KHO:2020:17 — Markanvändning och byggande

Stadsfullmäktige hade godkänt en detaljplaneändring vars syfte var att möjliggöra kompletteringsbyggande invid ett område som i generalplanen hade märkts som bebyggd kulturhistorisk miljö av nationellt värde.

Områdets kulturhistoriskt värdefulla byggnader hade i generalplaneändringen märkts med skyddsbeteckningen sr. I närheten av de skyddade byggnaderna och delvis på ett område som ingick i det gårdsområde dessa avgränsade hade i planen anvisats byggnadsyta för två högst fyra våningar höga och högst 1 450 kvadratmeter stora byggnader. Både de skyddade byggnaderna och nybyggena låg inom ett kvartersområde för bostads-, affärs-, kontors- och allmänna byggnader där den byggda miljöns säregenskaper skulle bevaras (ALY/s).

Det aktuella områdets kulturhistoriskt värdefulla byggnader hade anvisats i detaljplaneändringen. Frågan gällde i synnerhet det, om de skyddade byggnadernas gårdsområde i tillräcklig grad hade beaktats som en del av den helhet som den byggda miljön med särskilda värden utgjorde när anvisningen för nybyggena gjordes.

Det gårdsområde som de skyddade byggnaderna avgränsade hade inte enligt den utredning som erhållits något enskilt skyddsvärde men det hade betydelse som en del av den byggda miljöhelheten som de skyddade byggnaderna bildade. Gårdsområdets centrala särdrag hade i de utredningar som gjorts beskrivits med parkaktigt intryck, planteringar och gångar.

Det genom planeändringen möjliggjorda nybygget ändrade gårdsområdet som de skyddade byggnaderna avgränsade så att det blev mer instängt. Med vidare beaktande av de parkerings- och räddningsvägsarrangemang som sammanhängde med nybyggena och de områden som reserverats för cykeluppbevaring, kunde kvarterets grönområden uppskattas minska åtminstone något i förhållande till nuläget.

Gårdsområdet mellan de skyddade byggnaderna och nybyggena var i detaljplanekartan anvisat för planteringar. Enligt planebestämmelsen som gällde ALY/s-kvarterets gårdsområde skulle gårdsområdet planeras till en helhet avseende växtlighet, byggnader, placering av aktiviteter och gångvägar, och gårdsområdets parknatur skulle bevaras. I planebestämmelserna förutsattes också att gårdsområdet förverkligas samorganiserat så att det lilla gårdsområdets möjligheter utnyttjas och de behövliga aktiviteterna ordnas.

$b6

Markanvändnings- och bygglagen 9 § 1 och 2 mom., 50 § 1 mom. och 54 § 2 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Riitta Mutikainen, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen, Pekka Aalto och Monica Gullans. Föredragande Petri Hellstén.

Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt asemakaavan muutoksen, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa täydennysrakentamista yleiskaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi osoitetun alueen viereen.

Mainitun kohteen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset oli osoitettu asemakaavan muutoksessa suojeltaviksi merkinnällä sr. Suojeltavien rakennusten läheisyyteen ja osittain näiden rakennusten rajaamaan pihapiiriin kuuluvalle alueelle oli osoitettu rakennusalat kahdelle enintään nelikerroksiselle ja enintään 1 450 kerrosneliömetrin suuruiselle rakennukselle. Sekä suojellut rakennukset että uudisrakentaminen sijoittuivat asuin-, liike- ja toimisto- sekä yleisten rakennusten korttelialueelle, jossa rakennetun ympäristön ominaispiirteet tuli säilyttää (ALY/s).

Asiassa oli kysymys erityisesti siitä, oliko suojeltujen rakennusten piha-alueen merkitys osana erityisiä arvoja omaavan rakennetun ympäristön kokonaisuutta otettu riittävällä tavalla huomioon uudisrakentamista osoitettaessa.

Suojeltujen rakennusten rajaamalla piha-alueella ei saadun selvityksen perusteella ollut itsenäistä suojeluarvoa, mutta sillä oli kuitenkin merkitystä osana rakennusten muodostamaa rakennetun ympäristön kokonaisuutta. Piha-alueen keskeisiksi ominaispiirteiksi oli laadituissa selvityksissä todettu puistomainen ilme, istutukset ja reitit.

Kaavamuutoksen mahdollistama uudisrakentaminen muutti suojeltujen rakennusten rajaamaa piha-aluetta aikaisempaan nähden suljetummaksi. Kun lisäksi otettiin huomioon uudisrakentamiseen liittyvät pysäköinti- ja pelastustiejärjestelyt sekä polkupyörien säilytykseen varattavat alueet, korttelin viheralueiden voitiin arvioida ainakin vähäisesti supistuvan nykytilanteeseen verrattuna.

Suojeltujen rakennusten ja uudisrakennusten välinen piha-alue oli osoitettu kaavakartassa istutettavaksi alueeksi. ALY/s-korttelin piha-alueen toteuttamista koskevan kaavamääräyksen mukaan piha-alueet tuli suunnitella yhtenäiseksi kokonaisuudeksi niin kasvillisuuden, rakenteiden, toimintojen sijoittelun kuin kulkureittien osalta ja piha-alueen puistomainen luonne tuli säilyttää. Kaavamääräyksissä oli lisäksi muun ohella edellytetty, että piha-alue toteutetaan yhteisjärjestelynä pienen piha-alueen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja vaadittujen toimintojen järjestämiseksi.

$118

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 § 1 ja 2 momentti, 50 § 1 momentti ja 54 § 2 momentti

Päätös, jota valituslupahakemus ja valitus koskevat

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 4.5.2018 nro 18/0159/2

Asian aikaisempi käsittely

on 29.5.2017 (§ 52) hyväksynyt asemakaavamuutoksen 1. kaupunginosan korttelin 5 tonteille 11 ja 12 sekä katualueelle (Vanha Ortopedia). Kaavalla muodostuu 1. kaupunginosan korttelin 5 tontit 12, 13 ja 14 sekä katualuetta. Lisäksi on hyväksytty sitova tonttijako kaavamuutoksella muodostuville tonteille 13 ja 14.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, A:n valituksesta kumonnut kaupunginvaltuuston asemakaavan hyväksymistä koskevan päätöksen korttelin 5 tonttien 12 ja 13 osalta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Kaava-aluetta ja kaavaa koskeva selvitys

Kaavamuutosalue on noin 1,3 hehtaarin suuruinen ja se sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa rajautuen Cygnaeuksenkatuun, Hannikaisenkatuun, Vaasankatuun ja asuinkerrostalojen korttelialueeseen. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kortteliin täydennysrakentamista, mikä soveltuu rakennettuun kulttuuriympäristöön. Tarkoituksena on jakaa korttelialue toimintojen mukaisesti eri tonteiksi ja muuttaa käyttötarkoitusta mahdollistamaan korttelialueen kehittäminen julkisten toimintojen lisäksi myös asuinkäyttöön.

$11b

Piha-alueen puistomainen luonne tulee säilyttää. Piha-alueet tulee toteuttaa yhteisjärjestelynä pienen piha-alueen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja vaadittujen toimintojen (leikki- ja oleskelualueet, jätehuolto sekä pelastustiet) järjestämiseksi. ALY/s-korttelissa leikki- ja oleskelualueita tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100 asuinkerrosalaneliö-metriä kohti. Leikki- ja oleskelualueiden riittävyystarkastelua ei tehdä tonttikohtaisesti vaan koko ALY/s-korttelialueelta tonttirajojen estämättä (piha-alueiden yhteisjärjestely). ALY/s-korttelissa tontille 13 tulee istuttaa vähintään viisi suurikokoista puuntainta. Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää kohteen vaatimustason mukainen pihasuunnitelma. Pihasuunnitelman laatijan tulee olla ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema-arkkitehti tai suunnitteluhortonomi. Kaavassa on annettu lisäksi määräyksiä autojen ja polkupyörien pysäköintipaikoista.

$11c

Ajoyhteys suunnittelualueelle on Vaasankadulta sekä Cygnaeuksenkadulta. Vaasankadulla liikennettä on noin 7 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Cygnaeuksenkadulla noin 4 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan autopaikkojen kokonaismäärä tulee kaavamuutoksella vähenemään 16 paikalla. Liikennesuoritteiden määrä Vaasankadulle on nykytilanteessa suurempi kuin asemakaavamuutoksen toteuttamisen mahdollistamassa tilanteessa.

Suunnittelualue on Keski-Suomen maakuntakaavan mukaista keskustatoimintojen aluetta (C). Vanha Ortopedia on maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Jyväskylän 25.11.2016 voimaan tulleessa yleiskaavassa suunnittelualue on strategista keskustatoimintojen aluetta (C). Kaavamerkinnän kuvauksen mukaan alueen täydennysrakentamisen tulee tukeutua olemassa olevaan kulttuuriympäristöön ja siinä tulee ottaa huomioon moderni rakennusperintö. Vanhan Ortopedian rakennukset on osoitettu suojeltaviksi myös alueella voimassa olevassa asemakaavassa.

$11d

Kaavoittajan vastineissa on todettu, että uusien rakennusten rakentaminen pääosin nykyisen pysäköintialueen päälle vähentää vihreää piha-aluetta vain noin 100 m

. ALY/s-merkinnällä velvoitetaan säilyttämään rakennetun ympäristön ominaispiirteet alueella sijaitsevien rakennusten ja piha-alueiden muodostaessa maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön.

Jyväskylän Vanhan Ortopedian rakennushistoriaselvityksen 2014 (Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy) mukaan Vanhan Ortopedian korttelin rakennuskanta on kerroksellista. Asemapiirroksessa vuodelta 1888 piha-alueella on puistomainen ilme. 1950-luvun korjaussuunnitelmissa on esitetty pihan reitit ja toiminnot. 1970-luvun lopussa pihasta purettiin useita rakennuksia ja tilalle rakennettiin virastotalo. Virastotalon alle jäi sairaalan hyötypuutarha-alue. Säilynyt puistoinen piha oli merkittävä osa sairaalaympäristöä sairaalatoiminnan loppumiseen saakka. Pihan nykyinen asu on pääosin 1990-luvun korjausten mukainen. Pysäköintialue on rajattu muusta pihasta puisella aidalla. Keskellä tonttia on säilynyt istutusten ja kulkureittien avulla puistomainen ilme. 1990-luvulla kaadettujen suurten puiden tilalle on istutettu uusia. Puistomainen ilme on suositeltu säilytettäväksi. Selvitykseen sisältyy runsaasti valokuvia myös piha-alueesta eri aikakausina.

Keski-Suomen museon modernin rakennusperinnön inventoinnissa 2012 — 2014 on tarkasteltu Vanhan Ortopedian korttelia osana eräitä muita Jyväskylän Yläkaupungin kortteleiden kokonaisuutta. Yläkaupunki on todettu arkkitehtonisesti ja historiallisesti yhtenäiseksi ja ainutlaatuiseksi kantakaupunkiympäristöksi.

Asemakaavakartan perusteella uudisrakennukset sijoittuisivat lähimmillään 6 — 8 metrin etäisyydelle suojelluista rakennuksista. Piha-alueen leveys suojelluista rakennuksista tontin 12 rajalle on noin viisi metriä. Tontin 13 piha-alueen istutettavaa aluetta on noin 25×50 metrin alalla, mutta tästä osan peittävät rakennukset. Uudisrakennusten välissä oleva kansipiha on keskimäärin 15×20 metrin suuruinen. Havainnekuvan perusteella sen keskelle on suunniteltu polkupyörien säilytyspaikka (40 paikkaa).

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 5 § ja 12 § ovat tavoitesäännöksiä, joihin ei voi menestyksellisesti vedota kaavapäätöksen kumoamiseksi.

Asiassa on riidatonta, että Vanhan Ortopedian rakennuksilla on merkittävää rakennus- ja kulttuurihistoriallista arvoa ja että varsinaisten rakennusten suojelumerkinnät ovat tässä suhteessa riittävät. Hallinto-oikeuden arvioitavana on se, onko Vanhan Ortopedian suojeluarvot otettu riittävästi huomioon asemakaavan mukaista uudisrakentamista osoitettaessa.

Saadun selvityksen perusteella Vanhan Ortopedian rakennuksia ympäröivällä piha-alueella on erityistä merkitystä rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuden kannalta. Piha-alueeseen ei kuitenkaan kohdistu nimenomaisia suojelumerkintöjä.

$11f

Kun kaava tulee kumotuksi edellä olevalla perusteella, hallinto-oikeus ei ota kantaa muihin valitusperusteisiin.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maankäyttö- ja rakennuslaki 54 § 1 momentti

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007)

Kuntalaki 147 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Jyväskylän kaupunginhallitus on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen ja valitus hylätään. Korkeimman hallinto-oikeuden on toimitettava asiassa katselmus.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

On kiistatonta, että Vanhan Ortopedian rakennuksilla on merkittävää rakennus- ja kulttuurihistoriallista arvoa. Myös rakennusten sisäpihalla on merkitystä osana rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuutta. Piha-alueeseen ei kuitenkaan kohdistu nimenomaisia suojelumerkintöjä.

Rakennushistoriaselvityksessä piha-alueen ominaispiirteiksi on tunnistettu piha-alueen puistomainen luonne sekä istutukset ja reitit. Nämä piha-alueen piirteet on määrätty kaavassa säilytettäväksi koko piha-alueella. Asemakaavassa on tässä tarkoituksessa edellytetty korttelin kiinteistöjen välistä yhteisjärjestelyä, jolla turvataan eri tonteille sijoittuvaksi osoitetun yhteisen pihan toteutuminen. Korttelin 5 tonteille 12 ja 13 on asemakaavassa osoitettu sama pääkäyttötarkoitus eli asuin-, liike- ja toimisto- sekä yleisten rakennusten korttelialue.

Voimassa olevassa asemakaavassa istutettavaa piha-aluetta on noin 1 800 m

ja kaavaehdotuksessa noin 1 625 m

. Jos piha-alueen viheralueiden muutosta tulkitaan siten, että myös kansipiha otetaan tarkasteluun mukaan, kasvavat piha-alueen viheralueet kaavamuutoksella yli 100 m

nykytilanteeseen verrattuna.

Vanhan Ortopedian alueelle osoitettu täydennysrakentaminen edustaa sijoittelultaan ja mitoitukseltaan maltillista ja harkittua modernia rakentamisen ratkaisua, joka ei ole ristiriidassa arkkitehtonisesti tasokkaan kerrostaloalueen arvojen tai rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymisen kanssa. Kaavamuutoksella osoitetut uudisrakentamisen rakennusalat sekä muut piha-alueen laajuuteen ja toteuttamiseen liittyvät kaavamerkinnät ja määräykset ovat yhdessä riittävät ohjaamaan piha-alueen suunnittelua piha-alueen asemakaavassa tunnistetut arvot säilyttävällä tavalla.

Asemakaavamuutoksen pääsisältönä on ollut uudisrakentamisen osoittaminen kyseiselle kaava-alueelle. Hallinto-oikeuden voimaan jättämä loppuosa asemakaavasta ei muodosta tarkoituksenmukaista kokonaisuutta, eikä kyseisenlaiselle voimaan jätetylle asemakaavanmuutokselle ole yksinään tarvetta.

Katselmus on tarpeen piha-alueen luonteen selvittämiseksi ja havainnoimiseksi.

A on antanut selityksen, jossa hän on uudistanut hallinto-oikeudelle esittämänsä perusteet sekä vaatinut ensisijaisesti valituslupahakemuksen ja toissijaisesti valituksen hylkäämistä. Hän on lisäksi vaatinut, että Jyväskylän kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden päätös asiassa on oikea, eikä sitä tule muuttaa. Kahden nelikerroksisen kerrostalon rakentaminen 2 391 m

:n suuruiselle tontille hävittäisi Vanhan Ortopedian rakennusten piha-alueen maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvot, koska asemakaavan mukainen rakentaminen muuttaisi piha-alueen luonnetta aiempaan nähden selvästi. Asemakaavan muutoksessa ei ole huomioitu Museoviraston antamia lausuntoja.

on antanut vastaselityksen, jossa se on muun ohella vaatinut A:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

1. Jyväskylän kaupunginhallituksen vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

2. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen.

Korkein hallinto-oikeus ottaa välittömästi tutkittavakseen A:n valituksen siltä osin kuin hallinto-oikeus ei ole siitä lausunut. Valitus Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksestä hylätään.

3. A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Perustelut

Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi Jyväskylän kaupunginhallitus on pyytänyt katselmuksen toimittamista, sekä asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.

Hallinto-oikeus on kumonnut asemakaavan korttelin 5 tonttien 12 ja 13 osalta rakennetun ympäristön vaalimista koskevan asemakaavan sisältövaatimuksen vastaisena. Asiassa on Jyväskylän kaupunginhallituksen valituksen johdosta ratkaistavana, onko asemakaava kumotuilta osin lainvastainen hallinto-oikeuden päätöksessä mainituilla perusteilla. Kysymys on erityisesti siitä, onko suojeltujen rakennusten piha-alueen merkitys osana erityisiä arvoja omaavan rakennetun ympäristön kokonaisuutta otettu riittävällä tavalla huomioon uudisrakentamista osoitettaessa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 50 §:n 1 momentin mukaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.

Asemakaavamuutoksella on osoitettu korttelin 5 tonteille 12 ja 13 asuin-, liike- ja toimisto- sekä yleisten rakennusten korttelialue, jossa rakennetun ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää (ALY/s). Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kortteliin täydennysrakentamista. Kaavamuutoksella on lisäksi laajennettu kaava-alueen rakennusten käyttötarkoitusta sallimalla kaava-alueen käyttäminen julkisten toimintojen lisäksi myös asuin-, toimisto- ja liikerakentamiseen.

Kaavan mukaisella tontilla 12 sijaitsevat vuosina 1888 ja 1901 valmistuneet Vanhan Ortopedian kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Rakennuksiin kohdistuu kaavassa suojelumääräys sr. Tontille 13 on osoitettu rakennusalat kahdelle nelikerroksiselle ja enintään 1 450 kerrosneliömetrin suuruiselle rakennukselle. Kaavamääräysten mukaan rakennusten ja rakennelmien tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusuhtaisia sekä väreiltään ja muotokieleltään kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön sopivia.

Tonttien 12 ja 13 rakennusten keskelle muodostuva sisäpiha on osoitettu istutettavaksi alueeksi. Piha-alueita koskevissa kaavamääräyksissä on määrätty muun muassa, että ALY/s-korttelissa piha-alueet tulee suunnitella yhtenäiseksi kokonaisuudeksi niin kasvillisuuden, rakenteiden, toimintojen sijoittelun kuin kulkureittien osalta ja että piha-alueen puistomainen luonne tulee säilyttää. Piha-alue on lisäksi edellytetty toteutettavaksi yhteisjärjestelynä pienen piha-alueen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja vaadittujen toimintojen järjestämiseksi. Tontille 13 on kaavamääräyksen mukaan istutettava vähintään viisi suurikokoista puuntainta. Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata.

Jyväskylän yleiskaavassa suunnittelualue on strategista keskustatoimintojen aluetta (C). Kaavamerkinnän kuvauksen mukaan alueen täydennysrakentamisen tulee tukeutua olemassa olevaan kulttuuriympäristöön ja siinä tulee ottaa huomioon moderni rakennusperintö. Vanhan Ortopedian rakennukset on osoitettu yleiskaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi. Merkintää koskevan kaavamääräyksen mukaan aluetta tai kohdetta koskevissa toimenpiteissä, alueen tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Aluetta tai kohdetta koskevissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaisia (Museovirasto tai maakuntamuseo).

$12b

Keski-Suomen museon Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventoinnissa 2012 — 2014 on tarkasteltu Vanhan Ortopedian korttelia osana eräitä muita Jyväskylän Yläkaupungin kortteleiden kokonaisuutta. Ns. Yläkaupungin kortteleiden on katsottu muodostavan pääosin 1950- ja 1960-luvuilla rakennetuista asuinkerrostaloista koostuvan niin toiminnallisesti kuin yleisilmeensäkin kannalta yhtenäisen ja edustavan kokonaisuuden. Inventoinnissa on huomionarvoisena seikkana mainittu ruutukaava-alueen ainoat säilyneet puutalokaupungin jäänteet kortteleissa 4 ja 5. Yläkaupunki on todettu arkkitehtonisesti ja historiallisesti yhtenäiseksi ja ainutlaatuiseksi kantakaupunkiympäristöksi.

Museovirasto on kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa 15.3.2016 esittänyt muutoksia uudisrakentamisen sijoitteluun ja massoitteluun, jotta tulevat rakennukset sopisivat riittävällä tavalla arvokkaaseen ympäristöön. Lausunnossa on edelleen todettu, että sairaalakäyttöön rakennettujen entisten ortopediarakennusten edelleen puistomainen piha on ollut merkittävä osa ympäristöä aina sairaalatoiminnan loppumiseen asti, ja piha muodostaa siten kokonaisuuden suojeltujen rakennusten kanssa. Vanhaa Ortopediaa ympäristöineen koskeva /s-merkintä viestii tavoitteesta säilyttää pihan arvot, minkä kanssa kaavaratkaisu on osittain ristiriidassa. Esitetty uudisrakentaminen tekee pihasta ahtaan oloisen. Kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa 30.1.2017 Museovirasto on esittänyt pihan yhtenäisyyden turvaamista lyhentämällä läntistä uudisrakennusta kaakkoispäädystään, jolloin myös suojellun ortopediarakennuksen asema pihalta avautuvissa näkymissä tulisi paremmin huomioiduksi.

$12c

Kaava-aineistoon sisältyy laaja havainnekuvamateriaali, jossa on tarkasteltu uudisrakennusten soveltumista kaupunkikuvaan ja Vanhan Ortopedian rakennusten pihapiiriin.

Asemakaavan muutoksella on osoitettu täydennysrakentamista samaan kortteliin alueella voimassa olevassa yleiskaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi osoitettujen Vanhan Ortopedian rakennusten kanssa siten, että Vanhan Ortopedian rakennukset ja kaavamuutoksessa osoitetut kaksi uudisrakennusta muodostavat yhdessä asuin-, liike- ja toimisto- sekä yleisten rakennusten korttelialueen (ALY/s), jossa rakennetun ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää.

Vanhan Ortopedian kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset on osoitettu kaavamuutoksessa suojeltaviksi merkinnällä sr. Rakennusten rajaamalla piha-alueella ei saadun selvityksen perusteella ole itsenäistä suojeluarvoa, mutta sillä on kuitenkin merkitystä osana rakennusten muodostamaa rakennetun ympäristön kokonaisuutta. Piha-alueen keskeisiksi ominaispiirteiksi on laadituissa selvityksissä todettu puistomainen ilme, istutukset ja reitit.

Kaavamuutoksen mahdollistama uudisrakentaminen sijoittuu pääosin nykyisellään maantasopysäköintiin käytettävälle alueelle, mutta osin myös Vanhan Ortopedian rakennusten reunustamalle piha-alueelle. Keskelle ALY/s-korttelia sijoittuvan uudisrakennuksen rakennusalan etäisyys Vanhan Ortopedian rakennuksista on kaavakartan perusteella vähimmillään 6 — 8 metriä. Uudisrakentaminen muuttaa siten Vanhan Ortopedian rakennusten rajaamaa piha-aluetta aikaisempaan nähden suljetummaksi. Kun lisäksi otetaan huomioon uudisrakentamiseen liittyvät pysäköinti- ja pelastustiejärjestelyt sekä polkupyörien säilytykseen varattavat alueet, korttelin viheralueiden voidaan arvioida ainakin vähäisesti supistuvan nykytilanteeseen verrattuna.

Vanhan Ortopedian rakennusten ja uudisrakennusten välinen piha-alue on osoitettu kaavakartassa istutettavaksi alueeksi. ALY/s-korttelin piha-alueen toteuttamista koskevan kaavamääräyksen mukaan piha-alueet tulee suunnitella yhtenäiseksi kokonaisuudeksi niin kasvillisuuden, rakenteiden, toimintojen sijoittelun kuin kulkureittien osalta ja piha-alueen puistomainen luonne tulee säilyttää. Kaavamääräyksissä on lisäksi muun ohella edellytetty, että piha-alue toteutetaan yhteisjärjestelynä pienen piha-alueen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja vaadittujen toimintojen järjestämiseksi.

$12e

Edellä lausuttu huomioon ottaen hallinto-oikeuden ei olisi A:n valituksen johdosta tullut kumota kaupunginvaltuuston päätöstä lainvastaisena. Hallinto-oikeuden päätös on näin ollen Jyväskylän kaupunginhallituksen valituksesta kumottava ja A:n valitus on tältä osin hylättävä.

Enemmän viivästyksen välttämiseksi A:n hallinto-oikeudelle tekemä valitus on syytä ottaa välittömästi ratkaistavaksi siltä osin kuin hallinto-oikeus ei ole valitusperusteista lausunut.

A on esittänyt valituksessaan hallinto-oikeudelle, että liikennemääriä arvioitaessa ei ole otettu huomioon Keski-Suomen keskussairaalan muuttumista raskaan päivystyksen sairaalaksi eikä tästä aiheutuvaa hälytysajoneuvoliikenteen lisääntymistä Vaasankadulla. Valituksessa on lisäksi esitetty, että uudisrakennus tulisi osaltaan hankaloittamaan Vaasankadun liikenteen sujuvuutta ja että muutokset liikenteen sujuvuuteen on arvioitu väärin.

Ajoyhteys suunnittelualueelle on kaavaselostuksen mukaan Vaasankadulta sekä Cygnaeuksenkadulta. Vaasankadulla liikennettä on noin 7 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Cygnaeuksenkadulla noin 4 200 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Kaavaselostuksessa esitetyn vaikutusten arvioinnin perusteella kaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset ovat vähäiset. Maltillinen täydennysrakentaminen varsin vilkkaasti liikennöidyn liikenneverkon tuntumassa ei olennaisesti muuta alueen liikennesuoritteiden määrää tai aiheuta muutenkaan liikenteen sujuvuudelle erityisen haitallisia tai tuntuvia vaikutuksia. Kokonaisliikennöinnin määrä tulee kaavamuutoksen myötä pienenemään nykyisestä. Uudisrakentamisen aiheuttama liikennemäärä on arvioitu minimaaliseksi suhteessa Vaasankadun kokonaisliikennemäärään, eikä sen katsota hankaloittavan Vaasankadun liikenteen sujuvuutta.

Kaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset on selvitetty kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioon ottaen riittävällä tavalla. Kaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset jäävät saadun selvityksen perusteella vähäisiksi, ja kaavamuutoksen voidaan katsoa luovan asemakaavan sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla edellytykset liikenteen järjestämiselle ja turvalliselle elinympäristölle. Kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamiselle lainvastaisena ei siten ole perusteita myöskään hallinto-oikeudelle esitetyn kaavamuutoksen liikenteellisiä vaikutuksia koskevan valitusperusteen johdosta.

Kaupunginvaltuuston päätös ei ole ollut lainvastainen hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyillä perusteilla. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen ja kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeudelle tehty valitus on hylättävä. Kaupunginvaltuuston päätös asemakaavan muutoksen hyväksymisestä jää siten kaikilta osin voimaan.

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole velvoitettava maksettavaksi korvausta selityksen antamisesta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen, Pekka Aalto ja Monica Gullans. Asian esittelijä Petri Hellstén.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto

Hämeenlinnan hallinto-oikeus

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Eija Mäkelä (eri mieltä), Elina Tanskanen, joka on myös esitellyt asian, ja Virpi Juujärvi.

2.1 Kysymyksenasettelu korkeimmassa hallinto-oikeudessa

2.2 Sovellettavat säännökset

2.3 Kaava-alue ja kaavassa osoitettu maankäyttö

2.4 Oikeudellinen arviointi rakennettua ympäristöä koskevan asemakaavan sisältövaatimuksen osalta

2.5 Muut valitusperusteet

Lopputulos

1. Katselmuksen toimittaminen

2. Pääasiaratkaisu

3. Oikeudenkäyntikulut