KHO:2020:102 — Utlänningsärende
Migrationsverket hade avslagit ändringssökandens ansökan om uppehållstillstånd eftersom samtliga villkor för beviljande av uppehållstillstånd inte ansågs uppfyllda. Förvaltningsdomstolen hade avslagit besvären. Ändringssökanden hade i sin ansökan om besvärstillstånd till högsta förvaltningsdomstolen ansett att det förelåg ett annat särskilt vägande skäl för beviljande av besvärstillstånd eftersom hen på grund av ny utredning uppfyller samtliga villkor för...
4 min de lecture · 741 mots
Migrationsverket hade avslagit ändringssökandens ansökan om uppehållstillstånd eftersom samtliga villkor för beviljande av uppehållstillstånd inte ansågs uppfyllda. Förvaltningsdomstolen hade avslagit besvären.
Ändringssökanden hade i sin ansökan om besvärstillstånd till högsta förvaltningsdomstolen ansett att det förelåg ett annat särskilt vägande skäl för beviljande av besvärstillstånd eftersom hen på grund av ny utredning uppfyller samtliga villkor för beviljande av uppehållstillstånd.
Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att framläggande av ny utredning först i högsta förvaltningsdomstolen inte var ett sådant i 196 § 4 mom. utlänningslagen avsett särskilt vägande skäl på vilket besvärstillstånd borde beviljas. Ansökan om besvärstillstånd avslogs.
Utlänningslagen 196 § 4 mom.
Regeringens proposition 32/2016 rd
Ärendet har avgjorts av president Kari Kuusiniemi samt justitieråden Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Anne Nenonen och Joni Heliskoski. Föredragande Paul Karlsson.
Maahanmuuttovirasto oli hylännyt muutoksenhakijan oleskelulupahakemuksen, koska oleskeluluvan kaikkien edellytysten ei katsottu täyttyneen. Hallinto-oikeus oli hylännyt muutoksenhakijan valituksen.
Muutoksenhakija oli korkeimpaan hallinto-oikeuteen toimittamassaan valituslupahakemuksessa katsonut, että valitusluvan myöntämiselle on olemassa muu erityisen painava syy, koska hän uuden selvityksen myötä täyttää kaikki oleskeluluvan myöntämisen edellytykset.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että uuden selvityksen esittäminen vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ollut ulkomaalaislain 196 §:n 4 momentissa tarkoitettu erityisen painava syy, jonka perusteella valituslupa tulisi myöntää. Valituslupahakemus hylättiin.
Ulkomaalaislaki 196 § 4 momentti
Hallituksen esitys 32/2016 vp
Päätös, jota muutoksenhaku koskee
Turun hallinto-oikeus 5.6.2019 nro 19/0546/3
Asian tausta ja aikaisempi käsittely
on 29.9.2015 hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua. Maahanmuuttovirasto on 19.8.2016 tekemällään päätöksellä hylännyt hakemuksen ja päättänyt käännyttää muutoksenhakijan kotimaahansa Irakiin. Hallinto-oikeus on 5.6.2017 antamallaan päätöksellä hylännyt valituksen ja korkein hallinto-oikeus on 11.10.2017 antamallaan päätöksellä hylännyt valituslupahakemuksen.
on päätöksellään 31.7.2018 jättänyt muutoksenhakijan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen uusintahakemuksena tutkimatta. Maahanmuuttovirasto on samalla päätöksellä hylännyt muutoksenhakijan erillisen oleskelulupaa koskevan hakemuksen ja lisäksi päättänyt käännyttää hänet kotimaahansa Irakiin sekä määrännyt hänet kahden vuoden Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon. Oleskelulupahakemus on hylätty, koska muutoksenhakija ei ole esittänyt voimassa olevaa matkustusasiakirjaa, joka on ulkomaalaislain 35 §:n mukainen edellytys oleskeluluvan myöntämiselle. Maahanmuuttovirasto ei ole ottanut kantaa siihen, täyttyvätkö muut oleskeluluvan myöntämisen edellytykset.
on hylännyt valituksen oleskeluluvan osalta, koska muutoksenhakija ei ole esittänyt matkustusasiakirjaa tai hyväksyttävää selitystä sille, miksi hän ei itsestään riippumattomista syistä voi saada matkustusasiakirjaa. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen myös käännyttämisen ja maahantulokiellon osalta. Muutoksenhakija ei ole valittanut päätöksestä kansainvälistä suojelua koskevilta osin.
Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituslupahakemuksessaan katsonut, että valitusluvan myöntämiselle on muu erityisen painava syy. Muutoksenhakijan olosuhteissa on tapahtunut merkittävä muutos hänen saatuaan hankittua kansallisen passin. Muutoksenhakija täyttää nyt oleskeluluvan kaikki edellytykset.
, että korkein hallinto-oikeus on 14.6.2019 antamallaan välipäätöksellä taltionumero 2914 kieltänyt maasta poistamisen täytäntöönpanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa toisin määrätään.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen.
Ulkomaalaislain 196 §:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa tarkoitettuun hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Saman pykälän 4 momentin mukaan valituslupa voidaan myöntää, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tai jos luvan myöntämiseen on muu erityisen painava syy.
Ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 32/2016 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan 196 §:n 4 momentin osalta seuraavaa:
$cb
Muutoksenhakija on valituslupahakemuksessaan katsonut, että luvan myöntämiselle on muu erityisen painava syy, koska hän on saanut hankittua kansallisen passin ja täyttää tämän myötä oleskeluluvan kaikki edellytykset.
Muutoksenhakija ei ole esittänyt vaadittua asiakirjaa Maahanmuuttovirastolle tai hallinto-oikeudelle niiden käsitellessä asiaa. Asiakirja on esitetty vasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Lainvoiman saanut kielteinen päätös ei ole esteenä uuden oleskelulupahakemuksen tekemiselle. Tämän vuoksi uuden selvityksen esittäminen vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole sellainen ulkomaalaislain 196 §:n 4 momentissa tarkoitettu erityisen painava syy, jonka perusteella valituslupa tulisi myöntää.
Muutoksenhakijan kansainvälistä suojelua koskevat kielteiset päätökset ovat saaneet lainvoiman. Asiassa ei voida käännyttämisen osalta katsoa olevan kyse palautuskiellon rikkomisesta tai muustakaan oikeudenloukkauksen vaarasta.
Edellä lausuttuun nähden ja sen perusteella, mitä muutoksenhakija on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole valitusluvan myöntämisen perustetta.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Anne Nenonen ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Paul Karlsson.
Muutoksenhakija
Maahanmuuttovirasto
Hallinto-oikeus
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla Partanen ja Antti Jukarainen. Esittelijä Jenna Willisi.
Merkitään
Perustelut
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...