KHO:2020:115 — Patent

Innehavaren av ett patent på en fettsyrasammansättning och dess användning hade med anledning av en invändning begränsat patentkraven med den påföljd, att alla de framställningsmetoder som beskrevs i patentbeskrivningen inte skulle ha lett till sådana sammansättningar som omfattades av de begränsade patentkraven. Patent- och registerstyrelsen (PRS) hade hållit patentet i kraft i sålunda ändrad form och marknadsdomstolen avslagit invändarens besvär över PRS beslut.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att det inte fanns skäl att upphäva patentet enbart av den orsaken, att patentbeskrivningen jämte exempel omfattade också sådana tillämpningar som föll utom ramen för de begränsade patentkravens skyddsomfång. I ärendet förelåg inte heller skäl att anse att det skulle ha varit nödvändigt eller behövligt att ändra beskrivningen för att garantera att en fackman med ledning därav skulle kunna utöva uppfinningen.

Patentlagen 8 § 2 mom., 25 § 3 mom. och 39 §

Patentförordningen 17 § och 19 § 4 mom.

Ärendet har avgjorts av president Kari Kuusiniemi, justitieråden Janne Aer, Petri Helander, Ari Wirén och Antti Pekkala samt överingenjörsråden Jyri Hämäläinen och Kari Tammi. Föredragande Kristina Björkvall.

Rasvahappokoostumusta ja sen käyttöä koskevan patentin haltija oli väitteen johdosta rajoittanut patenttivaatimuksia seurauksin, että kaikki patentin selityksen sovellusesimerkeissä kuvatut valmistusmenetelmät eivät olisi johtaneet rajoitettujen patenttivaatimusten mukaisiin koostumuksiin. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) oli pysyttänyt patentin näin rajoitettuna voimassa ja markkinaoikeus hylännyt väitteentekijän PRH:n päätöksestä tekemän valituksen.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei patenttia ollut perustetta kumota yksinomaan sillä perusteella, että patentin selitys sovellusesimerkkeineen sisälsi myös sellaisia sovellusmuotoja, jotka oli väitekäsittelyn yhteydessä rajoitettu patentin suojapiirin ulkopuolelle. Asiassa ei ollut myöskään perusteita katsoa, että patentin selityksen muuttaminen olisi ollut välttämätöntä tai tarpeellista sen varmistamiseksi, että ammattimies pystyisi selityksen perusteella käyttämään keksintöä.

Patenttilaki 8 § 2 momentti, 25 § 3 momentti ja 39 §

Patenttiasetus 17 § ja 19 § 4 momentti

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 13.12.2018 nro 626/18

Asian aikaisempi käsittely

on 10.10.2016 tekemällään päätöksellä hylännyt väitteen, jonka Forchem Oyj on tehnyt Arizona Chemicalin keksinnölle ”Rasvahappokoostumus, sen valmistus ja käyttö” 3.12.2002 hakemaa patenttia FI 122428 vastaan, ja pysyttänyt patentin muutettuna voimassa.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen perustelujen mukaan patentin 7.12.2015 vastaanotettujen uusien supistettujen patenttivaatimusten 1 — 21 kohteet on esitetty niin selvästi, että alan ammattilainen voi esityksen perusteella käyttää keksintöä. Keksintö on patenttivaatimusten mukaisena uusi ja se eroaa olennaisesti ennestään tunnetusta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Forchem Oyj:n Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä tekemän valituksen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään nyt kysymyksessä olevilta osin seuraavasti:

Patentti- ja rekisterihallitus on 10.10.2016 antamallaan päätöksellä hylännyt Forchem Oyj:n tekemän väitteen ja pysyttänyt patentin numero FI 122428 voimassa muutetussa muodossa.

Asiassa on markkinaoikeudessa ensisijaisesti kyse siitä, onko kysymyksessä olevassa patentissa esitetty keksintö esitetty patenttilain 8 §:n edellyttämällä tavalla niin selvästi, että ammattimies voi selityksen perusteella käyttää keksintöä. (—)

(—)

Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan patenttihakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti, muun ohella milloin (—) patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Kysymyksessä olevan patentin mukainen keksintö koskee mäntyöljyrasvahappokoostumusta ja nyt tarkastelun kohteena oleva väitekäsittelyssä muutettu patenttivaatimusasetelma koostuu itsenäisistä patenttivaatimuksista 1, 13, 17 ja 18 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2 — 12, 14 — 16 ja 19 — 21.

Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

Mäntyöljyrasvahappokoostumus, tunnettu siitä, että koostumus sisältää

i) enemmän kuin 10 % C18:3-rasvahappoja,

ii) enemmän kuin 30 % C18:2-rasvahappoja,

iii) vähemmän kuin 35 % C18:1-rasvahappoja,

iv) vähemmän kuin 3 % tyydyttyneitä rasvahappoja,

v) enemmän kuin 90 % tyydyttymättömiä rasvahappoja

aikaansaamaan koostumuksen parannetun matalien lämpötilojen stabiilisuuden ja että mainitun mäntyöljyrasvahappokoostumuksen samennuspiste on alhaisempi kuin — 4 °C, ja jossa mainittu mäntyöljyrasvahappokoostumus on saatu tislaamalla raakamäntyöljyä, joka sisältää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaleja aineita.

Itsenäinen patenttivaatimus 13 koskee itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen koostumuksen käyttöä polttoaineen lisäaineena.

Itsenäinen patenttivaatimus 17 koskee polttoaineen lisäainetta, joka sisältää itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista koostumusta.

Itsenäinen patenttivaatimus 18 koskee polttoainetta, joka sisältää itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista koostumusta.

Valittajan esittämillä perusteilla asia tulee arvioitavaksi vain itsenäisen patenttivaatimuksen 1 osalta.

5.1 Keksinnön riittävä selitys

Valittaja on esittänyt, ettei tuotteen valmistusmenetelmää ole selkeästi kuvattu keksinnön selityksessä. Valittajan mukaan keksinnön selityksestä ei ilmene muun ohella raakamäntyöljyn valintaprosessi riittävän tarkasti ja esitetyt esimerkit osoittavat, että vaikka tislausparametrit ja raakamäntyöljy pysyvät samoina, tislauksen lopputuote ei aina täytä keksinnön mukaisia raja-arvoja. Valittaja on vielä esittänyt, että kysymyksessä olevan tuotteen koostumusta ei pysty määrittelemään itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetyn samennuspisteen avulla.

Arizona Chemical on esittänyt, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojan kohde on tuote, ei menetelmä, ja keksinnön selitysosassa esitetään riittävästi keinoja, joilla keksinnön mukaiseen koostumukseen päästään.

Markkinaoikeus toteaa, että esikysymyksenä arvioitaessa keksinnön riittävää selitystä on tässä asiassa esitettyjen väitteiden perusteella arvioitava itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojapiirin laajuus.

Markkinaoikeus toteaa, että eristetyistä rasvahapoista ei voida sinänsä päätellä, mikä niiden alkuperä on. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan siinä mainittu mäntyöljyrasvahappokoostumus on saatu tislaamalla siinä määriteltyä raakamäntyöljyä. Markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksen 1 mukaisella mäntyöljyrasvahappokoostumuksella on sellaisen tuotteen piirteet, joka tuote on saatu tislaamalla itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista raakamäntyöljyä.

Markkinaoikeus toteaa, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojan kohteena oleva mäntyöljyrasvahappokoostumus on määritelty koostumuksen rasvahappojen pitoisuuksien lisäksi myös koostumuksen samennuspisteen avulla. Koostumuksen samennuspiste ei siten pelkästään kuvaa koostumuksella saavutettavaa vaikutusta, vaan sen on katsottava olevan koostumusta kuvaava tekninen piirre.

Markkinaoikeus toteaa, että keksinnön selityksessä kuvataan keksinnön mukaisen koostumuksen valmistusmenetelmää varsin yksityiskohtaisesti, esimerkiksi kuvaamalla raakamäntyöljyn valintaprosessia, tislausprosessia ja samennuspisteen mittausmenetelmää. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus on myös varsin yksityiskohtaisesti määritelty ja alan ammattimies pystyy siten ilman kohtuutonta vaivaa valmistamaan rasvahappokoostumuksen ja tarkistamaan sisältyykö kyseinen koostumus keksinnön mukaisiin koostumuksiin vai ei.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että alan ammattimies voi selityksen perusteella ilman kohtuutonta vaivaa ja tutkimustyötä käyttää keksintöä ja valmistaa itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista mäntyöljyrasvahappokoostumusta.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että patentin selityksen kaikkien esimerkkien mukaiset koostumukset eivät ole kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisia.

Markkinaoikeus toteaa, että patentin haltija on rajoittanut patenttivaatimuksia patentin väitemenettelyssä. Tässä yhteydessä patenttivaatimuksia on rajoitettu siten, että kaikkien esimerkkien koostumukset eivät vastaa itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista koostumusta. Patentin selitystä ja siinä esitettyjä esimerkkejä kokonaisuutena tarkasteltaessa kyseistä seikkaa ei ole kuitenkaan pidettävä merkityksellisenä sen suhteen, voiko alan ammattimies selityksen perusteella käyttää keksintöä.

Valituksessa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös olisi kumottava. Valitus on näin ollen hylättävä.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

on pyytänyt valituslupaa ja valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen ja patentin FI 122428 kokonaisuudessaan.

Vaatimuksia on perusteltu muun ohella seuraavasti:

Patentti ei täytä patenttilain asettamia patentoitavuuden edellytyksiä. Keksintöä ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies pystyisi selitysosan perusteella käyttämään keksintöä.

Patentinhaltija Arizona Chemical on Suomessa rajoittanut patenttivaatimuksensa koskemaan vain sellaisia koostumuksia, jotka on valmistettu tietyn koostumuksen omaavasta mäntyöljystä käyttäen tislaamista.

Kun alkuperäinen patentti on kattanut kaikki mahdolliset kasvi- ja eläinperäiset öljyt ja koostumukset, jotka täyttävät patenttivaatimuksessa 1 luetellut parametrit, on patentin selitysosa edelleen laaja. Patentin selitysosan esimerkeistä yksikään ei osoita ammattimiehelle, miten rajoitetun patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus voidaan valmistaa.

Ammattimiehen tulisi itse päätellä, mitä ”kylmillä olosuhteilla” tarkoitetaan, valita tällä ohjeella erittäin vaihtelevasta materiaalista ”sopiva” raakamäntyöljy, ja päätellä, millainen tislaus soveltuisi tarkoitukseen, sekä mitata erilaisia tislauksen lopputuloksia useilla eri tavoilla valitakseen niistä vaatimuksen 1 mukaisen komposition. Esimerkkien lisäksi selitysosa sisältää paljon kohtia, jotka luovat epäselvyyksiä patentin laajuuden tulkintaan.

Ei riitä, että alan ammattimies osaa tislata raakamäntyöljyä, ja siten voi onnistua yrityksen ja erehdyksen kautta valmistamaan keksinnön mukaisen koostumuksen. Patentin tulee sisältää kuvaus siitä menetelmästä, jolla juuri tämä koostumus saadaan aikaan. Muussa tapauksessa keksinnön mukaiseen koostumukseen päätyminen aiheuttaa sellaista kohtuutonta vaivaa, joka muun muassa Patenttikäsikirjassa kielletään. Keksinnön riittävän täsmällinen kuvaaminen on ollut esillä myös useissa EPO:n ratkaisuissa.

Rajoituksen myötä määrittelemättömien rasvahappojen lukumäärä on laskenut vain hieman. Niitä on kuitenkin edelleen kohtuuton määrä. Tämä ilmenee julkaisusta Turkish Talloil (D12). Julkaisun taulukosta 9 voidaan nähdä, että tyypillinen raakamäntyöljy sisältää erittäin runsaasti erilaisia rasvahappoja.

Patentinhaltija on pyrkinyt esittämään, että määrittelemättä jääneet komponentit olisivat kaikki rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaleja aineita, kuten patenttivaatimuksessa 1 on määritelty, mutta pelkkien erilaisten rasvahappojen välillä on jo huomattavaa vaihtelua. Vaikka rasvahappokoostumus on saatu aikaan tislaamalla, voidaan luetella suuri määrä sellaisia rasvahappoja, jotka voivat olla läsnä patentin mukaisesti tuotetussa koostumuksessa, mutta joita ei ole patentissa määritelty.

Patentin selitysosassa ei siis ole kuvattu keinoja, joiden avulla ammattilainen voisi ilman kohtuutonta vaivaa päästä itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen lopputulokseen.

on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa katsonut, ettei markkinaoikeuden päätöstä ole syytä muuttaa, ja esittänyt tämän tueksi muun ohella seuraavaa:

Samaa keksintöä koskevassa hyödyllisyysmallia 9153 koskevassa päätöksessään korkein hallinto-oikeus on ottanut kantaa muun ohella keksinnön toisinnettavuuteen eli keksinnön kuvauksen selvyyteen. Koska patenttilain 8 §:n 2 momentti ja hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 6 §:n 2 momentti vastaavat toisiaan selityksen selvyyden osalta, korkeimman hallinto-oikeuden päätös on sovellettavissa tältä osin patenttiin.

Esillä olevan patentin keksintöä havainnollistavat esimerkit eivät täysin vastaa voimassa olevan patenttivaatimuksen 1 koostumusta. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä keksinnön käytettävyyden kannalta, koska ne eivät ole ristiriidassa keksinnön kuvauksen kanssa.

Toisin kuin valittaja esittää, keksinnön mukainen rasvahappokoostumus kuvataan selityksessä varsin yksityiskohtaisesti. Valittajan esittämän valintaprosessin lisäksi patentin selityksessä on kuvattu tislaamalla saadun rasvahappokoostumuksen valmistuksessa käytetyn raakamäntyöljyn edullisia erityyppisten rasvahappojen osuuksia.

Patentteja koskevan lainsäädännön perusteella ei ole velvoitetta poistaa selityksestä suojapiirin ulkopuolelle jääviä asioita. Patenttivaatimus kuitenkin määrittelee patentin suojapiirin.

Vaikka itsenäinen patenttivaatimus 1 ei määrittele kaikkia niitä mahdollisia rasvahappotyyppejä tai rasvahappoja, joita mäntyöljyrasvahappokoostumuksessa voi olla, yhdessä selitysosan kanssa on tarjolla tietoa ohjaamaan alan ammattimiestä toteuttamaan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 määrittelemä mäntyöljyrasvahappokoostumus.

selityksessä on katsottu, ettei valitusluvan myöntämiselle ole asiassa edellytyksiä, ja lausuttu valituksen johdosta muun ohella seuraavaa:

Korkein hallinto-oikeus on jo hyödyllisyysmallia 9153 koskevassa päätöksessään KHO 27.6.2018 taltionumero 3131 todennut, että alan ammattimies voi selityksen perusteella käyttää keksintöä. Kysymyksessä on nyt olennaisesti saman keksinnön toisinnettavuus olennaisesti saman selityksen pohjalta.

Patentin esimerkit eivät määrittele patentin suojapiiriä vaan ne havainnollistavat keksintöä. Ne eivät ole ristiriidassa keksinnön kuvauksen kanssa, vaikka patenttivaatimuksia onkin myöhemmin rajattu kattamaan vain keksinnön edullisia suoritusmuotoja. Lisäksi patentin esimerkit 1, 2 ja 4 kuvaavat esillä olevaa keksintöä.

Siihen, mikä merkitys on annettava esimerkeille, jotka jäävät rajoitetun patenttivaatimuksen suojan ulkopuolelle, on annettu korkeimman oikeuden päätös KKO 1984 II 117. Päätöksen mukaan vaatimuksista määräytyvän suojan ulkopuolelle jäävä osa patenttiselitystä jää patenttisuojan suhteen merkityksettömäksi.

Patenttivaatimuksen 1 perusteella on selvää, että koostumuksen kaikkien osien, joita ei ole patenttivaatimuksessa 1 yksityiskohtaisesti mainittu, tulee olla peräisin mäntyöljystä.

Selityksessä on myös esitetty, että keksinnön mukainen rasvahappokoostumus on valmistettavissa tislaamalla raakamäntyöljyä. Patentin selityksessä on nimenomaisesti määritelty, että ”mäntyöljyrasvahapot” tarkoittavat raakamäntyöljystä tislaamalla saatavia rasvahappoja.

Patenttilaki tai -asetus ei sisällä vaatimusta, jonka mukaan selityksessä tulisi esittää yksityiskohtaiset ohjeet, joissa jokainen mahdollinen prosessiparametri olisi esitetty.

on vastaselityksessään viitannut aikaisemmin esittämäänsä sekä esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Patenttilain 8 §:n ja patenttiasetuksen 17 §:n sekä patenttimääräysten 4 ja 13 §:n asettamat vaatimukset eivät toteudu, kun patenttivaatimuksen 1 mukaiset prosentit voidaan laskea eri tavoilla riippuen siitä, lasketaanko kunkin rasvahapon suhde kaikkiin rasvahappoihin vai koko koostumukseen, jossa on muun muassa hartsihappoja mukana.

Selitysosan riittävyyden tulkinnan tärkeys korostuu, koska patenttivaatimus 1 ei sisällä kaikkia niitä rajoituksia, jotka vaadittaisiin, jotta keksinnön suojapiirin rajojen tulkinta olisi mahdollista. Kyse on myös siitä, antaako patentin selitysosa ymmärtää, että koostumuksen tarkalla samennuspistearvolla olisi merkitystä.

Kun alan ammattimies on erottanut selityksestä ne piirteet, jotka jäävät patenttivaatimuksen 1 suojapiirin ulkopuolelle, tai joiden hän osaa määrittää jäävän sen ulkopuolelle, jäljelle jää entistä vähemmän tietoa, jonka perusteella hän pystyisi toistamaan keksinnön.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Valitus hylätään. Markkina-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Muilta osin valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna muilta osin ratkaisua valitukseen.

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä.

Patenttihakemuksen tulee patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Patentin selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.

Patenttiviranomaisen tulee patenttilain 25 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan väitteen johdosta kumota patentti, milloin patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Pykälän 3 momentin mukaan, jos patentinhaltija on väitekäsittelyn aikana muuttanut patenttia siten, ettei patentin pysyttämiselle voimassa muutetussa muodossa ole mitään 1 momentissa tarkoitettua estettä, tulee patenttiviranomaisen pysyttää patentti voimassa muutetussa muodossa.

Patenttilain 39 §:n mukaan patenttivaatimukset määräävät patenttisuojan laajuuden. Patenttivaatimusten käsittämiseksi voidaan selitystä käyttää apuna.

Keksinnön selitys saa patenttiasetuksen 17 §:n mukaan sisältää ainoastaan sellaista, mikä on tarpeen keksinnön selventämiseksi.

Arizona Chemical on hakemuksella 20022129 hakenut patenttia hakemuksessa kuvatulle rasvahappokoostumukselle ja sen käytölle. Hakemuksessa esitettyjä patenttivaatimuksia on ennen patentin FI 122428 myöntämistä täsmennetty koskemaan vaatimuksessa 1 kuvattua mäntyöljyrasvahappokoostumusta ja sen käyttöä ja Forchem Oyj:n väitteen johdosta edelleen kuvaamalla, että keksinnön mukainen koostumus saadaan tislaamalla rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaleja aineita sisältävää raakamäntyöljyä.

Asiassa on kiistatonta, että patentin selitystä ei ole rajoitettu vastaamaan hakemusmenettelyssä ja väitteen johdosta rajoitettuja patenttivaatimuksia. Tämä on johtanut siihen, että kaikki selityksen sovellusesimerkeissä kuvatut valmistusmenetelmät eivät johtaisi väitemenettelyssä rajoitettujen patenttivaatimusten mukaisiin koostumuksiin.

Patenttilain edellä selostetusta 39 §:stä ilmenee, että patenttisuojan laajuuden määrittävät patenttivaatimukset. Patentin haltija voi väitteen johdosta rajoittaa patenttivaatimuksia siten, että patentin suojapiiri supistuu, ja patentti voidaan patenttilain 25 §:n 3 momentin mukaan pysyttää näin rajoitettuna voimassa.

Patenttivaatimusten rajoittamisesta huolimatta patentin selityksen tulee lain 8 §:n 2 momentin mukaan olla niin selvä, että alan ammattilainen voi sen perusteella käyttää keksintöä. Patenttilaissa ei kuitenkaan aseteta sellaista edellytystä, että selitystä olisi muutettava rajoitettuja patenttivaatimuksia vastaavaksi.

Patenttiasetuksen 17 §:n patenttilain säännöksiä tarkentavan edellytyksen mukaan selitys saa sisältää ainoastaan sellaista, mikä on tarpeen keksinnön selventämiseksi. Säännöksen on tulkittava tarkoittavan alkuperäistä patenttihakemusta eikä tilannetta, jossa patenttivaatimuksia on myöhemmin supistettu. Viimeksi mainitussa tilanteessakin selitykseen saa asetuksen 19 §:n 4 momentin mukaan tehdä muutoksia ainoastaan, jos se on välttämätöntä patenttilain 8 §:n perusteella, eli jotta ammattimies voi selityksen perusteella käyttää keksintöä.

Edellä lausuttuun nähden patenttia FI 122428 ei tule kumota yksinomaan sillä perusteella, että patentin selitys sovellusesimerkkeineen sisältää myös sellaisia sovellusmuotoja, jotka on väitekäsittelyn yhteydessä rajoitettu patentin suojapiirin ulkopuolelle.

Asiassa ei ole myöskään perustetta katsoa, että patentin selityksen muuttaminen olisi ollut patenttiasetuksen 19 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla välttämätöntä tai tarpeellista sen varmistamiseksi, että ammattimies pystyy selityksen perusteella päätymään patenttivaatimuksen 1 kuvauskin huomioon ottaen sen mukaiseen mäntyrasvahappokoostumukseen.

Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen näiltä osin ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi, oikeusneuvokset Janne Aer, Petri Helander, Ari Wirén ja Antti Pekkala sekä yli-insinöörineuvokset Jyri Hämäläinen ja Kari Tammi. Asian esittelijä Kristina Björkvall.

Patentti- ja rekisterihallitus

Markkinaoikeus

1 Asian tarkastelun lähtökohdat

2 Sovellettavat oikeusohjeet

3 Kysymyksessä oleva keksintö

5 Asian arviointi

6 Johtopäätös

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Kimmo Mikkola, Petri Rinkinen, Krister Karlsson ja Timo Laakso.

Forchem Oyj

Arizona Chemicalin

1. Perustelut siltä osin kuin valituslupa on myönnetty

1.1 Kysymyksenasettelu

1.2 Sovellettavat oikeusohjeet

1.3 Patenttivaatimusten rajoittamisesta esitetty selvitys

1.4 Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

2. Valituslupahakemuksen hylkääminen muilta osin

Perustelut