KHO:2022:41 — Beskattning av personlig inkomst

A planerade att göra ett placeringsbundet kapitaliseringsavtal med B-försäkring Ab. B-försäkring Ab bestämde vilket placeringsutbud som fanns att tillgå och A valde vilka placeringsobjekt som skulle fogas till avtalet inom ramen för de tillbudsstående placeringsobjekten. A kunde binda sitt kapitaliseringsavtals värdeutveckling bland annat till noterade aktier, masskuldebrev, fonder, noterade fonder och certifikat. Värdeutvecklingen kunde inte bindas till bland annat onoterade aktier och B-försäkring Ab:s placeringskorgar.

$b3

A ville veta om 35 b § i inkomstskattelagen om särskilt beskattningsförfarande för vissa försäkringar tillämpades på det kapitaliseringsavtal hen gjorde med B-försäkring Ab och bad om förhandsavgörande.

Enligt 34 § 5 mom. och 35 § 1 mom. i inkomstskattelagen är huvudregeln enligt lagen att endast den utbetalade avkastningen av ett kapitaliseringsavtal är skattepliktig inkomst för den skattskyldiga. Ett undantag till huvudregeln ingår i 35 b § i inkomstskattelagen som gäller osedvanliga situationer där försäkringstagaren direkt använder de rättigheter som hör till försäkringsbolaget som ägare till tillgångarna.

När A uppdrar åt C-Banken Ab att byta de placeringsobjekt som fogats till kapitaliseringsavtalets värdeutveckling, verkar banken enligt lagen om försäkringsdistribution som ett ombud för B-försäkring Ab:s räkning och med dess ansvar. Det slutliga beslutet om byte av placeringsobjekt som A har bett om, görs av B-försäkring Ab. B-försäkring Ab uppfyller förpliktelsen enligt 6 kap. 20 a § 3 mom. i försäkringsbolagslagen när det efter beslutet om byte av placeringsobjekt uppdrar åt C-Banken Ab att verkställa värdepappershandeln varefter de tillgångar som utgör täckning för bolagets ansvarsskuld investeras enligt den ändring som skett i de placeringsobjekt som fogats till A:s kapitaliseringsavtals värdeutveckling. Vidare har placeringsobjekten inom kapitaliseringsavtalet inte skräddarsytts åt A utan kapitaliseringsavtalets värdeutveckling kan hänföras till de av B-försäkring Ab ursprungligen utvalda eller senare godkända och allmänt tillhandahållna placeringsobjekten.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att A inte hade rätt att för B-försäkring Ab:s del med en tredje part avtala om uppdrag som gäller den egendom som utgör underliggande tillgång eller ingå andra avtal som gäller den underliggande tillgången enligt 35 b § 1 mom. 4 punkten och 2 mom. i inkomstskattelagen. Förhandsavgörande för skatteåren 2021 och 2022.

Inkomstskattelagen 34 § 5 mom., 35 § 1 mom. och 35 b § 1 mom. och 2 mom.

Lagen om försäkringsdistribution 2 § 1 mom. och 5 § 1 mom. 3 punkten

Försäkringsbolagslagen 6 kap. 20 a § 3 mom. och 10 kap. 2 § 1 mom. och 2 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Irma Telivuo, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen, Joni Heliskoski och Toni Kaarresalo. Föredragande Katja Syväkangas.

A suunnitteli tekevänsä sijoitussidonnaisen kapitalisaatiosopimuksen B-vakuutus Oy:n kanssa. B-vakuutus Oy päätti käytettävissä olevasta sijoitusvalikoimasta, ja A valitsi sopimukseensa liitettävät sijoituskohteet valittavissa olevien sijoituskohteiden puitteissa. A saattoi liittää kapitalisaatiosopimuksensa arvonkehityksen muun ohella noteerattuihin osakkeisiin, joukkolainoihin, rahastoihin, noteerattuihin rahastoihin ja sertifikaatteihin. Arvonkehitystä ei voinut liittää muun muassa listaamattomiin osakkeisiin ja B-vakuutus Oy:n sijoituskoreihin.

$116

A pyysi ennakkoratkaisua siitä, sovellettiinko hänen B-vakuutus Oy:n kanssa tekemäänsä kapitalisaatiosopimukseen tuloverolain 35 b §:n mukaista eräiden vakuutusten erityistä verotusmenettelyä.

Tuloverolain 34 §:n 5 momentin ja 35 §:n 1 momentin perusteella lain pääsääntö on, että verovelvollisen veronalaista tuloa on vain kapitalisaatiosopimuksen perusteella maksettu tuotto. Tuloverolain 35 b §:ssä säädetään puolestaan pääsääntöön tehdystä poikkeuksesta, joka koskee epätavanomaisiksi luonnehdittuja tilanteita, joissa vakuutuksenottaja välittömästi käyttää vakuutusyhtiölle varojen omistajana kuuluvia oikeuksia.

$117

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei A:lla ollut oikeutta tehdä kohde-etuutena olevaan varallisuuteen liittyviä toimeksiantoja tai muita kohde-etuuteen liittyviä sopimuksia B-vakuutus Oy:n puolesta kolmannen osapuolen kanssa tuloverolain 35 b §:n 1 momentin 4 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Ennakkoratkaisu verovuosille 2021 ja 2022.

Tuloverolaki 34 § 5 momentti, 35 § 1 momentti ja 35 b § 1 momentti ja 2 momentti

Laki vakuutusten tarjoamisesta 2 § 1 momentti ja 5 § 1 momentti 3 kohta

Vakuutusyhtiölaki 6 luku 20 a § 3 momentti ja 10 luku 2 § 1 momentti ja 2 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Asian käsittely keskusverolautakunnassa

on ennakkoratkaisuhakemuksessaan ja lisäselvityksessään esittänyt muun ohella seuraavaa:

A on suunnitellut tekevänsä sijoitussidonnaisen X-kapitalisaatiosopimuksen B-vakuutus Oy:n kanssa. Sopimus on Y-asiakkaille ja -yrityksille räätälöity sijoitusratkaisu. Kapitalisaatiosopimuksen omistaja valitsee sopimukseen liitettävät sijoituskohteet kulloinkin valittavissa olevien sijoituskohteiden puitteissa. B-vakuutus Oy päättää käytettävissä olevasta sijoitusvalikoimasta.

Kapitalisaatiosopimuksen omistaja voi pyytää muuttamaan sopimukseen liitettyjä sijoituskohteita sopimusaikana, mutta sijoituskohteiden muuttaminen edellyttää B-vakuutus Oy:n päätöstä. Kapitalisaatiosopimuksen omistajat voisivat antaa sopimuksen arvonkehitykseen liitettyjen sijoituskohteiden vaihtoja koskevia toimenpidepyyntöjä C-pankki Oy:lle, joka toimii B-vakuutus Oy:n asiamiehenä vakuutusten tarjoamisesta annetun lain mukaisesti. C-pankki Oy tarjoaa B-vakuutus Oy:lle myös sijoituspalveluita kuten arvopaperinvälitystä. On mahdollista, että sama C-pankki Oy:n arvopaperinvälittäjä hoitaa myös vakuutusasiamiehen tehtävää. C-pankki Oy:n toiminta arvopaperinvälittäjänä on kuitenkin eri asia kuin C-pankki Oy:n toiminta vakuutusasiamiehenä.

Toimenpidepyynnöt voitaisiin antaa C-pankki Oy:n asiakasvastaavalle, joka välittäisi sijoituskohteiden vaihtoja koskevat toimenpidepyynnöt C-pankki Oy:n arvopaperinvälittäjälle. Arvopaperinvälittäjä lähettää toimenpidepyynnön B-vakuutus Oy:n käsiteltäväksi. B-vakuutus Oy tarkistaa, kuuluuko toimenpidepyynnön mukainen sijoituskohde B-vakuutus Oy:n tarjoamaan sijoitusvalikoimaan, ja harkitsee, voidaanko sijoituskohteiden vaihto toteuttaa. B-vakuutus Oy käyttää käsittelyssään apuna robotiikkaa. Jos kyse on selvästi B-vakuutus Oy:n määrittelemästä sallitusta sijoituksesta, asiassa voidaan tehdä automatisoitu päätös. Jos kyse ei ole selvästi sallitusta sijoituksesta, asia ohjautuu B-vakuutus Oy:n työntekijöiden tarkempaan käsittelyyn. Tällöin B-vakuutus Oy harkitsee, voidaanko sijoituskohteiden vaihto toteuttaa ja sijoituskohde lisätä B-vakuutus Oy:n tarjoamaan sijoitusvalikoimaan.

Vakuutussäästöjen arvonkehitys alkaa seurata valitun sijoituskohteen arvonkehitystä sen jälkeen, kun B-vakuutus Oy on tehnyt tätä koskevat toimenpiteet. Allokaatiomuutospyynnön toteutus tulee näkyviin asiakkaan vakuutusjärjestelmään kahden pankkipäivän kuluttua allokaatiomuutospyynnön tekemisestä sillä arvolla, jolla kauppa B-vakuutus Oy:n arvo-osuustilillä kateomaisuudessa toteutui.

B-vakuutus Oy soveltaa vakuutusyhtiölain 6 luvun 20 c §:n mukaista sijoitussidonnaisia henkivakuutuksia koskevaa menettelyä kapitalisaatiosopimuksiin liittyvän vastuuvelkansa kattamiseen. B-vakuutus Oy:n hallitus on linjannut yhtiön sijoitusriskin hallitsemiseen liittyvistä syistä, että yhtiö tekee vastuuvelkansa katevaroilla ne sijoitukset, joihin kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitys on liitetty.

A on pyytänyt keskusverolautakunnalta ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen:

Sovelletaanko tuloverolain 35 b §:n mukaista eräiden vakuutusten erityistä verotusmenettelyä B-vakuutus Oy:n hakijan kanssa tekemään kapitalisaatiosopimukseen, jossa hakija antaa toimenpidepyynnön haluamistaan kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitykseen liitettävien sijoituskohteiden muutoksista C-pankki Oy:lle, joka toimii B-vakuutus Oy:n vakuutusten tarjoamisesta annetun lain mukaisena asiamiehenä ja jonka sijoituspalveluita B-vakuutus Oy käyttää kapitalisaatiosopimusten johdosta tekemissään sijoitusliiketoimissa, kun B-vakuutus Oy:n varallisuuteen edellä sanotun toimenpidepyynnön johdosta tehtävät muutokset edellyttävät aina B-vakuutus Oy:n hyväksyntää siten kuin hakemuksessa on selostettu?

Keskusverolautakunta on lausunut ennakkoratkaisuna seuraavaa:

Hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa hakijan B-vakuutus Oy:n kanssa solmimaan X-kapitalisaatiosopimukseen sovelletaan hakijan verotuksessa tuloverolain 35 b §:ssä tarkoitettua eräiden vakuutusten erityistä verotusmenettelyä.

Lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on hakijan vaatimuksesta noudatettava verovuosilta 2021 ja 2022 toimitettavissa tuloverotuksissa.

Keskusverolautakunta on, selostettuaan tuloverolain 35 b §:n 1 momentin ja 2 momentin säännökset, perustellut päätöstään seuraavasti:

Hakemuksen mukaan hakija suunnittelee avaavansa B-vakuutus Oy:n tarjoaman sijoitussidonnaisen X-kapitalisaatiosopimuksen, joka on Y-asiakkaille ja -yrityksille räätälöity pitkän aikavälin sijoitusratkaisu. B-vakuutus Oy on D Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö. D Oy on puolestaan C-pankki Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö. B-vakuutus Oy:n tarkoituksena on, että X-kapitalisaatiosopimuksen omistajat voisivat antaa sopimuksen arvonkehitykseen liitettäviä sijoituskohteita koskevia toimenpidepyyntöjä C-pankki Oy:lle, joka toimii B-vakuutus Oy:n asiamiehenä vakuutusten tarjoamisesta annetun lain mukaisesti. C-pankki Oy:n toimiminen asiamiehenä tarkoittaa, että B-vakuutus Oy myy henkivakuutustuotteitaan ja kapitalisaatiosopimuksiaan asiamiehenään toimivan C-pankki Oy:n kautta.

$11c

Hakemuksen mukaan B-vakuutus Oy soveltaa X-kapitalisaatiosopimukseen liittyvän vastuuvelan kattamiseen vakuutusyhtiölain 6 luvun 20 c §:n mukaista sijoitussidonnaisia henkivakuutuksia koskevaa menettelyä ja yhtiön hallitus on linjannut yhtiön sijoitusriskin hallitsemiseen liittyvistä syistä, että yhtiö tekee toimenpidepyyntöjä vastaavat sijoitukset vastuuvelkansa katevaroilla. Kun lisäksi otetaan huomioon, että hakijan on tarkoitus antaa X-kapitalisaatiosopimukseen liittyvät toimenpidepyyntönsä B-vakuutus Oy:n sijasta vakuutusasiamiehenä toimivalle kolmannelle osapuolelle eli C-pankki Oy:lle, keskusverolautakunta katsoo, että hakemuksessa kuvattuun sijoitussidonnaiseen X-kapitalisaatiosopimukseen sovelletaan hakijan verotuksessa tuloverolain 35 b §:n 1 momentin 4 kohdan ja pykälän 2 momentin nojalla kyseisessä pykälässä säädettyä eräiden vakuutusten erityistä verotusmenettelyä.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

on valituksessaan vaatinut, että keskusverolautakunnan päätös kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että tuloverolain 35 b §:n mukainen eräiden vakuutusten erityinen verotusmenettely ei sovellu valituksessa tarkoitettuun B-vakuutus Oy:n hakijan kanssa mahdollisesti solmittavaan kapitalisaatiosopimukseen, jossa hakija antaa toimenpidepyynnön haluamistaan kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitykseen liitettävien sijoituskohteiden muutoksista B-vakuutus Oy:n vakuutusasiamiehelle ja kun B-vakuutus Oy:n varallisuuteen edellä sanotun toimenpidepyynnön perusteella tehtävät muutokset edellyttävät aina B-vakuutus Oy:n hyväksyntää.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

B-vakuutus Oy:n vakuutusasiamiehenä toimiva C-pankki Oy ei ole B-vakuutus Oy:stä itsenäinen kolmas osapuoli, vaan C-pankki Oy tarjoaa B-vakuutus Oy:n vakuutusasiamiehenä vakuutuksia B-vakuutus Oy:n lukuun ja vastuulla eli kysymys on B-vakuutus Oy:n omasta toiminnasta. C-pankki Oy edustaa B-vakuutus Oy:tä eikä kapitalisaatiosopimuksen omistajaa.

A:lla ei ole oikeutta tehdä mitään toimeksiantoa tai muutakaan sopimusta B-vakuutus Oy:n omaisuuden myymiseksi tai ostamiseksi, vaan hän tekee ainoastaan kohde-etuuksien allokaation muutosta koskevan toimenpidepyynnön, jonka B-vakuutus Oy mahdollisesti hyväksyy. Valitut sijoituskohteet liittyvät sopimukseen ainoastaan laskennallisesti.

Toimeksiannon B-vakuutus Oy:n omaisuuden myymiseksi tai ostamiseksi antaa B-vakuutus Oy itse. Tässä toimeksiannossa on kysymys vakuutusyhtiön normaalista sijoitustoiminnasta eli sille muodostuneen vastuuvelan kattamisesta. B-vakuutus Oy myös päättää, mitä kohde-etuuksia se asiakkailleen tarjoaa. Yhtiöllä on lisäksi oikeus muuttaa sopimuksen sijoitusvalikoimaa sopimuksen aikana.

Hallituksen esityksen HE 275/2018 vp ja vakuutusyhtiölain perusteella B-vakuutus Oy:n vastuuvelan kattaminen kapitalisaatiosopimuksen kohde-etuuksien allokaatiota koskevaa toimenpidepyyntöä vastaavasti ei ole merkityksellinen tuloverolain 35 b §:n 1 momentin soveltumisen kannalta, koska tällainen kattaminen liittyy vakuutusyhtiölainsäädännön velvoittavista määräyksistä ja vakuutusyhtiön riskienhallintaperiaatteista johtuen kaikkiin sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin ja kapitalisaatiosopimuksiin.

Kysymys ei ole yksilöllisesti räätälöidystä vakuutusjärjestelystä tai kapitalisaatiosopimuksesta. Vastaavan kapitalisaatiosopimuksen omistajia on satoja, ja kaikki nämä voivat valita samoja kohde-etuuksia. Jos sallittuihin kohteisiin tulee muutoksia, nämä koskevat kaikkia, eivätkä vain jonkin yksittäisen kapitalisaatiosopimuksen omistajaa. Sijoitus kapitalisaatiosopimukseen tapahtuu aina rahana eikä siirtämällä omaisuutta in natura. Näin toimitaan myös varoja kapitalisaatiosopimuksesta nostettaessa. Tuloverolain 35 b §:ää koskevien esitöiden perusteella mainittua pykälää ei tule soveltaa nyt kyseessä olevan tyyppisiin järjestelyihin, joissa on kysymys aidosta välillisestä sijoittamisesta eikä toiminnasta itsenäisesti ilman vakuutusyhtiötä.

Vakuutusten tarjoamisesta annetun lain perusteella vakuutusasiamies ei ole kolmas osapuoli tai edusta asiakasta, vaan se samaistetaan vakuutusyhtiöön, jonka lukuun ja vastuulla se toimii. Asioidessaan asiamiehen kanssa asiakas juridisesta näkökulmasta asioi sen vakuutusyhtiön kanssa, jota asiamies edustaa.

Tuloverolain 35 b §:n 1 momentin 4 kohdassa vakuutuksenottaja tai vakuutuksenottajan määräämä henkilö tekee toimeksiantoja vakuutusyhtiön puolesta varsinaista vakuutussopimuksen katteena olevaa vakuutusyhtiön varallisuutta koskien kolmannen osapuolen, kuten myynti- tai ostotoimeksiannossa vastapuolen kanssa. Ilmaisu liittyy tilanteisiin, joissa vakuutusyhtiö on antanut vakuutuksenottajalle tai vakuutuksenottajan määräämälle taholle oikeuden tehdä suoraan vakuutusyhtiön varallisuutta koskevia toimeksiantoja vakuutusyhtiön puolesta itsenäisesti ilman, että vakuutusyhtiö voi vaikuttaa siihen. Tämän tyyppinen on esimerkiksi joidenkin ulkomaisten vakuutusyhtiöiden käyttämä malli, jossa vakuutusyhtiö antaa vakuutuksenottajalle valtakirjan vastuuvelan katteena käytetyn omaisuuden hallintaan ja päätöksentekoon sen osalta. Nyt ei ole kysymys tällaisesta tilanteesta.

Lainsäätäjän tarkoituksena ei ole ollut verottaa vakuutusasiamiestä käyttävien ja sitä kautta allokaation muutosta koskevia toimenpidepyyntöjä saavien kotimaisten vakuutusyhtiöiden asiakkaita ankarammin kuin asiakkaita, jotka asioivat vakuutusyhtiön toimipisteessä tai vakuutusasiointiin tarkoitetussa verkkopankissa. Vakuutusasiamiehen käyttäminen allokaation muutosta koskevan toimenpidepyynnön välittäjänä ei voi johtaa verotuskohtelun muuttumiseen.

$11e

Allokaation muutosta koskevaa toimenpidepyyntöä vastaanottaessaan vakuutusasiamiehen työntekijä osallistuu vakuutuksen tarjoamiseen vakuutusten tarjoamisesta annetun lain tarkoittamalla tavalla ja toimii tässä roolissa eikä esimerkiksi varainhoitajana.

on antanut vastineen, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja esitetty muun ohella seuraavaa:

Ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvatussa järjestelyssä muutoksenhakija saa vakuutuksenottajana mahdollisuuden valita vapaasti kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitykseen liitettävät kohde-etuudet ja tehdä allokaation muutoksia koskevia toimeksiantoja kohde-etuuksiin, jotka eivät kuulu vakuutusyhtiön tarjoamaan kohde-etuusvalikoimaan, vakuutusasiamiehenä ja vakuutusyhtiön varainhoitajana toimivalle C-pankki Oy:lle suoraan. Kyseessä on lain esitöissä tarkoitettu räätälöity vakuutusjärjestely, johon tuloverolain 35 b §:n säännöksellä on nimenomaisesti tarkoitettu puututtavan. Tämän vuoksi käsillä olevassa tapauksessa muutoksenhakijalle muodostuu tuloverolain 35 b §:n 1 momentin 4 kohdan mukainen oikeus tehdä kohde-etuutena olevaan varallisuuteen liittyviä toimeksiantoja.

$120

Tuloverolain 35 b §:n soveltamiseksi riittää, että vakuutuksenottaja saa tehdä toimeksiannon muulle taholle kuin vakuutusyhtiölle, eikä tämän tahon tarvitse olla säännöksessä mainittu kolmas osapuoli. Käsillä olevassa tapauksessa tämä oikeus täyttyy, kun otetaan huomioon, että vakuutuksenottajan kohde-etuuksien valinnat ja allokaatiomuutospyynnöt edellyttävät aina vakuutuksenottajan aloitetta ja vahvistusta ennen kuin C-pankki Oy vakuutusasiamiehen ja arvopaperinvälittäjän roolissaan toteuttaa vakuutuksenottajan toimeksiannot. Vakuutuksenottajalla on tällöin käytännössä tosiasiallinen valta päättää kohde-etuutta koskevan toimeksiannon toteuttamisesta, ja vakuutuksenottaja itse vastaa lopullisen sijoituspäätöksen tekemisestä. Tätä tulkintaa puoltaa se, että vakuutuksenottaja tekee henkilökohtaisesti toimeksiannot C-pankki Oy:lle sekä se, että C-pankki Oy tekee vakuutuksenottajan allokaatiomuutospyyntöjä vastaavat sijoitukset vakuutusyhtiön arvo-osuustilillä.

Käsillä olevassa tapauksessa B-vakuutus Oy soveltaa vakuutusyhtiölain 6 luvun 20 c §:n mukaista sijoitussidonnaisia henkivakuutuksia koskevaa menettelyä kapitalisaatiosopimuksiin liittyvän vastuuvelkansa kattamiseen. Järjestelyssä vakuutuksenottajalle, riippumatta siitä, pidetäänkö C-pankki Oy:tä lainkohdassa tarkoitettuna kolmantena osapuolena tai vakuutuksenottajan määräämänä henkilönä, muodostuu mahdollisuus käyttää kohde-etuuteen liitettyjä vakuutusyhtiölle kuuluvia oikeuksia tuloverolain 35 b §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla, koska vakuutuksenottaja voi tällä tavalla allokaatiomuutospyyntöjä tehdessään suoraan vaikuttaa siihen, mihin B-vakuutus Oy kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitykseen liitettyjen kohde-etuuksien omistajana käyttää ja sijoittaa vastuuvelkansa katevaroja.

Merkitystä ei ole sillä seikalla, että vakuutuksenottajan toimeksiantojen toteuttaminen edellyttää vakuutusyhtiön joko automaatiossa tai manuaalisesti tapahtuvaa hyväksyntää, koska vakuutusyhtiön hyväksymisprosessia voidaan pitää vain muodollisena. Vakuutuksenottajan mahdollisuutta valita kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitykseen liitettäviä kohde-etuuksia ja niitä koskevia allokaatiomuutoksia ei ole rajoitettu ja vakuutusyhtiön katevarat sijoitetaan vakuutuksenottajan allokaatiomuutospyyntöjä vastaavasti. Koska vakuutuksenottajalla itsellään on oikeus säännöksen mukaisiin omistajalle kuuluvien oikeuksien käyttämiseen, merkitystä ei myöskään ole sillä seikalla, että C-pankki Oy:tä varainhoitajana ei pidettäisi vakuutuksenottajan määräämänä tahona.

Kun vakuutusyhtiö voi hyväksyä vakuutuksenottajan allokaatiomuutospyynnön ja kapitalisaatiosopimuksen arvon kehitykseen liitettyjen sijoituskohteiden vaihtamisen, ja sijoituskohteen vaihdon tai lisäämisen sijoitusvalikoimaan sallituksi sijoituskohteeksi ja kun hyväksynnän seurauksena C-pankki Oy toteuttaa allokaatiomuutospyyntöä vastaavan sijoituksen vakuutusyhtiön arvo-osuustilillä, vakuutuksenottajalla on tuloverolain 35 b §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tosiasiallinen mahdollisuus käyttää tuloverolain 35 b §:n 1 momentin 4 kohdassa kuvattua kohde-etuuteen liitettyä omistajan oikeutta.

on antanut vastaselityksen, joka on annettu tiedoksi

.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus tutkii asian.

A:n valitus hyväksytään. Keskusverolautakunnan päätös kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että tuloverolain 35 b §:n mukaista eräiden vakuutusten erityistä verotusmenettelyä ei sovelleta B-vakuutus Oy:n A:n kanssa tekemään kapitalisaatiosopimukseen.

Perustelut

34 §:n 5 momentin mukaan kapitalisaatiosopimuksen ja vakuutetun ottaman muun eläkevakuutuksen kuin 34 a §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen perusteella maksetuista suorituksista on veronalaista pääomatuloa vain tuotto, jos kapitalisaatiosopimuksen tai vakuutuksen maksuja ei ole vähennetty verotuksessa.

Tuloverolain 35 §:n 1 momentin mukaan edellä 34 §:n 3 ja 5 momentissa tarkoitetun sopimuksen tuotoksi katsotaan se osa vakuutuksen tai kapitalisaatiosopimuksen säästöstä, joka ylittää vakuutusmaksujen tai kapitalisaatiosopimuksen maksujen määrän. Sopimuksen perusteella vakuutussuorituksena, takaisinostoarvona tai muulla nimellä maksetuista suorituksista luetaan maksuvuoden veronalaiseksi tuloksi se suhteellinen osuus, joka maksuhetkellä vastaa jäljellä olevan tuoton osuutta jäljellä olevasta säästömäärästä.

Tuloverolain 35 b §:n 1 momentin mukaan kaikki kapitalisaatiosopimusta, säästöhenkivakuutusta tai eläkevakuutusta koskevan sopimuksen kohde-etuutena oleville sijoituskohteille kertyneet tuotot verotetaan verovelvollisen sen verovuoden tulona, jona tuotot ovat kertyneet vakuutusyhtiölle ja jona ne ovat olleet tämän verovelvollisen nostettavissa, jos vakuutuksenottajalla tai tämän määräämällä henkilöllä on oikeus käyttää yhtä tai useampaa seuraavista sopimuksen kohde-etuutta koskevista oikeuksista:

1) oikeus päättää kohde-etuuteen liittyvän määräys- tai äänivallan käyttämisestä;

2) oikeus päättää siitä, kenelle tai millä ehdoilla kohde-etuutena oleva varallisuus luovutetaan;

3) oikeus päättää kohde-etuutta koskevasta käyttö- tai hallintaoikeudesta;

4) oikeus tehdä kohde-etuutena olevaan varallisuuteen liittyviä toimeksiantoja tai muita kohde-etuuteen liittyviä sopimuksia vakuutusyhtiön puolesta kolmannen osapuolen kanssa.

Tuloverolain 35 b §:n 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetun oikeuden käyttämistä koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos vakuutuksenottaja tai tämän määräämä henkilö on käyttänyt oikeutta verovuonna tai jos 1 momentin mukaisessa sopimuksessa on tällaisen oikeuden käyttämisestä sovittu tai tosiasiallinen mahdollisuus tällaisen oikeuden käyttämiseen on muutoin olemassa.

$127

$128

Hallituksen esityksessä HE 275/2018 vp (Yksityiskohtaiset perustelut, 35 b §) on vakuutusyhtiöiden lainsäädännöstä johtuvien velvoitteiden osalta viitattu vakuutusyhtiölain (521/2008) 6 luvun 20 c §:n 2 momenttiin, jonka mukaan sijoitussidonnaisten vakuutusten 10 luvun mukainen vastuuvelka on katettava mahdollisimman tarkasti näiden vakuutusten arvonkehitystä määrääviin sijoituskohteisiin kuuluvin varoin. Vakuutusyhtiölain 9 luvun 8 §:n 3 momentin toisen lauseen mukaisesti sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka määräytyy siihen liitettyjen sijoituskohteiden arvonkehityksen mukaisesti. Hallituksen esityksessä on edelleen todettu, että vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussäännöksistä näyttäisi siten johtuvan, että vakuutusyhtiön on käytännössä sijoitettava vakuutuksenottajan vakuutusmaksut vakuutuksenottajan valitsemia kohde-etuuksia vastaavasti.

$12a

2 §:n 1 momentin mukaan

tarkoitetaan vakuutussopimuksen valmistelua, vakuutussopimusta koskevan henkilökohtaisen suosituksen ja vakuutussopimusta koskevien muiden tietojen antamista, vakuutussopimuksen tekemistä ja avustamista vakuutussopimuksen hoitamisessa ja täyttämisessä.

Vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan mainitussa laissa tarkoitetaan

luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka ei ole vakuutuksenantaja tai sen työntekijä ja joka vastiketta vastaan harjoittaa vakuutusten tarjoamista vakuutuksenantajan lukuun ja vastuulla taikka joka ei ole jälleenvakuutusta harjoittava vakuutuksenantaja tai sen työntekijä ja joka vastiketta vastaan harjoittaa jälleenvakuutusten tarjoamista jälleenvakuutusta harjoittavan vakuutuksenantajan lukuun ja vastuulla.

6 luvun 20 a §:n 3 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan varat on sijoitettava siten, että otetaan huomioon vakuutussopimuksista aiheutuneiden 10 luvun mukaisten vastuiden luonne ja kesto.

Vakuutusyhtiölain 10 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan vakavaraisuuslaskennassa vakuutusyhtiön vastuuvelan on vastattava määrää, jonka maksamalla vakuutusyhtiö voisi välittömästi luovuttaa vakuutussopimuksista aiheutuvan vastuunsa toiselle vakuutusyhtiölle.

Saman pykälän 2 momentin mukaan vastuuvelan laskennassa on otettava huomioon kaikki vakuutussopimuksista aiheutuvat velvoitteet ja sen lisäksi:

1) vakuutussopimusvelvoitteiden hoidosta aiheutuvat kustannukset;

2) rahan arvon aleneminen;

4) vakuutuksenottajille, vakuutetuille ja edunsaajille tulevaisuudessa maksettavat, muut kuin 3 kohdassa tarkoitetut lisäedut ja muut suoritukset siitä riippumatta, onko niiden maksamisesta sovittu sitovasti, paitsi 12 luvun 4 §:ssä tarkoitettu omaan perusvarallisuuteen kuuluva ylijäämävarallisuus.

A on suunnitellut tekevänsä sijoitussidonnaisen X-kapitalisaatiosopimuksen B-vakuutus Oy:n kanssa. B-vakuutus Oy on D Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö. D Oy on C-pankki Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö.

X-kapitalisaatiosopimus on Y-asiakkaille ja -yrityksille räätälöity sijoitusratkaisu. B-vakuutus Oy päättää käytettävissä olevasta sijoitusvalikoimasta, ja kapitalisaatiosopimuksen omistaja valitsee sopimukseensa liitettävät sijoituskohteet valittavissa olevien sijoituskohteiden puitteissa. Ennakkoratkaisuhakemuksen tekohetkellä kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitys on voitu liittää muun ohella noteerattuihin osakkeisiin, joukkolainoihin, rahastoihin, noteerattuihin rahastoihin ja sertifikaatteihin. Kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitystä ei ole voitu liittää esimerkiksi listaamattomiin osakkeisiin, B-vakuutus Oy:n sijoituskoreihin, velkavivulla toimiviin sijoituskohteisiin, joiden arvo on voinut muuttua negatiiviseksi, eikä sellaisiin joukkolainoihin, joilla ei ole ollut päivittäistä hintaa eikä ISIN-koodia.

Kapitalisaatiosopimuksen omistaja voi pyytää muuttamaan sopimukseen liitettyjä sijoituskohteita sopimusaikana, mutta sijoituskohteiden muuttaminen edellyttää B-vakuutus Oy:n päätöstä. Kapitalisaatiosopimuksen omistajat voivat antaa sopimuksen arvonkehitykseen liitettyjen sijoituskohteiden vaihtoja koskevia toimenpidepyyntöjä C-pankki Oy:lle, joka toimii B-vakuutus Oy:n asiamiehenä vakuutusten tarjoamisesta annetun lain mukaisesti.

C-pankki Oy muun ohella neuvottelee ja sopii asiakkaan kanssa sopimuksiin ja vakuutuksiin liittyvistä muutoksista. Toimenpidepyynnöt voitaisiin antaa C-pankki Oy:n asiakasvastaavalle, joka välittäisi sijoituskohteiden vaihtoja koskevat toimenpidepyynnöt C-pankki Oy:n arvopaperinvälittäjälle. Arvopaperinvälittäjä lähettää toimenpidepyynnön B-vakuutus Oy:n käsiteltäväksi. B-vakuutus Oy tarkistaa, kuuluuko toimenpidepyynnön mukainen sijoituskohde B-vakuutus Oy:n tarjoamaan sijoitusvalikoimaan, ja harkitsee, voidaanko sijoituskohteiden vaihto toteuttaa. B-vakuutus Oy käyttää käsittelyssään apuna robotiikkaa. Jos kyse on selvästi B-vakuutus Oy:n määrittelemästä sallitusta sijoituksesta, asiassa voidaan tehdä automatisoitu päätös. Jos kyse ei ole selvästi sallitusta sijoituksesta, asia ohjautuu B-vakuutus Oy:n työntekijöiden tarkempaan käsittelyyn.

Jos B-vakuutus Oy hyväksyy sijoituskohteiden vaihdon, kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitykseen liitettyjä sijoituskohteita muutetaan asiakkaan toimenpidepyynnön mukaisesti ja C-pankki Oy:n arvopaperinvälittäjä toteuttaa vastaavat arvopaperikaupat B-vakuutus Oy:n arvo-osuustilillä. B-vakuutus Oy antaa sen arvo-osuustilillä toteuttavia arvopaperikauppoja koskevat toimeksiannot C-pankki Oy:n toteutettavaksi.

Jos sijoituskohdetta ei ole sallittu, B-vakuutus Oy harkitsee, voidaanko sijoituskohteiden vaihto toteuttaa ja sijoituskohde lisätä B-vakuutus Oy:n tarjoamaan sijoitusvalikoimaan. Jos sijoituskohdetta ei voida lisätä B-vakuutus Oy:n tarjoamaan sijoitusvalikoimaan eikä B-vakuutus Oy hyväksy sijoituskohteiden vaihtoa, C-pankki Oy:n arvopaperinvälittäjä ilmoittaa siitä C-pankki Oy:n asiakasvastaavalle, joka välittää tiedon B-vakuutus Oy:n asiakkaalle, tai suoraan B-vakuutus Oy:n asiakkaalle. Jos sijoituskohde voidaan lisätä B-vakuutus Oy:n tarjoamaan sijoitusvalikoimaan ja B-vakuutus Oy päättää hyväksyä sijoituskohteiden vaihdon, asiakkaan sijoitussidonnaiseen kapitalisaatiosopimukseen arvonkehitykseen liitettyjä sijoituskohteita voidaan muuttaa asiakkaan toimenpidepyynnön mukaisesti, jolloin C-pankki Oy:n arvopaperinvälittäjä toteuttaa vastaavat arvopaperikaupat B-vakuutus Oy:n arvo-osuustilillä.

Vakuutussäästöjen arvonkehitys alkaa seurata valitun sijoituskohteen arvonkehitystä sen jälkeen, kun B-vakuutus Oy on tehnyt tätä koskevat toimenpiteet. Allokaatiomuutospyynnön toteutus tulee näkyviin asiakkaan vakuutusjärjestelmään kahden pankkipäivän kuluttua allokaatiomuutospyynnön tekemisestä sillä arvolla, jolla kauppa on toteutunut B-vakuutus Oy:n arvo-osuustilillä kateomaisuudessa.

C-pankki Oy tarjoaa B-vakuutus Oy:lle myös sijoituspalveluita kuten arvopaperinvälitystä. B-vakuutus Oy:llä ei vakuutusyhtiölain vuoksi voi olla omia arvopaperinvälittäjiä. Sama C-pankki Oy:n arvopaperinvälittäjä saattaa hoitaa myös vakuutusasiamiehen tehtävää.

Asiassa on ratkaistavana, sovelletaanko tuloverolain 35 b §:n mukaista eräiden vakuutusten erityistä verotusmenettelyä tuottoihin, jotka kertyvät A:n ja B-vakuutus Oy:n välillä tehtävässä kapitalisaatiosopimuksessa tarkoitetuille sijoituskohteille.

Asiassa ei ole väitetty, että A:lla tai tämän määräämällä henkilöllä on oikeus käyttää yhtä tai useampaa tuloverolain 35 b §:n 1 momentin 1 — 3 kohdissa tarkoitetuista sopimuksen kohde-etuutta koskevista oikeuksista. Asiassa on siten ratkaistavana, onko A:lla oikeus tehdä kohde-etuutena olevaan varallisuuteen liittyviä toimeksiantoja tai muita kohde-etuuteen liittyviä sopimuksia B-vakuutus Oy:n puolesta kolmannen osapuolen kanssa tuloverolain 35 b §:n 1 momentin 4 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Tuloverolain 34 §:n 5 momentin ja 35 §:n 1 momentin perusteella lain pääsääntö on, että verovelvollisen veronalaista tuloa on vain kapitalisaatiosopimuksen perusteella maksettu tuotto. Tuloverolain 35 b §:ssä säädetään puolestaan pääsääntöön tehdystä poikkeuksesta. Edellä selostettujen tuloverolain esitöiden mukaan poikkeussääntö koskee epätavanomaisiksi luonnehdittuja tilanteita, joissa vakuutuksenottaja välittömästi käyttää vakuutusyhtiölle varojen omistajana kuuluvia oikeuksia.

$131

A voi antaa kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitykseen liitettyjen sijoituskohteiden vaihtoja koskevia toimenpidepyyntöjä C-pankki Oy:lle. C-pankki Oy toimii tällöin vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna asiamiehenä B-vakuutus Oy:n lukuun ja vastuulla. C-pankki Oy lähettää toimenpidepyynnön B-vakuutus Oy:n käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Lopullisen päätöksen A:n pyytämästä sijoituskohteen vaihdosta tekee siten B-vakuutus Oy. Asiassa ei ole annettava merkitystä sille seikalle, että yhtiön päätöksenteko on automatisoitu tilanteessa, jossa A:n toimenpidepyyntö koskee B-vakuutus Oy:n määrittelemää sallittua sijoitusta.

B-vakuutus Oy:llä on vakuutusyhtiölain 6 luvun 20 a §:n 3 momentissa tarkoitettu velvollisuus sijoittaa varansa siten, että yhtiö ottaa huomioon vakuutussopimuksista aiheutuneiden vakuutusyhtiölain 10 luvun mukaisten vastuiden luonteen ja keston. Yhtiön on katsottava toimivan tämän velvoitteen mukaisesti, kun se A:n sijoituskohteen vaihtoa koskevan päätöksenteon jälkeen antaa C-pankki Oy:n toteutettavaksi arvopaperikauppoja koskevan toimeksiannon, jonka perusteella yhtiön vastuuvelan katteena olevia varoja sijoitetaan A:n kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitykseen liitetyissä sijoituskohteissa tapahtuneiden muutosten mukaisesti. C-pankki Oy:n on katsottava toimivan myös tällöin B-vakuutus Oy:n lukuun.

Näin ollen ja kun tämän lisäksi otetaan huomioon, että kapitalisaatiosopimuksen piirissä olevia sijoituskohteita ei ole räätälöity A:ta varten vaan että kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitys voidaan liittää B-vakuutus Oy:n alun perin valitsemiin tai sittemmin hyväksymiin yleisesti tarjolla oleviin sijoituskohteisiin kuten noteerattuihin osakkeisiin, rahastoihin ja sertifikaatteihin, A:lla ei ole katsottava olevan oikeutta tehdä kohde-etuutena olevaan varallisuuteen liittyviä toimeksiantoja tai muita kohde-etuuteen liittyviä sopimuksia B-vakuutus Oy:n puolesta kolmannen osapuolen kanssa tuloverolain 35 b §:n 1 momentin 4 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Tämän vuoksi keskusverolautakunnan päätös on kumottava ja uutena ennakkoratkaisuna lausuttava ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisset oikeusneuvokset Irma Telivuo, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen, Joni Heliskoski ja Toni Kaarresalo. Asian esittelijä Katja Syväkangas.

Hakemus keskusverolautakunnalle

A

Ennakkoratkaisukysymykset

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle

Sovellettavat säännökset ja niiden esitöitä

Tuloverolain

Hallituksen esityksessä osakesäästötilin tuloverotusta ja eräiden vakuutustuotteiden tuloverotuksen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi

HE 275/2018 vp

Valtiovarainvaliokunta

Vakuutusten tarjoamisesta annetun lain

vakuutusten tarjoamisella

asiamiehellä

Vakuutusyhtiölain

Asiassa saatu selvitys

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset