinnuksiin liittyy epävarmuuksia, muun muassa sulfaatin, lämpöpäästön sekä happea kuluttavan orgaanisen aineksen päästön yhteisvaikutuksen osalta rehevöitymistä kiihdyttävänä tekijänä. Myöskään päästöjen pitkäaikaisvaikutusta Kallaveden happitalouteen ja rehevöitymiseen ja sisäisen kuormituksen kasvamisen merkitystä sekä mahdollisten poikkeustilanteiden vaikutuksia Kallaveteen ei ole riittävästi selvitetty lupahakemuksessa ja YVA-selostuksessa.

YVA-selostuksessa käytetty EFDC-malli ei toimi sulfaatin sekoittumisen, laimenemisen ja leviämisen mallinnuksessa järviolosuhteissa eikä alusveden sulfaattipitoisuuksien kehittymisen arvioinnissa, koska malli on kehitetty huomattavasti syvempiin ja pinta-alaltaan laajempiin meriolosuhteisiin, joissa myös syvänteet ovat isompia. Malli keskiarvoistaa syvyyssuhteita hilakoon mukaisesti, jolloin pienialaiset syvänteet jäävät pienen pinta-alansa vuoksi huomiotta tai huomioidaan liian karkealla tasolla. Liian suurella hilakoolla tehty mallinnus aliarvioi aivan pohjan yläpuoliseen vesikerrokseen kerääntyvän sulfaatin määrää keskiarvoistamalla pitoisuusarvoja kerroksittain. Todennäköisesti jätevesi kasautuu pohjalle mallinnettua kerrosta ohuemmaksi kerrokseksi, jonka sulfaattipitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin mallinnuksen mukaan. Sulfaatti ei myöskään täysin poistu vesistöstä, vaikka pysyvää kemiallista kerrostuneisuutta ei muodostuisikaan.

Myös vesistömallinnuksessa käytetyssä syöttödatassa on ollut puutteellisuuksia, kuten matemaattisten arvioiden käyttäminen todellisten mittaustulosten sijaan. Tehtyjä mallinnuksia varten ei ole selvitetty todellisia virtaustietoja. Heikko tai vääränlainen lähtötieto heikentää mallin luotettavuutta huomattavasti. Mallinnuksessa ei ole otettu huomioon, että jäähdytysvesien lämpökuormitus vaikuttaa myös jäteveden kulkeutumiseen veden tiheyseron vuoksi. Jos lämmin vesi ei sekoitu hakemuksessa esitetyllä tavalla, vaan kulkeutuu kauemmas, sen vaikutukset ovat erilaiset ja kohdistuvat eri alueelle kuin on ennakoitu. Epävarmuus lämpökuorman leviämisestä kertautuu ennusteessa jätevesien leviämisestä. Ympäristöluvan myöntäminen näissä oloissa ei ole ollut ympäristönsuojelulain 20 §:ssä säädetyn varovaisuusperiaatteen mukaista.

Suorien ympäristövaikutustensa lisäksi luvan mukainen toiminta lisää välillisesti kasvihuonekaasupäästöjä hiilinieluja vähentämällä sekä vähentää myös Suomen metsäluonnon monimuotoisuutta. Hanke ei edistä kestävää kehitystä.

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Hän on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja Finnpulp Oy:n lupahakemus hylätään.

$3b3

Lisäksi vesistökuormitus aiheuttaa riskin vedenhankinnalle ja sen myötä terveydelle. Orgaanisista klooriyhdisteistä eli AOX-yhdisteistä osa, kuten dioksiinit ja furaanit, ovat myrkyllisiä ja terveydelle haitallisia juomavedessä ja haittaavat myös vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia. AOX-yhdisteiden ominaisuudet ja pitoisuudet olisi pitänyt selvittää ennen luvan myöntämistä, ja luvassa olisi pitänyt asettaa päästörajat vesiympäristölle vaarallisille ja haitallisille aineille.

ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valittajat ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja Finnpulp Oy:n lupahakemus hylätään tai toissijaisesti asia palautetaan lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi.

Esitetty arvio suunnitellun toiminnan aiheuttamasta vesistökuormituksesta on epävarma. Useita keskeisiä toiminnan ympäristövaikutuksia on määrätty arvioitavaksi jälkikäteen toiminnan aloittamisen jälkeen, kuten jätevesien lämpökuorman vaikutukset ja leviäminen sekä jätevesien sisältämän natriumin, sulfaatin ja orgaanisten klooriyhdisteiden vesistövaikutukset. Nämä olisi pitänyt selvittää etukäteen, jotta voitaisiin varmistua luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä. Jälkikäteen selvittäminen on muutoinkin ympäristönsuojelulaissa säädetyn varovaisuusperiaatteen vastaista. Myönnetty lupa on myös ympäristönsuojelulain tavoitteen vastainen, koska se aiheuttaa ympäristön pilaantumista.

Käytetty laskentamalli on epävarma ja osa lähtötiedoista on puutteellisia tai vanhentuneita, kuten virtaamatiedot. Tämän vuoksi jätevesien laimeneminen ja sekoittuminen on jäänyt asianmukaisesti selvittämättä. Hakijan käyttämä laskentamalli on hilamalli, joka ei ota huomioon sulfaatti- ja natriumpitoisen jäteveden vajoamista pohjaan syvänteissä. Laskentamallin erotuskyky ei riitä kuvaamaan ilmiötä. Laskentahilan koko kasvaa purkupaikasta kauemmaksi siirryttäessä. Osa Kallaveden syvänteistä on niin pienialaisia, ettei mallilla voida laskea näiden alueiden sulfaattipitoisuuksia pohjan läheisyydessä. Asiakirjoista puuttuu arvio käytetystä jäteveden tiheydestä, mikä lisää laskentamallin tuloksen epävarmuutta.

Toiminnan päästöistä aiheutuisi vakava uhka Kallaveden vesiluonnolle. Virkistyskäyttöhaitta, kalastukselle aiheutuva haitta samoin kuin vedenhankinnalle aiheutuva haitta sekä maisemallinen haitta ovat merkittävät. Toiminnan aiheuttama natrium- ja sulfaattikuormitus aiheuttaa jäteveden kerrostumista Kallaveden syvänteisiin ja estää veden vertikaalisekoittumisen. Tämä aiheuttaa happikatoa pohjaan ja sulfaatin pelkistymistä, jonka seurauksena pohjasedimentistä vapautuu fosforia. Pohjasta tulee rikkivetypitoinen ja ylemmät vesikerrokset rehevöityvät. Näin aiheutuva sisäinen kuormitus voi olla jopa suurempi kuin toiminnan aiheuttama suora jätevesikuormitus. Hakijan arviossa sisäistä kuormitusta ei ole kuitenkaan otettu huomioon, vaan jätevesien on oletettu laimenevan purkupaikan lähistöllä siten, ettei merkittävää kerrostumista syvänteisiin synny.

Hakijan tekemän mallinnuksen perusteella jäähdytysvesien lämpökuorma aiheuttaa vain paikallista lämpenemistä purkupaikan läheisyydessä. Lämmin vesi kuitenkin lisää biologista tuotantoa ja nopeuttaa kemiallisia ja biologisia prosesseja ja vaikuttaa tiheyseron vuoksi myös jäteveden kulkeutumiseen. Esitetty arvio lämpökuorman kulkeutumisesta on epävarma.

Kloorattujen orgaanisten yhdisteiden eli AOX-yhdisteiden osalta hakija on todennut, että ne ovat suurimolekyylisiä, matalasti kloorattuja ja pian hajoavia eivätkä aiheuta vaaraa kaupungin vedenotolle tai vesiluonnolle. Asiakirjoissa ei ole selvitystä siitä, mihin tämä toteamus perustuu. Kuopion kaupungin vedenottamo ottaa raakavettä myös Kallavedestä, joten luvan mukainen toiminta aiheuttaa riskin vedenottamolle.

Myös toiminnan aiheuttamat ilmapäästöt laskeutuvat Kallaveteen ja aiheuttavat kuormitusta. Tätä kuormitusta ei ole hakemuksessa arvioitu.

Valtioneuvoston hyväksymässä vesienhoitosuunnitelmassa ja Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa Kallavesi on luokiteltu suureksi humusjärveksi, jonka ekologinen tila on hyvä. Kuitenkin Kallaveden yhteistarkkailun 2016 perusteella suuressa osassa vesimuodostumaa monet luokitustekijät täyttävät vain tyydyttävän ekologisen tilan kriteerit. On kyseenalaista, onko järven ekologinen tila edes nykyisin enää hyvä, ja pysyykö luokitus jatkossa hyvässä ekologisessa tilassa. Kallavesi on siis jo nykyisellä kuormituksella rehevöitymässä. Vesipuitedirektiivin mukaan hankkeelle, joka heikentää vesimuodostuman ekologista tilaa tai estää hyvän tilan saavuttamisen, ei saa myöntää lupaa. Uuden toiminnan aiheuttama päästölisäys aiheuttaisi todennäköisesti vesimuodostuman ekologisen tilan huononemisen. Näin ollen valituksenalaisen päätöksen mukainen toiminta on myös vesipuitedirektiivistä johtuvien sitovien velvoitteiden vastaista.

Lupapäätös on ympäristönsuojelulain ja vesipuitedirektiivistä johtuvien velvoitteiden vastainen. Esitetty arvio suunnitellun toiminnan aiheuttamasta vesistökuormituksesta on epävarma. Useita keskeisiä toiminnan ympäristövaikutuksia on määrätty arvioitavaksi jälkikäteen toiminnan aloittamisen jälkeen, kuten jätevesien lämpökuorman vaikutukset ja leviäminen sekä jätevesien sisältämän natriumin, sulfaatin ja orgaanisten klooriyhdisteiden vesistövaikutukset. Nämä olisi pitänyt selvittää etukäteen, jotta voitaisiin varmistua luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä. Jälkikäteen selvittäminen on muutoinkin ympäristönsuojelulaissa säädetyn varovaisuusperiaatteen vastaista.

Käytetty laskentamalli on epävarma ja myös osa lähtötiedoista on puutteellisia tai vanhentuneita, kuten virtaamatiedot. Laskentamalli aliarvioi sulfaattipitoisuuksia pohjan läheisyydessä. Asiakirjoista puuttuu arvio käytetystä jäteveden tiheydestä, joka lisää mallilaskennan tuloksen epävarmuutta.

Toiminnan päästöistä aiheutuisi vakava uhka Kallaveden vesiluonnolle. Virkistyskäyttöhaitta, kalastukselle aiheutuva haitta samoin kuin vedenhankinnalle aiheutuva haitta sekä maisemallinen haitta ovat merkittävät. Toiminnan aiheuttama natrium- ja sulfaattikuormitus aiheuttaa jäteveden kerrostumista Kallaveden syvänteisiin, joka lisää sisäistä kuormitusta.

Hakijan tekemän mallinnuksen perusteella jäähdytysvesien lämpökuorma aiheuttaa vain paikallista lämpenemistä purkupaikan läheisyydessä. Lämmin vesi kuitenkin lisää biologista tuotantoa ja nopeuttaa kemiallisia ja biologisia prosesseja ja vaikuttaa tiheyden vuoksi myös jäteveden kulkeutumiseen. Esitetty arvio lämpökuorman kulkeutumisesta on epävarma.

Valtioneuvoston hyväksymässä vesienhoitosuunnitelmassa ja Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa Kallavesi on luokiteltu suureksi humusjärveksi, jonka ekologinen tila on hyvä. Kuitenkin Kallaveden yhteistarkkailun perusteella suuressa osassa vesimuodostumaa monet luokitustekijät täyttävät vain tyydyttävän ekologisen tilan kriteerit. On kyseenalaista, onko järven ekologinen tila edes nykyisin enää hyvä, ja pysyykö luokitus jatkossa hyvänä. Kallavesi on siis jo nykyisellä kuormituksella rehevöitymässä. Vesipuitedirektiivin mukaan hankkeelle, joka heikentää vesimuodostuman ekologista tilaa tai estää hyvän tilan saavuttamisen, ei saa myöntää lupaa. Uuden toiminnan aiheuttama päästölisäys aiheuttaisi todennäköisesti vesimuodostuman ekologisen tilan huononemisen. Näin ollen valituksenalaisen päätöksen mukainen toiminta on myös vesipuitedirektiivistä johtuvien sitovien velvoitteiden vastaista.

Tehdyissä selvityksissä ei ole otettu huomioon ilmaston lämpenemisen vaikutusta. Myös ilmapäästöt ja liikenteen päästöt on otettava huomioon.

ovat täydentäneet valitustaan. Täydennyksissä on esitetty muun ohella, että lupahakemuksessa ja YVA-selostuksessa käytetty mallinnus on virheellinen veden virtaustietojen ja lauhdelämmön vaikutusten osalta. Jätevesikuormituksen kasvu edellyttäisi usean uuden hapetusyksikön käyttöönottamista, jotta lisääntyvä hapenkulutus saataisiin korvattua. Jätevesien sisältämä niin sanottu nollakuitu saostuu järven pohjaan, mutta sen määrästä ei ole esitetty selvitystä.

Tehdas pitäisi sijoittaa merenrannalle, jotta lauhde-energia saataisiin hyödynnettyä kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Yhdistys on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja Finnpulp Oy:n lupahakemus hylätään tai toissijaisesti asia palautetaan lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi. Vähintäänkin luvanvaraisille ja vaarallisille aineille on asetettava lainmukaiset päästörajat. Lupaan on sisällytettävä vaatimukset näiden aineiden tarkkailusta sekä taustatilanteen tarkkailusta kolmen vuoden ajalle ennen toiminnan aloittamista. Suolapäästöt vesistöön on kiellettävä ja vesistöön on määrättävä sekoittumisvyöhykkeet laatunormiaineille sekä tarkkailu tältä osin. Lisäksi toiminnalle asetettava vakuus ja toiminnasta maksettavat korvaukset on määrättävä merkittävästi suuremmaksi.

Selluteollisuuden lisääminen on haitallista muun muassa luonnon monimuotoisuudelle ja voimistaa kasvihuoneilmiötä. Hankkeen yhteydessä on selvitettävä kestävät puunkäyttömahdollisuudet ja metsänhoitomenetelmät. YVA-selvityksessä ei ole tarkasteltu hankkeen vaikutuksia metsänkäyttöön.

Hanke on vesipuitedirektiivistä johtuvien velvoitteiden vastainen, koska sen myötä Kallaveden ekologinen ja kemiallinen tilaluokitus olisi vaarassa huonontua hyvästä tyydyttäväksi. Kallaveden tila on jo nykyisellä kuormituksella lähellä tyydyttävää tasoa. Valituksenalainen päätöksen mukainen kuormitus lisäisi Kallaveden rehevöitymistä ja siten huonontaisi sen ekologista tilaa ja samalla heikentäisi mahdollisuuksia hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi.

Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole määrätty sekoittumisvyöhykettä raskasmetalleille asianmukaisen, kuukausittaisin mittauksin toteutettavan tarkkailun kanssa, vaikka laatunormien tiedetään ylittyvän purkupaikan lähistöllä usean aineen, kuten kadmiumin ja elohopean, osalta. Tarkkailua ei saa jättää ELY-keskuksen myöhemmän päätöksen varaan, vaan siitä pitää määrätä toimintaa koskevassa ympäristöluvassa. Luvasta puuttuvat pintavesien tarkkailumääräykset lukuisten luvanvaraisten ja vaarallisten aineiden osalta.

Valituksenalaisen päätöksen mukaan hapettimien käyttö poistaisi suolakerrostumien aiheuttamat ongelmat. Tälle väitteelle ei ole esitetty tieteellisiä perusteita eikä sen osalta ole tehty asianmukaista ympäristövaikutusten arviointia. Hapetin ei poista suolakerrostumista eikä hapetinta voi sijoittaa sedimenttiin. Suolakerrostumat aiheuttaisivat erityisesti Kallaveden syvänteissä ympäristön pilaantumista. Sulfaattien ja suolojen kerrostuminen vaikuttaisi todennäköisesti siten, että alusveteen muodostuisi tosiasialliset sekoittumisvyöhykkeet esimerkiksi kadmiumille ja elohopealle kohtuuttoman laajoille alueille. Toiminnasta aiheutuvia suolapäästöjä on rajoitettava vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Suolaveden laimentaminen on jätelain vastaista jätteen hävittämistä laimentamalla. Jätevedet on käsiteltävä asianmukaisesti.

Valituksenalaisessa päätöksessä on määrätty jälkikäteen selvitettäväksi lupaharkinnassa keskeisiä seikkoja, kuten lämpöpäästön vaikutus, jätevesien natrium-, sulfaatti- ja muun suolakuormituksen sekä vaarallisten ja haitallisten aineiden leviäminen ja vaikutus Kallavedessä sekä AOX-yhdisteiden päästö ja vaikutus. Näin ollen on epäselvää, täyttyvätkö luvan myöntämisen edellytykset. Jälkikäteen tehtävän selvityksen oikeudellinen merkitys on myös epäselvä. Lisäksi hakemuksessa on kuvattu puutteellisesti monet kemialliset prosessit, kuten sellun keitto ja valkaisu, hajukaasujen poisto ja rikkihapon valmistus sekä mäntyöljyn valmistus. Toiminnan varoallaskapasiteetti on liian pieni, eikä raakavedenoton vaikutuksia vesiekologiaan ja virtauksiin ole selvitetty. Hakemuksen mukainen biologinen vedenpuhdistus ei ole riittävää vesienkäsittelyä, ja prosessista puuttuu ainakin AOX-yhdisteiden, raskasmetallien ja sulfaatin sekä muiden rikkiyhdisteiden poisto.

Halogeenisten orgaanisten yhdisteiden eli AOX-yhdisteiden vaarattomuudesta ei ole hakemuksen yhteydessä esitetty mitään näyttöä edes siltä osin, etteivät yhdisteet sisällä dioksiineja ja furaaneja. AOX-yhdisteiden koostumus ja leviäminen on jäänyt tuntemattomaksi. Koska monet halogeeniset orgaaniset yhdisteet ovat myrkyllisiä, tämä muodostaisi riskin kaupungin vedenotolle ja siten myös terveydelle. Elohopean aiheuttamat riskit uimavedelle on selvitettävä. Metallien, kuten sinkin ja mangaanin, sekä kasvisterolien ja rikkikemikaalien ja rikkivedyn pitoisuudet jätevesissä ja vaikutukset vesistössä on myös selvitettävä. Koska näitä tietoja ei ole selvitetty ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä, valituksenalainen päätös on kumottava YVA-lainsäädännön vastaisena.

Hankkeen yhteydessä ei ole tehty selvitystä hankkeen vaikutuksista Natura-alueen luontoarvoille. Kaloihin kertyvät raskasmetallit ja orgaaniset haitta-aineet ovat vaarallisia suojeluperusteena oleville linnuille. Myös muut vaikutukset kalatalouteen on puutteellisesti käsitelty. Vedenotto aiheuttaa kalojen ja kalanpoikasten kuolemia sekä planktonin eliöiden kuolemia. Lämpökuormitus haittaa kalojen vaellusta. Tämä aiheuttaa elannon menetystä ammattikalastajille.

Rantakiinteistöille aiheutuvat virkistyskäyttöhaitat ovat selvittämättä. Vesistölle aiheutuvia haittoja voisi ehkäistä asianmukaisella vedenpuhdistuksella. Lupamääräyksissä pitäisi kieltää kiinteiden suolajätteiden dumppaaminen vesistöön, erityisesti soodakattilan lentotuhkan laimentaminen jäteveteen. Lisäksi lupamääräyksissä on määrättävä asianmukaiset päästöraja-arvot ja päästökiintiöt luvanvaraisille ja vesiympäristölle vaarallisille aineille. Metalleista erityisesti sinkin yhteisvaikutukset alueen muiden päästölähteiden kanssa tulisi selvittää. Toiminnalle asetettavien vakuuksien ja toiminnasta maksettavien korvausten on oltava valituksenalaisessa päätöksessä määrättyjä suuremmat.

Lupahakemus on kuulutettu virheellisesti, koska hakemus täydennyksineen ei sisällä kaikkia oleellisia ja lainsäädännön edellyttämiä tietoja vesien laadusta ja hankkeen ympäristövaikutuksista. Esitetty prosessin kuvaus on monin paikoin puutteellinen. Varoallaskapasiteetti on liian pieni.

3.2. Vastineet, lausunnot, selitykset ja vastaselitykset

on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valitusten johdosta.

on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen valitusten johdosta.

on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa valitusten johdosta.

on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa valitusten johdosta.

on antanut valitusten johdosta lausunnon, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

$3be

$3bf

Kasviplanktonin a-klorofyllipitoisuus ilmentää uudellakin luokitusjaksolla hyvää tilaa. Keskipitoisuus 10,75 μg/l jää alle tyydyttävän tilan raja-arvon eli 11 μg/l. Hakijan arvio luokituksessa käytettävien havaintopaikkojen keskimääräisestä a-klorofyllipitoisuuden noususta lupahakemuksen mukaisella kuormitustasolla oli 1,1 μg/l. Arvio perustui kasviplanktonmassan mallinnustuloksiin. Itämeren aineistosta peräisin olevan muuntoyhtälön käyttö muunnettaessa kasviplanktonbiomassa a-klorofyllipitoisuudeksi voi lisätä arvioon sisältyvää epävarmuutta Kallaveden tapauksessa, mahdollisesti aliarvioimalla a-klorofyllipitoisuuden nousua.

$3c0

$3c1

$3c2

Valituksenalaisessa päätöksessä aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden asettamilla lupamääräyksillä on merkittävästi kompensoitu mallinnukseen sisältyvää epävarmuutta. Päästörajoja on tiukennettu hakemukseen nähden sekä asetettu selvitysvelvollisuuksia, joiden perusteella lupamääräyksiä on mahdollisuus edelleen täydentää sekä lisätä hapetettavien syvänteiden määrää ja muuttaa hapetuksen toimintatapaa. Olisi tärkeää, että mallinnuksen virhelähteet tunnistettaisiin ja Finnpulp Oy arvioisi vastineessaan niiden vaikutusta lupavaiheessa tehtyyn jätevesien mallinnukseen. Mikäli Kallaveden lievästi heikentyvä kehityssuunta jatkuu tulevaisuudessa viimeisen vuosikymmenen aikana havaitun kaltaisena ja vesistökuormitus lisääntyy uuden hankkeen myötä, vesienhoidon tilatavoitteiden täytyminen ei ole itsestään selvää ilman lisätoimenpiteitä tulevilla vesienhoitokausilla.

joka toimii sekä kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena että terveydensuojeluviranomaisena, on antanut vastineen valitusten johdosta. Vastineessa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Kallaveden ekologinen tila on viime aikoina heikentynyt, joten Finnpulp Oy:n toiminnan aiheuttaman lisäkuormituksen merkitys korostuu entisestään. On kuitenkin epävarmaa, mikä merkitys Finnpulp Oy:n aiheuttamalla lisäkuormituksella lopulta olisi Kallaveden ekologisen tilan luokitukseen. Kallaveden virallista uutta tilaluokitusta ei ole vielä tehty. Vielä ei ole siis selvillä, mikä Kallaveden tilaluokitus tulevaisuudessa on.

$3c4

on antanut vastineen valitusten ja lausuntojen johdosta. Vastineessa on vaadittu valitusten hylkäämistä, mikäli valittajille myönnetään valitusluvat, ja esitetty muun ohella seuraavaa:

$3c8

Asetetut päästöraja-arvot ovat voimassa olevien BAT-päätelmien mukaiset tai jopa niitä alemmat. Muun muassa fosforipäästöjä on vesistön rehevöitymisen vaaran vuoksi lupamääräyksin pienennetty jopa yli 40 prosenttia siitä päästöarvosta, jolla lupahakemuksen liitteenä oleva vaikutusten arviointi on tehty. Asetetut päästöraja-arvot ovat selvästi pienemmät kuin hakemuksen liitteenä olevassa mallinnuksessa käytetyt päästöarvot, joten tämä pienentää oleellisesti mallinnusten epävarmuuden aiheuttamaa riskiä haitallisista ympäristövaikutuksista. Finnpulp Oy on esittänyt kattavan selvityksen vesistöpäästöjen mahdollisesti aiheuttamasta vesistön kerrostuneisuudesta sekä muutoksista happitilanteeseen. Sulfaatti jätevedessä ei aiheuta vesistön kerrostuneisuutta, koska jäteveden sulfaattipitoisuus on alhainen, jätevesi on lämmintä ja purkupaikka on läpivirtausreitillä. Päätöksen lupamääräyksessä 2 on asetettu sitovat raja-arvot haitallisille aineille, mukaan lukien elohopea ja kadmium.

Lupamääräyksissä on kattavat selvitysvelvoitteet toiminnan ympäristövaikutuksista. AOX-yhdisteitä ja niiden vaikutuksia on lupahakemuksen yhteydessä arvioitu, ja hallinto-oikeus on täydentänyt toiminnan tarkkailua koskevaa lupamääräystä 50 tältä osin. Ilmapäästöjen aiheuttama pitoisuuksien nousu vesistössä on erittäin pientä. Finnpulp Oy on esittänyt hakemuksen käsittelyn yhteydessä kattavan selvityksen vesistöpäästöjen mahdollisesti aiheuttamasta vesistön kerrostuneisuudesta sekä muutoksista happitilanteisiin.

Finnpulp Oy on todennut ELY-keskuksen lausunnosta muun ohella, ettei ELY-keskus ole esittänyt oikeudellisia perusteluja sille, että vuosien 2022 — 2027 vesienhoitosuunnitelmaa varten tehtävää Kallaveden vesimuodostuman ekologisen tilan luokittelua olisi seurattava nyt kyseessä olevassa lupaharkinnassa. Kun uutta tilan määrittämistä ei ole vielä tapahtunut, on tilan heikkenemistä verrattava päätöksentekoajankohtana voimassa olevaan vesienhoitosuunnitelmaan.

Vastineen liitteenä ovat Pöyry Finland Oy:n laatimat lisäselvitykset vesistömallinnuksesta ja sulfaattipäästöistä. Vesistömallinnusta koskevan lisäselvityksen mukaan mallinnuksessa käytetyt virtaamatiedot on otettu Suomen ympäristökeskuksen mallijärjestelmästä, ja ne perustuvat mitattuihin virtaamiin ja vedenkorkeuksiin Kelloselän ylä- ja alapuolisissa mittauspaikoissa. Virtaamatietojen luotettavuus on siten riittävä mallinnuksen pohjaksi. Laskentamallissa käytetty virtaaman jakautuminen vastaa ELY-keskuksen suorittaman mittauksen tulosta. Laskentamallissa on arvioitu jäteveden kulkeutuminen ja lämpökuorman käyttäytyminen samanaikaisesti, jolloin laskennassa on voitu huomioida sekä lämpötilasta että jäteveden suolaisuudesta aiheutuva tiheysvaikutus. Sulfaattipitoisuus tehtaan jätevedessä on jätevesivirtaamalla 0,7 m

/s ja sulfaattimäärällä 55 tonnia vuorokaudessa laskettuna 910 mg/l. Sulfaatti on liukoinen yhdiste. Purkuputken päässä voidaan käyttää diffuusoria, jolloin jätevesi sekoittuu välittömästi suurempaan vesimassaan ja sen suolapitoisuus laimenee sekoitussuhteen mukaan.

on antanut vastaselityksen. Hän on muun ohella todennut, että asiassa ei ole esitetty näyttöä Kuopion Veden vedenottopaikkojen yksilöinnistä Kallavedestä, eikä myöskään näyttöä näiden vedenottopaikkojen pintaveden laatuluokituksesta.

$3cc

on antanut vastaselityksen.

ovat antaneet vastaselityksen.

Vastaselitykset on lähetetty

3.3 Katselmus

on toimittanut 28.8.2019 katselmuksen asian selvittämiseksi suunnitellulla hankealueella. Katselmuksesta laadittu pöytäkirja on lähetetty asianosaisille tiedoksi ja liitetty asiakirjoihin.

3.4. Lisäselvitykset

ovat toimittaneet lisäselvitystä, joka on lähetetty

tiedoksi.

on varannut Finnpulp Oy:lle tilaisuuden lisäselityksen antamiseen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen ja lupahakemukseen liittyvien vesistömallinnusten toteuttamistavasta ja taustaoletuksista sekä arvion esittämiseksi mallinnusten tuloksista tilanteessa, jossa Kallaveden ekologinen tila-arvio perustuisi Suomen ympäristökeskuksen 27.8.2019 julkaisemaan Suomen vesien tila-arvioon. Lisäselitystä on pyydetty myös siitä, mitkä raja-arvot vastaisivat aluehallintoviraston asettamia vesistöpäästöjen raja-arvoja, jos päästöt laskettaisiin BAT-päätelmien mukaisesti eli päästöraja-arvo/tuotettu sellutonni.

$3d7

$3d8

Finnpulp Oy:n lisäselityksen liitteenä olevassa

$3da

Kallavesi on purkuvesistönä suuri ja jäteveden purkupaikka Kelloselällä on suurten reittivesistöjen (Iisalmen ja Nilsiän reitit) läpivirtausalueella. Kelloselän laskennallinen viipymä on alle kaksi kuukautta ja koko Kallaveden alle vuosi. Viipymän lyhyyden vuoksi järven koko vesimassa ehtii teoriassa vaihtua noin vuoden aikana. Sen vuoksi mallilaskennassa käytetty kolmen vuoden jakso riittää hyvin kuvaamaan tilannetta veden pitoisuuksien osalta myös kolmea vuotta pidemmällä jaksolla ja koko biotuotetehtaan elinkaaren ajan sikäli kuin olosuhteet pysyvät mallinnettua jaksoa vastaavina.

Sulfaattipitoisuus Finnpulp Oy:n jätevedessä on jätevesivirtaamalla 0,7 m

$3dc

Kokonaisfosforikuormitus muodostuu leville suoraan käyttökelpoisesta fosfaattifosforista ja huonosti tai ei ollenkaan käyttökelpoisesta fosforiosuudesta. Mallinnuksessa on käytetty fosforin leville käyttökelpoisena osuutena 90 prosenttia kokonaisfosforikuormituksesta, mikä on yliarvio. Tutkimusten mukaan metsäteollisuuden jätevesien leville käyttökelpoisen fosforin osuudeksi on arvioitu keskimäärin noin 50 prosenttia kokonaisfosforista vaihteluvälin ollessa 40 — 70 prosenttia. Koska leville käyttökelpoisen fosforin osuus Finnpulp Oy:n jätevesissä on yliarvioitu, on myös rehevyyteen liittyvä vesistövaikutusarvio yliarvio. Tämän vuoksi aluehallintoviraston asettamien vesistöpäästöarvojen raja-arvojen mukaisen kuormituksen vaikutus a-klorofyllipitoisuuksiin on pienempi kuin mallinnuksessa esitetty taso.

Kallaveden vesimuodostuman alustavassa luokittelussa luokituskauden 2012 — 2017 aineistoon perustuva kasviplanktonin tilaluokka laski hyvästä tyydyttäväksi. Käytössä ollut kasviplanktonaineisto on selvästi laajempi kuin edellisellä luokittelukaudella, mutta muutos ei johtunut pelkästään aineistojen kattavuuseroista. a-klorofylliaineisto oli runsain ja sitä voitiin painottaa. a-klorofyllikeskiarvo 10,51 μg/l oli aivan hyvän ja tyydyttävän luokan rajalla. Seurantapaikkakohtaisesta laskennasta johtuen Koiruksen seurantapaikan tulokset saavat suhteettoman suuren painoarvon muiden pisteiden tuloksiin verrattuna eikä saatu tulos ole suoraan vertailukelpoinen edeltävän luokittelukauden tuloksen kanssa. Ilman Koiruksen pistettä a-klorofyllin keskiarvo olisi 9,5 μg/l. Tämä arvo on vertailukelpoinen luokittelujakson 2006 — 2012 arvon 8,2 μg/l kanssa.

$3dd

Kolmannella luokituskaudella kasviplankton-, pohjaeläin- ja vesikasvillisuusaineiston perusteella Kallaveden vesimuodostuman ekologinen tila oli kokonaisuutena hyvä, vaikka laskennallisesti heikompi kuin edellisellä kaudella. Fosforin määrän pienentyessä myös kasviplanktonin biomassan lisäys pienenee. Kun laskennassa käytetään vain Finnpulp Oy:n fosforipäästöraja-arvon 20 kg/d mukaista pitoisuuslisäystä, joka on siis 44 prosenttia pienempi kuin hakemuksessa esitetty, Kallaveden näytepisteiden a-klorofyllipitoisuudet olisivat keskimäärin 8,8 — 11,8 μg/l. Kallaveden seitsemästä havaintopisteestä viiden pisteen arvot osoittavat selvästi hyvää tilaa eli ovat välillä 8,8 — 10,0 μg/l. Tehdyn vaikutusarvion konservatiivisuus huomioon ottaen Finnpulp Oy:n kuormituksen ei arvioida heikentävän Kallaveden ekologista tilaa eikä tilaluokan muuttujaa eli a-klorofyllipitoisuutta.

Finnpulp Oy:n jätevesikuormitus kohdistuu aivan Kallaveden vesimuodostuman pohjoisosaan Kelloselän alueelle. Tällä alueella a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet keskimäärin pienempiä kuin Koiruksen näytepisteellä havaitut a-klorofyllipitoisuudet, jotka saavat tilaluokittelussa maantieteellisesti ja näytteiden määrään suhteutettuna liian suuren painoarvon pohjoisen Kallaveden havaintoihin verrattuna. Kallaveden seurantapaikan a-klorofyllipitoisuuksista on saatavilla huomattavasti kattavampi tarkkailuaineisto kuin Koiruksen seurantapaikan pitoisuuksista, mikä on omiaan vääristämään alustavien tulosten perusteella tehtyä tilaluokitusta. Mikäli Koiruksen seurantapaikan pitoisuudet painottuvat tilaluokituksessa niin kuin tilaluokan alustavan arvion perusteella näyttäisi olevan, Finnpulp Oy:n kuormituksen aiheuttaman pitoisuuslisän painoarvo koko vesimuodostuman tilaluokituksessa vastaavasti laskee.

Finnpulp Oy:n lisäselityksen liitteenä olevan

mukaan tällä hetkellä ei ole tiedossa kohdetta, jossa Finnpulp Oy:n tuottamaa hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää suuressa määrin. Hukkalämmön siirtäminen esimerkiksi kaukolämpöverkkoon vaatisi merkittävän investoinnin ja hukkalämmön lämpötila pitäisi nostaa lämpöpumpulla sähköä käyttäen kaukolämpöverkkoon sopivaksi. Kannattavuuden tilanne voi kuitenkin muuttua tulevaisuudessa, joten hukkalämmön mahdollinen hyödyntäminen otetaan laitoksen suunnittelussa huomioon.

on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen Finnpulp Oy:n lisäselityksen ja sen liitteiden johdosta.

ovat antaneet vastaselitykset.

on antanut lisäselityksen annettujen vastaselitysten johdosta. Lisäselitys on annettu tiedoksi

ovat antaneet lisävastaselitykset Finnpulp Oy:n lisäselityksen johdosta.

4. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. A.A.:n valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen.

2. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan muille valittajille ja tutkii asian. Valitukset hyväksytään. Hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja Finnpulp Oy:n lupahakemus hylätään.

Perustelut

Sen perusteella, mitä A.A. on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole ympäristönsuojelulain 190 §:n 1 momentti ja hallintolainkäyttölain 13 §:n 2 momentti huomioon ottaen valitusluvan myöntämisen perustetta.

48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää muun ohella ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:

1) terveyshaittaa;

2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa;

3) 16 — 18 §:ssä kiellettyä seurausta;

4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella;

5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta;

6) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria taikka olennaista heikennystä kolttien elinolosuhteisiin tai mahdollisuuksiin harjoittaa kolttalaissa tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella.

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitetaan ympäristön pilaantumisella sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa:

a) terveyshaittaa;

c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista;

d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä;

e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä;

f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle; tai

g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan:

1) luonne, kesto, ajankohta ja vaikutusten merkittävyys sekä pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski;

2) vaikutusalueen herkkyys ympäristön pilaantumiselle;

3) merkitys elinympäristön terveellisyyden, ja viihtyisyyden kannalta;

4) sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus;

5) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 20 §:n 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että menetellään toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate).

Ympäristönsuojelulain 87 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntämistä koskeva päätös määrätään olemaan voimassa toistaiseksi. Se voidaan kuitenkin määrätä olemaan voimassa määräajan toiminnanharjoittajan hakemuksesta tai jos siihen on toiminnan erityisiin ominaisuuksiin, siinä käytetyn tekniikan tai käytettyjen menetelmien uutuuteen tai toiminnan haitallisten vaikutusten arvioinnin vaikeuteen liittyvä painava syy. Määräaikainen ympäristölupa raukeaa määräajan päättyessä, jollei lupapäätöksessä ole toisin määrätty.

Ympäristönsuojelulain 54 §:ssä säädetään erityistä selvitystä koskevasta määräyksestä. Pykälän 1 momentin mukaan ympäristöluvassa voidaan määrätä, että toiminnanharjoittajan on tehtävä erityinen selvitys toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen tai sen vaaran selvittämiseksi, jos lupaharkintaa varten ei ole voitu toimittaa yksityiskohtaisia tietoja päästöistä, jätteistä tai toiminnan vaikutuksista. Pykälän 2 momentin mukaan selvitys on toimitettava lupaviranomaiselle luvassa määrättynä ajankohtana. Selvityksen tekemiselle on annettava riittävä aika. Luvan muuttamisesta saadun selvityksen perusteella säädetään 90 §:ssä.

Ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaan lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 54 §:n nojalla saadun erityisen selvityksen perusteella. Asian käsittelyssä noudatetaan, mitä 96 §:ssä säädetään.

Hallituksen esityksessä ympäristönsuojelulaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 214/2013 vp) todetaan erityistä selvitystä koskevaa määräystä koskevan pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa, että selvitys toimitettaisiin lupaviranomaiselle. Tämä voisi saadun selvityksen perusteella täsmentää voimassa olevan luvan niitä lupamääräyksiä, joiden tarkentamisen vuoksi selvitysvelvollisuus on annettu. Lupamääräysten muuttamisesta näissä tilanteissa säädettäisiin jäljempänä 90 §:ssä. Lupamääräyksiä voitaisiin selvityksen perusteella muuttaa sekä lievempään että ankarampaan suuntaan riippuen lupamääräyksen luonteesta ja sisällöstä sekä selvityksen tarkoituksesta ja tuloksista. Selvitysvelvollisuutta ei voitaisi käyttää, jos selvitettävän tiedon on oltava lupaviranomaisen käytettävissä etukäteen, luvan myöntämisen edellytysten harkitsemiseksi tai keskeisten lupamääräysten antamiseksi.

Ympäristönsuojelulain 51 §:n (527/2014) 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on 49 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun seurauksen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa esitetään toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Luvassa on toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta 11 §:n 2 momentin mukaisesti arvioitaessa sekä onnettomuuksien ehkäisemiseksi tarpeellisia lupamääräyksiä annettaessa otettava huomioon, mitä toiminnan sijoituspaikkaa ja vaikutusaluetta koskevassa tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaisessa tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään. Luvassa on lisäksi otettava huomioon tarvittavissa määrin ympäristönsuojelulain 204 §:ssä tarkoitetut suunnitelmat ja ohjelmat.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset:

1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista;

2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä;

3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä;

4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa;

5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista;

6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos 1 momentin mukaisilla määräyksillä muussa kuin teollisessa toiminnassa tai energiantuotannossa ei toiminnan luonteesta johtuen voida riittävästi ehkäistä tai vähentää ympäristöhaittoja, voidaan luvassa antaa tarpeelliset määräykset tuotantomäärästä, -energiasta tai tuotannossa käytettävästä ravinnosta.

Lupamääräyksiä annettaessa on pykälän 3 momentin mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

21 §:n 1 momentin mukaan vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman tavoitteena on, että:

1) pinta- ja pohjavesimuodostumien tila ei heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä;

3) pintavesimuodostumia suojellaan, parannetaan ja ennallistetaan siten, että 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu tila voidaan saavuttaa viimeistään vuonna 2015.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaan pinta- ja pohjavedet luokitellaan ihmisten toiminnan aiheuttaman muutoksen voimakkuuden perusteella. Pintaveden luokka perustuu ekologiseen ja kemialliseen tilaan sen mukaan, kumpi niistä on huonompi. Saman pykälän 2 momentin mukaan pintaveden ekologinen tila on erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä tai huono. Luokitus tehdään suhteutettuna vertailuoloihin.

(1040/2006) 9 §:n 1 momentin mukaan pinta- ja pohjavesien tilan arvioimisessa tarkoitetaan pintaveden ekologisen tilan luokittelussa:

1)

kasviplanktonia, päällysleviä, makroleviä, muuta vesikasvillisuutta, pohjaeläimistöä ja kalastoa;

2)

virtausoloja, viipymää, veden korkeutta, syvyyssuhteita, pohjan ja rantavyöhykkeen rakennetta sekä yhteyttä pohjaveteen;

3)

näkösyvyyttä, lämpöoloja, happioloja, suolaisuutta, happamoitumistilannetta, ravinneoloja ja kansallisesti valittuja vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 D kohdassa tarkoitettuja aineita;

4)

1 — 3 kohdassa tarkoitettujen tekijöiden arvoja, jotka vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä ekologisia oloja;

5)

ekologista tilaa osoittavien biologisten tekijöiden poikkeamaa vertailuoloista.

Pykälän 2 momentin mukaan kohdassa 1 — 3 tarkoitetut tekijät joki-, järvi- ja rannikkovesissä on esitetty tarkemmin liitteessä 1 sekä vesipuitedirektiivin liitteessä V.

Finnpulp Oy:n suunnitellusta biotuotetehtaan toiminnasta on tehty

. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (marraskuu 2015) liitteenä on Pöyry Finland Oy:n tekemä vesistövaikutusten arviointi (marraskuu 2015) ja YVA Oy:n tekemä Kallaveden happi- ja kasviplanktonlaskenta (24.11.2015).

mukaan jätevesien vaikutusten arvioimiseksi tehtiin mallinnukset, ja lisäksi vaikutusarviointien pohjana tarkasteltiin metsäteollisuuden kuormitushistoriaa alueella sekä Kallaveden veden laadusta olemassa olevia tietoja. Vaikutusarvioinnit tehtiin asiantuntijatyönä hyödyntäen historiatietoja, mallinnusten tuloksia ja teoreettista taustatietoa vesistövaikutuksista, esimerkiksi suolaisuuden ja lämpötilan vaikutuksesta veden tiheyteen, orgaanisen aineksen hajoamisesta ja ravinnerajoitteisuuden vaikutuksesta kasviplanktonin kasvuun.

Alkulaimentumista purkupaikalla sekä pluumin käyttäytymistä purkualueen läheisyydessä tarkasteltiin käyttäen apuna Cormix ja Visual Plumes malleja. Mallit ennustavat matemaattisesti virtaus- ja liikeyhtälöiden avulla annetuissa olosuhteissa syntyvän jätevesiseoksen eli pluumin muotoja, liikkeitä ja sekoittumista. Jätevesien jatkokulkeutumista arvioitiin EFDC (Environmental Fluid Dynamics Code) Explorer 3D-vesistömallin avulla. Malli on kehitetty alun perin rannikkovesien mallinnustehtäviin. Numeerista ratkaisua varten mallinnettava alue jaettiin laskentaelementteihin eli hilakoppeihin, joiden keskimääräisen virtausnopeuden ja vedenkorkeuden malli laskee jokaisella aika-askeleella. Laskentaelementtien koko tarkennettiin alueellisesti siten, että elementin koko kasvoi purkupisteestä etäännyttäessä. Jätevesien purkualueella hilakoko oli 75 m x 75 m. Syvyyssuunnassa käytettiin kuvaustapaa, jossa laskentakerrosten lukumäärä syvyyssuunnassa oli kaikissa pisteissä kuusi tasapaksua kerrosta.

Kuormituksen vaikutuksia vesistössä laskettiin kahtena kolmen vuoden mittaisen jaksona, joista toinen kuvasi keskimääräistä niin sanottua normaalia vesitilannetta (2007 — 2009) ja toinen kuivaa vesitilannetta (2009 — 2011). Pitoisuuslisäykset mallinnettiin seuraavien muuttujien osalta: sulfaatti, kemiallinen hapenkulutus (COD

), kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kiintoaine ja AOX. EFDC-mallia hyödynnettiin myös lämpökuorman vaikutusten arvioinnissa purkuvesistön lämpötilan ja jääpeitteen mallintamiseen. Lämpökuorman vaikutusten arvioimiseksi mallinnettu alue oli pienempi kuin vedenlaatumallinnusta varten, ja mallinnus tehtiin vakiokokoisella 40 metrin hilakoolla.

Uuden biotuotetehtaan jätevesien vaikutuksia Kallaveden tilaan arvioitin mallintamalla EFDC-mallilla tehtaan päästöjen aiheuttamia pitoisuuslisäyksiä purkuvesistössä, jolloin mallilla lasketaan muutosta, ei kokonaisvaikutusta. Kallaveteen kohdistuvaa muuta piste- ja hajakuormitusta sekä luonnonhuuhtoumaa ei voitu arvioida riittävän luotettavasti saatavilla olevasta aineistosta, jotta pystyttäisiin laskemaan kokonaisvaikutusta. EFDC-mallin kalibrointi tehtiin Savon Sellu Oy:n vuosien 2009 — 2011 toteutuneilla kuormituksilla mallinnettavien vedenlaatumuuttujien poistumakertoimien määrittämiseksi.

Typen osalta mallinnustulokset vastaavat varsin hyvin vesistöstä mitattuja pitoisuuksia. Mallinnetut fosforipitoisuudet ovat päällysvesikerroksessa keskimäärin mitattuja pitoisuuksia suurempia. Erityisesti kesällä malli yliarvioi fosforipitoisuutta päällysvedessä. Alusvedessä mallinnettujen fosforipitoisuuksien vaihtelu on vähäisempää kuin mitattujen pitoisuuksien vaihtelu. Mallinnuksella ei ole pystytty toistamaan mittauksissa todettua selvää Savon Sellu Oy:n jätevesien kulkeutumista Säyneensalon itäpuolitse talvikautena. Tämän vuoksi vaikutukset on aliarvioitu Säyneensalon itäpuolella erityisesti talvitilanteessa, kun taas Säyneensalon länsipuolella vaikutukset on yliarvioitu. Jätevesien leviämisestä kesätilanteessa ei ole käytettävissä vastaavanlaista mittauksiin perustuvaa tietoa kuin talvitilanteesta.

Jätevedet on suunniteltu purettavan Kelloselän syvänteeseen noin 25 metrin syvyyteen. Jätevedet ovat varsin lämpimiä, mutta suolaisia verrattuna Kallaveden veteen. Suolaisuus lisää jätevesien tiheyttä, kun taas korkea lämpötila vähentää tiheyttä. Lämpötilan vuoksi jätevedet kohoavat purkualueella pintaa kohden, jolloin lämpötila vähitellen laskee. Lämpötilan lasku pienentää jätevesien ja purkuvesistön välistä tiheyseroa.

Kesällä jätevedet sekoittuvat suhteellisen tasaisesti koko vesimassaan, minkä malli pystyy toistamaan varsin hyvin. Talvella sen sijaan jätevedet kohoavat aluksi pintaan ja jäähdyttyään noin +4

Savon Sellu Oy:n jätevesistä on käytettävissä keskeisten suolaisuutta aiheuttavien ionien pitoisuuksista ainoastaan sulfaatin mittaustuloksia. Koska muiden keskeisten suolaisuutta aiheuttavien ionien, kuten kloridin ja natriumin, pitoisuustietoja ei ole käytettävissä, ei voida varmuudella sanoa, onko Savon Sellu Oy:n ja Finnpulp Oy:n jätevesien välillä merkittävää eroa tiheydessä. Sulfaattipitoisuuksien perusteella on kuitenkin mahdollista, että suunnitellun tehtaan jätevedet kulkeutuisivat välivesikerroksessa.

Vedenlaatumallinnuksessa Savon Sellu Oy:n jätevesien kulkeutumisreittiä Säyneensalon itäpuolitse Ollinselkää kohden ei voitu tarkasti toistaa, vaan pitoisuuslisäykset Säyneensalon itä- ja länsipuolella olivat suunnilleen samaa tasoa. Finnpulp Oy:n jäteveden vaikutukset voivat siten kohdistua arvioitua voimakkaampina Säyneensalon itäpuolelle ja arvioitua vähäisempinä Säyneensalon länsipuolelle.

Kallaveden vedenlaatuun vaikuttaa merkittävästi yläpuolisilta valuma-alueilta tuleva kuormitus. Finnpulp Oy:n arvioitu fosforikuormitus on vajaat 8 prosenttia ja typpikuormitus noin 9 prosenttia Kelloselälle nykyisin tulevasta ravinnekuormituksesta. Kelloselän vedenlaadun arvioidaan nykyisin olevan tyydyttävä. Tämä johtuu erityisesti korkeista typpipitoisuuksista.

$3f4

Kallavesi mallinnettiin 100 m hilakoolla. Laskentahilan koko oli sovelluksessa 32 x 31,6 km. Hilan syvyyssuunnassa käytettiin 1 — 5 metrin jakoväliä, syvyyskerroksia mallissa oli 22. Happilaskentaa varten mallihilan syvyydet pyöristettiin yli 10 metrin syvyyksillä lähinnä syvempään hilatasoon. Mallilaskelmat suoritettiin 3D-virtausmallilla. Malli laskettiin ajanjaksolle 5/2006 — 12/2011. Säätietoina käytettiin Kuopion lentoaseman säähavaintoja täydennettynä ECMWF:n ERA-Interim säädatan säteilytiedoilla.

Järveen tulevat virtaamat saatiin SYKE:n vesistömallinnuksesta. Lähtevistä virtaamista Vehmersalmen virtaama laitettiin vedenkorkeusreunaehdolla, jossa vedenkorkeutena käytettiin Karvion ja Itkonniemen vedenkorkeuksien keskiarvoa, ja Puutossalmen virtaamat oletettiin samaksi kuin Konnuksen virtaama. Karvion ja Itkonniemen vedenkorkeudet ja Konnuksen virtaama haettiin SYKE:n Hertta-tietokannasta.

Tulovirtaamien lämpötilasta ei ollut mittaustietoja saatavilla. Lämpötila-arvona käytettiin Itkonniemen mittauspisteen mittaustietoa siten, että mitattua lämpötila-arvoa käytettiin suoraan syvyysvälin 0 — 9 metrin lämpötilana ja syvemmän kerroksen lämpötila arvioitiin kertomalla Itkonniemen mittausarvoa luvulla 0,85, mikä vastaa muilta mittauspisteiltä havaittua lämpötilaeroa pinta- ja alusveden välillä. Käytetty veden lämpötilan mallinnus pystyi arvioimaan pintalämpötilan kohtuullisella tarkkuudella, mutta pohjakerroksen lämpötila nousee mallin laskelmassa loppukesällä ja alkusyksyllä mittauksiin nähden liian suureksi. Tämä viittaa siihen, että pystysuuntainen sekoittuminen on mallissa jonkin verran todellisuutta suurempaa.

Jäteveden virtaukseen vaikuttaa lämpötilan lisäksi myös jäteveden suolapitoisuus. Vedenlaatumittauksissa jäteveden suolapitoisuutta ei voida suoraan mitata; sitä voidaan ainoastaan arvioida eri suureiden mittaustuloksista tai useamman suureen mittauksen yhdistelmästä. Sopivia mittaustietoja ovat sähkönjohtavuus, sulfaatti tai natrium. Sulfaattia ja natriumia on Kallavedellä mitattu vain vähän. Sähkönjohtavuusarvot vaihtelevat suhteellisen vähän ja korreloivat huonosti lasketun jätevesipitoisuuden kanssa. Näiden mittaustieto-ongelmien vuoksi mallin laskemia jätevesipitoisuuksia verrattiin NH

-pitoisuusmittauksiin. NH

-pitoisuus ei ole hyvä jätevesipitoisuuden indikaattori, koska NH

hapettuu hapekkaissa olosuhteissa nopeasti nitraatiksi eikä siten ole konservatiivinen. Syksyllä jätevesipitoisuus nousee syvemmissä kerroksissa mallissa hitaasti, mutta tätä ilmiötä ei NH

-mittauksissa esiinny.

Vedenlaatumallilla simuloitiin kasviplanktonin osalta viisi kesää ja happimuuttujien osalta simulointia jatkettiin talven yli aina seuraavaan kevääseen. Kallavedellä kasviplanktonin tuotantoa rajoittava ravinne on fosfori. Jään alla fosforin kulutus on vähäistä, joten kuormituksista ja edellisvuonna syntyneen tuotannon ja muun orgaanisen aineksen hajoamisesta kertyy jään alle käyttökelpoista fosforia. Tämä varasto käytetään nopeasti loppuun kevätkukinnan yhteydessä touko — kesäkuussa. Kevätkukinnan hajotessa osa sen sisältämästä fosforista palautuu takaisin uuden kasviplanktontuotannon käyttöön. Tämän vuoksi fosfaattipitoisuus jäiden lähdön aikaan on oleellisin kesän keskimääräiseen kasviplanktonbiomassaan vaikuttava tekijä.

Käytetty malli laskee kasviplanktonin biomassana, joka on muutettu a-klorofylliksi Suomenlahdella käytetyllä regressioyhtälöllä. Kasviplankton kasvaa kesällä nopeasti, kun vedessä on paljon käyttökelpoista fosforia. Samalla pinnan fosfori kuluu loppuun. Simuloidut a-klorofyllipitoisuudet ovat oikealla tasolla, mutta vuosien välinen vaihtelu on mallissa vähäistä. Kaikki pinnan fosfaattipitoisuudet ovat kesällä pieniä sekä mallissa että mittauksissa. Pohjalta on melko vähän mittauksia, mutta ne näyttäisivät olevan suurempia kuin simuloidut pitoisuudet. Mallissa pohjan pitoisuudet näyttäisivät sekoittuvan pintaveteen liian nopeasti, eivätkä kuolleesta kasviplanktonista vapautuvat ravinteet riitä nostamaan pohjan pitoisuuksia vielä kesällä, vaan ne nousevat vasta syksyllä, kun kuollutta biomassaa on kertynyt pohjalle riittävästi.

Skenaariosimuloinnit laskettiin nykytilanteessa tärkeimmät kuormittajat huomioon ottaen ja lisättynä Finnpulp Oy:n uudella tehtaalla. Kuormitusmuutosten lisäksi otettiin huomioon uuden tehtaan jäte- ja jäähdytysvesien vaikutukset virtauksiin. Skenaariovertailut jaettiin kahteen hydrologialtaan erilaiseen jaksoon, joista vertailtiin muutoksia nykytilanteeseen. Vertailtavat kesäjaksot olivat 2007 — 2009 ja 2009 — 2011 sekä vastaaville jaksoille sijoittuvat talvet. Ensimmäisessä jaksossa virtaamat olivat tavanomaista suuremmat ja jälkimmäisessä pienemmät. Virtaussimuloinneissa pohjan lämpötila nousi mittauksia korkeammalle, joten mallin liiallinen vertikaalisekoittuminen kesällä aliarvioi muutosta.

Kasvavan kuormituksen lisäksi jäähdytysvesillä on lämpötilakerrostuneisuutta voimistava vaikutus, mikä hidastaa pinnan hapekkaan veden kulkeutumista pohjalle. Kesällä järvi on lämpökerrostunut, mitä jäähdytysveden lämpö ja jäteveden tiheys voimistavat. Ilmastuksen mukana tulevaa happea pääsee kulkeutumaan vähemmän pohjalle ja jäteveden hapenkulutus näkyy pitoisuuksissa. Suurimmillaan muutokset ovat purkupaikan läheisyydessä olevissa syvänteissä noin 10 prosentin luokkaa.

Talvella ilmastuminen jääpeitteen läpi on heikkoa kesään verrattuna. Jäähdytysvesien sekoittuessa kylmään järviveteen syntyy tiheydeltään maksimaalista +4

Kuivina vuosina vaikutukset pohjan happipitoisuuteen talvella ovat suuremmat kuin märkinä vuosina. Syvänteiden happipitoisuus heikkenee märkänä vuonna noin 10 — 30 prosenttia ja kuivana vuonna noin 30 — 50 prosenttia. Tämä johtuu sekä happea kuluttavan kuormituksen pysymisestä Kallavedellä että kesän korkeammista kasviplanktonbiomassoista, jotka syksyn ja talven aikana hajoavat pohjalla. Talvella tuulet eivät vaikuta hapen kulkeutumiseen, joten tulovirtaamilla on merkittävä vaikutus. Kun virtaamat ovat suuremmat, COD-kuormituksen aiheuttama muutos pohjan happitilanteessa näkyy pääasiassa Kallaveden keski- ja eteläosan syvänteissä, kun taas heikompien virtausten aikana vaikutukset ovat suuria myös Kelloselällä ja laajemmin koko eteläisen Kallaveden alueella.

Mallin mukaan happitilanne saattaa parantua erityisesti syvänteessä Kelloselällä ja Ollinselällä, joissa nykyisin esiintyy happikatoa. Tämä selittyy mallissa sillä, että jäähdytysvesien viilennyttyä +4

C niiden synnyttämä virtaus kohdistuu pohjaan ja syvänteisiin. Mallissa on oletettu, että jäähdytysvedet ovat hapekasta vettä ja näin ollen tuovat lisähappea pohjalle.

Skenaariossa oletettiin, että pitkällä aikavälillä purkupaikan alapuolisessa vesistössä lisääntynyt liukoisten ravinteiden pitoisuus ennen vuotuista kasvukautta on sama kuin kuormituksen jakaminen tulovirtaamiin. Virtaamatilanne vaikuttaa paljon kesän biomassavaikutuksiin. Suuremmat virtaamat huuhtovat enemmän fosforikuormitusta pois Kallavedeltä joko suoraan tai biomassaan sitoutuneena. Simuloitu muutos keskimääräisessä kasviplanktonbiomassassa on suurten virtaamien vuosina 2007 — 2009 noin 20 — 30 prosenttia. Pienempien virtaamien jaksolla vaikutukset ovat suunnilleen kolmanneksen suurempia ja maksimaalinen vaikutusalue on lähellä purkupaikkaa. Pääasiassa biomassassa tapahtuvat muutokset aiheutuvat mallisimuloinneissa keski- ja loppukesällä, sillä heti jäiden sulamisen jälkeen ravinteita on runsaasti vedessä. Joinain vuosina kevätkukinta voi hieman aikaistua jäähdytysvesien jäänlähtöä aikaistavan vaikutuksen vuoksi.

$400

Finnpulp Oy:n ympäristölupahakemuksen täydennyksenä on

. Arvioinnin mukaan toiminnan aikana vaikutuksia vesistöön aiheutuu jäte- ja jäähdytysvesikuormituksesta. Vesistövaikutusten arviointi on tehty maksimipäästötasolla. Kuormituksen vaikutukset näkyvät selvimmin purkupisteen lähialueella Kelloselällä, erityisesti Kelloselän alusveden syvänteessä talvikerrostuneisuuskautena, jolloin jätevettä kertyy alusveteen. Lisääntyvän happea kuluttavan kuormituksen vuoksi paikallista hapettomuutta saattaa esiintyä aiempaa useammin, mutta laajamittaista hapettomuutta ei arvioida aiheutuvan.

Jätevedet sisältävät muun muassa sulfaattia, kloridia ja natriumia, jotka vaikuttavat veden suolapitoisuuteen ja sitä kautta jäteveden tiheyteen. Tämä vaikutus on otettu huomioon vedenlaadun mallinnuksissa. Sulfaatin määrä jätevesissä on suuri, mutta sen selvimmät vaikutukset rajoittuvat pienelle alueelle purkupaikan läheisyyteen. Suurimmillaan pitoisuuslisäykset ovat Kelloselän syvänteen alusvedessä talvella noin 140 mg/l, ja päällysvesikerroksissa noin 50 mg/l kuukausikeskiarvona laskettavan päästöarvion mukaan.

Sulfaatin haitallisuus vesistössä johtuu välillisistä vaikutuksista eli suolaisuuden aiheuttamasta kerrostuneisuudesta sekä sulfaatin pelkistymisestä hapettomissa oloissa sulfidiksi. Suomessa ei ole havaittu pysyvää kerrostuneisuutta metsäteollisuuden kuormittamissa vesistöissä. Myöskään Kallavedelle ei arvioida syntyvän pysyvää kerrostuneisuutta Finnpulp Oy:n kuormituksen vuoksi.

Sulfaatin pelkistyminen voi aiheuttaa myös rautaan sitoutuneen fosforin vapautumisen alusveteen ja edesauttaa rehevöitymistä. Käytännössä Kallaveden kaltainen suuri läpivirtausjärvi ei ole yhtä potentiaalinen ympäristö sulfaatin pelkistymisen aiheuttamalle rehevöitymiselle kuin pienempi järvi, jossa veden vaihtuminen on heikompaa. Oleellista Kallaveden ja Kelloselän tapauksessa on syvänteiden alusveden pysyminen hapellisena. Kelloselän ulkopuolella sulfaattipitoisuuden lisäykset ovat pieniä, joten sulfaatin merkitys rehevöitymisen kannalta on vähäinen, vaikka hapettomia tilanteita muodostuisikin.

Myös veden lämpötila vaikuttaa sen tiheyteen. Tehtaan jätevedet ovat varsin lämpimiä eli +30 — +35

C se veisi mukanaan hapekasta pintavettä alusveteen.

Happimallinnuksessa orgaanisen aineen on oletettu hajoavan tietyllä vakionopeudella. Todellisuudessa hajoaminen ei tapahdu vakionopeudella vaan hidastuu ajan kuluessa. Kallavedessä tämä tarkoittaa sitä, että orgaanisen aineen hajoaminen on nopeampaa jätevesien purkualueella Kelloselällä ja hidastuu Kallaveden eteläosaa kohden. Happimallinnuksessa hajoamisnopeus on sama koko järvessä, joten mallinnuksessa vaikutukset yliarvioituvat sen mukaan, mitä kauempana purkupisteestä ollaan. Orgaanisen aineen hajoaminen on mallinnuksissa todennäköisesti yliarvioitu.

Happimallinnuksen tuloksiin sisältyy koko vesistövaikutusten arvioinnin suurin epävarmuus. Epävarmuutta syntyy muun muassa orgaanisen aineen erilaisten fraktioiden erilaisista hajoamisnopeuksista, sedimentin ja veden rajapinnassa tapahtuvista prosesseista sekä kasviplanktonmallinnukseen sisältyvästä epävarmuudesta. Kemiallinen hapenkulutus eli COD

-arvo lisääntyy jätevesien purkualueen läheisyydessä pohjan lähellä talvella selvästi. Etäännyttäessä purkualueelta pitoisuuslisäykset laskevat nopeasti.

YVA Oy:n mallissa ja Pöyry Finland Oy:n käyttämässä EFDC-mallissa jätevesien käyttäytyminen talvikautena poikkeaa toisistaan. EFDC-mallissa jätevedet kertyvät selvästi Kelloselän syvänteen alusveteen, kun taas YVA Oy:n mallissa jätevesien aiheuttamaa hapen kulumista ei havaita Kelloselän syvännealueella. Olemassa olevien Savon Sellu Oy:n tarkkailutulosten perusteella jätevesien ainakin jonkinasteinen kertyminen syvänteen alusveteen on todennäköistä.

Jäähdytysvesien lämpötilaksi on arvioitu noin +37

C ja jäähdytysveden määräksi kesällä noin 6 m

/s ja talvella noin 3,5 m

C lämpötilaan. Paikallisesti tämä voi parantaa pohjanläheisen vesikerroksen happitilannetta. YVA Oy:n mallinnustulosten mukaan normaalilla vesijaksolla pohjan läheisessä happitilanteessa ei tapahdu muutosta Kelloselän keskiosassa ja siitä etelä-kaakkoon voimakkaimman virtauksen reitillä jäähdytysvesien tuoman happitäydennyksen vuoksi. Kuivalla jaksolla mallinnustulosten mukaan happitilanne jopa paranisi jäähdytysvesien vuoksi Kelloselän alueella. Todennäköisesti tämä on kuitenkin optimistinen arvio. Paikallista hapen kulumista jätevesien purkualueen lähiympäristössä sekä jätevesien pääasiallisella kulkureitillä kuitenkin tapahtuu.

Yleisesti lämpökuormasta aiheutuva lämpötilan nousu nopeuttaa biologisia toimintoja, mikäli myös muut olosuhteet ovat suotuisat. Ranta- ja vesialueen kasvillisuus voi runsastua jäähdytysvesien purkualueen läheisyydessä. Myös kasviplanktonin määrä saattaa lisääntyä ja orgaanisen aineksen hajoaminen nopeutua, mikä voi aiheuttaa alusveden happitilanteen heikkenemistä. Lämpökuorman aiheuttamat muutokset ovat samankaltaisia rehevöitymisen kanssa, mutta rajautuvat yleisesti paikallisiksi. Jäähdytysvedet eivät lisää ravinnekuormaa, vaan vaikuttavat biologisiin prosesseihin parantamalla perustuotannon olosuhteita, mikäli ravinteita on riittävästi saatavilla.

Talvikautena lisääntyvä hapenkulutus syvännealueilla on mallinnustulosten mukaan yleisesti noin 1 mg/l. Paikoitellen muutokset voivat olla tätä suurempia, mutta täsmällisesti ei voida ennustaa, missä ja milloin suurimmat muutokset tapahtuvat. Mallinnustulokset todennäköisesti yliarvioivat COD-kuormituksesta aiheutuvaa hapenkulumista erityisesti Säyneensalon eteläpuolisella Kallavedellä. Lisäksi arvioitaessa jätevesien rehevöittävää vaikutusta on biologisesti käyttökelpoisen fosforin osuutena käytetty 90 prosenttia, mikä on varsin konservatiivinen arvio. Todennäköisesti Finnpulp Oy:n jätevesien rehevöittävä vaikutus jää arvioitua pienemmäksi ja siten lisääntyvän kasviplanktonbiomassan hajoamisesta aiheutuva hapen kuluminen on mallissa yliarvioitu. Kokonaisuutena jätevesien vaikutuksen Kallaveden happitilanteeseen arvioidaan olevan laskennallista arviota pienempi.

YVA Oy:n happimallissa vedenvaihto on liian heikkoa sellaisissa hilakopeissa, jotka ovat yhteydessä muuhun mallihilaan vain yläreunansa kautta; toisin sanoen alimman hilakopin syvyys on pienialainen. Tämän vuoksi happitilanteen heikentyminen voi paikallisesti mallissa olla yliarvioitua. Matalilla ranta-alueilla tapahtuva voimakas hapen kuluminen mallissa johtuu todennäköisesti tästä laskentaan liittyvästä epävarmuudesta.

$409

Finnpulp Oy:n ja Savon Sellu Oy:n yhteispuhdistamon fosforikuormitus (36 kg/vrk) on noin kuusinkertainen verrattuna Savon Sellu Oy:n nykyiseen kuormitukseen. Kallavesi on fosforirajoitteinen, eli fosforin puute rajoittaa levien kasvua. Lisättäessä fosforirajoitteisen vesistön fosforikuormitusta vesistön rehevyystaso kasvaa. Selvimmin vaikutukset ovat havaittavissa jätevesien purkualueen läheisyydessä alusvedessä talvella. Happitilanteen heikentyessä sisäinen kuormitus voi lisätä alusveden fosforipitoisuutta. Täsmällisesti ei voida etukäteen arvioida, milloin ja missä sisäistä kuormitusta tapahtuu. Kallavedellä on kuitenkin jo nykyisin ajoittain hapettomia syvänteitä, missä sisäistä kuormitusta tapahtuu. Sisäisen kuormituksen arvioidaan jatkossakin tapahtuvan samoilla alueilla, eikä intensiteetin arvioida merkittävästi muuttuvan nykyisestä. Sulfaattipitoisuuden lisäys Kelloselän ulkopuolella arvioidaan niin pieneksi, että sulfaatilla ei ole merkittävää vaikutusta sisäiseen kuormitukseen.

Mikäli fosforikuormitus olisi jatkuvasti kuukausikeskiarvona laskettavalla maksimitasolla, Kallaveden keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus lisääntyisi siten, että se olisi hyvän ja tyydyttävän rajalla. Kuivana kesänä kuormituksen vaikutus kasviplanktonin kasvuun on suurempi kuin normaalivetisenä kesänä. Tähän vaikuttaa eniten pienemmästä virtaamasta johtuva pitempi viipymä, jonka vuoksi ravinteiden kulkeutuminen vesistössä on hitaampaa, ja toisaalta myös kasviplanktonin kasvuolosuhteet ovat suotuisammat virtaaman ollessa pienempi. Fosforirajoitteisuudesta huolimatta Kallaveden kokonaisfosforipitoisuuden vaihtelu selittää heikosti a-klorofyllipitoisuudessa havaittua vaihtelua. Kallaveden ravinnepitoisuuksien osalta määräävä tekijä on tulovirtaaman mukana tuleva ravinnekuorma.

Finnpulp Oy:n jätevesikuormituksen aiheuttamat AOX-pitoisuuslisäykset ovat enimmäkseen alle 100 μg/l. Jätevesien kertyminen alusveteen talvikerrostuneisuuskautena aiheuttaa jätevesien purkualueen läheisyydessä pohjan lähellä suurempia pitoisuuslisäyksiä. AOX-yhdisteet ovat rakenteeltaan luonnossa tavattavien yhdisteiden kaltaisia ja biohajoavia.

Kallaveden ekologinen ja kemiallinen tilaluokitus on hyvä. Hankkeen ei arvioida heikentävän Kallaveden ekologista tai kemiallista tilaluokitusta koko vesimuodostuman tasolla, eikä vaarantavan Pohjois-Savon vesistöjen vesienhoitosuunnitelman, Vuoksen vesienhoitoalueen ja EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden eli vesialueen hyvän ekologisen tilan saavuttamista tai sen säilyttämistä niillä alueilla, joilla se on jo saavutettu.

Kuopion Veden Hietasalon vedenottamo ja Itkonniemen vesilaitos sijaitsevat virtaussuunnassa suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien purkupaikan alapuolella. Vesistössä ei arvioida tapahtuvan sen kaltaisia vedenlaatumuutoksia, jotka vaarantaisivat Kallaveden käytön vesilaitoksen raakavetenä.

Varoaltaisiin mahtuu tehtaan toiminnasta 16 tunnin aikana syntyvät jätevedet. Tehtaan alasajo kestää 3 — 4 tuntia, joten poikkeustilanteessa kaikki syntyvät jätevedet voidaan johtaa varoaltaisiin ja turvata siten jätevedenpuhdistamon toiminta. Altaita on kaikkiaan kolme (3 x 20 000 m

), joista kaksi toimii normaalisti tasausaltaina ja yksi on tyhjänä poikkeustilanteiden varalta. Kaikki jätevedet kerätään altaaseen ennen jätevedenpuhdistamolle johtamista. Jätevesien laatua seurataan jatkuvasti, eikä niitä voida missään olosuhteissa johtaa käsittelemättöminä Kallaveteen. Häiriö- tai poikkeustilanteiden aiheuttamat vesistövaikutukset riippuvat suuresti päästön suuruudesta, kestosta ja ajankohdasta. Kallaveden kaltaisessa ympäristössä häiriöpäästön vaikutukset näkyvät maksimissaan yhden kasvukauden ajan.

korkeimmalle hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan kasviplanktonin a-klorofyllipitoisuus ilmentää uudella luokitusjaksolla eli vuosille 2022 — 2027 tehtävää vesienhoitosuunnitelmaa varten tehdyssä luokittelussa hyvää tilaa. Keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus 10,75 μg/l jää alle tyydyttävän tilan raja-arvon eli 11 μg/l. Hakijan arvio luokituksessa käytettävien havaintopaikkojen keskimääräisestä a-klorofyllipitoisuuden noususta lupahakemuksen mukaisella kuormitustasolla oli 1,1 μg/l. Itämeren aineistosta peräisin olevan muuntoyhtälön käyttö muunnettaessa kasviplanktonbiomassa a-klorofyllipitoisuudeksi voi lisätä arvioon sisältyvää epävarmuutta Kallaveden tapauksessa, mahdollisesti aliarvioimalla a-klorofyllipitoisuuden nousua.

ELY-keskuksen alustavan arvion mukaan Kallaveden vesimuodostuman ekologinen tila on edelleen kokonaisuutena arvioiden hyvä, mutta uusimpien tulosten perusteella selvästi lähempänä tyydyttävää kuin erinomaista tilaa. Selvää heikentymistä on tapahtunut vain kasviplanktonin tilaa kuvaavissa muuttujissa. Kasviplankton kaikki muuttujat huomioon ottaen ilmentää kolmannelle vesienhoitokaudelle siirryttäessä tyydyttävää tilaa. Yksiselitteistä syytä kasviplanktonin tilan heikkenemiselle ei voida seuranta-aineiston avulla osoittaa. Mitä ilmeisimmin muutokset ovat laaja-alaisempien ympäristöolosuhteiden muutosten aikaansaamia eivätkä niinkään johdu mistään suoranaisesta Kallaveteen itsessään kohdistuvasta paineesta. Mikäli Kallaveden lievästi heikentyvä kehityssuunta jatkuu tulevaisuudessa viimeisen vuosikymmenen aikana havaitun kaltaisena ja lisäksi vesistökuormitus lisääntyy uuden hankkeen myötä, vesienhoidon tilatavoitteiden täyttyminen ei ole itsestään selvää ilman lisätoimenpiteitä tulevilla vesienhoitokausilla.

toiminnanharjoittaja arvioi biotuotetehtaan suunnitellun elinkaaren olevan 40 — 50 vuotta. Kysyttäessä luvan määräaikaiseksi muuttamisesta toiminnanharjoittaja vastasi, ettei biotuotetehdas ole toteutettavissa määräaikaisen luvan nojalla.

mukaan biotuotetehtaan aiheuttama kuormituslisäys on mallinnuksissa yliarvioitu, koska aluehallintoviraston päätöksessä myönnetyt päästöraja-arvot ovat pienemmät kuin hakemuksen mukaiset ja koska fosfaattifosforin osuus kokonaisfosforista on hakemuksessa yliarvioitu. Kallaveden a-klorofyllipitoisuus kolmannen vesienhoitokauden vesienhoitosuunnitelmaa varten on laskettu eri tavalla kuin voimassa olevassa vesienhoitosuunnitelmassa.

Asiassa on tutkittavien valitusten johdosta ratkaistava, ovatko ympäristöluvan myöntämisen edellytykset erityisesti toiminnan vesistövaikutusten kannalta täyttyneet. Ympäristönsuojelulain 48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää muun ohella ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Vastaavasti ympäristölupaa ei saa myöntää, jos toiminnasta aiheutuisi mainitun lain 49 §:ssä kielletty seuraus.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n 2 kohdan mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Mainitun lainkohdan tulkinnassa lähtökohtana ovat vastaanottavassa vesistössä ilmenevät pilaantumisseuraukset, jotka aiheutuvat lupaharkinnan kohteena olevasta toiminnasta sekä kaikesta muusta vesistöön kohdistuvasta kuormituksesta. Vaikutuksia arvioitaessa keskeinen merkitys on niillä lupamääräyksillä, joilla pilaantumisvaikutuksia on mahdollista rajoittaa. Samoin toiminnan sijoituspaikka, tässä tapauksessa erityisesti jätevesien purkupaikka, vaikuttaa toiminnan sallittavuuteen ja lupamääräysten vaatimustasoon. Vaikka päästöjä rajoittavat lupamääräykset olisi mitoitettu parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisiksi, lupaa ei saa myöntää, jos toiminnan päästöt vesistöön aiheuttavat merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa.

Ympäristönsuojelulain 51 §:n 1 momentin mukaan 49 §:n 2 kohdassa tarkoitetun seurauksen merkittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa esitetään toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Ympäristönsuojelulain 51 §:n 1 momentin ja vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 21 §:n 1 momentin 1 kohdan ja niillä täytäntöön pannun vesipolitiikan puitedirektiivin unionin tuomioistuimen edellä mainitussa Weser-tuomiossa vahvistaman tulkinnan mukaan kansallinen viranomainen ei saa myöntää lupaa toimenpiteelle, jonka seurauksena pintavesimuodostuman jonkun laadullisen tekijän tilaluokka heikkenisi. Näin ollen ympäristönsuojelulain 49 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä pilaantumisena tai sen vaarana on pidettävä sellaista olennaisen lisäkuormituksen vesistössä aiheuttamaa kokonaisvaikutusta, joka johtaa pintavesimuodostuman tilan tai sen laadullisen tekijän heikkenemiseen. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan seurausten todennäköisyyttä ja haitallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös ympäristönsuojelulain 20 §:n 1 kohdan mukainen varovaisuusperiaate.

Asiassa saadun selvityksen perusteella lupahakemuksen kohteena olevan biotuotetehtaan jätevedet johdettaisiin sisävesistöön. Tehtaan osuus purkuvesistön kokonaiskuormituksesta keskeisten päästöjen osalta olisi selvästi vähäinen verrattuna Kallaveteen kohdistuvaan hajakuormitukseen, mutta kuitenkin merkittävä, esimerkiksi fosforin osalta hakemuksen ja aluehallintoviraston päätöksessä asetettujen raja-arvojen perusteella arviolta noin seitsemän prosenttia. Hajakuormituksen määrän vuotuisen vaihtelun vuoksi biotuotetehtaan tarkkaa prosenttiosuutta Kallaveteen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta ei ole mahdollista määrittää. Kuivina vuosina hajakuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta on pienempi ja tehtaan osuus vastaavasti suurempi.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n 2 kohtaa on tulkittava siten, että lähtökohtaisesti pintavesimuodostumaan kohdistuvaa lisäkuormitusta ei tule sallia tilanteessa, jossa vesistön tilaluokka tai sen laatutekijä on vaarassa heikentyä. Vesistön hyvän tilan tavoite on ensisijainen vaatimus. Tämän mukaisesti ei voida sulkea pois mahdollisuutta sallia vähäistä lisäkuormitusta aiheuttavaa toimintaa, jos sen ei pitkällä aikavälillä arvioida estävän hyvän tilan säilymistä tai saavuttamista.

$410

Ympäristönsuojelulain 49 §:n 2 kohdan mukaista luvan myöntämisen edellytystä arvioitaessa epävarmuus kohdistuu tässä tapauksessa siihen, voidaanko edes parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisella puhdistustasolla ja alusveden hapettamisella ehkäistä vastaanottavan vesistön eli Kallaveden ja erityisesti jätevesien purkupisteen läheisyydessä eli Kelloselällä merkittävää pilaantumista biotuotetehtaan koko suunniteltuna toiminta-aikana. Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräykset niihin hallinto-oikeuden tekemine muutoksineen vähentävät jossain määrin vastaanottavaan vesistöön kohdistuvaa kuormitusta ja sen hallitsemiseen liittyvää epävarmuutta.

$411

Tehdyissä arvioinneissa ei liioin ole otettu huomioon Kallaveteen muista lähteistä tulevaa ravinnekuormaa siltä kannalta, että se myös osaltaan reagoi toiminnan aiheuttaman sulfaatti- ja lämpökuorman kanssa voimistaen edelleen järveen aiheutuvaa sisäistä kuormitusta. Arvioinnissa ei ole otettu huomioon myöskään rehevöitymiskehityksestä seuraavaa kalaston ja eläinplanktonin kautta välittyvää ravintoverkkovaikutusta, joka edelleen edesauttaa kasviplanktonbiomassan kasvua.

Kaiken kaikkiaan tehdyistä arvioinneista ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi, miten kaikki edellä kuvatut seikat erityisesti yhdessä tarkasteltuina vaikuttavat Kallaveden ekologiseen tilaan suunnitellun toiminnan aiheuttaman koko sen elinkaaren eli useita vuosikymmeniä kestävän lisäkuormituksen aikana. Hakijan teettämissä mallinnuksissa vesistövaikutusarviointiin on jäänyt siten merkittävää epävarmuutta varsinkin päästöjen pitkäaikais- ja yhteisvaikutusten osalta.

$412

$413

$414

$415

Arvioitaessa ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaisia luvan myöntämisen esteitä ratkaisevia ovat toiminnasta ja muusta kuormituksesta aiheutuvat haitalliset vaikutukset. Merkitystä ei lain mukaan ole esimerkiksi toiminnan hyödyllisyydellä yleiseltä kannalta tai sen tuottamalla taloudellisella tuloksella.

Kysymyksessä on kokoluokaltaan poikkeuksellisen suuri biotuotetehdas, jonka tuotantomäärä on 1,2 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Tehdas on tarkoitus sijoittaa muun ohella virkistyskäyttöarvoltaan ja vedenottokäytöltään merkittävän Kallaveden rantaan Kuopion Sorsasaloon, noin yhdeksän kilometrin päähän Kuopion keskustasta. Tehtaan jätevedet on tarkoitus purkaa Kallaveden Kelloselälle. Kallavesi on sisävesistönä sen nykyinen tila huomioon ottaen erityisen herkkä kuormituksen lisääntymiselle. Vaikka Kallaveteen kohdistuva kokonaiskuormitus onkin suurimmaksi osaksi peräisin hajakuormituksesta, suunnitellun tehtaan aiheuttama lisäkuormitus vesistöön olisi niin merkittävää ja pitkäaikaista, että sen vaikutuksesta vesistön hyvän tilan tavoitteen säilyttäminen tai saavuttaminen selvästi vaikeutuisi. Näin ollen toiminnasta yhdessä muun kuormituksen kanssa olisi vaarana aiheutua ympäristönsuojelulain 49 §:n 2 kohdassa tarkoitettu kielletty seuraus.

Hakemuksen kohteena olevalle biotuotetehtaalle on myönnetty toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Saadun selvityksen mukaan toimintaa olisi tarkoitus harjoittaa pitkään, toiminnanharjoittajan edustajan katselmuksella esittämän arvion mukaan useiden vuosikymmenien ajan. Lupa sisältää aluehallintoviraston asettamat ja hallinto-oikeuden täsmentämät lupamääräykset, joiden sallimat päästötasot perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Tämän vuoksi päästöjen vähentäminen teknisillä lisäratkaisuilla tai päästöraja-arvojen tiukentaminen ei tässä tapauksessa ole teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Lisäksi ympäristönsuojelulain 52 §:n 2 momentista seuraa, ettei teollisen toiminnan ympäristölupaan voida sisällyttää tuotantomäärää koskevaa lupamääräystä.

Ympäristölupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena. Toiminnanharjoittajan edustaja on katselmuksella ilmoittanut, ettei hanketta toteuteta määräaikaisen luvan turvin.

Ympäristölupamääräysten säännönmukainen tarkistamismenettely on poistettu lainsäädännöstä 1.5.2015 voimaan tulleella ympäristönsuojelulain muutoksella (423/2015). Voimassa oleva lainsäädäntö ei siten mahdollista ympäristöluvan tarkistamista ja lupamääräysten muuttamista toiminnan myöhemmässä vaiheessa, mikäli vaikutustarkkailun perusteella havaittaisiin, että asetetut lupamääräykset eivät tulevaisuudessa olisikaan riittävän tehokkaita ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

$416

Kaikki edellä lausuttu ja asiassa saatu selvitys kokonaisuutena huomioon ottaen asiassa ei voida riittävästi vakuuttua siitä, että toiminnasta ei tällä sijoituspaikalla ja lupahakemuksessa ilmoitetulla tuotantomäärällä koko sen elinkaaren aikana ennalta arvioiden aiheutuisi jätevesien purkuvesistöön vesistön ekologisen tilan kehitys huomioon otettuna ympäristönsuojelulain 49 §:n 2 kohdassa kiellettyä merkittävää pilaantumista, kun lainkohtaa tulkitaan unionioikeudellisten velvoitteiden ja varovaisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset on kumottava ja Finnpulp Oy:n lupahakemus hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi, oikeusneuvokset Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Jaakko Autio ja Monica Gullans sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Jukka Horppila ja Harri Koivusalo. Asian esittelijä Elina Nyholm.

Äänestyslausunto

Eri mieltä olleen ympäristöasiantuntijaneuvos Harri Koivusalon äänestyslausunto, johon oikeusneuvos Mika Seppälä yhtyi:

2. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan muille valittajille ja tutkii asian. Valitusten johdosta hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan. Lupaan lisätään lupamääräykset 2 a, 49 a ja 49 b. Lisäksi lupamääräystä 51 muutetaan. Valitukset hylätään muutoin enemmälti.

Lisätyt lupamääräykset ja muutettu lupamääräys kuuluvat seuraavasti:

Yhdyn enemmistön päätöksen perusteluihin kohtien 2.1, 2.2 ja 2.3 osalta. Perustelen päätöksen kohdasta 2.4 eteenpäin seuraavasti:

Luvan myöntämisen edellytysten harkinnan kannalta asiassa on valitusten johdosta kysymys erityisesti toiminnan vesistövaikutuksista ja niiden rajoittamisesta.

Hakemuksessa on arvioitu vesistöpäästöjen vaikutuksia matemaattisilla malleilla 1) Pöyry Finland Oy, marraskuu 2015, 2) YVA Oy, 24.11.2015 sekä 3) Pöyry Finland Oy, toukokuu 2016. Kallaveden tulovirtaamien arviot ovat perustuneet Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän tuloksiin. Mallien luotettavuudesta annettujen viranomaislausuntojen perusteella mallien tulosten on katsottu olevan riittäviä lupaharkintaa varten. Mallien lähtötiedot ja eräät yksityiskohdat voivat olla ongelmallisia, mutta mallien tarkoitus on antaa oikea mittakaava ja vaikutusten suuruusluokka, jotta voidaan tehdä ennakkoarvio vesistövaikutuksista. Mallien tuloksia nykytilanteessa on verrattu vesimuodostumasta saatavilla olevaan aineistoon ja vertailun perusteella on tarkasteltu mallien toimivuutta järven prosessien kuvaamisessa. Jätevesipäästöjen vaikutuksista on tehty skenaarioita, joiden tuloksena saadaan päästöjen laimeneminen niiden kulkeutumisreitillä ja seurannaisvaikutukset eri tekijöiden pitoisuuksiin vedessä.

Mallien tulosten perusteella on arvioitu jäteveden kulkeutumisreitin tiheyskäyttäytymistä ja vaikutuksia Kallaveden happitilanteeseen, veden kemialliseen laatuun, sedimenttien laatuun, lämpötilaan, jäätilanteeseen, perustuotantoon, pohjaeläimistöön ja ekologiseen luokitukseen. Malleilla on arvioitu jätevesipäästöjen alkulaimentumista sekä jätevesipäästöjen ja lämpökuorman leviämistä vesistössä. Mallinnus on tehty erikseen keskimääräisessä vesitilanteessa ja kuivana kautena. Malleissa on useita epätarkkuuksia, joiden merkitystä on pyritty vähentämään mitoittamalla lähtötietoja konservatiivisesti. Vaikka mallien tulokset on muodostettu kolmea eri vuotta kuvaavien skenaarioiden avulla, on mallien tulosten perusteella kokonaisuudessaan kuvattu sellaista tilannetta, jossa biotuotetehtaan päästöt ja vaikutukset vesistössä ovat vakiintuneet.

Kallaveden vesimuodostuma on kooltaan suuri ja jäteveden purkupaikka Kelloselällä on Iisalmen ja Nilsiän reittivesistöjen läpivirtausalueella. Kelloselän laskennallinen viipymä on alle kaksi kuukautta ja koko Kallaveden alle vuosi. Veden vaihtuvuus on suhteellisen nopea, minkä vuoksi on arvioitavissa, että myös suuri osa jätevesipäästöjen haitta-aineista kulkeutuu veden mukana vesistössä eteenpäin osan kertyessä vesistöön ja johtaessa mallitulosten mukaisiin muutoksiin aineiden pitoisuuksissa.

Suomen ympäristökeskus on 18.8.2016 antanut asiantuntijaviranomaisena lausunnon aluehallintovirastolle biotuotetehtaan jätevesipäästöjen vaikutuksista. Lausunnon mukaan hakemuksessa esitetyt mallinnukset on tehty tunnetuilla ja tarkoitukseen sopivilla mallityökaluilla. Sanottu koskee erityisesti jätevesien purkupaikan lähialuetta, mutta koko Kallaveden mallinnuksiin liittyy eräitä epävarmuuksia. Hankkeen yhteydessä tehdyt mallinnukset ja arviot on todettu asiantuntijalausunnoissa ja eri viranomaislausunnoissa riittävän tarkaksi osoittamaan hankkeen vaikutuksia myös pitkällä aikavälillä.

Mallit eivät kaikilta osin kuvaa vesistön osa-alueiden tilan muutoksia. Lisääntyvä jätevesikuormitus voi aiheuttaa osaltaan sisäistä kuormitusta, jota käytetyt mallit eivät myöskään ota yksityiskohtaisesti huomioon. Jätevesipäästön komponenteista erityisesti suoloilla kuten sulfaatilla, minimiravinteena olevalla fosforilla, happea kuluttavalla orgaanisella aineella (BOD ja COD

) sekä lämpökuormituksella voi olla merkittäviä vaikutuksia myös vesistön sisäisen kuormituksen kannalta. Sulfaatti- ja lämpökuormitus voivat aiheuttaa vesistön kerrostumista ja syvänteiden happipitoisuuden laskua ja ravinteiden liukenemista vesistöön. Fosfori- sekä lämpökuormitus voivat aiheuttaa myös perustuotannon lisääntymistä.

Sulfaattipäästöjen vaikutusta on arvioitu jätevesivirtaaman pitoisuuden perusteella, jonka on laskettu olevan 910 mg/l. Sulfaatin alkulaimennus on arvioitu olevan jäteveden purkukohdassa sekoittumisen jälkeen konservatiivisesti 1:25 eli noin 50 mg/l ja kun otetaan huomioon myös muut suolat, kuten natrium ja kloridi, alkulaimentumisen lopputulos olisi 100 mg/l. Alkulaimentumisen jälkeen pitoisuus pienenee jäteveden siirtyessä eteenpäin. Jäähdytysvesi vaikuttaa myös osaltaan sekoittumisen tehostumiseen. Tehdyn arvion mukaan sulfaatin ja muiden suolojen aiheuttamaa vesifaasin pysyvää kerrostumista ei näin ollen pääsisi syntymään. Lämpökuormitus lisää perustuotantoa vesistössä, mutta arvion mukaan sen vaikutus perustuotantoon ei ulotu Kelloselkää laajemmalle vesialueelle.

Keskeinen jäteveden kuormittava vaikutus perustuu fosforiin, joka on minimiravinne Kallavedellä. Jätevesien on arvioitu nostavan vesistön fosforipitoisuutta eniten talvella alusvedessä Kettulanlahdella 10 — 12 μg/l ja Kelloselän eteläosassa alle 10 μg/l. Päällysvedessä pitoisuuden nousun on arvioitu olevan 2 μg/l ja kesällä koko vesimassassa noin 1 — 5 μg/l. Malleissa käytettyjen kuormitustietojen perusteella jätevedet nostaisivat Kallaveden fosforipitoisuutta noin 8 — 10 prosenttia kokonaisfosforipitoisuuden ollessa ilman jätevesien vaikutusta 20,3 μg/l. Lisäksi on arvioitu, että jätevesipäästöjen fosforikuormituksesta vain osa on liukoisessa muodossa, mikä vähentää osaltaan fosforipäästön suoraa vaikutusta minimiravinteena. Mallitarkastelujen perusteella on arvioitu, että jätevesikuormituksen vaikutukset perustuotannon lisääntymisen vuoksi jäisivät todennäköisesti paikallisiksi tai tilapäisiksi rajoittuen kuiviin kesäkausiin.

$426

Arvioitaessa toiminnan pilaantumisen merkittävyyttä on lisäksi otettava huomioon, ettei toiminnasta saa aiheutua Kallaveden vesimuodostuman ekologisen tilan heikkenemistä, joka johtaisi siihen, ettei hyvän tilatavoitteen saavuttaminen olisi mahdollista. Unionin tuomioistuimen tuomion

, C-461/13 perusteella vesimuodostuman hyvän ekologisen ja kemiallisen tilan heikentäminen ei ole sallittua eikä myöskään vesipuitedirektiivin liitteessä V mainitun pintavesimuodostuman ekologisen tilan luokittelua koskevan osatekijän luokan heikentäminen. Vaikutuksia tilatavoitteen saavuttamiseen on arvioitava tiedossa olevien tekijöiden kannalta siitä riippumatta, minkä vesienhoitokauden aikana lupahakemus on tehty.

$428

Vaikka Kallaveden lievälle rehevöitymiskehitykselle jaksolla 2006 — 2017 ei löydy yksittäistä selitystä, kehitys on yhtäaikainen tulovirtaamien mukana kasvaneen hajakuormituksen kanssa. Hajakuormitus on sekä nykytilanteessa että mallinnetuissa skenaarioissa vesimuodostuman suurin ravinteiden ulkoinen kuormituslähde. Tulovirtaamissa ja hajakuormituksen määrässä tapahtuvat vaihtelut yhdessä muiden ulkoisten ja sisäisten muutosten kanssa ovat biotuotetehtaasta riippumatta määrääviä tekijöitä Kallaveden kemiallisessa ja ekologisessa tilassa. Vesistövaikutusarviointien epävarmuus kytkeytyy pitkälti näiden ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikeaan ennustettavuuteen pitkälle tulevaisuuteen. Vesistön muuttuva tila ja muutosten epävarmuus pitkällä ajalla on otettava huomioon kuormitusta aiheuttavan toiminnan lupaharkinnassa. Muutokset luovat tarvetta puuttua toiminnan aiheuttamaan kuormitukseen luvan myöntämisen jälkeen, jotta voidaan varmistaa ekologisen tilan tavoitteiden saavuttaminen myös pitkällä aikavälillä.

$429

Edellä todetun mukaisesti ja kun muutoin otetaan huomioon mitä hallinto-oikeuden perusteluissa on todettu, toiminnasta ei ennalta arvioiden voida katsoa aiheutuvan ympäristönsuojelulain 49 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla merkittävää vesistön pilaantumista tai sen vaaraa tai muutoinkaan lain 49 §:ssä tarkoitettua seurausta.

Ympäristöluvan myöntämisen edellytysten varmistamiseksi luvassa on annettava myös riittävät määräykset ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksiä on tämän vuoksi tarkasteltava myös yhdessä annettavien lupamääräysten kanssa. Lupaan on siten lisättävä ratkaisukohdasta ilmenevät lupamääräykset.

Lupamääräys 2 a

$42b

Aluehallintovirasto on muuttanut vuosi- ja kuukausikeskiarvoina ilmoitettuja raja-arvoja tiukentamalla niitä hakemukseen nähden. Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt Finnpulp Oy:ltä selvitystä näiden arvojen ja ominaispäästöraja-arvojen vastaavuudesta. Hakija ei ole tällaista selvitystä toimittanut. Tämä vuoksi on perusteltua, että ominaispäästöraja-arvot määrätään tässä vaiheessa hakemuksessa esitetyn mukaisesti, jolloin ne vastaavat BAT-päätelmien ominaispäästöraja-arvoja. Raja-arvoja on kuitenkin tarkistettava vastaamaan toteutuneita päästöjä ja asetettuja muita raja-arvoja, minkä vuoksi ominaispäästöraja-arvoja on tarkistettava kolmen vuoden toiminta-ajan jälkeen.

Koska jätevedenpuhdistamolle voidaan johtaa myös Mondi Powerflute Oy:n ja Ekokem Oy:n jätevesiä, voidaan näiden osuus määrittää laskennallisesti eikä niitä oteta huomioon ominaispäästöraja-arvoissa. Selvitys tästä on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle.

Lupamääräykset 49 a, 49 b ja 51

Toiminnan ympäristövaikutusten arviointiin sisältyy useita epävarmuuksia. Asiassa on otettava huomioon erityisesti toiminnan kokoluokka ja pistemäisen jätevesikuormituksen varsin suuri määrä. Luvan myöntäminen edellyttää tämän vuoksi, että asetetut lupamääräykset ovat riittäviä myös sellaisissa tilanteissa, että tehdyistä selvityksistä ja mallilaskelmista huolimatta veden ekologinen tila heikkenee pitkällä aikavälillä. Tällöin on myös varmistettava, ettei ekologisen hyvän tilan tavoitteen saavuttaminen vaarannu, jos tila on heikentynyt tyydyttäväksi.

$42c

$42d

Ympäristöluvanvaraisiin toimintoihin kuuluu parhaan käyttökelpoisen tekniikan jatkuva seuranta. Biotuotetehdas on uusi toiminta, jonka suunnittelussa on voitu sinänsä ottaa huomioon parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnan aloittamisen jälkeen on kuitenkin mahdollista parantaa edelleen biotuotetehtaan ympäristönsuojeluratkaisuja ja tehokkuutta ottaen huomioon prosessin omat erityispiirteet ja valitut tekniset ratkaisut. Nämä seikat eivät liity suoranaisesti parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmiin.

Kallaveden ekologisessa tilassa on havaittu jo nyt muutoksia huonompaan suuntaan. Kun ekologisen tilan muutoksien seuranta perustuu vesienhoidon suunnittelukausiin, on perusteltua, että uuden suunnittelukauden alkuvuosina on mahdollisuus tehostettuihin ja uusiin toimenpiteisiin vesien tilan heikkenemisen ehkäisemiseksi tai tilan parantamiseksi. Koska kysymys on pitkän aikavälin seurannasta, on tarpeellista, että selvitys toistetaan ainakin seuraavan vesienhoitosuunnittelukauden aikana. Tämän jälkeen lupaviranomainen voi päättää erikseen, onko tarvetta toistaa selvitys vielä tämän jälkeenkin.

Edellä todetun perusteella lupaan on lisätty velvollisuus tehdä ympäristönsuojelulain 54 §:ssä tarkoitettuja selvityksiä, joiden perusteella lupaviranomainen voi tarvittaessa täsmentää tai täydentää lupaa. Riittävänä ei voida pitää sitä, että valvontaviranomaiselle esitetään selvityksiä, koska luvassa on varmistuttava siitä, että lupaa myös muutetaan tarvittaessa.

Lupaan on edellä todetun vuoksi lisätty lupamääräys 49 a, jonka tarkoitus on mahdollistaa toiminnasta aiheutuvan lämpökuorman vähentämistä. Lämpökuorma voi vaikuttaa erityisesti perustuotantoon kasvukaudella ja osaltaan vahvistaa veden kerrostumista sekä muuttaa merkittävästi purkualueen lämpötiloja talviaikaan. Toiminnan vedenkäytön tehokkuuden selvittäminen on tärkeää, jotta erilaiset mahdollisuudet estää kuormitusta jätevesilaitokselle hyödynnetään. Samalla voidaan myös vähentää lämpökuormitusta.

Edelleen lupamääräyksen 49 b mukaan on tehtävä yleinen selvitys, jonka perusteella jätevesilaitoksen toimintaa tehostetaan. Lupahakemuksessa ei ole haluttu esittää tertiääripuhdistamon rakentamista, mutta käytännössä aluehallintoviraston päätöksen mukainen fosforipäästöraja-arvo haetulla toimintakapasiteetilla edellyttää vastaavan tasoista teknistä ratkaisua. Kun toiminta on aloitettu, voidaan arvioida myös puhdistamokokonaisuuden toimintaa ja teknisiä mahdollisuuksia edelleen vähentää päästöjä. Tertiääripuhdistamolla voidaan vähentää erityisesti fosforipäästöjä. Vaikka parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmissä ei ole esitetty lisäpuhdistusta tertiäärikäsittelyn jälkeen, on myös tällaista tekniikkaa olemassa. Lisäpuhdistamolla voidaan vaikuttaa osaltaan kiintoainepäästöihin ja mahdollisesti myös kokonaisfosforipäästöihin. Lupamääräyksessä on asetettu edellä todetun vuoksi yleinen prosentuaalinen tavoite päästöjen vähentämiselle edelleen, joka on otettava huomioon selvityksen laatimisessa.

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lupamääräykset

Cr

Cr,

Ympäristöluvan myöntämisen perustelut

Vesitalousluvan myöntämisen perustelut

Ympäristöluvan lupamääräysten perusteluja

Vaasan hallinto-oikeus

(muutokset ja lisäykset kursiivilla

Luvan saajan on selvitettävä vesistöön johdettavan jäteveden AOX-yhdisteiden kokonaispitoisuus sekä kloorifenolien, dikloorietikkahapon ja trikloorietikkahapon pitoisuudet. Selvitys on tehtävä 12 kuukauden kuluessa tuotantolaitoksen toiminnan alkamisesta. Selvitysten tulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Kuopion kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä Kuopion Vedelle.

toimitettava tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskukselle sekä käsiteltäväksi Itä-Suomen aluehallintovirastolle

Luvan saajan on tehtävä kahden vuoden kuluessa tehtaan toiminnan saavutettua normaalin tuotantotason Itä-Suomen aluehallintovirastolle selvitys jäähdytysvesien leviämisalueesta ja vesistön lämpötilamuutoksista koskien aikaisemman korvausalueen lisäksi Virtasalmen rantaa valtatien 5 siltaan saakka ja Ranta-Toivalan aluetta tien 16339 ja Karhonsaaren väliseen salmeen saakka. Jäähdytysveden leviäminen ja sitä aiheutuva veden lämpötilan kohoaminen on selvitettävä avovesiaikana ja jääpeitteisenä aikana. Selvitykseen tulee sisältyä arvio jääpeitteen heikentymisestä selvitysalueella. Vuoden kuluttua selvityksen valmistumisesta luvan saajan on pantava Itä-Suomen aluehallintovirastossa vireille selvitykseen perustuva hakemus jäähdytysvesien johtamisesta rantakiinteistöjen virkistyskäytölle aiheutuvien mahdollisten haittojen ja omaisuuden käytön vaikeutumisesta aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta.

Happitilanteen parantamista on tehtävä myös muissa vaikutusalueen syvänteissä, joissa biotuotetehtaan jätevedet tarkkailutulosten perusteella aiheuttavat hapettomuuden ja sisäisen kuormituksen vaaraa.

(Poistettu tekstiä). Luvan saajan on tehtävä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi selvitys hapetuksen lisätarpeesta tehtaan ensimmäisen toimintavuoden kuluttua lupamääräyksessä 56 määrätyn jätevesien tarkistetun leviämiskartoituksen ja Kelloniemen syvänteen jatkuvan happitarkkailun tulosten sekä velvoitetarkkailun tulosten perusteella. Arvio on tehtävä uudelleen kolmen toimintavuoden kuluttua päästöjen vaikutusten vakiinnuttua. Selvitysten perusteella Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi muuttaa hapetettavien syvänteiden määrää ja hapetuksen toteuttamistapaa.

Yleiset tiedot päästöistä vesistöön

o

Hakemuksessa esitetyt vesistömallinnukset

Tertiääripuhdistuksen vaihtoehtotarkastelu

Viranomaislausuntoja vesistömallinnuksista

Johtopäätös

Ympäristönsuojelulain keskeiset säännökset lupaharkinnasta

BAT-päätelmät

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain säännöksiä

Kyseessä olevat vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma

Vesistön nykytila

Jäähdytysveden vaikutukset

Mn

Terveyshaitta ja vedenhankinnan kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantuminen — lupamääräyksen 50 muuttaminen

Merkittävä ympäristön pilaantuminen

Vaikutukset vesienhoitosuunnitelman mukaisessa Kallaveden vesimuodostumassa

Vaikutukset Kelloselällä — lupamääräysten 51 ja 68 muuttaminen

Johtopäätös vesistövaikutuksista

Tarkkailua koskevat ja muut vaatimukset

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Lampi, Pirjo-Liisa Saloranta, Kirsti Poikonen ja Kirsi Stark, joka on myös esitellyt asian.

1) A.A.

2) B.B.

B.B.

3) Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Siilinjärven yhdistys ry

4) C.C.

5) D.D. ym.

6) E Oy ym.

E Oy ym.

7) Vesiluonnon puolesta ry

Kuopion kaupunginhallitukselle

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmälle

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

Siilinjärven terveydensuojeluviranomainen

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Kuopion ympäristö- ja rakennuslautakunta,

F.F.:lle ja G.G.:lle

H.H.:lle ja I.I.:lle

Finnpulp Oy

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry ja sen asiakumppanit

C.C.

D.D. ym.

Vesiluonnon puolesta ry

Finnpulp Oy:lle

Korkein hallinto-oikeus

D.D. ym., Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry asiakumppaneineen ja E Oy ym.

Pöyry Finland Oy:n 20.9.2019 päivätyssä selvityksessä

Pöyry Finland Oy:n 19.9.2019 päivätyn lausunnon

B.B., Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry asiakumppaneineen, C.C., D.D. ym. ja E Oy ym.

valittajille

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry asiakumppaneineen ja D.D. ym.

1. A.A.:n valituslupahakemus

2. Ympäristö- ja vesitalouslupaa koskevat valitukset

2.1 Sovelletut säännökset ja niiden esityöt

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain

Vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen

biologisilla tekijöillä

hydrologis-morfologisilla tekijöillä

fysikaalis-kemiallisilla tekijöillä

vertailuoloilla

ekologisella laatusuhteella

2.2 Asiassa saatu selvitys

ympäristövaikutusten arviointi

Pöyry Finland Oy:n vesistövaikutusten arvioinnin

YVA Oy:n Kallaveden happi- ja kasviplanktonlaskelmassa

+

Pöyry Finland Oy:n toukokuussa 2016 laatima, ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja lupahakemuksessa esitetyn raportin pohjalta tarkennettu versio vesistövaikutusten arvioinnista

Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen

Korkeimman hallinto-oikeuden toimittamalla katselmuksella

Finnpulp Oy:n korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimittaman lisäselityksen

2.3 Kysymyksenasettelu ja lupaharkinnan lähtökohdat

2.4 Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

2 a. Biotuotetehtaan jätevesipäästöt ominaispäästöraja-arvoina laskettuina saavat olla vuosikeskiarvoina enintään seuraavat:

Päästö; kg/ADt

; 7,8

AOX; 0,13

Fosfori; 0,008

Typpi; 0,12

Kiintoaine; 0,3

Mikäli jätevedenpuhdistamolle johdetaan puhdistettavaksi Mondi Powerflute Oy:n ja Ekokem Oy:n jätevesiä, on nämä poistettava laskennallisesti päästöistä Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

Luvan saajan on toimitettava 1.1.2024 mennessä selvitys Itä-Suomen aluehallintovirastolle toimintavuosien aikana toteutuneista ominaiskuormituksena mitatuista päästöistä. Aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää selvityksen johdosta tätä lupamääräystä.

49 a. Luvan saajan on tehtävä teknistaloudellinen selvitys toimenpiteistä, joilla voidaan vähentää vesistöön johdettavan jäähdytysveden lämpökuormaa erityisesti vesistön kerrostuneisuuden aikana talvella ja kesällä, sekä mahdollisuuksista tehostaa toimintaa vedenkäytön ja sen kierrätyksen osalta prosessin eri vaiheissa. Selvitys on toimitettava Itä-Suomen aluehallintovirastolle 1.1.2024 mennessä. Selvitys on toistettava ja toimitettava aluehallintovirastolle 1.1.2029 mennessä. Aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää selvityksen johdosta lupaa asettamalla lämpöpäästölle rajoituksia tai päättää uusien selvitysten tekemisestä.

49 b. Luvan saajan on esitettävä teknistaloudellinen selvitys toimenpiteistä, joilla voidaan vähentää toiminnasta aiheutuvia lupamääräyksessä 2 tarkoitettuja päästöjä 30 prosenttia laskettuna toiminnan toteutuneista päästöistä. Selvitys on tehtävä Itä-Suomen aluehallintovirastolle 1.1.2024 mennessä. Selvitys on toistettava ja toimitettava aluehallintovirastolle 1.1.2029 mennessä. Aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää selvityksen johdosta lupaa kiristämällä erityisesti lupamääräyksen 2 mukaisia raja-arvoja tai päättää uusien selvitysten tekemisestä.

51. Luvan saajan on tehtävä selvitys lupamääräyksessä 2 tarkoitettujen päästöjen sekä natriumpäästöjen vaikutuksista vesistössä ottaen huomioon erityisesti Kallaveden vesimuodostuman ekologisen tilan kehitys. Erityisesti on selvitettävä natrium- ja sulfaattipitoisuuden alueellista vaihtelua ja pitoisuuden jakautumista syvyyssuunnassa sekä päästön merkitystä veden kerrostumiseen ja happitalouteen. Lisäksi on selvitettävä jäähdytysvesien lämpöpäästön yhteisvaikutus jätevesipäästön natriumin, sulfaatin, ravinteiden ja happea kuluttavien aineiden kanssa vesistön happitalouteen ja rehevöitymiseen. Suunnitelmaan on liitettävä selvityksessä tarkoitettujen päästöjen osalta Kallavettä koskeva ainetase. Suunnitelma selvityksen tekemiseksi on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle kuusi kuukautta ennen toiminnan aloittamista.

Selvitys on toimitettava Itä-Suomen aluehallintovirastolle 1.1.2024 mennessä. Selvitys on toistettava ja toimitettava aluehallintovirastolle 1.1.2029 mennessä. Aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää selvityksen johdosta lupaa erityisesti päästöraja-arvoja koskien tai päättää uusien selvitysten tekemisestä.

2.4 Luvan myöntämisen edellytykset

Bund für Umwelt und Naturschutz Deutschland e.V. vastaan Saksan valtio

2.5 Lupamääräykset