KHO:2020:49 — Lastensuojelu
Förvaltningsdomstolen hade lämnat B:s och C:s besvär utan prövning. Domstolen ansåg att ändringssökandena inte som representanter för en privat barnskyddsanstalt hade rätt att söka ändring i tjänsteinnehavarens beslut om att ändra platsen för vård utom hemmet. Enligt den utredning som högsta förvaltningsdomstolen hade erhållit i ärendet hade A:s vård utom hemmet ordnats som familjevård i...
6 min de lecture · 1 275 mots
Förvaltningsdomstolen hade lämnat B:s och C:s besvär utan prövning. Domstolen ansåg att ändringssökandena inte som representanter för en privat barnskyddsanstalt hade rätt att söka ändring i tjänsteinnehavarens beslut om att ändra platsen för vård utom hemmet.
Enligt den utredning som högsta förvaltningsdomstolen hade erhållit i ärendet hade A:s vård utom hemmet ordnats som familjevård i ett professionellt familjehem. B och C hade med stöd av 89 § 1 mom. 4 punkten i barnskyddslagen i sin egenskap av familjevårdare i det professionella familjehemmet som omedelbart före beredningen av ärendet har svarat för barnets vård och fostran rätt att söka ändring i det beslut som under den tid omhändertagandet varade hade gjorts om att ändra platsen för vård utom hemmet.
Förvaltningsdomstolens beslut upphävdes och ärendet återförvisades till förvaltningsdomstolen för ny prövning.
Barnskyddslagen 49 § 2 mom., 56 §, 89 § 1 mom. 4 punkten
Familjevårdslagen 4 §
Lagen om privat socialservice 7 § 1 mom.
Ärendet har avgjorts av justitieråden Anne E. Niemi, Janne Aer, Petri Helander, Toomas Kotkas och Ari Wirén. Föredragande Milla Wartiovaara.
Hallinto-oikeus oli jättänyt B:n ja C:n valituksen A:n sijaishuoltopaikan muuttamisesta tutkimatta, koska se oli katsonut, että valittajilla ei yksityisen lastensuojelulaitoksen edustajina ollut oikeutta hakea muutosta sijaishuoltopaikan muuttamista koskevaan viranhaltijan päätökseen.
Korkeimman hallinto-oikeuden saaman selvityksen mukaan A:n sijaishuolto oli järjestetty perhehoitona ammatillisessa perhekodissa. B:llä ja C:llä oli lastensuojelulain 89 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla lapsen hoidosta ja kasvatuksesta välittömästi ennen päätöksen tekemistä vastanneina ammatillisen perhekodin perhehoitajina ollut oikeus hakea muutosta huostaanoton aikana tehtyyn sijaishuoltopaikan muuttamista koskevaan päätökseen.
Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.
Lastensuojelulaki 49 § 2 momentti, 56 §, 89 § 1 momentti 4 kohta
Perhehoitolaki 4 §
Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 7 § 1 momentti
Päätös, jota valitus koskee
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 20/0074/1 31.01.2020
Asian aikaisempi käsittely
on 14.11.2019 päätöksellään numero 2019 186 muuttanut
:n sijaishuoltopaikan Perhekoti
:stä
:n ja
:n sijaisperheeseen
:n kaupunkiin. Päätös on pantu lastensuojelulain 91 §:n nojalla välittömästi täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
ja
ovat yhteisellä valituksellaan valittaneet johtavan sosiaalityöntekijän päätöksestä hallinto-oikeuteen. He ovat vaatineet, että
sijoitetaan takaisin
:n perheeseen, jossa hän on ollut sijoitettuna neljän kuukauden ikäisestä lähtien.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt
:n valituksen tutkimatta.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Lastensuojelulain 89 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista koskevaan päätökseen saavat hakea itsenäisesti muutosta lapsen vanhempi ja huoltaja sekä henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut.
:n sijaishuoltopaikka on muutettu Perhekoti
-nimisestä yksityisestä lastensuojelulaitoksesta sijaisperheeseen. Muutoksenhakuoikeutta koskeva lastensuojelulain säännös huomioon ottaen
:llä ja
:llä ei kyseisen laitoksen edustajina ole oikeutta hakea muutosta sijaishuoltopaikan muuttamista koskevaan viranhaltijan päätökseen. Näin ollen valitus on jätettävä tutkimatta.
Lastensuojelulaki 89 § 1 momentti 4 kohta
Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 51 § 2 momentti
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
ovat yhteisellä hakemuksellaan pyytäneet lupaa saada valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä. He ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Heidän valituksensa viranhaltijan päätöksestä muuttaa sijaishuoltopaikka on tutkittava ja viranhaltijan päätös kumottava.
ovat esittäneet vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:
Muutoksenhakijat ovat lastensuojelulain 42 §:ssä (oikeastaan lastensuojelulain 89 §:n 1 momentin 4 kohdassa) tarkoitettuja henkilöitä, jotka ovat välittömästi ennen päätöksen tekemistä vastanneet lapsen hoidosta ja huolenpidosta.
Hallinto-oikeus ei ole tutkinut valitusta, koska se on virheelliseesti pitänyt Perhekoti
:tä yksityisenä lastensuojelulaitoksena. Muutoksenhakijoilla ei ole lastensuojelulaitosta eivätkä he ole tällaisen laitoksen edustajia. Ammatillinen perhekoti on perhehoitoa, joka toimii perhehoitoluvalla. Muutoksenhakijat ovat oikeudellisesti perhehoitajien asemassa. Ammatillinen perhekoti on myös yksityiskoti, jossa muutoksenhakijat ovat asuneet lapsen kanssa samassa taloudessa ympärivuorokautisesti.
Kysymys on pienen lapsen elämään liittyvästä ratkaisusta, jolla on suuri merkitys koko hänen tulevaisuuttaan ajatellen. Kysymys on myös lapsen perusoikeudesta säilyttää hänelle tärkeät ja läheiset ihmissuhteet.
ovat toimittaneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle pyynnöstä lisäselvityksenä aluehallintoviraston päätöksen yksityisen ympärivuorokautisten sosiaalipalvelujen tuottamista koskevan luvan muuttamisesta vuodelta 2017, Perhekoti
:n kaupungin välillä joulukuussa 2015 tehdyn sopimuksen lastensuojelun sijaishuollon palveluista, sekä selvityksen Perhekoti
:ssä vuosina 2017‒2019 hoidettujen lasten lukumääristä ja palkatuista työntekijöistä.
Edellä todetusta lisäselvityksestä ilmenee muun ohella, että Perhekoti
:llä on yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 §:n mukainen aluehallintoviraston myöntämä lupa tuottaa yksityisiä ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja ammatillisena perhekotina.
toimii Perhekoti
:n vastuuhenkilönä ja toimintayksikön vastaavana.
ovat toimineet perhekodin vanhempina. Heidän lisäkseen perhekodissa on vuosien 2017‒2019 aikana toiminut enintään 1,5 ulkopuolista työntekijää.
on antanut selityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:
Valittajien esittämien selvitysten perusteella heillä on yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukainen ammatillinen perhekoti, joka antaa perhehoitolain 4 §:n mukaan perhehoitoa. Perhekoti
ei ole lastensuojelulain 57 §:n mukainen lastensuojelulaitos, joten hallinto-oikeuden ratkaisu jättää valitus tutkimatta vaikuttaa virheelliseltä.
ei ole korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioiden varattu tilaisuutta vastaselityksen antamiseen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii valituksen.
Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.
Perustelut
Lastensuojelulain 56 §:n mukaan perhehoitoon sovelletaan, mitä perhehoitolaissa (263/2015) säädetään.
Lastensuojelulain 57 §:n mukaan lastensuojelulaitoksia, joissa voidaan järjestää tässä laissa tarkoitettua lapsen sijaishuoltoa sekä 37 §:ssä tarkoitettu sijoitus avohuollon tukitoimena, ovat lastenkodit ja koulukodit sekä muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset.
Lastensuojelulain 89 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan lapsen vanhempi ja huoltaja, sekä henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, saavat hakea itsenäisesti muutosta asioissa, jotka koskevat 43 §:n 3 momentissa tarkoitettua huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista.
7 §:n 1 momentin mukaan yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan, joka jatkuvasti tuottaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on saatava lupaviranomaiselta lupa palvelujen tuottamiseen ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista.
Hallituksen esityksessä HE 252/2006 vp lausutaan lastensuojelulain 89 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa muun ohella seuraavaa:
$114
Hallituksen esityksessä HE 256/2014 lausutaan perhehoitolain 4 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa muun ohella seuraavaa:
Sisällöllisesti ammatillinen perhekoti on jo aiemmin ollut määritelty, mutta ei tällä nimellä. Ammatillinen perhehoito ja ammatillinen perhekoti ovat kuitenkin yleisesti käytössä olevia nimityksiä kyseiselle hoitomuodolle.
Asiakirjoista saatu selvitys
on ollut sijoitettuna sijaishuoltoon Perhekoti
:hen vuodesta 2017 lähtien siihen saakka, kun hänen sijaishuoltopaikkansa muutettiin Perhekoti
:n sijaisperheeseen.
Muutoksenhakijoiden toimittamien selvitysten mukaan Perhekoti
:lle on myönnetty yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 §:n mukainen lupa tuottaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja perhehoitolain 4 §:ssä tarkoitettuna ammatillisena perhekotina.
on toiminut ammatillisen perhekodin vastuuhenkilönä.
ovat olleet
:n perhehoitajia sijaishuoltopaikan muuttamiseen asti.
Oikeudellinen arviointi
Hallinto-oikeus on katsonut, että Perhekoti
on yksityinen lastensuojelulaitos, eikä
:llä siten ole lastensuojelulain 89 §:n 1 momentin 4 kohdan säännös huomioon ottaen ollut kyseisen laitoksen edustajana oikeutta hakea muutosta sijaishuoltopaikan muuttamista koskevaan viranhaltijan päätökseen.
Saadun selvityksen mukaan
:n sijaishuolto Perhekoti
:ssä on järjestetty lastensuojelulain 56 §:n viittaussäännöksessä tarkoitettuna perhehoitona perhehoitolain 4 §:n mukaisessa ammatillisessa perhekodissa. Perhekoti
ei siten ole lastensuojelulain 57 §:ssä tarkoitettu lastensuojelulaitos.
Ammatillinen perhekoti toimii perhehoitolain esitöiden (HE 256/2014 vp, s. 23) mukaan lähtökohdiltaan kuten tavanomainen perhekoti, mutta siltä edellytetään tavallista perhekotia vahvempaa koulutuksen tuomaa osaamista. Kodinomaisuus on olennaista myös ammatillisessa perhekodissa.
ovat toimineet välittömästi sijaishuoltopaikan muuttamista edeltävänä aikana ympärivuorokautisesti
:n perhehoitajina ammatillisessa perhekodissa, joka on samalla ollut heidän yksityiskotinsa. Heillä on, kun erityisesti otetaan huomioon lastensuojelulain esitöissä (HE 252/2006 vp, s. 202) perhehoitajien muutoksenhakuoikeudesta lausuttu, lastensuojelulain 89 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla ammatillisen perhekodin perhehoitajina oikeus hakea muutosta huostaanoton aikana tehtyyn sijaishuoltopaikan muuttamista koskevaan päätökseen.
Koska hallinto-oikeus on jättänyt valituksen tutkimatta, hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja asia on palautettava hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Janne Aer, Petri Helander, Toomas Kotkas ja Ari Wirén. Asian esittelijä Milla Wartiovaara.
H:n kuntayhtymän johtava sosiaalityöntekijä
A
D
E
F
G
B
C
Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Eija Mäkelä, Eriikka Kaipiainen ja Ari Koskinen. Esittelijä Inkeri Ylitalo.
H:n kuntayhtymän lastensuojelu
Muutoksenhakijoille
Lastensuojelulain
Perhehoitolain
Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain
Asiassa merkitykselliset säännökset ja niiden esitöitä
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...