KHO:2020:92 — Markanvändning och byggande

Den av markägaren uppgjorda stranddetaljplanen utgjordes av delområde A och delområde B. Avståndet mellan delområdena var 20 km. Delområde A låg inom ett strandgeneralplaneområde med rättsverkan. För delområde B fanns ingen generalplan med rättsverkan i kraft.

Den i stranddetaljplanen kalkylerade byggrätten grundade sig på dimensioneringsberäkningar som gjorts för de vattendrag som låg inom delområde B. Av sammanlagt 24 kalkylerade byggplatser inom detta område hade fyra anvisats för delområde A. Dessa byggplatser låg inom ett i strandgeneralplanen anvisat jord- och skogsbruksdominerat område (M).

$b7

I planematerialet ingick således ingen sådan utredning enligt 9 § i markanvändnings- och bygglagen med hjälp av vilken det var möjligt att inom hela det område där planen kunde anses ha väsentlig inverkan, bedöma om kraven på planeinnehållet enligt 73 § i markanvändnings- och bygglagen och kravet på en jämlik behandling av markägarna uppfylldes.

Då man även beaktade det långa avståndet mellan stranddetaljplanens delområde A och delområde B, den ovan beskrivna planesituationen som gällde delområde A och, att när en byggrätt överförs från samma markägares strand vid ett vattendrag till ett annat, kan överföringen även ha konsekvenser för det mottagande vattendragets övriga strandägares byggmöjligheter, utgjorde planeområdet inte en ändamålsenlig helhet enligt 74 § 2 mom. i markanvändnings-och bygglagen. Dylika konsekvenser och förutsättningar för att överföra byggrätter kan i regel utredas och avgöras endast i samband med en planering av strandområdena för ett relativt stort område och flera markägares områden.

Stadsfullmäktiges beslut och förvaltningsdomstolens beslut, genom vilket besvären över stadsfullmäktiges hade avslagits, upphävdes.

Markanvändnings- och bygglagen 9 §, 42 § 1 mom., 54 § 1 mom., 73 § 1 och 3 mom. samt 74 § 2 mom.

Finlands grundlag 6 §

Ärendet har avgjorts av justitieråden Riitta Mutikainen, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen, Jaakko Autio och Monica Gullans. Föredragande Satu Sundberg.

Maanomistajan toimesta laadittu ranta-asemakaava muodostui osa-alueesta A ja osa-alueesta B, joiden välinen etäisyys oli 20 kilometriä. Osa-alue A sijaitsi oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan alueella. Osa-alueella B ei ollut voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

Ranta-asemakaavan laskennallinen rakennusoikeus perustui osa-alueeseen B kuuluvien vesistöjen osalta tehtyihin mitoituslaskelmiin. Tältä osa-alueelta lasketusta yhteensä 24 rakennuspaikasta neljä rakennuspaikkaa oli osoitettu osa-alueelle A. Nämä rakennuspaikat sijoittuivat rantayleiskaavassa osoitetulle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M).

$149

Kaava-asiakirjoihin ei näin ollen sisältynyt sellaista maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettua selvitystä, jonka perusteella maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:ssä asetettujen kaavan sisältövaatimusten ja maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen toteutumista voitiin arvioida koko sillä alueella, jolla kaavalla voitiin arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Kun myös otettiin huomioon ranta-asemakaavan osa-alueen A ja osa-alueen B välinen pitkä etäisyys, edellä selostettu osa-aluetta A koskeva kaavatilanne ja se, että siirrettäessä rakennusoikeutta saman maanomistajan yhden vesistön rannalta toiselle siirrolla saattaa olla vaikutusta myös vastaanottavan vesistön muiden rannanomistajien rakennusmahdollisuuksiin, kaava-alue ei muodostanut maankäyttö- ja rakennuslain 74 §:n 2 momentissa tarkoitettua tarkoituksenmukaista kokonaisuutta. Tällaiset vaikutukset ja rakennusoikeuksien siirtämisen edellytykset olivat lähtökohtaisesti selvitettävissä ja ratkaistavissa vain laajahkoa aluekokonaisuutta ja useiden maanomistajien alueita koskevan ranta-alueiden kaavoituksen yhteydessä.

Kaupunginvaltuuston päätös ja hallinto-oikeuden päätös, jolla kaupunginvaltuuston päätöksestä tehty valitus oli hylätty, kumottiin.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 42 § 1 momentti, 54 § 1 momentti, 73 § 1 ja 3 momentti sekä 74 § 2 momentti

Suomen perustuslaki 6 §

Itä-Suomen hallinto-oikeus 27.6.2018 nro 18/0129/3

on päätöksellään 27.3.2017 (§ 34) hyväksynyt Kuopion kaupungin Nilsiän pienten vesistöjen ja Vuotjärven ranta-asemakaavan.

Ranta-asemakaava-alue muodostuu UPM-Kymmene Oyj:n omistamaan kiinteistöön 297-509-10-13 (Niittyjärvi) kuuluvista ranta-alueista Keyrityn pohjoispuolella Syvä-Kankaisella, Niittyjärvellä, Ylimmäisellä, Kolmisopella, Tahvanaisenlammella ja Lauttalammella sekä yhtiön omistamaan kiinteistöön 297-510-53-81 (Valkeislampi) kuuluvista ranta-alueista Vuotjärven Talvilahdessa ja Tervaniemessä.

Ranta-asemakaava on laadittu maanomistajan toimesta.

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt X:n ja Y:n valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

(—)

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (204/2015) 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Mainitun pykälän 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaan laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (

) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että:

1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön;

2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä

3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 74 §:n 1 momentin mukaan maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava kunnalle 63 §:ssä tarkoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Saman pykälän 2 momentin mukaan maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus.

Asiassa saatu selvitys

Ranta-asemakaava-alue on UPM-Kymmene Oyj:n omistamien tilojen Valkeislampi 297-510-53-81 ja Niittyjärvi 297-509-10-13 alueilla. Alueen pinta-ala on yhteensä 169,9 hehtaaria ja rantaviivan pituus 9,05 kilometriä. Kaava-alueeseen kuuluu yhtiön omistamat ranta-alueet Valkeislammen tilalla Vuotjärven Talvilahdessa ja Tervaniemessä sekä Niittyjärven tilalla Keyrityn pohjoispuolella Syvä-Kankaisen, Niittyjärven, Ylimmäisen, Kolmisopen, Tahvanaisenlammen ja Lauttalammen ranta-alueilla. Syvä-Kankaisen eteläosa sijaitsee Kuopion kaupungin pohjoiskärjessä. Kolmisoppi sijaitsee noin kolme kilometriä Syvä-Kankaisesta lounaaseen, Ylimmäinen noin puoli kilometriä Kolmisopen eteläpuolella ja Niittyjärvi reilun sata metriä Ylimmäisen eteläpuolella. Lauttalampi on noin kolme kilometriä itään Ylimmäisestä ja Tahvanaisenlampi noin kolme kilometriä itä-kaakkoon Niittyjärvestä. Vuotjärvi on noin 20 kilometrin etäisyydellä mainittujen pienten vesistöjen alueesta kaakkoon.

Ranta-asemakaava on laadittu maanomistajan aloitteesta. Ranta-asemakaavan tavoitteena on tutkia alueen rantarakennusoikeuden määrä sekä pyrkiä keskittämään rakennusoikeutta Vuotjärven ranta-alueelle sekä muutoinkin isoimmille järville. Ranta-alueet ovat metsätalouskäytössä. Niittyjärven rannalla on asutusta ja Tahvanaisenlammen rannalla loma-asutusta. Vuotjärvellä loma-asutus rajoittuu suunnittelualueeseen.

Kaavaselostuksen mukaan Kolmisoppi on 12 hehtaarin, Lauttalampi 14, Ylimmäinen 20, Niittyjärvi 23, Tahvanaisenlampi 25 ja Syvä-Kankainen 100 hehtaarin suuruinen vesistö. Kaava-alueeseen kuuluvaa rantaviivaa on Kolmisopella 1 550 metriä, josta mitoitus- eli muunnettua rantaviivaa 940 metriä, Lauttalammella 2 050 metriä, josta muunnettua 1080 metriä, Ylimmäisellä 2 300 metriä, josta muunnettua 1 500 metriä, Niittyjärvellä 1 600 metriä, josta muunnettua 1 050 metriä, Tahvanaisenlammella 850 metriä, josta muunnettua 635 metriä ja Syvä-Kankaisella 700 metriä, josta muunnettua 650 metriä.

Alle 20 hehtaarin suuruisilla vesistöillä mitoituksena on käytetty pinta-alaperusteista mitoitusta eli yksi rakennuspaikka kolmea vesihehtaaria kohti. Yli 20 hehtaarin suuruisilla vesistöillä mitoitus on rantaviivaperusteinen eli neljä tai viisi rakennuspaikkaa mitoitusrantaviivakilometriä kohti. Alle 20 hehtaarin vesistöistä pinta-alan mukainen laskennallinen rakennusoikeus on Kolmisopella kolme ja Lauttalammella neljä rakennuspaikkaa. Yli 20 hehtaarin vesistöille on laskettu rakennusoikeus mitoitusluvuilla viisi ja neljä paikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Laskennalliset rakennusoikeudet näin laskettuina ovat Ylimmäisellä 7,5 ja 6, Niittyjärvellä 5,25 ja 4, Tahvanaisenlammella 3,2 ja 3 sekä Syvä-Kankaisella 3,25 ja 3. Pienimpien vesistöjen osalta pinta-alan mukaisella mitoituksella ja muiden vesistöjen osalta mitoitusluvulla viisi rakennusoikeudeksi muodostuu 26 ja mitoitusluvulla neljä 23 rakennuspaikkaa.

Ranta-asemakaavassa on osoitettu pienten vesistöjen mitoitustarkastelun perusteella 24 rakennuspaikkaa, josta muodostuu mitoitukseksi 2,6 rakennuspaikkaa rantaviivakilometriä kohti ja 4,09 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Näistä 24 rakennuspaikasta on osoitettu 20 paikkaa muille edellä mainituille pienille vesistöille paitsi Kolmisopelle. Neljä muuta rakennuspaikkaa on osoitettu Vuotjärven ranta-alueelle. Kaavaselostuksen mukaan luonnonympäristön ja maiseman puolesta arvokkaimmat ranta-alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja Kolmisoppi on jätetty täysin rakentamattomaksi.

$151

Kaavoittajan vastineessa 25.9.2014 Kuopion kaupungin strategisen maankäytön suunnittelun kaavaehdotuksesta antamaan lausuntoon on todettu muun muassa, että UPM-Kymmene Oyj on Vuotjärven Kuopion puolen selvästi suurin maanomistaja. UPM-Kymmene Oyj:n ohella kahdella muulla suurella maanomistajalla eli Tornator Oyj:llä ja Metsähallituksella ei ole rakennuspaikkojen siirtomahdollisuutta Vuotjärvelle. Vuotjärven ranta-alueella olevat tilat eivät ulotu siten, että niillä olisi rantaa muilla vesistöillä. Kaavoittajan vastineessa on esitetty Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon johdosta muun muassa, että UPM-Kymmene Oyj:n omistuksessa on Vuotjärvellä useita täysin rakentamattomia saaria, jotka on osoitettu rantayleiskaavassa merkinnällä VR retkeily- ja ulkoilualueiksi. Lisäksi yhtiö omistaa rakentamattomat Lummesaaren, Iso-Kumpusen ja Pieni-Kumpusen, jotka on osoitettu yleiskaavassa M-merkinnällä maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi.

Ranta-asemakaavaa varten on tehty luonto- ja maisemaselvitys (Finnish Consulting Group, 28.9.2011), joka käsittää kaava-aluetta laajemmat alueet Nilsiän pohjoisosassa ja Lastukoskella. Selvityksen lähtöaineisto on pääosin valtion ympäristöhallinnon HERTTA-ympäristötietojärjestelmästä ja Eliölajit-tietojärjestelmästä. Maastotyöt on tehty 11.6. ja 14.6.2010 sekä 7.7.2011. Selvitysmenetelmistä on todettu muun muassa seuraavaa. Alueelta on selvitetty kasvillisuuden, linnuston ja maiseman yleiskuva, arvokkaat kasvillisuus- ja eläimistökohteet sekä muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Maastossa tarkemmin tutkittavien kohteiden esivalinta on tehty kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella. Linnustoselvityksen tarkoituksena on ollut kartoittaa kaava-alueen linnustollisesti tärkeimmät alueet (vesilinnusto), uhanalaiset ja harvinaiset pesimälinnut sekä muodostaa yleiskuva alueen pesimälinnustosta.

$153

$155

Ranta-asemakaavassa Niittyjärven tilan pienille vesistöille on osoitettu seitsemän lomarakennusten korttelialuetta merkinnällä RA-1 ja niille yhteensä 20 lomarakennuspaikkaa. Valkeislammen tilan alueelle Vuotjärven ranta-alueelle on osoitettu kolme lomarakennusten korttelialuetta merkinnällä RA-2 ja niille yhteensä neljä lomarakennuspaikkaa. Kaikille lomarakennuspaikoille saa rakentaa yhden loma-asunnon, 30 neliömetrin suuruisen saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla RA-1 -kortteleissa enintään 200 kerrosneliömetriä ja RA-2 -kortteleissa enintään 250 kerrosneliömetriä. Kerrosluku on kaikissa kortteleissa Iu½.

Kaavamääräysten mukaan rakennukset on sijoitettava vähintään 25 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen saunan saa sijoittaa vähintään 15 metrin päähän rantaviivasta. RA-2 -kortteleiden osalta on määrätty alimmaksi sallituksi lattiapinnan rakentamiskorkeudeksi 95,90 mpy (NN). Rakennusten ja rakenteiden tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan. Kirkkaita ja vaaleita värejä tulee välttää. Suositeltava kattomuoto on harjakatto.

RA-1 -kortteleiden osalta on lisäksi määrätty, että rakennuspaikkojen ranta-alueen kasvillisuus tulee säilyttää luonnontilaisen kaltaisena. Jätevedet tulee käsitellä kaupungin ympäristönsuojelumääräysten ja rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen.

RA-1 -kortteleiden pinta-ala on yhteensä 11,28 hehtaaria ja RA-2 -kortteleiden 2,19 hehtaaria. Rakennuspaikkojen koot vaihtelevat. Pienillä vesistöillä rakennuspaikkojen keskikoko on noin 5 600 neliömetriä ja Vuotjärvellä noin 5 500 neliömetriä. Rakennuskortteleiden ulkopuoliset alueet eli 156,41 hehtaaria on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi merkinnällä M-1. Näille alueille saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakenteita ja laitteita. Muiden pienten vesistöjen paitsi Ylimmäisen ranta-alueille sekä Vuotjärven Talvilahden ranta-alueelle Siikaniemeen on osoitettu ohjeellisella viivamerkinnällä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (luo). Merkinnän selityksen mukaan kyseessä on mahdollinen metsälain 10 §:n tai luonnonsuojelulain 29 §:n mukainen kohde tai muu ympäristö-, luonto- tai maisema-arvoiltaan merkityksellinen kohde. Kaavamääräyksen mukaan kohteen ominaispiirteitä ei saa heikentää.

Kaavaselostuksen luvussa 4.6 ”Kaavan vaikutukset” esitetään muun muassa, että luonnontilainen ympäristö muuttuu rakennusalueiden ja tarvittavien tiepohjien osalla, mutta luonnon monimuotoisuus ei heikkene. Arvokkaimmat luontokohteet on pystytty jättämään rakennusalueiden ulkopuolelle. Ranta-alueilla sijaitsevat luontoinventoinnin yhteydessä havaitut arvokkaat luontokohteet sijaitsevat M-1 -alueilla. Näiden kohteiden alueelle ei ole osoitettu rakentamista. Osa kohteista on niin sanottuja metsälakikohteita, joiden säilyminen on turvattu lainsäädännöllä. Rakentamisen myötä rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu. Kaavamääräyksillä rakennukset saadaan sopeutumaan maastoon eikä kaukomaisemassa tapahtuva muutos ole merkittävä. Vähäiset muutokset tulevat näkymään vain lähimaisemassa. Maisemallisesti arimmat alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle.

Kuopion kaupunginhallituksen lausunnon mukaan kaavoittaja on perustellut vastineessaan riittävästi sitä, miksi kaava muodostaa tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Kaavaa varten on tehty sisältövaatimusten täyttämiseksi tarvittavat riittävät selvitykset. Rakennusoikeuksien siirron ei ole todettu aiheuttavan haittaa luontoarvoille tai rakennetulle ympäristölle.

$158

Oikeudellinen arviointi

Valituksen mukaan kaava-alue ei muodosta tarkoituksenmukaista kokonaisuutta, koska kaava-alue on hajanainen ja muodostuu useammasta palstasta.

Hallinto-oikeus toteaa, että ranta-asemakaava-alue muodostuu kahdesta osa-alueesta, joista toinen käsittää ennestään kaavoittamattomien pienten vesistöjen rantoja entisen Nilsiän kunnan, nykyisen Kuopion kaupungin pohjoisosassa kuntarajaan rajoittuen tai rajan läheisyydessä. Suunnittelualueeseen kuuluu Kuopion kaupungissa sijaitseva osa Syvä-Kankainen järvestä, Kolmisoppinen kokonaan, Ylimmäinen ja Lauttalampi lähes kokonaan sekä Niittyjärven rantaviivasta noin puolet ja Tahvanaisenlammen rantaviivasta reilu neljäsosa. Kaava-alueeseen sisältyvät näiden vesistöjen ranta-alueet kuuluvat samaan UPM-Kymmene Oyj:n omistamaan Niittyjärven tilaan 297-509-10-13. Kaava-alueen toinen osa-alue käsittää kolme erillistä UPM-Kymmene Oyj:n omistamaa pienehköä ranta-aluetta Vuotjärven ranta-alueella Valkeislammen tilalla 297-510-53-81.

$15a

Valituksen mukaan yhtenäinen rakentamaton alue Siikaniemessä ja Talvilahdella supistuu lähes olemattomiin kaavassa osoitetun uuden lomarakennuspaikan johdosta. Alueen rakentamisrasituksen määritteleminen niin, että laskentaperusteena käytetään koko Vuotjärven rantaviivaa, antaa asiasta väärän kuvan. Asiassa tulee arvioida uuden rakennuspaikan vaikutus Siikaniemen jo rakennetulle alueelle. Siikaniemessä ja sen lähialueella on runsaasti loma-asutusta ja pysyvää asutusta. Voimassa oleva yleiskaava turvaa vapaan rantaviivan säilymisen.

Hallinto-oikeus toteaa, että ranta-alueiden loma-asutusta koskevien yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimusten ja erityisesti maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi sekä sen arvioimiseksi, aiheuttaako kaava maanomistajalle tai -haltijalle kohtuutonta haittaa, maankäytön suunnittelun hallinto- ja oikeuskäytännössä on kehitetty suunnitteluperiaatteita, joista keskeisimmät ovat mitoitusperiaatteet. Mitoituksella tarkoitetaan rantarakentamisen määrän ja sijainnin määrittelyä. Mitoitus ilmoitetaan yleensä rakennuspaikkojen lukumääränä vesipinta-alaa tai rantaviivakilometriä kohti. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttää, että kaikki maanomistajat saavat yhtäläiset mahdollisuudet rantarakentamiseen luonnonolosuhteet ja ympäristö huomioon ottaen. Tämä edellyttää, että kaava-aluetta tarkastellaan kokonaisuutena.

$15c

Valituksenalaisessa kaavassa on UPM-Kymmene Oyj:n omistuksessa olevien pienten vesistöjen laskennallista rakennusoikeutta osoitettu yhtiön omistuksessa oleville alueille Vuotjärven ranta-alueelle. Tätä menetelmää kutsutaan vakiintuneessa kaavoitus- ja oikeuskäytännössä rakennusoikeuden siirtämiseksi saman maanomistajan muulle alueelle. Koska Vuotjärven ranta-alueilla on voimassa oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, jonka tavoitteena on ollut kohdella maanomistajia tasapuolisesti, tasapuolisen kohtelun turvaaminen on edellyttänyt koko Vuotjärven rantayleiskaavan alueen kattavia mitoitustarkasteluja myös laadittaessa valituksenalaista ranta-asemakaavaa osittain tälle yleiskaava-alueelle. Valituksenalainen ranta-asemakaava ei siten ole lainvastainen sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että kaavan mitoitusta eli valituksessa tarkoitettua rakentamisrasitusta on tarkasteltu ottaen huomioon koko Vuotjärven rantaviiva.

Hallinto-oikeus toteaa, että Vuotjärven rantayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitettu Siikaniemen rakentamaton noin 270 metrin pituinen rannanosuus supistuu valituksenalaisessa kaavassa tälle alueelle osoitetun lomarakennuspaikan johdosta noin 120 metriin. Valituksen johdosta on arvioitava, onko valituksenalainen kaava kyseisen yhtenäisen rakentamattoman alueen supistumisen johdosta maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyn riittävää rakentamatonta ranta-aluetta edellyttävän kaavan sisältövaatimuksen vastainen.

Valituksenalaisen kaavan kaavaselostuksen mukaan ranta-asemakaavan tavoitteena on ollut tutkia alueen rantarakennusoikeuden määrä sekä pyrkiä keskittämään sitä Vuotjärven ranta-alueelle sekä muutoinkin isoimmille järville. Selostuksen mukaan luonnonympäristön ja maiseman puolesta arvokkaimmat ranta-alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja Kolmisoppi on jätetty täysin rakentamattomaksi. Lisäksi on todettu, että rakennusoikeutta on siirretty pienemmiltä vesistöiltä tiestön ja sähköverkon läheisyyteen.

Hallinto-oikeus toteaa, että Siikaniemen lähialueella on Vuotjärven rantayleiskaavassa osoitettu Lastukosken itä- ja länsirannat maantien eteläpuolelta Vuotjärven rantaan saakka retkeily- ja ulkoilualueiksi (VR). Vuotjärven pohjoisosaan Saunakannanniemen ympäristöön, Hautalahden rannoille ja Viitalahden rannoille on osoitettu yhtenäisiä vapaan rannan osuuksia maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M). Valituksessa tarkoitetulle, Siikaniemeä vastapäätä olevan Hangonniemen alueelle on osoitettu vapaan rannan osuuksia maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi niemen kärjen pohjois- ja länsirannalle.

$15d

$15f

$160

Hallinto-oikeus toteaa vielä, että luonto- ja maisemaselvityksestä tai muustakaan asiakirja-aineistosta ei käy ilmi, että Siikaniemen alue, johon rakennuspaikka on osoitettu, olisi luontoarvoiltaan poikkeuksellinen tai erityinen. Selvityksen mukaan kyseessä on tavanomaisessa metsätalouskäytössä ollut kangasmetsän alue. Rakennuspaikasta länteen noin 40 metrin etäisyydellä sijaitsee rantaluhta, joka on luonto- ja maisemaselvityksen mukaan metsälain 10 §:ssä tarkoitettu erityisen tärkeä elinympäristö. Hallinto-oikeus toteaa, että metsälaissa tarkoitetun erityisen tärkeän elinympäristön luonnonarvot on lähtökohtaisesti suojeltu metsälain säännöksillä. Rantaluhta on lisäksi osoitettu valituksenalaisessa kaavassa ohjeellisella rajauksella luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo), jonka ominaispiirteitä ei saa heikentää.

$161

Johtopäätös

Valituksenalainen päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen eikä sitä ole syytä kumota.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 § 1 momentti

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (419/2015) 145 §, 146 § 1 momentti ja 147 § 1 momentti

ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ensisijaisesti kokonaan ja toissijaisesti siltä osin, kun siinä on hyväksytty rakennuspaikan sijoittaminen Vuotjärven Siikaniemeen. Päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä. UPM-Kymmene Oyj on velvoitettava korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa 250 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Vaatimustensa tueksi valittajat ovat uudistaneet hallinto-oikeudelle esittämänsä sekä lisäksi lausuneet muun ohella seuraavaa:

Kaava-alue ei muodosta kokonaisuudessaan tai erikseen pienten lampien ja Vuotjärven osa-alueiden osalta tarkoituksenmukaista kokonaisuutta. Vuotjärven kaava-alueen rakennuspaikat ovat hajallaan ja etäällä toisistaan, eikä tarkoituksenmukainen kokonaisuus näiltäkään osin toteudu. Kaavan osa-alueiden välinen etäisyys on jopa 20 kilometriä.

Rakennusoikeuksien siirrolla eri vesistöjen välillä on vaikutusta vesistöjen muiden rannanomistajien rakentamismahdollisuuksiin. Vaikutukset tulee selvittää ja ratkaista laajempana kokonaisuutena ja useiden maanomistajien alueita koskevan ranta-alueiden kaavoituksen yhteydessä.

Ranta-asemakaavassa Vuotjärven Siikaniemeen osoitettu uusi rakennuspaikka sijoittuu voimassa olevassa Vuotjärven rantayleiskaavassa maa- ja metsätalousalueelle. Yleiskaava ei ole tältä osin ollut ohjeena asemakaava laadittaessa. Yleiskaavassa maankäyttö on suunniteltu kokonaisuutena ottaen huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Siikaniemen alueella yleiskaavan mukainen mitoitus on ollut 6 rakennuspaikkaa muunnettua rantakilometriä kohden, kun se muualla yleiskaavan alueella on ollut 5,7. Alue on jo rakennettu mitoituksen mukaisesti.

Ranta-asemakaavassa Siikaniemeen ei jää riittävästi rakentamatonta aluetta. Yleiskaavan mukainen noin 270 metrin rakentamaton rantaosuus Siikaniemessä supistuu ranta-asemakaavassa noin 120 metriin.

Ranta-asemakaavassa ei ole otettu riittävästi huomioon Siikaniemen luonnonsuojeluarvoja. Ranta-asemakaavassa on rakentamattomalle rantaosuudelle osoitettu järviluhtaa koskeva luo-merkintä. Järviluhdan linnustoarvoja ei ole selvitetty riittävästi. Viittaus lintuyhdistyksen internetsivustoon ei ole riittävä selvitys. Valittajien havaintojen mukaan alueella on vuonna 2018 pesinyt muun muassa härkälintu, isokoskelo, harmaalokki ja rantasipi ja sitä on käyttänyt levähtämisalueenaan harmaahaikara. Järviluhdan läheisyyteen 40 metrin päähän tuleva uusi rakennuspaikka tuhoaa lintujen pesimis- ja levähdysalueen ja lisää painetta käyttää luhta-aluetta veneilijöiden rantautumispaikkana.

Kaavoittaja on suhtautunut vähätellen alueen maisema- ja luonnonarvoihin ja elinympäristön laatuun. Siikaniemen rakennuspaikan rakennusoikeutta on ilman perusteluita korotettu kaavan valmistelun aikana 250 kerrosneliömetriin ja rakennuspaikkaa on siirretty lähemmäs järviluhtaa. Rantayleiskaavassa osoitettu rakennuspaikkojen rakennusoikeus alueella on 150 kerrosneliömetriä.

on antanut selityksen, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja esitetty lisäksi muun ohella seuraavaa:

Ranta-asemakaava muodostaa tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden eivätkä asemakaavassa osoitetut yksittäiset rakennuspaikat vähennä Vuotjärven vesistöllä merkittävästi vapaan rantaviivan määrää. UPM-Kymmene Oyj:n Vuotjärven rannalla omistamille ranta-alueille on osoitettu ranta-asemakaavalla ja rantaosayleiskaavalla 80 rakennuspaikkaa 23 kilometriä käsittävälle rantaviivalle, eli 3,47 rakennuspaikkaa rantakilometriä kohden. Mitoitus on 1,1 rakennuspaikkaa rantakilometriä kohden pienempi kuin Vuotjärven rantojen maanomistajilla keskimäärin. Muilla Vuotjärven rannan maanomistajilla ei ole omistuksessaan ranta-alueita, jonne voisi tehdä vastaavia rakennuspaikkojen siirtoja.

Luonnonympäristön ja maiseman kannalta arvokkaimmat ranta-alueet on asemakaavassa jätetty rakentamisen ulkopuolelle. UPM-Kymmene Oyj:n omistuksessa on Vuotjärvellä useita rakentamattomia saaria, jotka on rantayleiskaavassa osoitettu retkeily- ja ulkoilualueiksi.

Rakennuspaikkojen siirrot eivät vaaranna yleiskaavan tavoitteita eivätkä aseta maanomistajia eriarvoiseen asemaan. Pienten lampien alue muodostaa suhteellisen yhtenäisen alueen ja Vuotjärven alueen maankäyttö on ratkaistu yleiskaavalla.

Ranta-asemakaavaa varten on laadittu riittävät luonto- ja maisemaselvitykset ja arvot on otettu asemakaavassa riittävästi huomioon. Kaavaratkaisussa rakennuspaikat on osoitettu selkeästi erilleen luonnonarvoiltaan arvokkaimmista alueista. Siikaniemeen osoitettu rakennuspaikka ei ole luonnonarvoiltaan poikkeuksellinen.

on selityksessään vaatinut valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen hylkäämistä ja viitannut asiassa aikaisemmin lausumaansa.

ovat antaneet vastaselityksen. Ranta-asemakaavassa osoitetulla mitoituksella tai muiden maanomistajien omistuksilla kaava-alueella ei ole merkitystä arvioitaessa kaavan muodostamaa tarkoituksenmukaista kokonaisuutta. Arvioinnissa on aikaisemman korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 2003:88) mukaan merkitystä kaava-alueen hajanaisuudella ja rakennusoikeuden siirtämisen vaikutuksella muiden maanomistajien rakentamismahdollisuuksiin. Rakentamattoman ranta-alueen säilymistä on tarkasteltava suhteessa Siikaniemen lähialueeseen, jossa ranta-alueet on jo rakennettu täyteen. Ranta-asemakaava ei estä myöhemmin kaavoittamasta muualle Vuotjärven alueelle lisää rakennuspaikkoja.

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

1. Korkein hallinto-oikeus kumoaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden ja Kuopion kaupunginvaltuuston päätökset.

2. X:n ja Y:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

3. Lausuminen täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Pääasiaratkaisu

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.

Mainitun pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan on oltava ohjeena laadittaessa asemakaavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaan laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että:

Mainitun pykälän 3 momentin mukaan ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslailla, joka on tullut voimaan 1.1.2000, on kumottu rakennuslaki (370/1958). Maankäyttö- ja rakennuslain 211§:n mukaan rakennuslain nojalla voimaan tullut vahvistettu yleiskaava on voimassa mainitun lain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana.

Suomen perustuslain 6 §:stä ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta on sovellettava myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa. Periaate, jonka toteutumistapa viime kädessä riippuu kulloinkin kysymyksessä olevasta kaavamuodosta, edellyttää muun ohella, ettei alueiden omistajia kaavassa aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen kaavan sisältöä koskeva säännökset huomioon ottaen ole maankäytöllisiä perusteita.

Kysymyksessä olevan Kuopion kaupungin Nilsiän pienten vesistöjen ja Vuotjärven ranta-asemakaavan kaava-alue on pinta-alaltaan yhteensä 169,9 hehtaaria ja sen rantaviivan pituus on yhteensä 9,05 kilometriä.

Kaava-alue muodostuu UPM-Kymmene Oyj:n omistamaan Niittyjärven kiinteistöön 297-509-10-13 kuuluvista ranta-alueista Keyrityn pohjoispuolella Syvä-Kankaisella, Niittyjärvellä, Ylimmäisellä, Kolmisopella, Tahvanaisenlammella ja Lauttalammella (jatkossa

) sekä yhtiön omistamaan Valkeislammen kiinteistöön 297-510-53-81 kuuluvista ranta-alueista Vuotjärven Talvilahdessa ja Tervaniemessä (jatkossa

).

Pienten järvien osa-alueeseen kuuluvat ranta-alueet sijoittuvat toisiinsa nähden seuraavasti: Kolmisoppi sijaitsee noin kolme kilometriä Syvä-Kankaisesta lounaaseen. Ylimmäinen sijaitsee noin puoli kilometriä Kolmisopen eteläpuolella. Niittyjärvi sijaitsee noin sata metriä Ylimmäisen eteläpuolella. Lauttalampi sijaitsee noin kolme kilometriä itään Ylimmäisestä. Tahvanaisenlampi sijaitsee noin kolme kilometriä itä-kaakkoon Niittyjärvestä.

Vuotjärven osa-alueeseen kuuluvat alueet sijaitsevat noin 20 kilometrin etäisyydellä kaakkoon pienten järvien osa-alueesta.

Kaava-alueeseen kuuluvat ranta-alueet ovat metsätalouskäytössä. Vuotjärvellä loma-asutus rajoittuu kaava-alueeseen.

Ranta-asemakaavaan kuuluvalla pienten järvien osa-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

$16e

Vuotjärven osa-alueeseen kuuluvat ranta-asemakaavan alueet on osoitettu Vuotjärven rantayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Yleiskaavan merkintöjen mukaan M-alueelta on rakennusoikeus maanomistajakohtaisesti siirretty 250 metrin syvyiseltä rantavyöhykkeeltä R-, RA-, RM-, AP- ja AM-alueille.

Ranta-asemakaava on laadittu maanomistajan eli UPM-Kymmene Oyj:n toimesta. Kaavaselostuksen mukaan ranta-asemakaavan tavoitteena on ollut tutkia alueen rantarakennusoikeuden määrä sekä pyrkiä keskittämään rakennusoikeutta Vuotjärven ranta-alueelle ja muutoinkin isoimmille järville.

Rantarakennusoikeuden määrä on tutkittu mitoituslaskelmin. Mitoituslaskelmissa on otettu huomioon ainoastaan pienten järvien osa-alueen vesistöt ja ranta-alueet. Alle 20 hehtaarin suuruisilla vesistöillä mitoituksena on käytetty pinta-alaperusteista mitoitusta. Yli 20 hehtaarin suuruisilla vesistöillä mitoitus on ollut rantaviivaperusteinen.

Alle 20 hehtaarin vesistöillä mitoitusperusteena on käytetty yhtä rakennuspaikkaa kolmea vesihehtaaria kohti. Alle 20 hehtaarin vesistöistä pinta-alan mukainen laskennallinen rakennusoikeus on Kolmisopella kolme ja Lauttalammella neljä rakennuspaikkaa. Yli 20 hehtaarin vesistöille on laskettu rakennusoikeus mitoitusluvuilla neljä ja viisi rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Laskennalliset rakennusoikeudet näin laskettuina ovat Ylimmäisellä 7,5 ja 6, Niittyjärvellä 5,25 ja 4, Tahvanaisenlammella 3,2 ja 3 sekä Syvä-Kankaisella 3,25 ja 3. Kun viimeksi mainittuihin lukuihin lisätään edellä mainitut pinta-alan perusteella lasketut rakennuspaikat, ranta-asemakaavan laskennalliseksi rakennusoikeudeksi on muodostunut mitoitusluvulla neljä 23 rakennuspaikkaa ja mitoitusluvulla viisi 26 rakennuspaikkaa.

Ranta-asemakaavassa on pienten järvien osa-alueelle osoitettu yhteensä seitsemän lomarakennusten korttelialuetta merkinnällä RA-1 ja niille yhteensä 20 lomarakennuspaikkaa.

Ranta-asemakaavassa on Vuotjärven osa-alueelle osoitettu kolme lomarakennusten korttelialuetta merkinnällä RA-2 ja niille yhteensä neljä lomarakennuspaikkaa. Nämä rakennuspaikat sijoittuvat Vuotjärven rantayleiskaavassa osoitetulle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M).

Ranta-asemakaavan kaavamääräysten mukaan kaikille ranta-asemakaavassa osoitetuille yhteensä 24 lomarakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 30 neliömetrin suuruisen saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla RA-1 -kortteleissa enintään 200 kerrosneliömetriä ja RA-2 -kortteleissa enintään 250 kerrosneliömetriä.

Kaavaselostuksen mukaan luonnonympäristön ja maiseman puolesta arvokkaimmat ranta-alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Kolmisoppi on jätetty täysin rakentamattomaksi.

Kaavaselostuksen mukaan edellä mainittujen Vuotjärven yleiskaava-alueelle osoitetun neljän uuden rakennuspaikan johdosta UPM-Kymmene Oyj:n rantojen mitoitukseksi yleiskaava-alueella tulee 3,47 rakennuspaikkaa rantaviivakilometriä kohti, mikä on alhaisempi kuin keskimäärin yleiskaava-alueella ja Vuotjärven ranta-alueella. Kaavaselostuksen mukaan ranta-asemakaavan vaikutukset Vuotjärven rantojen mitoitukseen ovat tästä syystä olemattomat. Edelleen kaavaselostuksessa todetaan, että muilla maanomistajilla ei ole omistuksessaan sellaisia Vuotjärven ranta-alueita, jonne voisi tehdä vastaavia rakennuspaikkojen siirtoja, mikäli näillä olisi muilta vesistöiltä Vuotjärvelle siirrettävää rakennusoikeutta. Kaavaselostuksessa on mainituilla perusteilla katsottu, että rakennuspaikkojen siirrot eivät vaaranna yleiskaavan tavoitteita eivätkä aseta maanomistajia eriarvoiseen asemaan.

Ranta-asemakaava-alue muodostuu kahdesta osa-alueesta eli pienten järvien osa-alueesta ja Vuotjärven osa-alueesta. Osa-alueiden välinen etäisyys on noin 20 kilometriä. Ranta-asemakaavan laskennallinen rakennusoikeus perustuu pienten järvien osa-alueeseen kuuluvien vesistöjen osalta tehtyihin mitoituslaskelmiin. Tältä osa-alueelta lasketusta yhteensä 24 rakennuspaikasta neljä rakennuspaikkaa on osoitettu Vuotjärven osa-alueelle.

Vuotjärven osa-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Vuotjärven rantayleiskaava. Yleiskaavassa on tutkittu ja osoitettu koko yleiskaava-alueen rakennusoikeus muun ohella siirtämällä rakennusoikeuksia rakentamiselta vapaaksi osoitetuilta rantavyöhykkeiltä asumiseen osoitetuille alueille. Rantayleiskaavassa on siten selvitetty koko yleiskaava-alueen osalta rakennusoikeuden tasapuolinen jakaminen maanomistajien välillä niin, että riittävistä vapaa-alueista on samalla huolehdittu.

$172

Kaava-asiakirjoihin ei näin ollen sisälly sellaista maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettua selvitystä, jonka perusteella maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:ssä asetettujen kaavan sisältövaatimusten ja maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen toteutumista voitaisiin arvioida sillä alueella, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Kun myös otetaan huomioon ranta-asemakaavan kahden osa-alueen eli pienten järvien osa-alueen ja Vuotjärven osa-alueen välinen pitkä etäisyys, edellä selostettu Vuotjärven osa-aluetta koskeva kaavatilanne ja se, että siirrettäessä rakennusoikeutta saman maanomistajan yhden vesistön rannalta toiselle siirrolla saattaa olla vaikutusta myös vastaanottavan vesistön muiden rannanomistajien rakentamismahdollisuuksiin, kaava-alue ei muodosta maankäyttö- ja rakennuslain 74 §:n 2 momentissa tarkoitettua tarkoituksenmukaista kokonaisuutta. Tällaiset vaikutukset ja rakennusoikeuksien siirtämisen edellytykset ovat lähtökohtaisesti selvitettävissä ja ratkaistavissa vain laajahkoa aluekokonaisuutta ja useiden maanomistajien alueita koskevan ranta-alueiden kaavoituksen yhteydessä.

Edellä lausutuilla perusteilla hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset on kumottava. Päätösten tultua kumotuiksi lausuminen muista valitusperusteista raukeaa.

2. Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 126 §:n 2 momentin nojalla sovellettava hallintolainkäyttölain 74 §, UPM-Kymmene Oyj:tä ei ole velvoitettava maksamaan korvausta X:n ja Y:n oikeudenkäyntikuluista.

3. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen, Jaakko Autio ja Monica Gullans. Asian esittelijä Satu Sundberg.

Päätös, jota valitus koskee

Asian aikaisempi käsittely

Kuopion kaupunginvaltuusto

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus

ranta-asemakaava

Ranta-asemakaavan alue, tavoitteet ja mitoitus

Luonto- ja maisemaselvitys

Valituksenalaisen ranta-asemakaavan sisältö ja vaikutusten arviointi

Kaupunginhallituksen lausunto ja maanomistajan vastine

Kaava-alueen tarkoituksenmukainen kokonaisuus

Yhtenäinen rakentamaton ranta-alue

Elinympäristön laatu sekä maisema- ja luonnonarvot

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riikka Tiainen, Jaana Malinen ja Ritva Schiestl, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

X ja Y

Kuopion kaupunginhallitus

UPM-Kymmene Oyj

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Sovellettavat säännökset

Ranta-asemakaavaan kuuluva alue

pienten järvien osa-alue

Vuotjärven osa-alue

Alueen yleiskaavatilanne

Ranta-asemakaavan mitoituslaskelmat

Ranta-asemakaavassa osoitettu maankäyttö