KHO:2022:86 — Konkurrensärende

1. Utlåtanden av representanten för det bolag som befriats från påföljdsavgift

Marknadsdomstolen ansåg att A Ab med sina konkurrenter B Ab och C Ab hade avtalat om prishöjningar och påfört A Ab en påföljdsavgift om 1,2 miljoner euro för brott mot konkurrensbestämmelserna.

Enligt A Ab hade marknadsdomstolen felaktigt grundat sitt beslut på utlåtanden som getts av D åt konkurrens- och konsumentverket och marknadsdomstolen. D hade verkat som verkställande direktör för det från påföljdsavgift befriade bolaget B Ab. Enligt A Ab kunde D:s utlåtanden inte anses pålitliga.

Marknadsdomstolen hade i sitt beslut bedömt bevisvärdet på D:s utlåtanden enligt de kriterier för särskilt högt bevisvärde som Europeiska unionens tribunal har fastställt i sin rättspraxis. Enligt nämnda rättspraxis kan ett särskilt högt bevisvärde tillmätas de uttalanden som är trovärdiga, görs i ett företags namn, görs av en person som på grund av sitt yrke är skyldig att handla i det företagets intresse, strider mot intresset hos den som gör uttalandet eller av en person som direkt har bevittnat de omständigheter som nämns i uttalandet och redovisas skriftligen och på ett genomtänkt och välövervägt sätt.

Marknadsdomstolen ansåg att D:s utlåtanden skulle ges högt bevisvärde eftersom ovan nämnda kriterier uppfylldes och att de kunde anses mer betydande till sitt bevisvärde än utlåtandena av A Ab:s och C Ab:s representanter.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att enligt principen om fri bevisprövning får en domstol grunda sin bedömning av bevisningens trovärdighet och betydelse på alla fakta som framkommit i ärendet. I sin bedömning av ett utlåtandes bevisvärde kan domstolen enligt principerna för fri bevisvärdering som hjälp också använda sig av de ovan nämnda kriterierna som har fastställts i tribunalens rättspraxis. Bedömningen ska ändå inte göras mekaniskt. Ett utlåtande kan anses ha betydande bevisvärde på grund av sin trovärdighet och pålitlighet trots att något av de ovan nämnda kriterierna inte skulle uppfyllas. På grund av helhetsprövningen av bevisningen innebär det att ovan nämnda kriterier uppfylls å andra sidan inte automatiskt att utlåtandet till sitt bevisvärde ska anses mer betydande än bevisning som går i annan riktning.

Marknadsdomstolens bedömning grundade sig inte i sin helhet på den muntliga bevisningen i ärendet utan också på skriftlig utredning och marknadsdomstolen hade i sitt beslut vägt till vilka delar och på vilka grunder övrig i ärendet lämnad utredning stödde de utlåtanden som D i egenskap av verkställande direktör för det från påföljdsavgift befriade B Ab hade gett. Marknadsdomstolen hade i sin helhetsbedömning av bevisningen kunnat anse D:s utlåtanden mer trovärdiga än utlåtandena av A Ab:s och C Ab:s representanter.

2. Påföljdsavgiftens belopp

Enligt A Ab var den påföljdsavgift som marknadsdomstolen påförde bolaget oproportionerlig i förhållande till den påföljdsavgift marknadsdomstolen påförde C Ab som också hade påståtts gjort sig skyldigt till konkurrensbrott, och även i förhållande till i tidigare rättspraxis påförda påföljdsavgifter.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att bedömningen av påföljdsavgiftens storlek enligt 13 § i konkurrenslagen görs utgående från ifrågavarande konkurrensbrott och klandervärdigheten i verksamheten hos den näringsidkare som deltagit i det. Krav på förutsebarhet och likvärdig behandling gäller beslutspraxisen för påföljdsavgiftens belopp. Rättspraxis för nivån på påföljdsavgifternas belopp kan ändå med tiden utvecklas enligt ärendenas art och enligt hur de särskilt och allmänt prohibitiva synpunkterna beaktas. Påföljdsavgiften ska stå i proportion till det konkurrensvidriga förfarandets natur och klandervärdighet och därför är det främst fråga om en helhetsbedömning av alla fakta i ärendet när påföljdsavgiften bestäms.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg med de skäl som närmare framgår ur beslutet att beloppet på den påföljdsavgift som påförts A Ab i marknadsdomstolen varken var lagstridigt i relation till företagets konkurrensvidriga förfarande eller i jämförelse med i rättspraxis tidigare påförda påföljdsavgifter. Med ytterligare beaktande av att A Ab:s och C Ab:s påföljdsavgifter i relation till deras totalomsättningar inte avsevärt avvek från varandra, fanns det inte grunder anse den påföljdsavgift som marknadsdomstolen hade påfört A Ab som lagstridig.

Konkurrenslagen 12 § och 13 § (948/2011)

Lagen om rättegång i förvaltningsärenden 79 §

EU-domstolens dom i målet C-99/17 P, Infineon Technologies v. kommissionen (EU:C:2018:773)

EU-domstolens dom i målet C‑613/13 P, kommissionen v. Keramag Keramische Werke m.fl. (EU:C:2017:49)

EU-domstolens dom i de sammansatta målen C‑239/11 P, C‑489/11 P ja C‑498/11 P, Siemens m.fl. v. kommissionen (EU:C:2013:866)

Tribunalens avgörande i målet T-133/07, Mitsubishi Electric v. kommissionen (EU:T:2011:345)

Ärendet har avgjorts av justitieråden Irma Telivuo, Anne Nenonen, Joni Heliskoski, Tero Leskinen och Toni Kaarresalo. Föredragande Jukka Koivusalo.

Julkinen

Tähän päätökseen sisältyy valvonnan yleisten toteuttamisedellytysten turvaamiseksi salassa pidettäviä tietoja sekä salassa pidettäviksi liikesalaisuuksiksi ilmoitettuja tietoja, jotka on tässä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen julkisessa kappaleessa korvattu hakasulkeisiin merkittyinä julkisilla tiedoilla tai poistettu hakasulkeisiin merkityiltä kohdilta.

1. Seuraamusmaksusta vapautuksen saaneen yhtiön edustajan lausunnot

Markkinaoikeus oli katsonut A Oy:n sopineen kilpailijoidensa B Oy:n ja C Oy:n kanssa hinnankorotuksista ja määrännyt A Oy:lle 1,2 miljoonan euron suuruisen seuraamusmaksun kilpailusäännösten rikkomisesta.

A Oy:n mukaan markkinaoikeus oli virheellisesti perustanut ratkaisunsa lausuntoihin, jotka seuraamusmaksusta vapautuksen saaneen B Oy:n toimitusjohtajana toiminut D oli antanut Kilpailu- ja kuluttajavirastossa ja markkinaoikeudessa. A Oy:n mukaan D:n lausuntoja ei voitu pitää luotettavina.

Markkinaoikeus oli päätöksessään arvioinut D:n lausuntojen näyttöarvoa unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännössä määriteltyjen erityisen vahvan näytön kriteerien perusteella. Mainitun oikeuskäytännön mukaan erityisen vahvana näyttönä voidaan pitää lausuntoja, jotka ovat luotettavia ja jotka on annettu yrityksen nimissä, lausunnot on antanut henkilö, joka on työnsä puolesta velvoitettu toimimaan kyseisen yrityksen intressissä, lausunnot ovat sen antajan intressien vastaisia, lausunnot on antanut henkilö, joka on havainnut välittömästi lausunnoissa mainitut seikat, lausunnot on toimitettu kirjallisesti ja annettu tarkoituksellisesti ja tarkan harkinnan jälkeen.

Markkinaoikeus oli katsonut, että D:n lausunnoille oli edellä mainittujen kriteerien täytyttyä lähtökohtaisesti annettava korkea näyttöarvo ja niitä voitiin lähtökohtaisesti pitää todistusarvoltaan merkittävämpinä kuin A Oy:n ja C Oy:n edustajien lausuntoja.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että vapaan todisteiden harkinnan periaatteen nojalla tuomioistuin voi perustaa todisteen uskottavuutta ja merkitystä koskevan arviointinsa kaikkiin asiassa esiin tulleisiin seikkoihin. Lausunnon todistusarvoa harkittaessa tuomioistuin voi vapaan todisteiden harkinnan periaatteen mukaisesti käyttää apuna myös unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännössä määriteltyjä edellä mainittuja kriteereitä. Arviointia ei kuitenkaan tule tehdä mekaanisella tavalla. Lausunto voidaan katsoa todistusarvoltaan merkittäväksi sen luotettavuuden ja uskottavuuden vuoksi, vaikka jokin edellä mainituista kriteereistä jäisi täyttymättä. Toisaalta edellä mainittujen kriteerien täyttyminen ei todisteiden kokonaisharkinnan vuoksi välttämättä merkitse, että lausuntoa olisi pidettävä todistusarvoltaan merkittävämpänä kuin muuta toisen suuntaista näyttöä.

Markkinaoikeuden arviointi ei ollut kokonaisuudessaan perustunut asiassa saatuun suullisen todisteluun, vaan myös kirjalliseen selvitykseen, ja markkinaoikeuden päätöksessä oli punnittu sitä, miltä osin ja millä perustein esitetty muu selvitys tuki seuraamusmaksusta vapautuksen saaneen B Oy:n toimitusjohtajana toimineen D:n lausuntoja. Markkinaoikeus oli voinut näyttöä koskevan kokonaisarvionsa perusteella katsoa, että D:n lausunnot olivat uskottavampia kuin A Oy:n ja C Oy:n edustajien lausunnot.

2. Seuraamusmaksun määrä

A Oy:n mukaan markkinaoikeuden määräämä seuraamusmaksu oli suhteeton verrattuna väitettyyn kilpailurikkomukseen syyllistyneelle C Oy:lle markkinaoikeudessa määrättyyn seuraamusmaksuun ja myös verrattuna oikeuskäytännössä aiemmin määrättyihin seuraamusmaksuihin.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että kilpailulain 13 §:n perusteella seuraamusmaksun määrää koskeva harkinta on tehtävä kysymyksessä olevaa kilpailurikkomusta ja siihen osallistuneen elinkeinonharjoittajan toiminnan moitittavuutta koskevan arvioinnin perusteella. Seuraamusmaksun määrää koskevaan ratkaisukäytäntöön liittyy ennustettavuuden ja yhdenvertaisen kohtelun vaatimus. Seuraamusmaksun tasoa koskeva oikeuskäytäntö voi kuitenkin myös kehittyä ajan kuluessa ratkaistavien asioiden laadun ja erityis- ja yleisestävyyteen liittyvien näkökohtien huomioon ottamisen myötä. Kun seuraamusmaksun tulee olla oikeassa suhteessa kilpailunvastaisen menettelyn laatuun ja sen moitittavuuteen nähden, seuraamusmaksun määräämisessä on ennen kaikkea kysymys tapauskohtaisten seikkojen perusteella tehtävästä kokonaisharkinnasta.

Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksestään tarkemmin ilmenevillä perusteilla, ettei A Oy:lle markkinaoikeudessa määrätyn seuraamusmaksun määrä ollut lainvastaisesti asetettu suhteessa sen kilpailunvastaiseen menettelyyn eikä myöskään verrattuna oikeuskäytännössä aiemmin määrättyihin seuraamusmaksuihin. Kun otettiin lisäksi huomioon, etteivät A Oy:n ja C Oy:n kokonaisliikevaihtoon suhteutetut seuraamusmaksut olennaisesti poikenneet toisistaan,

asiassa ei ollut perusteita pitää markkinaoikeuden A Oy:lle määräämää seuraamusmaksua lainvastaisena.

Kilpailulaki 12 § ja 13 § (948/2011)

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 79 §

Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-99/17 P, Infineon Technologies v. komissio (EU:C:2018:773)

Unionin tuomioistuimen tuomio yhdistetyissä asioissa C‑239/11 P, C‑489/11 P ja C‑498/11 P, Siemens ym. v. komissio (EU:C:2013:866)

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio asiassa T-133/07, Mitsubishi Electric v. komissio (EU:T:2011:345)

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio yhdistetyissä asioissa T-67/00, T-68/00, T-71/00 ja T-78/00, JFE Engineering ym. v. komissio (EU:T:2004:221)

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Markkinaoikeus 03.03.2021 nro 70/21

I KILPAILU- JA KULUTTAJAVIRASTON SEURAAMUSMAKSUESITYS MARKKINAOIKEUDELLE

(1) Kilpailu- ja kuluttajavirasto (jäljempänä myös virasto tai KKV) on markkinaoikeudelle 4.12.2018 tekemässään seuraamusmaksuesityksessä ja sen täydennyksessä 13.12.2018 vaatinut, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, että markkinaoikeus määrää UK-Muovi Oy:lle 1 530 000 euron suuruisen seuraamusmaksun.

(2) Viraston esityksen mukaan ThermiSol Oy (jäljempänä myös ThermiSol), UK-Muovi Oy (jäljempänä myös UK-Muovi) ja Styroplast Oy (jäljempänä myös Styroplast) ovat rikkoneet kilpailulain 5 §:ää sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 artiklaa harjoittaessaan kiellettyä kilpailijoiden välistä yhteistyötä EPS-eristeiden markkinoilla Suomessa vuoden 2012 marraskuusta vuoden 2014 loppuun saakka.

(3) Virasto on 4.12.2018 antanut kilpailulain 17 §:n 3 momentin mukaisesti seuraamusmaksusta vapautumista koskevan päätöksen, jossa virasto on katsonut Styroplastin täyttäneen kaikki kilpailulain 14 ja 16 §:n edellytykset.

(4) Viraston seuraamusmaksuesityksen perusteina on lausuttu lisäksi muun ohella seuraavaa:

(5) Seuraamusmaksuesityksen kohteena oleva menettely on koskenut erityisesti perustuotteita, kuten lattia- ja routaeristeitä, joiden yleisimmin käytetyt laadut ovat EPS 100 Lattia (jäljempänä myös L100) ja EPS 120 Routa (jäljempänä myös R120). Vuosina 2012 — 2014 kolme alan suurinta toimijaa Suomessa ovat olleet ThermiSol, UK-Muovi ja Styroplast, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus on ollut noin 80 prosenttia.

(6) Selvitykset ja seuraamusmaksusta vapautumiseksi tehdyn hakemuksen (jäljempänä myös leniency-hakemus) yhteydessä toimitetut tiedot ovat osoittaneet, että ThermiSol, UK-Muovi ja Styroplast ovat sopineet ja/tai yhdenmukaistaneet menettelytapansa EPS-eristeiden tulevista hinnankorotuksista. Kiellettyä kilpailijoiden välistä yhteistyötä on toteutettu yhtiöiden välisillä tapaamisilla ja puhelinkeskusteluilla. Lisäksi ThermiSol ja UK-Muovi ovat seuranneet sovittujen hinnankorotusten täytäntöönpanoa muun ohella yhtiöiden verkkosivuilla julkaistujen hinnankorotusilmoitusten avulla. Menettelyssä on ollut kyse yhdestä yhtenäisestä rikkomuksesta, jonka tarkoituksena on ollut rajoittaa kilpailua.

(7) Kiellettyyn yhteistyöhön osallistuneet henkilöt ovat kuuluneet yhtiöiden johtoon. ThermiSolin toimitusjohtajana on toiminut E kesäkuuhun 2013 asti, jolloin uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu F. E on ollut yhtiön hallituksen jäsen ja enemmistöomistaja yhdessä F:n kanssa 10.2.2017 asti. UK-Muovin toimitusjohtaja on vuodesta 2004 alkaen ollut G, ja hänen edeltäjänsä H toimii edelleen hallituksen puheenjohtajana ja on ollut enemmistöomistajana loppuvuoteen 2018 asti. Styroplastin toimitusjohtaja ja omistaja on vuoden 2018 alkuun asti ollut D.

(8) Kysymyksessä on ollut laadultaan erittäin vakava kilpailunrajoitus, paljas hintakartelli. Kilpailurikkomuksen maantieteellinen ja taloudellinen laajuus osoittaa, että kysymyksessä on ollut laajuudeltaan merkittävä kielletty kilpailijoiden välinen yhteistyö. Rikkomuksen vahingollisuutta ja siitä saavutettua hyötyä on korostanut sovittujen hinnankorotusten strateginen ajoittaminen keväälle ennen suurimman kysynnän alkua, jotta kartellin osapuolet saisivat maksimoitua hinnannoususta saamansa hyödyn. Kartellin toimintaan osallistuneet henkilöt ovat olleet tietoisia menettelyn lainvastaisuudesta. Rikkomuksen on toteuttanut ThermiSolin ja UK-Muovin ylin johto.

(9) UK-Muovin osallisuuden luonnetta ja sen moitittavuuden astetta osoittaa se, että UK-Muovin H on toiminut aktiivisesti hinnankorotussopimuksen aikaansaamiseksi kutsumalla marraskuun 2012 tapaamisen koolle ThermiSolin E:n pyynnöstä. Lisäksi UK-Muovin G on ollut valmis sopimaan hinnankorotuksista. [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. UK-Muovi on myös sitoutunut sovittuihin korotuksiin julkaisemalla hinnankorotusilmoituksen sekä panemalla ne täytäntöön.

(10) Seuraamusmaksun määrässä on otettava huomioon UK-Muovin asema alan toiseksi suurimpana valmistajana ja siitä seuraava todellinen mahdollisuus vaikuttaa olennaisesti eristemarkkinoiden toimivuuteen.

(11) UK-Muovin hallituksen puheenjohtaja H on viraston kuulemisessa tunnustanut kertoneensa UK-Muovin tulevan hinnan ThermiSolin E:lle ja Styroplastin D:lle kilpailijoiden kesken järjestetyssä tapaamisessa marraskuussa 2012. Kyseinen seikka tulee ottaa huomioon seuraamusmaksun määrää alentavana seikkana ennen 10 prosentin enimmäismäärään perustuvan leikkurin soveltamista.

(12) UK-Muovin liikevaihto vuonna 2014 on ollut 15 301 266,15 euroa. Yhtiön menettelyn laatu, laajuus, moitittavuuden aste ja kesto olisivat edellyttäneet lain 10 prosentin enimmäistasoa merkittävästi suurempaa seuraamusmaksua kuin esitetty 1 530 000 euroa.

II ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

(13)

on markkinaoikeudelle antamassaan vastauksessa vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Kilpailu- ja kuluttajaviraston seuraamusmaksuesityksen. Toissijaisesti yhtiö on vaatinut, että markkinaoikeus kohtuullistaa määrättäväksi esitetyn seuraamusmaksun määrää. Lisäksi UK-Muovi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat asianosais- ja oikeudenkäyntikulut 380 611,88 eurolla viivästyskorkoineen.

(14)

on toimittanut vastaselityksen.

on toimittanut lisävastauksen.

(15)

on 19.6.2019 toimittanut valmisteluistunnon ja 10. — 12.9.2019, 16.9.2019, 18. — 19.9.2019 ja 23.9.2019 suullisen käsittelyn. Suullisessa käsittelyssä on kuultu viraston nimeämänä todistajana D:tä, ThermiSolin nimeämänä kuultavana F:ää sekä todistajina E:tä ja I:tä sekä UK-Muovin nimeäminä kuultavina H:ta ja G:tä.

III MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

(16) Markkinaoikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, määrännyt UK-Muovi Oy:n maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 1 200 000 euroa ja hylännyt UK-Muovi Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

(17) Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti (sulkeissa viittaukset markkinaoikeuden päätöksen asianomaisiin kohtiin):

1 Asian arvioinnin lähtökohdat

(- — -)

(19) Koska virasto on esityksessään arvioinut väitettyä kilpailurikkomusta myös SEUT 101 artiklan 1 kohdan perusteella, asiassa on kuitenkin ensin arvioitava yhtiöiden menettelyn mahdollista vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tämän jälkeen päätöksessä selostetaan asiassa sovellettavat oikeusohjeet sekä kuvataan merkitykselliset markkinat. Tämän jälkeen esitetään tapahtumakuvaus ja selostetaan asiassa esitettyä näyttöä, minkä jälkeen markkinaoikeus arvioi sitä, mitä asiassa on näytetty tapahtuneeksi. Tämän jälkeen esitetään asian kilpailuoikeudellinen arviointi ja lopuksi tarvittaessa seuraamusmaksuarviointi (445 kohta).

2 Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

(20) Seuraamusmaksuesityksen mukaan kolmen markkina-asemaltaan merkittävimmän EPS-eristevalmistajan välisellä Suomen laajuisella kartellilla on ollut ainakin mahdollisia välillisiä vaikutuksia jäsenvaltioiden välisen kaupan rakenteeseen SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla (446 kohta).

(21) Asiassa ei ole tullut esiin seikkoja, joiden vuoksi markkinaoikeuden olisi arvioitava vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan toisin kuin virasto. Asiassa esitetystä selvityksestä käy ilmi, että mahdollisessa kilpailurikkomuksessa kysymys on ollut koko Suomen kattavasta menettelystä, johon ovat osallistuneet Suomen kolme merkittävintä EPS-eristeiden valmistajaa, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus Suomen EPS-eristeiden markkinoista on väitetyn rikkomuksen ajan ollut noin 80 prosenttia (450 kohta).

(22) Kilpailulain 3 §:n ja asetuksen N:o 1/2003 3 artiklan 1 kohdan nojalla SEUT 101 artiklaa ja kilpailulakia on siten sovellettava rinnakkain esillä olevaan menettelyyn (452 kohta).

3 Sovellettavat oikeusohjeet

(23) Kilpailulain 5 §:n 1 momentin mukaan sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat, joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja (453 kohta).

(24) Kilpailulain 5 § perustuu SEUT 101 artiklan 1 kohtaan ja sitä on tulkittava yhdenmukaisesti mainitun artiklan ja sitä koskevan oikeuskäytännön kanssa. Edellä todetusti SEUT 101 artiklaa on esillä olevassa asiassa sovellettava rinnakkain mainitun pykälän kanssa (454 kohta).

(25) SEUT 101 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltumattomia ja kiellettyjä ovat sellaiset yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset sekä yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka ovat omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla tai joista seuraa, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy sisämarkkinoilla, ja erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat, joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja (455 kohta).

(26) Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa. Artiklan 2 kohdassa on lueteltu tähän oikeuteen erityisesti kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet (456 kohta).

(27) Perusoikeuskirjan 41 artiklaa ei ole sanamuotonsa mukaan osoitettu jäsenvaltioille vaan unionin toimielimille, elimille ja laitoksille, joten siihen ei voida vedota kansallisia viranomaisia vastaan (ks. tuomio 11.12.2014, Boudjlida, C-249/13, EU:C:2014:2431, 32 ja 33 kohta; tuomio 17.12.2015, WebMindLicenses, C-419/14, EU:C:2015:832, 83 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; tuomio 9.3.2017, Doux, C-141/15, EU:C:2017:188, 60 kohta ja tuomio 13.9.2018, UBS Europe ym., C-358/16, EU:C:2018:715, 28 kohta). Artiklassa tarkoitettuja oikeuksia asiallisesti vastaavat oikeudet hyvään hallintoon on kuitenkin Suomessa turvattu Suomen perustuslain 21 §:ssä ja yleislakina noudatettavassa hallintolaissa (457 kohta).

(28) Perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla (458 kohta).

(29) Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaan hallinnolliset sanktiot eivät saa menettelynsä puolesta muodostua perustuslain 21 §:ssä tarkoitetun syyttömyysolettaman vastaisiksi, eivätkä ne voi myöskään perustua puhtaasti käännettyyn todistustaakkaan taikka ankaraan objektiiviseen vastuuseen (esimerkiksi PeVL 2/2017 vp ja PeVL 15/2016 vp; ks. myös KHO 2016:221, 273 kohta) (459 kohta).

(30) Perusoikeuskirjan 48 artiklan 1 kohdan mukaan jokaista syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen (460 kohta).

(31) Perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan jokaisella, jonka unionin oikeudessa taattuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava mainitussa artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot tuomioistuimessa. Artiklan toisen kohdan mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu (461 kohta).

(32) Perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettu suoja unionin oikeudessa vastaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleessa vahvistettua suojaa (tuomio 11.7.2013, Ziegler v. komissio, C-439/11 P, EU:C:2013:513, 126 kohta). Perusoikeuskirjan 52 artiklan 3 kohdan mukaan perusoikeuksien merkitys ja ulottuvuus ovat samat kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (462 kohta).

(33) Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä (463 kohta).

$374

(35) Hallintolainkäyttölain (586/1996) 51 §:n 1 momentin mukaan valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa (465 kohta).

(36) Markkinaoikeuden päätöksen myöhemmissä jaksoissa selostetaan aihepiireittäin merkityksellistä oikeuskäytäntöä sekä muita sovellettavia tai muutoin huomioon otettavia oikeusohjeita (466 kohta).

(37) Markkinaoikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut merkityksellisistä markkinoista sekä tapahtumakuvauksesta ja asiassa esitetystä näytöstä. Osana viimeksi mainittua markkinaoikeus on lausunut muun ohella seuraavaa:

5.3.2 Helmikuun 2014 puhelinkeskustelut

(39) D:n mukaan [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (599 kohta).

(40) G on markkinaoikeudessa kertonut, että hän on puhunut D:n kanssa toimialajärjestön jäsenyysasiasta ThermiSolin osalta sekä jäätymis-sulamistestin käyttöönotosta. Näistä asioista oli keskusteltu D:n kanssa jo aikaisemminkin ja ne olivat olleet esillä EPS-rakennusteollisuuden hallituksen kokouksessa (600 kohta).

(41) D:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (601 kohta).

(42) G:n kertoman mukaan hän ei ole keskustellut D:n kanssa helmikuussa 2014 EPS-eristeiden hinnoista, hinnankorotuksesta, niiden suuruudesta tai hinnankorotuksesta ilmoittamisen ajankohdasta tai järjestyksestä. [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (602 kohta).

(43) G ei kertomansa mukaan ole pystynyt yhdistämään puhelinkeskustelua tuohon ajankohtaan, mutta hän on kyllä soittanut ThermiSolin F:lle liittyen ThermiSolin mahdolliseen liittymiseen takaisin toimialajärjestöön. G ei ole pystynyt muistamaan, onko keskustelu F:n kanssa käyty juuri helmikuussa 2014; ”suunnilleen noihin aikoihin”. Hän ei ole keskustellut F:n kanssa helmikuussa 2014 EPS-eristeiden hinnoista, hinnankorotuksesta, niiden suuruudesta tai hinnankorotuksesta ilmoittamisen ajankohdasta tai järjestyksestä. [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. G on kertonut puhuneensa D:n kanssa siitä, kumpi soittaa F:lle kysyäkseen ThermiSolin kantaa jäätymis-sulamistestiasiaan (603 kohta).

(44) F:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan on hyvin mahdollista, että hän on ollut helmikuussa 2014 G:n kanssa puhelimitse yhteydessä. Hänen ja G:n yhteydenpito talvella/keväällä 2014 on koskenut toimialajärjestöasioita ja sulatus-jäähdytystestiä. EPS-jaosto on pyrkinyt aktiivisesti saamaan ThermiSolin takaisin jäseneksi. Myös sulatus-jäähdytystestin saattamisesta pakolliseksi EPS-eristeille on tuolloin keskusteltu. Jossain vaiheessa keväällä 2014 hän on käynyt G:n kanssa keskustelua myös oman uuden muovieristetoimialan yhdistyksen perustamisesta kuultuaan, että UK-Muovikin on harkinnut irtisanoutumista EPS-jaostosta. F:n mukaan UK-Muovi on lopulta muuttanut mielensä. F [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (604 kohta).

(45) Tapahtumakuvauksen ja asiassa esitetyn näytön jälkeen markkinaoikeus on lausunut näytön arvioinnista seuraavaa:

6 Näytön arviointi

(46) Koska esityksen kohteena olevat yhtiöt ovat erityisesti vedonneet siihen, ettei virasto ole esittänyt asiassa riittävää näyttöä rikkomusta koskevien väitteidensä tueksi, sekä kiistäneet leniency-hakijan hakemuksensa yhteydessä antamien lausuntojen ja toimittamien todisteiden näyttöarvon, markkinaoikeus käy seuraavaksi läpi näytön arvioinnin lähtökohtia ja siihen liittyvää oikeuskäytäntöä (710 kohta).

6.1 Näytön arvioinnin lähtökohdista

$376

(49) Asetuksen N:o 1/2003 2 artiklassa on säädetty todistustaakasta. Artiklasta ilmenevästi kaikissa SEUT 101 artiklan soveltamismenettelyissä kansallisella ja unionin tasolla SEUT 101 artiklan 1 kohdan määräysten rikkomista koskeva todistustaakka kuuluu osapuolelle tai viranomaiselle, joka väittää määräyksiä rikottavan (713 kohta).

(50) Vaikka asetuksen N:o 1/2003 2 artiklassa säännellään nimenomaisesti todistustaakan jakautumista, mainitussa asetuksessa ei ole säännöksiä, jotka koskisivat tarkempia prosessuaalisia näkökohtia. Näin ollen mainittu asetus ei muun ohella sisällä säännöstä periaatteista, jotka sääntelevät todistusharkintaa ja edellytettyä todistuskynnystä SEUT 101 artiklan kansallisessa soveltamismenettelyssä (tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 30 kohta) (714 kohta).

(51) Kun kyseisestä asiasta ei ole olemassa unionin sääntöjä, on unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kunkin jäsenvaltion asiana antaa ne sisäisessä oikeusjärjestyksessään menettelyllistä itsemääräämisoikeutta koskevan periaatteen nojalla, kunhan ne eivät ole epäedullisempia kuin samankaltaisia kansallisen oikeuden piiriin kuuluvia tilanteita koskevat säännöt (vastaavuusperiaate) eikä niillä tehdä unionin oikeudessa annettujen oikeuksien käyttämistä käytännössä mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi (tehokkuusperiaate) (ks. tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (715 kohta).

(52) Edellä todetun perusteella todistusharkinta ja edellytetty todistuskynnys kuuluvat menettelyllistä itsemääräämisoikeutta koskevan periaatteen nojalla kansallisen oikeuden soveltamisalaan, mikäli vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteista ei muuta johdu (tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 34 kohta) (716 kohta).

(53) Tehokkuusperiaate edellyttää kuitenkin, etteivät todistusharkintaa ja edellytettyä todistuskynnystä koskevat kansalliset säännöt saa tehdä unionin kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi eivätkä muun muassa haitata SEUT 101 artiklan tehokasta soveltamista (ks. tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (717 kohta).

(55) Jäsenvaltioilla on kuitenkin velvollisuus noudattaa perusoikeuskirjan 48 artiklan 1 kohdassa mainittua syyttömyysolettaman periaatetta, kun ne panevat täytäntöön unionin kilpailuoikeutta (ks. tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (719 kohta).

(56) Todistusharkinnasta säädetään kansallisesti tässä asiassa sovellettavan hallintolainkäyttölain (586/1996) 51 §:n 1 momentissa, jossa määritellään vapaan todisteiden harkinnan periaate, jonka mukaan valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa (720 kohta).

(57) Tämän on kotimaisessa oikeuskäytännössä (ks. esim. KHO 2009:83, 978 — 985 kohta) katsottu vastaavan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä omaksuttua linjaa todisteiden kokonaisvaltaisesta harkinnasta (721 kohta).

(59) Kilpailusääntöjen rikkomisesta on esitettävä painavia, täsmällisiä ja yhtäpitäviä todisteita. Kaikkien esitettyjen todisteiden ei kuitenkaan tarvitse välttämättä täyttää näitä edellytyksiä suhteessa rikkomisen kuhunkin osatekijään. Riittää, että eri seikat, joihin on vedottu, täyttävät kokonaisvaltaisesti tarkasteltuina kyseisen vaatimuksen (tuomio 1.7.2010, Knauf Gips v. komissio, C‑407/08 P, EU:C:2010:389, 47 kohta; tuomio 26.1.2017, komissio v. Keramag Keramische Werke ym., C‑613/13 P, EU:C:2017:49, 52 kohta sekä tuomio 14.5.2020, NKT Verwaltung ja NKT v. komissio, C-607/18 P, EU:C:2020:385, 180 kohta) (723 kohta).

(60) Koska kielto osallistua kilpailunvastaisiin menettelytapoihin ja sopimuksiin sekä seuraamukset, joita kilpailusääntöjen rikkojille voidaan määrätä, ovat yleisesti tunnettuja, on tavanomaista, että kyseisiin menettelytapoihin ja sopimuksiin liittyvät toimenpiteet toteutetaan vaivihkaa, että kokoukset pidetään salassa, useimmiten kolmannessa valtiossa, ja että niihin liittyvien asiakirjojen määrä pidetään mahdollisimman vähäisenä. Vaikka löydetyt asiakirjat osoittavat nimenomaisesti taloudellisten toimijoiden välisen lainvastaisen yhteydenpidon, kuten kokouksen pöytäkirjat, nämä asiakirjat ovat normaalisti vain hajanaisia ja niitä on vähän, joten usein on välttämätöntä muodostaa kuva tietyistä yksityiskohdista päättelemällä (tuomio 7.1.2004, Aalborg Portland ym. v. komissio, C‑204/00 P, C‑205/00 P, C‑211/00 P, C‑213/00 P, C‑217/00 P ja C‑219/00 P, EU:C:2004:6, 55 ja 56 kohta sekä tuomio 26.1.2017, komissio v. Keramag Keramische Werke ym., C‑613/13 P, EU:C:2017:49, 50 kohta) (724 kohta).

(61) Huomioon voidaan ottaa myös rikkomisjakson ulkopuolella olevia, toteen näytettyjä osatekijöitä, jos nämä osatekijät kuuluvat aihetodisteisiin, joihin on vedottu kilpailusääntöjen rikkomisen toteennäyttämiseksi. Kilpailunvastaista käyttäytymistä edeltäviin tai sen jälkeisiin tosiseikkoihin voidaan näin ollen vedota muun objektiivisen todisteen sisällön vahvistamiseksi (ks. tuomio 28.3.2019, Pometon v. komissio, T-433/16, EU:T:2019:201, 113 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (725 kohta).

(62) Vapaan todistusharkinnan periaatteesta seuraa, että kysymystä siitä, tukeeko ja missä määrin joku todiste toista todistetta, ei ole säädelty erityisesti todisteen muotoa tai alkuperää koskevilla tarkoilla säännöillä, vaan ainoastaan todisteen uskottavuudella (tuomio 19.12.2013, Siemens ym. v. komissio, C‑239/11 P, C‑489/11 P ja C‑498/11 P, EU:C:2013:866, 190 kohta) (726 kohta).

(63) Todistelua koskevien yleisten sääntöjen mukaan asiakirjan uskottavuus ja siksi sen näyttöarvo riippuvat sen alkuperästä, laatimisolosuhteista, vastaanottajasta sekä sisällön ymmärrettävyydestä ja luotettavuudesta (tuomio 16.6.2015, FSL ym. v. komissio, T-655/11, EU:T:2015:383, 183 kohta ja tuomio 28.3.2019, Pometon v. komissio, T-433/16, EU:T:2019:201, 116 kohta) (727 kohta).

(64) Jotta komission väittämän rikkomisen toteen näyttäminen voidaan ottaa huomioon, jokaisen kyseisen toimielimen esittämän todisteen ei viime kädessä tarvitse välttämättä olla täsmällinen ja itsessään itsenäinen todiste rikkomisesta, vaan riittää, että syyttämistä koskevat puitteet kokonaisuudessaan sekä komission esittämät aihetodisteet ja seikat kokonaisvaltaisesti tarkasteltuina täyttävät syyllisyyden osoittamista koskevat perusedellytykset siten, että rikkomista koskevaa päätöstä myöhemmin mahdollisesti valvovat unionin tuomioistuimet voivat katsoa, että syyllisyys on näytetty laillisesti toteen (tuomio 28.3.2019, Pometon v. komissio, T-433/16, EU:T:2019:201, 120 kohta) (728 kohta).

(66) Välillistä näyttöä koskevassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 14.2.2019 antamassa tuomiossa (asia SA-Capital Oy v. Suomi, 5556/10) on katsottu, että korkein hallinto-oikeus ei ollut loukannut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaletta 29.9.2009 antamassaan vuosikirjapäätöksessä KHO 2009:83. Asiassa oli erityisesti kysymys välillisen näytön (kuulopuhetodistelu) merkityksestä korkeimman hallinto-oikeuden oikeudellisessa arvioinnissa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, ettei välillisellä näytöllä ollut ollut ratkaisevaa merkitystä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä ja että valittajan puolustautumisoikeudet oli turvattu, joten välillisen näytön käytöllä ei loukattu ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaletta (tuomion 86 — 97 kohta) (730 kohta).

(67) Kuten korkein hallinto-oikeus on todennut 20.8.2019 antamassaan vuosikirjapäätöksessä KHO 2019:98 (931 kohta), myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston on unionin tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaisesti esitettävä riittävä selvitys seuraamusmaksuesityksessään tarkoitetun menettelyn luonteesta SEUT 101 artiklan 1 kohdassa ja kilpailulain 5 §:ssä tarkoitettuna kiellettynä kilpailurikkomuksena sekä kilpailurikkomuksen kestosta (731 kohta).

(70) Jos kilpailuviranomainen tukeutuu yksinomaan kyseessä olevien yritysten menettelyyn markkinoilla todetakseen rikkomisen olemassaolon, viimeksi mainittujen tarvitsee vain osoittaa sellaisten olosuhteiden olemassaolo, jotka valaisevat todettuja tosiseikkoja eri tavalla ja joiden perusteella kilpailuviranomaisen esittämä tosiseikkojen selitys, jonka perusteella kilpailusääntöjä on todettu rikotun, voidaan korvata toisella uskottavalla selityksellä (ks. tuomio 8.7.2004, JFE Engineering ym. v. komissio, T-67/00, T-68/00, T-71/00 ja T-78/00, EU:T:2004:221, 186 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (734 kohta).

(71) Jos on kuitenkin voitu osoittaa, että yritys on osallistunut yritysten välisiin selvästi kilpailua rajoittaviin kokouksiin, yrityksen on esitettävä muu selitys näiden kokousten sisällöstä (ks. tuomio 22.11.2012, E.ON Energie v. komissio, C-89/11 P, EU:C:2012:738, 75 kohta) (735 kohta).

(73) Oikeuskäytännön mukaan erityisen vahvana näyttönä voidaan pitää lausuntoja, jotka ovat ensinnäkin luotettavia, toiseksi on annettu yrityksen nimissä, kolmanneksi on antanut henkilö, joka on työnsä puolesta velvoitettu toimimaan kyseisen yrityksen intressissä, neljänneksi ovat lausunnon antajan intressien vastaisia, viidenneksi antaa henkilö, joka on havainnut välittömästi lausunnoissa mainitut seikat, ja kuudenneksi on toimitettu kirjallisesti ja annettu tarkoituksellisesti ja tarkan harkinnan jälkeen (tuomio 8.7.2004, JFE Engineering ym. v. komissio, T-67/00, T-68/00, T-71/00 ja T-78/00, EU:T:2004:221, 205 — 210 kohta sekä tuomio 12.7.2011, Mitsubishi Electric v. komissio, T-133/07, EU:T:2011:345, 87 kohta) (737 kohta).

(74) Edellisessä kohdassa mainittuja kriteerejä ei kuitenkaan ole välttämätöntä soveltaa mekaanisesti siten, että kaikkien niiden olisi täytyttävä, jotta jonkin lausunnon näyttöarvoa voitaisiin pitää korkeana lausunnon uskottavuuden konkreettisen kokonaisarvioinnin jälkeen. Tällöin lausuntoa on kuitenkin tuettava muilla todisteilla (ks. tältä osin tuomio 19.12.2013, Siemens ym. v. komissio, C‑239/11 P, C‑489/11 P ja C‑498/11 P, EU:C:2013:866, 164 ja 167 kohta) (738 kohta).

(75) Erityisen merkityksellisinä on pidettävä välittömässä yhteydessä tosiseikkoihin laadittuja tai välittömän todistajan laatimia asiakirjoja. Tämä pätee erityisesti sellaisiin kokouksiin, joissa on tutkittu kartellin suunnittelua tai täytäntöönpanoa, suoraan liittyviin asiakirjoihin, jotka on laadittu selvästi niin, ettei voida ajatella, että ne olisi saatettu ulkopuolisten kolmansien tietoon (ks. tuomio 28.3.2019, Pometon v. komissio, T-433/16, EU:T:2019:201, 117 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (739 kohta).

$378

(77) Yhtiön edustajana toimivan henkilön antama lausunto, jossa myönnetään yhtiön toteuttaman kilpailusääntöjen rikkomisen olemassaolo, merkitsee siten huomattavia oikeudellisia ja taloudellisia riskejä (tuomio 25.1.2007, Sumitomo Metal Industries ja Nippon Steel v. komissio, C-403/04 P ja C-405/04 P, EU:C:2007:52, 103 kohta). Näiden riskien joukossa on myös vahingonkorvausvaatimusten kohteeksi joutuminen (tuomio 19.12.2013, Siemens ym. v. komissio, C‑239/11 P, C‑489/11 P ja C‑498/11 P, EU:C:2013:866, 140 ja 141 kohta) (741 kohta).

(78) Yhden kartelliin osalliseksi katsotun yrityksen lausuntoa, jonka totuudenmukaisuuden on riitauttanut useampi muu kartelliin osalliseksi katsottu yritys, ei kuitenkaan voida pitää riittävänä näyttönä viimeksi mainittujen yritysten toteuttamasta kilpailusääntöjen rikkomisesta, jos sen tukena ei ole muita todisteita, mutta vaatimukset muista todisteista voivat olla alhaisempia kyseisten lausuntojen luotettavuuden vuoksi (tuomio 19.12.2013, Siemens v. komissio, C‑239/11 P, C‑489/11 P ja C‑498/11 P, EU:C:2013:866, 135 kohta sekä tuomio 26.1.2017, komissio v. Keramag Keramische Werke ym., C‑613/13 P, EU:C:2017:49, 28 kohta) (742 kohta).

6.2 Markkinaoikeuden arvio asiassa esitetystä näytöstä

(79) Markkinaoikeus arvioi asiassa esitettyä näyttöä hallintolainkäyttölain (586/1996) 51 §:n 1 momentin nojalla edellä mainittujen periaatteiden valossa ja arvioi, ovatko Kilpailu- ja kuluttajaviraston esittämät todisteet riittävän uskottavia, täsmällisiä ja yhtäpitäviä, jotta niiden perusteella, kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna, voidaan vakuuttua siitä, että ThermiSol ja UK-Muovi ovat harjoittaneet kiellettyä kilpailijoiden välistä yhteistyötä EPS-eristeiden markkinoilla Suomessa vuoden 2012 marraskuusta vuoden 2014 loppuun saakka (743 kohta).

(80) Edellä todetusti sekä ThermiSol että UK-Muovi ovat kiistäneet leniency-hakijan hakemuksensa yhteydessä antamien lausuntojen ja toimittamien todisteiden näyttöarvon, kun taas viraston mukaan näillä on erityisen vahva näyttöarvo (744 kohta).

(81) Markkinaoikeus arvioi siten ensin yleisellä tasolla leniency-hakijan hakemuksensa yhteydessä antamien lausuntojen ja toimittamien todisteiden sekä markkinaoikeuden kuulemisessa antamansa lausunnon näyttöarvoa nyt esillä olevassa asiassa. Tämän jälkeen markkinaoikeus esittää näkemyksensä markkinaolosuhteista, minkä jälkeen markkinaoikeus arvioi asiassa esitettyä näyttöä ensin vuodenvaihteessa 2012 — 2013 ja sen jälkeen vuonna 2014 väitetysti sovittujen hinnankorotusten osalta, minkä jälkeen markkinaoikeus esittää vielä johtopäätöksensä asiassa esitetystä näytöstä (745 kohta).

(82) Styroplast on 13.11.2015 tehnyt hakemuksen seuraamusmaksusta vapautumiseen. Hakemus on sisältänyt [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (esityksen liitteet 2 ja 40; ThermiSolin vastauksen liite 8; UK-Muovin vastauksen liite 19). Hakemuksen mukaan se on perustunut [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Hakemuksessa on ilmoitettu [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (ThermiSolin liite 9). [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (UK-Muovin vastauksen liite 33; esityksen liite 46). Styroplastin silloista toimitusjohtajaa on myös 11.9.2019 kuultu markkinaoikeuden suullisessa käsittelyssä viraston nimeämänä todistajana (746 kohta).

(83) Edellä 737 kohdassa kuvatun oikeuskäytännön mukaisesti erityisen vahvana näyttönä voidaan pitää lausuntoja, jotka ovat ensinnäkin luotettavia, toiseksi on annettu yrityksen nimissä, kolmanneksi on antanut henkilö, joka on työnsä puolesta velvoitettu toimimaan kyseisen yrityksen intressissä, neljänneksi ovat lausunnon antajan intressien vastaisia, viidenneksi antaa henkilö, joka on havainnut välittömästi lausunnoissa mainitut seikat, ja kuudenneksi on toimitettu kirjallisesti ja annettu tarkoituksellisesti ja tarkan harkinnan jälkeen (747 kohta).

(84) Markkinaoikeus toteaa edellisessä kohdassa mainittujen kriteerien täyttymisestä, että D on antanut lausunnot virastolle Styroplastin nimissä toimien tuolloin yhtiön toimitusjohtajana eli hän on ollut velvoitettu toimimaan Styroplastin intressissä. D:n lausunnot ovat olleet sekä hänen itsensä että Styroplastin intressien vastaisia. D on itse havainnut välittömästi lausunnoissa mainitut seikat lukuun ottamatta väitetysti helmikuussa 2014 käytyä G:n ja F:n välistä puhelinkeskustelua, johon hän ei ole itse osallistunut, mutta josta hän on kertonut oman käsityksensä. Asiassa on myös toimitettu kirjallisesti hakemus seuraamusmaksusta vapautumiseksi (748 kohta).

(85) Lisäksi edellä 740 kohdassa kuvatun oikeuskäytännön mukaisesti seuraamusmaksusta vapautumista koskevan hakemuksen yhteydessä annetuille lausunnoille on annettava merkittävä todistusarvo, koska mikä tahansa yritys johtaa virastoa harhaan voisi kyseenalaistaa yhtiön tekemän yhteistyön vilpittömyyden ja kattavuuden sekä johtaa siten kyseisestä yhteistyöstä koituvan hyödyn menettämiseen. Edelleen edellä 741 kohdassa kuvatun oikeuskäytännön mukaisesti yhtiön edustajana toimivan henkilön antama lausunto, jossa myönnetään yhtiön toteuttaman kilpailusääntöjen rikkomisen olemassaolo, merkitsee huomattavia oikeudellisia ja taloudellisia riskejä, joiden joukossa on myös vahingonkorvausvaatimusten kohteeksi joutuminen (749 kohta).

(86) Markkinaoikeus toteaa, että D:n lausuntoja voidaan lähtökohtaisesti pitää uskottavina, koska ne on saatu niissä mainittujen tapahtumien välittömältä todistajalta, lukuun ottamatta edellä mainittua puhelinkeskustelua, johon hän ei ole itse osallistunut, eikä käsiteltävän asian olosuhteista ilmene, että kyseisellä todistajalla olisi ollut perusteita esittää vääristeltyjä todisteita. Markkinaoikeus katsoo, että niille on lähtökohtaisesti annettava korkea näyttöarvo (ks. vastaavasti tuomio 19.12.2013, Siemens ym. v. komissio, C‑239/11 P, C‑489/11 P ja C‑498/11 P, EU:C:2013:866, 165 ja 166 kohta) (750 kohta).

(87) Markkinaoikeus katsoo myös, että D:n lausuntoja sekä virastossa että markkinaoikeudessa voidaan lähtökohtaisesti pitää todistusarvoltaan merkittävämpinä kuin ThermiSolin ja UK-Muovin johtohenkilöiden ja työntekijöiden lausuntoja. Toisin kuin D:n lausunnot ja todistajanlausunnot, jälkimmäisten lausunnot eivät nimittäin ole kyseisten yritysten intressien vastaisia, koska näiden lausuntojen tarkoituksena on kyseenalaistaa kilpailulain 5 §:n ja SEUT 101 artiklan 1 kohdan rikkominen (ks. vastaavasti tuomio 19.12.2013, Siemens ym. v. komissio, C‑239/11 P, C‑489/11 P ja C‑498/11 P, EU:C:2013:866, 144 ja 145 kohta) (751 kohta).

(88) Edellä todetusti sekä ThermiSol että UK-Muovi ovat riitauttaneet D:n lausuntojen totuudenmukaisuuden. Edellä 742 kohdassa kuvatun oikeuskäytännön mukaisesti D:n lausuntoja ei siten voida pitää riittävänä näyttönä ThermiSolin ja UK-Muovin toteuttamasta kilpailusääntöjen rikkomisesta, jos niiden tukena ei ole muita todisteita. Vaatimukset näistä muista todisteista voivat edellä 742 kohdassa todetusti kuitenkin olla alhaisempia kyseisten lausuntojen luotettavuuden vuoksi (752 kohta).

(89) Markkinaoikeus kuvaa seuraavaksi ensin yleisesti markkinaolosuhteita EPS-eristeiden markkinoilla. Tämän jälkeen markkinaoikeus arvioi asiassa esitetyn näytön perusteella asiakkaiden neuvotteluvoimaa, markkinoiden läpinäkyvyyttä ja toimialajärjestötoimintaa. Lopuksi markkinaoikeus arvioi vielä kilpailun kovuutta EPS-eristeiden markkinoilla (753 kohta).

(90) Esityksen 20 kohdan mukaan EPS-eristeiden myynti on riippuvainen rakentamisen suhdanteista. Erityisesti vuonna 2008 alkanut rakentamisen laskusuhdanne on näkynyt myös EPS-eristevalmistajien liiketoiminnassa. Esimerkiksi vuonna 2009 rakentamisen kokonaismäärä on vähentynyt 13 prosenttia. Myönnettyjen rakennuslupien määrä on laskenut myös esimerkiksi vuonna 2012. Keväällä 2013 rakentamisen suhdanne on edelleen ollut kokonaisuudessaan huono ja rakentaminen alhaalla. Esityksen 19 kohdan mukaan EPS-eristeiden kysyntä on kausittaista ja kasvaa voimakkaasti keväällä, kun rakennushankkeet alkavat. Yhtiöt eivät ole kiistäneet esitettyä, eikä markkinaoikeudella ole aihetta arvioida esitettyä toisin (754 kohta).

$37d

(92) Asiassa on riidatonta, että yhtiöiden suurimmilla asiakkailla on ollut näihin nähden neuvotteluvoimaa. Asiassa on myös riidatonta, että lopullinen asiakashinta syntyy asiakaskohtaisen neuvottelun tuloksena (756 kohta).

(93) Esityksen mukaan EPS-eristemarkkinat ovat olleet läpinäkyvät (757 kohta).

(94) Asiassa esitetystä selvityksestä ilmenee, että EPS-eristevalmistajat ovat usein saaneet asiakkaalta tietoonsa kilpailijan hinnat tai yksilöidyn tarjouksen, myös ennen ja jälkeen asiassa merkityksellistä ajanjaksoa (758 kohta).

(95) Esimerkiksi ThermiSolin sisäisessä sähköpostissa 14.2.2011 on viitattu siihen, ettei Styroplast ollut ilmeisesti korottanut hintoja helmikuulle ainakaan merkittävästi, ja siihen, että ”[m]ielenkiintoista kuulla asiakkailta Styron, UK:n ja Solun maaliskuun hintoja”. ThermiSolin sisäisestä sähköpostista 8.4.2011 ilmenee, että ThermiSolin edustajalle on asiakastapaamisella näytetty otteita UK-Muovin kanssa tehdystä sopimuksesta tarkkoine sopimusehtoineen, kuten vuosihyvitykset ja maksuehdot (759 kohta).

(96) Tammikuussa 2013 ThermiSol on saanut ainakin kahdelta asiakkaalta tietoonsa Styroplastin hintoja. Marraskuussa 2013 ThermiSol on itse pyytänyt Styroplastin hintoja asiakkaalta, joka on ilmoittanut voivansa ”1 — 2 kertaa antaa vinkkiä missä hintatasossa pitäisi mennä” haluamatta kuitenkaan ”vedättää ketään osapuolta”. Myös UK-Muovi on saanut asiakkailta tietoonsa ThermiSolin hintoja, kuten tammi- ja kesäkuussa 2013 (760 kohta).

(97) ThermiSol on saanut kilpailijoiden hintoja tietoonsa asiakkailta myös vuonna 2014. Esimerkiksi maaliskuussa 2014 se on saanut tietoonsa jonkin ”paikallisen kilpailijan” hinnat. Samoin maaliskuussa 2014 ThermiSolille on kerrottu kilpailevista tarjouksista, mistä alkanut pitkä vääntö ThermiSolin aikomista hinnankorotuksista on päättynyt vasta huhtikuussa siihen, että ThermiSol on suostunut siirtämään hinnankorotuksiaan kyseisen asiakkaan osalta. Myös huhtikuussa 2014 ThermiSol on asiakkaalta saatujen kilpailijan hintojen jälkeen alentanut omaa tarjoustaan pitääkseen asiakkaan. Elokuussa 2014 ThermiSol on saanut isolta asiakkaalta ThermiSolin tarjouksen teon jälkeen tietoonsa UK-Muovin hinnat EPS 100 Lattia- ja EPS 120 Routa -tuotteille. Myös joulukuussa 2014 kilpailijan hinnat ovat tulleet ThermiSolin tietoon. UK-Muovin asiakas on puolestaan tammikuussa 2014 uhannut kilpailijalle siirtymisellä, jollei hintoja korjata alaspäin (761 kohta).

(98) Yhtiöt ovat saaneet asiakkailta kilpailijoiden hintoja tietoonsa myös asiassa merkityksellisen ajanjakson jälkeen. Huhtikuussa 2015 asiakas on toimittanut UK-Muoville ThermiSolilta saamansa tarjouksen sellaisenaan, ja lokakuussa 2015 ThermiSol on puolestaan saanut asiakkaalta tietoonsa Styroplastin tarjouksen (762 kohta).

$37f

(100) Asiassa esitetyn näytön perusteella EPS-eristeiden markkinoita voidaan viraston esityksessä todetuin tavoin pitää läpinäkyvinä. Edellä kuvatut esimerkit myös vahvistavat sen ThermiSolin ja UK-Muovin esittämän, että asiakkailla on ollut yhtiöihin nähden välillä merkittäväkin neuvotteluvoima. Yhtiöt ovat joidenkin asiakkaiden kohdalla joutuneet perumaan jo ilmoitettuja hinnankorotuksiaan ja laskemaan tarjoustensa hintoja vähintään kilpailijan hinnan tasolle tai sen alle asiakkailta tulleiden vaatimusten vuoksi, jos ne ovat halunneet saada kaupan (764 kohta).

(101) Esityksessä läpinäkyvyyteen on liitetty myös EPS-eristevalmistajien toimialajärjestön piirissä tapahtunut tietojenkeruu. Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuulemismuistiosta G:n kuulemisesta tarkastuksessa UK-Muovissa 3.12.2015 ilmenee, että RTT:n alla toimivalle EPS-rakennuseristeteollisuudelle on EPS-eristevalmistajien taholta toimitettu vuoden 2014 loppuun saakka volyymitietoja, joiden perusteella yhtiöt ovat pystyneet laskemaan oman markkinaosuutensa (esityksen liite 1). ThermiSol on 7.4.2015 ilmoittanut yhdistykselle päättäneensä, ettei se ole enää tilastoinnissa mukana (765 kohta).

(102) Asiassa esitetystä selvityksestä käy ilmi, että yhtiöt ovat aktiivisesti osallistuneet toimialajärjestötoimintaan. EPS-rakennuseristeteollisuuden (EPS-ret) hallitukseen ovat loppuvuonna 2012 ja alkuvuonna 2013 kuuluneet Soklex Oy:n, Solupak Oy:n, Styroplastin (D), ThermiSolin (E) ja UK-Muovin (G) edustajat. ThermiSolin E on 7.2.2013 pidetyssä kokouksessa valittu EPS-retin puheenjohtajaksi. Samassa kokouksessa on käsitelty Rakennusteollisuus RT ry:n ja sen toimialayhteisöjen Kilpailulainsäädännön noudattamisohjetta, joka on 11.12.2012 hyväksytty Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen kokouksessa. Ohjetta on käsitelty myös muissa kokouksissa. ThermiSol on eronnut EPS-retistä ennen syksyä 2013, mutta se on kuitenkin jatkanut muutoin toimialajärjestötoiminnassa. Elokuussa 2014 Styroplast, SX-Lämpöpohja ja UK-Muovi olivat jättäneet eroilmoituksensa, mutta Styroplast ja UK-Muovi ovat peruneet ilmoituksensa, joten vuoden 2015 alusta lähtien jäseninä ovat jatkaneet Solupak, Styroplast ja UK-Muovi (766 kohta).

(103) Asiassa on riidatonta, että yhtiöt ovat myös kilpailleet kysymyksessä olevalla ajanjaksolla (767 kohta).

(104) Asiassa esitetystä selvityksestä ilmenee, että kovaakin kilpailua on ollut jo ennen kysymyksessä olevaa ajanjaksoa. Esimerkiksi UK-Muovin G on asiakkaalle 24.1.2012 lähettämässään sähköpostissa viitannut muun ohella hektiseen markkinatilanteeseen sekä EPS-eristelevyvalmistajien väliseen kuumentuneeseen kisaan ja 7.9.2012 lähettämässään sähköpostissa erityisen tiukkaan markkinatilanteeseen (768 kohta).

(105) Maaliskuussa 2013 ThermiSolin rahoittajille pidetyssä esityksessä on viitattu markkinaosuustaistelun vuoksi laskeneeseen perusrakennuseristeiden myyntihintaan. Huhtikuussa 2013 pidetyn ThermiSolin johtoryhmän myyntiesityksessä on mainittu Pirkanmaan kova kilpailu Styroplastin ja Solupakin kanssa sekä todettu kilpailijoiden olevan mukana pelissä Pohjois-Suomessa. Kesäkuussa 2013 ThermiSolin toimitusjohtajakatsauksessa on avattu pääkilpailija Styroplastin tilannetta ja sitä, kuinka tämän asiakkaita saataisiin käännettyä ThermiSolille. UK-Muovin viestissä asiakkaalle kesäkuussa 2013 on puolestaan pohdittu sitä, kuinka ThermiSolin on ollut mahdollista tarjota UK-Muovia halvemmalla, jopa kannattamattomasti (769 kohta).

$381

(107) Syksyllä 2014 ThermiSolin työstämässä strategiassa on muun ohella todettu, ettei kilpailutilanne merkittävästi helpotu, ja tilannekatsauksessa on todettu heikon kysynnän johtaneen kovaan hintakilpailuun. ThermiSolin sisäisessä sähköpostissa lokakuussa 2014 on puolestaan todettu tuntuvan ”todella pahalta laskea hintoja ja menettää samalla tärkeitä kate-euroja, mutta onko meillä vaihtoehtoja?”. ThermiSolin hallituksen kokouksessa joulukuussa 2014 on todettu markkinan olevan alhaalla ja markkinaosuuksista käytävän kovaa kilpailua (771 kohta).

(108) ThermiSolin toimitusjohtaja F on markkinaoikeudessa kuvannut EPS-eristeiden markkinoita ja niiden kilpailutilannetta ajanjaksolla marraskuu 2012 — loppuvuosi 2014 seuraavasti: ”Me toimimme bulkkieristemarkkinassa, ja kaikilla kilpailijoilla on standardoidut samanlaiset tuotteet, ja näistä syistä johtuen niin kilpailu on koko ajan ollut äärimmäisen kovaa, ja sitä on käyty käytännössä pelkästään tuotteen hinnalla, hintoja alentamalla, jota me ollaan kyllä sitten aktiivisesti, ja lopulta kun oma kustannuskilpailukyky saatiin kuntoon, niin menestykselläkin käyttäneet.” (772 kohta).

(109) Asiassa esitetyn selvityksen perusteella yhtiöt ovat myös seuranneet kilpailijoitaan. ThermiSol ja UK-Muovi ovat seuranneet toistensa sekä Styroplastin verkkosivuja. Aineisto sisältää myös sekä ThermiSolin että UK-Muovin laatimia kilpailija-analyyseja ja -vertailuja loppuvuodelta 2014 ja alkuvuodelta 2015 (773 kohta).

(110) Näyttö osoittaa, että EPS-eristeiden markkinoilla on merkityksellisenä ajanjaksona käyty välillä kovaakin kilpailua ja yhtiöt ovat pyrkineet saamaan asiakkaitaan takaisin tai voittamaan uusia asiakkaita. EPS-eristeissä kilpailua on käyty käytännössä pelkästään hinnalla. Kilpailun voidaan katsoa koventuneen erityisesti keväästä 2014 alkaen. EPS-eristeiden hinnat ovat laskeneet erityisesti syksyllä 2014 (774 kohta).

(111) Virasto on esittänyt, että yhtiöt ovat marraskuun 2012 tapaamisessa sopineet hinnankorotuksista, panneet ne tämän jälkeen täytäntöön sekä seuranneet hinnankorotusten toteuttamista, myös reagoimalla hintapoikkeamiin (775 kohta).

(112) ThermiSol on esittänyt, että sen vuodenvaihteen 2012 — 2013 hinnankorotusten syynä on ollut yhtiön itsenäinen, taloudellisista vaikeuksista ja tahattoman hinnoitteluvirheen korjaamisesta johtunut välttämätön päätös (776 kohta).

(113) UK-Muovi on esittänyt, että sen yleisiä tulevia hinnankorotuksia koskevien ilmoitusten julkaisu on ollut sen itsenäinen toimenpide, joka on johtunut raaka-aineiden hintojen nousun aiheuttamasta hinnankorotuspaineesta, aktiivisesta kilpailijoiden toimenpiteiden seurannasta ja nopeasta reagoinnista kilpailijoiden toimenpiteisiin (777 kohta).

(114) Markkinaoikeus arvioi asiassa esitettyä näyttöä vuodenvaihteen 2012 — 2013 väitetystä hinnankorotuksista sopimisesta ensin marraskuun 2012 tapaamisen, sen jälkeen väitetyn hinnankorotusten täytäntöönpanon ja lopuksi väitetyn hinnankorotusten toteuttamisen seurannan osalta (778 kohta).

(115) Asiassa on riidatonta, että ThermiSolin silloinen toimitusjohtaja E, UK-Muovin hallituksen puheenjohtaja H ja Styroplastin silloinen toimitusjohtaja D ovat marraskuussa 2012 tavanneet hotellissa Helsinki-Vantaan lentokentän lähistöllä. Asiassa on myös näytetty, että H on soittanut sekä E:lle että D:lle ja ehdottanut tapaamista, mahdollisesti E:n pyynnöstä. Tapaamisen tarkemmasta ajankohdasta ei ole esitetty selvitystä, mutta sekä virasto että yhtiöt ovat olleet yhtä mieltä siitä, että tapaaminen on edeltänyt jäljempänä kuvattuja hinnankorotusilmoituksia. Sen sijaan tapaamisen tarkoituksesta ja sisällöstä on esitetty eriäviä näkemyksiä ja sekä ThermiSol että UK-Muovi ovat kiistäneet D:n lausuntojen uskottavuuden (779 kohta).

(116) Jaksossa 6.2.2 todetuin tavoin markkinaoikeus pitää D:n lausuntoja lähtökohtaisesti uskottavina ja todistusarvoltaan merkittävämpinä kuin E:n ja H:n. D:n lausuntoja ei kuitenkaan voida pitää riittävänä näyttönä ilman muita todisteita, mutta vaatimukset näistä muista todisteista voivat olla alhaisempia kyseisten lausuntojen luotettavuuden vuoksi (780 kohta).

(117) D on esittänyt virastolle muun ohella marraskuun tapaamisen ajankohdasta ensin ristiriitaisia näkemyksiä, mutta itse asia on pysynyt samana, eli että tapaamisessa [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Lisäksi D on markkinaoikeudessa kertonut [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] toisin kuin virastossa, mutta tämäkään ei vähennä hänen lausuntojensa uskottavuutta (781 kohta).

(118) Vaikka sekä E että H ovat kiistäneet keskustelleensa hinnankorotuksista, on E kuitenkin myöntänyt, että tapaamisessa on keskusteltu EPS-eristeiden hintatasosta, ja H on puolestaan viraston kuulemisissa myöntänyt kertoneensa tapaamisessa UK-Muovin tulevat hinnat. Tapaamisessa on siten E:n ja H:nkin kertoman mukaan keskusteltu kilpailijoiden kesken EPS-eristeiden hinnoista (782 kohta).

(119) Markkinaoikeus toteaa näytöstä ilmenevän, että kaikki kolme yhtiötä ovat marraskuun tapaamisen jälkeen ilmoittaneet alkuvuodelle 2013 ajoittuneista hinnankorotuksista kolmen kuukauden välein. Markkinaoikeus katsoo, että hinnankorotusilmoituksista esitetty näyttö tukee vahvasti D:n lausuntoja. ThermiSolin hinnoitteluvirheen havaitseminen marraskuussa 2012 ei osoita sitä, etteivät yhtiöt olisi sopineet hinnankorotuksista, vaan pikemminkin se osoittaa motiivin sille, miksi ThermiSolille on ollut tärkeää, että muutkin yhtiöt korottavat samanaikaisesti hintojaan, koska muutoin se ei olisi saanut omia hinnankorotuksiaan läpi. Näyttöä kokonaisuutena arvioiden markkinaoikeus pitää siten näytettynä, että marraskuun tapaamisessa on sovittu hintojen korottamisesta [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (783 kohta).

(120) Markkinaoikeus katsoo selvitetyksi, että kaikki kolme yhtiötä ovat ilmoittaneet alkuvuodelle 2013 ajoittuneista hinnankorotuksista (784 kohta).

(121) ThermiSol on marraskuun lopussa 2012 verkkosivuillaan julkaisemassa asiakastiedotteessa ilmoittanut kolmesta neljän prosentin korotuksesta kuukauden välein alkaen vuodenvaihteesta. ThermiSol on 29.11.2012 lähettänyt korotusilmoitukset asiakkailleen myös sähköpostitse (785 kohta).

(122) UK-Muovi on heti ThermiSolin jälkeen 3.12.2012 laittanut verkkosivuilleen asiakastiedotteen, jossa on ilmoitettu noin neljän prosentin korotuksesta 2.1.2013 alkaen mainiten, että tarkoitus on tehdä uusia korotuksia seuraavina kuukausina. UK-Muovi on myös ilmoittanut tammikuun korotuksista suoraan asiakkailleen viitaten markkinajohtajan eli ThermiSolin hinnankorotusilmoitukseen. UK-Muovin myöhemmistä asiakasviesteistä ilmenee, että UK-Muovi on ilmoittanut myös helmikuun alkuun ajoittuvasta neljän prosentin korotuksesta sekä maaliskuun alkuun ajoittuvasta noin 2,6 prosentin korotuksesta (786 kohta).

(123) Styroplast on puolestaan 20.12.2012 [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Myöhemmissä viesteissä on [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. D on myös kertonut, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (787 kohta).

(124) Edellä todetun perusteella ja näyttöä kokonaisuutena arvioiden markkinaoikeus pitää näytettynä, että yhtiöt ovat panneet marraskuun tapaamisessa sovitut hinnankorotukset täytäntöön (788 kohta).

(125) Asiassa esitetystä näytöstä ilmenee, että ThermiSolin sisäisessä sähköpostissa I:ltä E:lle tammikuussa 2013 on verrattu ThermiSolin hintoja asiakkaalta saatuihin Styroplastin edullisempiin hintoihin sekä euromääräisesti että prosenttiyksiköillä kuvattuna. Se, että I:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan Lattia 100 -tuotteen osalta kyse on ollut erikoistuotteesta, ei poista sitä, että viestissä on vertailtu ThermiSolin hintoja kilpailijan hintoihin (789 kohta).

(126) Myös UK-Muovi on seurannut kilpailijoidensa hinnoittelua. G:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan hän on yhdessä myyntitiimin kanssa seurannut kaikkien kilpailijoiden tekemisiä saadakseen signaalin markkinoiden tapahtumista. G on asiakkaalle 3.12.2012 lähetetyssä sähköpostissa viitannut ThermiSolin verkkosivuilla julkaistuun hinnankorotusilmoitukseen todeten seuraavaa: ”Saimme kuulla markkinajohtajan vihdoin ilmoittaneen hinnankorotuksista (ja nettisivuiltaan löytyi vahvistustakin).” Asiassa esitetystä näytöstä ilmenee myös, että G on H:lle tammikuussa 2013 lähettämässään sähköpostissa viitannut muun ohella asiakkaalta saatuihin ThermiSolin hintatietoihin sekä siihen, että vuodenvaihteen nosto oli ThermiSolilla tekemättä, ja ”E:n suuriin puheisiin ja vähiin tekoihin”. G:n ja H:n markkinaoikeudessa kertoma ei vakuuta siitä, ettei viestillä olisi ollut mitään tekemistä marraskuussa sovittujen hinnankorotusten ja niiden täytäntöönpanon kanssa (790 kohta).

(127) Asiassa on riidatonta, että ThermiSolin E ja Styroplastin D ovat tavanneet 31.1.2013 hotelli Ilveksessä Tampereella. Sen sijaan tapaamisen sisällöstä on erimielisyyttä (791 kohta).

(128) Edellä 750 ja 751 kohdassa todetusti markkinaoikeus pitää D:n lausuntoja lähtökohtaisesti uskottavina ja todistusarvoltaan merkittävämpinä kuin E:n. Kohdassa 752 todetun mukaisesti D:n lausuntoja ei kuitenkaan voida pitää riittävänä näyttönä ilman muita todisteita, mutta vaatimukset näistä muista todisteista voivat olla alhaisempia kyseisten lausuntojen luotettavuuden vuoksi (792 kohta).

(129) Markkinaoikeus toteaa, että Styroplastin sähköpostit Hartmanille vahvistavat D:n kertomusta siitä, että E on [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (793 kohta).

(130) Asiassa on riidatonta, että Styroplast on [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä sen arvioinnissa, onko E [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (794 kohta).

(132) Viraston mukaan ThermiSolin, UK-Muovin ja Styroplastin väliset keskustelut helmikuussa 2014 ovat johtaneet yhdessä sovittuihin hinnankorotuksiin ja niistä tiedottamiseen joko julkisin hinnankorotusilmoituksin ja/tai suoraan asiakkaille lähetetyin ilmoituksin (796 kohta).

(133) ThermiSolin mukaan virasto ei ole esittänyt mitään näyttöä sen osallistumisesta helmikuun 2014 keskusteluihin eikä ThermiSol ole edes tehnyt viraston sovituksi väittämää viiden prosentin hinnankorotusta maaliskuussa (797 kohta).

(134) UK-Muovin mukaan virasto ei ole esittänyt riittävää näyttöä siitä, että yhtiöiden kesken olisi keskusteltu EPS-eristeiden hinnankorotuksista vuonna 2014 (798 kohta).

(136) Asiassa on sinänsä riidatonta, että D:n ja G:n välisen helmikuun 2014 puhelun aikana on keskusteltu ainakin jäätymis-sulamistestistä, jota oli käsitelty muun ohella EPS-rakennuseristeteollisuuden hallituksen kokouksissa 2.12.2013 ja 10.2.2014 (800 kohta).

(137) Vaikka G on kiistänyt puhelun sisällön hinnankorotusten osalta (ks. edellä 602 kohta), markkinaoikeus pitää uskottavana D:n kertomaa siitä, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (ks. edellä 598 kohta). Tämä toteamus on vastoin Styroplastin intressejä, eikä D:llä olisi ollut mitään syytä kertoa tällaista, jos se ei pitäisi paikkaansa. Styroplastin verkkosivuillaan 25.2.2014 julkaisema asiakastiedote viiden prosentin hinnankorotuksista 10.3.2014 alkaen tukee D:n kertomaa (801 kohta).

(138) D on myös kertonut, [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (ks. edellä 598 ja 599 kohta). G on kiistänyt tämän ja kertonut puhuneensa D:n kanssa siitä, kumpi soittaa F:lle kysyäkseen ThermiSolin kantaa jäätymis-sulamistestiasiaan. G on sinänsä myöntänyt keskustelleensa suunnilleen noihin aikoihin F:n kanssa ThermiSolin mahdollisesta paluusta toimialajärjestöön (ks. edellä 603 kohta). F:n mukaan hänen yhteydenpitonsa G:n kanssa talvella/keväällä 2014 on koskenut jäätymis-sulamistestiä ja toimialajärjestöasioita, koska EPS-jaosto on pyrkinyt aktiivisesti saamaan ThermiSolin takaisin jäseneksi (ks. edellä 604 kohta). F on kuitenkin 12.2.2014 ollut G:hen yhteydessä myös lähettämällä tälle Styroplastin tilinpäätöksen (802 kohta).

(139) Siltä osin kuin D:n kertomus perustuu siihen, mitä F olisi väitetysti kertonut G:lle D:n ja G:n puhelujen välissä, markkinaoikeus toteaa D:n kertomuksen perustuvan kuulopuheisiin, koska hän ei ole itse ollut kuulemassa alkuperäistä keskustelua. Toisaalta D on kertonut oman näkemyksensä hänen ja G:n välisistä keskusteluista, mikä on sisältänyt D:n käsityksen siitä, mitä hänen ja G:n välisten puhelujen välissä on tapahtunut (803 kohta).

(140) Jaksossa 6.2.2 todetuin tavoin markkinaoikeus pitää D:n lausuntoja lähtökohtaisesti uskottavina ja todistusarvoltaan merkittävämpinä kuin G:n ja F:n. Edellä 752 kohdassa todetun mukaisesti D:n lausuntoja ei kuitenkaan voida pitää riittävänä näyttönä ilman muita todisteita, mutta vaatimukset näistä muista todisteista voivat olla alhaisempia kyseisten lausuntojen luotettavuuden vuoksi (804 kohta).

(141) Markkinaoikeus toteaa, että vaikka on sinänsä mahdollista, että G on jo helmikuussa 2014 keskustellut F:n kanssa ThermiSolin paluusta toimialajärjestön jäseneksi, EPS-rakennuseristeteollisuuden hallituksen kokouksen pöytäkirjasta ilmenee, että G:tä on vasta 24.4.2014 kehotettu ottamaan yhteyttä F:ään ja tiedustelemaan ThermiSolin halukkuutta osallistua keskusteluun EPS-alan edunvalvonnan järjestämisestä ja ThermiSolin mahdollisuudesta palata yhdistykseen. On myös mahdollista, että F ja G ovat keskustelleet jäätymis-sulamistestistä G:n ja D:n puhelujen välillä (805 kohta).

(142) Markkinaoikeus pitää kuitenkin epäuskottavana, että G ei olisi maininnut F:lle mitään D:n kanssa käymästään Styroplastin [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] koskevasta keskustelusta. Kokonaisuutena arvioiden markkinaoikeus pitää myös uskottavana D:n käsitystä siitä, mitä F:n ja G:n välisessä keskustelussa on puhuttu [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Se, että Styroplast on 25.2.2014 poikkeuksellisesti julkaissut asiakastiedotteen hinnankorotuksista verkkosivuillaan, vahvistaa D:n kertomaa siitä, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Tiedotteessa on ilmoitettu noin viiden prosentin korotuksista 10.3.2014 alkaen sekä todettu hintojen nousevan vielä kevään tai kesän aikana korkeasta raaka-aineen hinnasta johtuen. Styroplast on 25.2.2014 lähettänyt [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] myös sähköpostitse. Styroplast oli jo tammikuun lopun sähköposteissaan [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (806 kohta).

(143) D:n kuulemisen perusteella [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (807 kohta).

(144) Näytöstä ilmenee, että UK-Muovi on julkaissut oman asiakastiedotteensa verkkosivuillaan seuraavana päivänä Styroplastin julkisesta korotusilmoituksesta eli 26.2.2014. Ilmoitettu korotus on vastannut Styroplastin tiedotteessa mainittua viiden prosentin korotusta ja sen on ilmoitettu tulevan voimaan 15.3.2014; lisäksi on mainittu odotettavissa olevista korotuksista hintoihin. Myös UK-Muovi on lähettänyt asiakastiedotettaan suoraan asiakkaille sähköpostitse (808 kohta).

(145) G:n markkinaoikeudessa kertoma UK-Muovin hinnankorotusilmoituksen taustasta ja sisäisestä päätösmenettelystä ei horjuta D:n kertoman uskottavuutta. Päinvastoin, G on myöntänyt UK-Muovin seuranneen Styroplastin ja muiden kilpailijoiden verkkosivuja ja olleensa tietoinen Styroplastin hinnankorotusilmoituksesta ennen UK-Muovin oman ilmoituksen julkaisemista sekä kertonut Styroplastin ilmoituksella olleen ”varmasti joku vaikutus” UK-Muovin hinnankorotusilmoitukseen. G:n kertoman perusteella viiden prosentin hinnankorotukset ovat ainakin osittain toteutuneet (809 kohta).

(146) Myös ThermiSolia koskeva asiakirjanäyttö vahvistaa D:n kertomaa (810 kohta).

(147) ThermiSolin toimitusjohtaja F on välittömästi reagoinut Styroplastin hinnankorotusilmoitukseen 26.2.2014 aamupäivällä lähettämällä Lapissa ollessaan tuttavalleen matkapuhelimella sähköpostiviestin, johon on linkitetty Styroplastin asiakastiedote hinnankorotuksista. Markkinaoikeus ei pidä uskottavana, että F olisi sattumalta käynyt katsomassa Styroplastin verkkosivuja kesken hiihtolomaansa, vaan uskottavampaa on, että hän on käynyt tarkistamassa, onko Styroplast toiminut hänen ohjeistamallaan tavalla (811 kohta).

(148) ThermiSol ei ole keväällä 2014 julkaissut verkkosivuillaan hinnankorotusilmoitusta. Sen sijaan ThermiSol on 3.3.2014 alkaen lähettänyt asiakkaille suoraan sähköpostilla ilmoituksia 3 — 5 prosentin hinnankorotuksista toimituksille 3.4.2014 alkaen. Korotukset ilmenevät myös 6.3.2014 pidetyn myyntikokouksen pöytäkirjan liitteestä, jossa on ollut L100- ja R120-tuotteiden 3.4.2014 voimaan tulevat sekä sitä aikaisemmat varastohinnat (812 kohta).

(149) F on sähköpostiviestissä asiakkaalle maaliskuussa 2014 kopioinut viestiin Styroplastin ja UK-Muovin hinnankorotusilmoitukset ja sähköpostiviestissä asiakkaalle viitannut kilpailijoiden verkkosivuilla ilmoitettuihin hinnankorotuksiin. F:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan hän on pyrkinyt perustelemaan ThermiSolin hinnankorotuksia kilpailijoiden hinnankorotusilmoituksilla. Myös ThermiSolin I on sähköpostiviestissä asiakkaalle maaliskuussa 2014 viitannut kilpailijoiden hinnankorotuksiin. Myös ThermiSolin myöhemmissä viesteissä on viitattu kilpailijoiden hinnankorotuksiin (813 kohta).

(150) Lisäksi F on maaliskuussa 2014 tiedottanut kilpailijoiden hinnankorotusilmoituksista sekä ThermiSolin hallitukselle että johtoryhmälle. ThermiSolin tilannekatsauksessa 20.5.2014 on puolestaan todettu, että ”[k]ilpailijat eivät ole enää julkaisseet uusia hinnankorotuksia, joten näyttää siltä, että hinnankorotukset ovat tämän sesongin osalta tehty” (814 kohta).

(151) Kilpailijoiden hintoja on tullut myös asiakkailta ThermiSolin tietoon, kuten muun ohella sähköpostiviesteistä maalis — huhtikuussa 2014 ilmenee (ks. edellä 761 kohta viittauksineen) (815 kohta).

(152) Edellä kuvatun perusteella ThermiSol on ollut hyvin tietoinen UK-Muovin ja Styroplastin hinnankorotuksista, ja se on tehnyt itse vastaavat korotukset, vaikkakin ilman julkista ilmoitusta ja hieman myöhemmin kuin kilpailijansa. F onkin 14.3.2014 viestissään hallituksen jäsenille todennut, ettei ThermiSol ”halua näyttäytyä julkisuudessa hintaveturina”, koska ThermiSol haluaa paremman kilpailukyvyn ansiosta ottaa edellisinä vuosina menetettyjä asiakkuuksia takaisin. F:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan ThermiSol oli päättänyt tehdä hinnankorotuksen mutta vasta huhtikuussa eikä julkisesti vaan jokaiselle asiakkaalle erikseen (816 kohta).

(153) Tätä puolestaan selittää ThermiSolin hallituksen 14.2.2014 pitämässään kokouksessa toimitusjohtajalle asettama tavoite uhkaavan kassavajeen kattamisesta lisämyynnillä (817 kohta).

(154) F:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan hän on toteuttanut hänelle asetetun tavoitteen. Tämä on ollut mahdollista ThermiSolin strategianmuutoksen eli aggressiivisemman lisämyynnin avulla. Kilpailijoita hitaampi hinnankorotus onkin vaikuttanut myyntiin piristävästi (818 kohta).

(155) Markkinaoikeus toteaa, että ThermiSolin intressissä on edellä kuvatun perusteella ollut se, että kilpailijat ilmoittavat hinnankorotuksista ensin ja se itse tekee korotukset vasta myöhemmin, ilmoittamatta niistä julkisesti. Kilpailijoiden viiden prosentin hinnankorotus maaliskuussa on mahdollistanut ThermiSolille halutun lisämyynnin saavuttamisen ennen huhtikuulle ajoitettua omaa hinnankorotusta. Yhtiön joidenkin hinnankorotusten peruuttaminen huhtikuussa on mahdollistanut ThermiSolille myös uusia asiakkaita. ThermiSolin intressissä on siten ollut sopia kilpailijoidensa kanssa viiden prosentin hinnankorotuksesta ja siitä, että sen pääkilpailija tekee hinnankorotusilmoituksen ensimmäisenä (819 kohta).

(156) Markkinaoikeus katsoo asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden, että helmikuussa 2014 Styroplastin, UK-Muovin ja ThermiSolin kesken on sovittu maaliskuussa voimaan tulevista viiden prosentin hinnankorotuksista ja siitä, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] (820 kohta).

(157) Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo näytetyksi, että ThermiSolin E, UK-Muovin H ja Styroplastin D ovat tavanneet marraskuussa 2012, jolloin on sovittu hintojen korottamisesta [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Alkuvuodelle 2013 ajoittuneista hinnankorotuksista on ilmoitettu asiakkaille suoraan tehdyillä sekä ThermiSolin ja UK-Muovin verkkosivuilla marras — joulukuun vaihteessa julkaistuilla hinnankorotusilmoituksilla (824 kohta).

(158) Markkinaoikeus katsoo myös näytetyksi, että ThermiSol ja UK-Muovi ovat vuoden 2013 alussa tarkkailleet sovittujen hinnankorotusten toteutumista ja että ThermiSol on myös reagoinut tietoonsa tulleeseen hintapoikkeamaan (825 kohta).

(159) Vuoden 2014 osalta markkinaoikeus katsoo näytetyksi, että Styroplastin D ja UK-Muovin G sekä G ja ThermiSolin F ovat helmikuun lopulla 2014 keskustelleet puhelimessa. Näissä keskusteluissa on sovittu maaliskuussa 2014 tehtävistä 5 prosentin hinnankorotuksista ja siitä, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Styroplast ja UK-Muovi ovat peräkkäisinä päivinä helmikuun lopussa julkaisseet verkkosivuillaan 10. ja 15.3.2014 voimaan tulevia 5 prosentin hinnankorotuksia koskevat ilmoitukset, joita on myös lähetetty asiakkaille suoraan. ThermiSol on puolestaan ilmoittanut suoraan asiakkailleen 3.4.2014 voimaan tulevista pääsääntöisesti 5 prosentin hinnankorotuksista maaliskuun alussa. Myös keväällä 2014 yhtiöt ovat seuranneet toistensa verkkosivuja ja muuta toimintaa (826 kohta).

(160) Sillä, että asiakashintoihin viedyt korotukset eivät ole välttämättä kaikissa yksittäistapauksissa täysin vastanneet yhdessä sovittuja korotusten määriä, ei ole arvioinnin kannalta merkitystä ottaen muun ohella huomioon, että ilmoitetut korotukset ovat vastanneet yhdessä sovittuja korotuksia (827 kohta).

(161) Markkinaoikeus katsoo myös näytetyksi, että ThermiSolin ja UK-Muovin toimitusjohtajat ovat 6.6.2014 tavanneet Iisalmessa. Sen sijaan markkinaoikeus ei katso näytetyksi sitä, että F olisi tämän tapaamisen yhteydessä esittänyt G:lle hintatason korottamista Pohjois-Suomessa (828 kohta).

7 Kilpailuoikeudellinen arviointi

7.1 Aluksi

(162) Edellä on arvioitu, mitä esitetyn näytön on katsottava osoittaneen tapahtuneeksi. Seuraavaksi markkinaoikeus arvioi näitä tapahtumia kilpailuoikeudellisesti. Tässä tarkoituksessa markkinaoikeus arvioi ensin, onko näyttö osoittanut, että yhtiöiden menettelyssä on ollut kysymys sopimuksesta ja/tai yhdenmukaistetusta menettelytavasta. Tämän jälkeen arvioidaan, onko menettelyllä katsottava olleen kilpailunvastainen tarkoitus. Lopuksi arvioidaan, onko menettelyssä ollut kysymys yhdestä yhtenäisestä rikkomuksesta vai kenties erillisistä rikkomuksista ja mikä on ollut tämän mahdollisen rikkomuksen tai näiden mahdollisten rikkomusten kesto (829 kohta).

(163) Markkinaoikeus on selostanut edellä jaksossa 3 asiassa sovellettavat oikeusohjeet pääpiirteissään sekä jaksossa 6.1 erityisesti näytön arviointiin sovellettavia oikeusohjeita. Jäljempänä selostetaan jaksoittain tarkemmin sovellettavia oikeusohjeita sekä merkityksellistä oikeuskäytäntöä (830 kohta).

7.2 Sopimus ja/tai yhdenmukaistettu menettelytapa

(164) Virasto on esityksessään katsonut, että esillä olevassa asiassa on kysymys keskenään kilpailevien eristevalmistajien sopimista EPS-eristeiden hintaan tehtävistä korotuksista. Viraston mukaan näyttö osoittaa, että tarkasteltavana oleva menettely täyttää sopimuksen ja/tai yhdenmukaistetun menettelyn tunnusmerkistön, eikä asiassa ole viraston mukaan ollut enemmälti tarpeen erotella rikkomustyyppejä sopimuksiin tai yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin (831 kohta).

(165) ThermiSolin mukaan kysymys on ollut sen itsenäisistä päätöksistä. Taloudelliset vaikeudet eivät ole olleet syy väitetylle rikkomukselle vaan yhtiön omille päätöksille. ThermiSol olisi ilmoittanut hinnankorotuksista täysin riippumatta kilpailijoiden toimista (832 kohta).

(166) UK-Muovin mukaan asiassa esitetty näyttö ei osoita kiellettyä menettelyä. Yhtiöiden samanaikaisille hinnankorotuksille on ollut syynä muun ohella raaka-aineen hinnannousu (833 kohta).

(167) Kilpailulain 5 §:n 1 momentissa kielletään muun ohella sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset ja elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi rajoittaa kilpailua. SEUT 101 artiklan 1 kohdassa puhutaan vastaavasti muun ohella yritysten välisistä sopimuksista ja yritysten yhdenmukaistetuista menettelytavoista (834 kohta).

(168) Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut käsitteet ”sopimus” ja ”yhdenmukaistettu menettelytapa” kattavat subjektiiviselta kannalta samankaltaisia yhteistyön muotoja, jotka eroavat toisistaan ainoastaan voimakkuudeltaan ja ilmenemismuodoiltaan. On siis riittävää, että näyttö seikoista, jotka merkitsevät jompaakumpaa näistä kyseisessä määräyksessä tarkoitetuista rikkomisen muodoista, on esitetty, jotta tuota määräystä voidaan joka tapauksessa soveltaa (ks. tuomio 5.12.2013, Solvay Solexis v. komissio, C‑449/11 P, EU:C:2013:802, 52 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 26.1.2017, Duravit ym. v. komissio, C-609/13 P, EU:C:2017:46, 68 kohta) (835 kohta).

(169) Sopimuksen olemassaolo perustuu vähintään kahden sopimuspuolen yhteisen tahdon ilmaisuun eikä merkitystä sellaisenaan ole sillä, missä muodossa tämä tahdonilmaisu ilmenee (tuomio 13.7.2006, komissio v. Volkswagen, C‑74/04 P, EU:C:2006:460, 37 kohta ja tuomio 22.10.2015, AC-Treuhand v. komissio, C-194/14 P, EU:C:2015:717, 28 kohta) (836 kohta).

(171) Kun kyse on kilpailun vastaisista sopimuksista ja yhdenmukaistetuista menettelytavoista, unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä seuraa, että osoittaakseen yrityksen osallistuneen rikkomiseen ja sen vastuun kaikista rikkomisen sisältämistä eri osatekijöistä, kilpailuviranomaisen on näytettävä toteen, että kyseinen yritys aikoi omalla toiminnallaan myötävaikuttaa kaikkien osallistujien yhteisten päämäärien tavoittelemiseen ja että yritys tiesi muiden samaan päämäärään pyrkivien yritysten suunnittelemasta tai toteuttamasta konkreettisesta käyttäytymisestä tai että se saattoi kohtuudella ennakoida sen ja oli valmis hyväksymään siihen sisältyvän riskin (tuomio komissio v. Anic Partecipazioni, C‑49/92 P, EU:C:1999:356, 86 ja 87 kohta; tuomio Aalborg Portland ym. v. komissio, C‑204/00 P, C‑205/00 P, C‑211/00 P, C‑213/00 P, C‑217/00 P ja C‑219/00 P, EU:C:2004:6, 83 kohta sekä tuomio 22.10.2015, AC-Treuhand v. komissio, C-194/14 P, EU:C:2015:717, 30 kohta) (838 kohta).

(172) Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jokaisen talouden toimijan on itsenäisesti päätettävä toimintalinjasta, jota se aikoo noudattaa sisämarkkinoilla (ks. tuomio T‑Mobile Netherlands ym., C‑8/08, EU:C:2009:343, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 27 kohta ja tuomio 26.1.2017, Duravit ym. v. komissio, C-609/13 P, EU:C:2017:46, 71 kohta) (839 kohta).

$38b

(174) Liiketoimintatietojen vaihtaminen kilpailijoiden välillä kilpailunvastaisen sopimuksen valmistelemiseksi riittää osoittamaan, että kyse on SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta yhdenmukaistetusta menettelytavasta. Tältä osin ei ole tarpeen osoittaa, että kyseiset kilpailijat ovat virallisesti sitoutuneet omaksumaan tietynlaisen käyttäytymisen tai että ne ovat vahvistaneet yhdessä tulevan markkinakäyttäytymisensä (tuomio 5.12.2013, Solvay v. komissio, C‑455/11 P, EU:C:2013;796, 40 kohta ja tuomio 26.1.2017, Duravit ym. v. komissio, C-609/13 P, EU:C:2017:46, 135 kohta) (841 kohta).

(175) Esimerkiksi yhteydenotto, joka muodostuu yrityksestä päästä sopimukseen hinnoista, on SEUT 101 artiklan 1 kohdassa kielletty yhdenmukaistettu menettelytapa (tuomio 26.1.2017, Duravit ym. v. komissio, C-609/13 P, EU:C:2017:46, 73 kohta) (842 kohta).

$38c

(177) Kuten SEUT 101 artiklan 1 kohdan sanamuodosta ilmenee, yhdenmukaistetun menettelytavan käsitteen suhteen edellytetään paitsi kyseisten yritysten välistä toiminnan yhdenmukaistamista myös tätä yhdenmukaistamista seuraavaa markkinakäyttäytymistä ja näiden kahden seikan välistä syy-yhteyttä (tuomio 4.6.2009, T-Mobile Netherlands ym., C-8/08, EU:C:2009:343, 51 kohta; tuomio 19.3.2015, Dole Food ja Dole Fresh Fruit Europe v. komissio, C‑286/13 P, EU:C:2015:184, 126 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen sekä tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 42 kohta) (844 kohta).

(178) Unionin tuomioistuin on tältä osin katsonut, että on syytä olettaa, elleivät asianomaiset toimijat esitä niille kuuluvan näyttövelvollisuuden mukaisesti vastakkaista näyttöä, että yhdenmukaistamiseen osallistuvat ja edelleen markkinoilla toimivat yritykset ottavat markkinakäyttäytymisestään päättäessään huomioon kilpailijoidensa kanssa vaihtamansa tiedot. Näin on etenkin siinä tapauksessa, että yhdenmukaistaminen jatkuu pitkän ajanjakson kuluessa. Tällainen yhdenmukaistettu menettelytapa kuuluu SEUT 101 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, vaikka markkinoilla ei ilmenisi kilpailua rajoittavia vaikutuksia (tuomio 4.6.2009, T Mobile Netherlands ym., C-8/08, EU:C:2009:343, 51 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen sekä tuomio Dole Food ja Dole Fresh Fruit Europe v. komissio, C‑286/13 P, EU:C:2015:184, 127 kohta) (845 kohta).

(179) Yhdenmukaistamisen kohteesta ja erityisistä markkinaolosuhteista riippuu, miten usein, millaisin väliajoin ja millä tavalla kilpailijat pitävät yhteyttä toisiinsa markkinakäyttäytymisensä yhdenmukaistamiseksi. Mikäli nimittäin kyseiset yritykset perustavat kartellin, jossa on sovittu sellaisesta monimutkaisesta yhdenmukaistamisjärjestelmästä, joka käsittää suuren määrän kyseisten yritysten markkinakäyttäytymisen osatekijöitä, säännöllinen pidemmän aikaa kestävä yhteydenpito voi olla välttämätöntä. Mikäli kyse on sen sijaan yksittäistä kysymystä koskevasta yhdenmukaistamisesta, jolla pyritään mukauttamaan markkinakäyttäytymistä kertaluonteisesti yhden erillisen kilpailutekijän osalta, yksi ainoa yhteydenotto saattaa riittää kyseisten yritysten tavoitteleman kilpailunvastaisen tavoitteen toteuttamiseen (tuomio 4.6.2009, T-Mobile Netherlands ym., C-8/08, EU:C:2009:343, 60 kohta) (846 kohta).

(180) Tällaisessa tilanteessa on katsottava, että merkitystä ei ole sillä, kuinka monta kokousta kyseisten yritysten välillä pidettiin, vaan sillä, antoivatko tapahtuneet yhteydenotot kyseisille yrityksille mahdollisuuden ottaa markkinakäyttäytymisestään päättäessään huomioon kilpailijoidensa kanssa vaihtamansa tiedot ja korvata tietoisesti kilpailun riskit yritysten välisellä käytännön yhteistyöllä. Silloin kun voidaan näyttää toteen, että nämä yritykset ovat yhdenmukaistaneet menettelytapansa keskenään ja ne toimivat edelleen markkinoilla, on perusteltua vaatia, että ne esittävät näyttöä siitä, että tämä yhdenmukaistaminen ei ole vaikuttanut niiden markkinakäyttäytymiseen (tuomio 4.6.2009, T-Mobile Netherlands ym., C-8/08, EU:C:2009:343, 61 kohta) (847 kohta).

(181) Olettamaa, jonka mukaan yhdenmukaistamisen ja siihen osallistuvan yrityksen markkinakäyttäytymisen välillä on syy-yhteys, sovelletaan siten myös silloin, kun yhdenmukaistaminen perustuu yhteen ainoaan kokoukseen kyseisten yritysten välillä, edellyttäen, että yritys toimii edelleen kyseisillä markkinoilla (tuomio 4.6.2009, T-Mobile Netherlands ym., C-8/08, EU:C:2009:343, 62 kohta) (848 kohta).

(182) Markkinaoikeus on edellä katsonut näytetyksi, että ThermiSolin E, UK-Muovin H ja Styroplastin D ovat tavanneet marraskuussa 2012, jolloin on sovittu hintojen korottamisesta [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Alkuvuodelle 2013 ajoittuneista hinnankorotuksista on ilmoitettu asiakkaille suoraan tehdyillä sekä ThermiSolin ja UK-Muovin verkkosivuilla marras — joulukuun 2012 vaihteessa julkaistuilla hinnankorotusilmoituksilla (849 kohta).

(183) Markkinaoikeus on myös katsonut edellä näytetyksi, että ThermiSol ja UK-Muovi ovat vuoden 2013 alussa tarkkailleet sovittujen hinnankorotusten toteutumista ja ThermiSol on myös reagoinut tietoonsa tulleeseen hintapoikkeamaan (850 kohta).

(184) Vuoden 2014 osalta markkinaoikeus on edellä katsonut näytetyksi, että Styroplastin D ja UK-Muovin G sekä G ja ThermiSolin F ovat helmikuun lopulla 2014 keskustelleet puhelimessa. Näissä keskusteluissa on sovittu maaliskuussa 2014 tehtävistä 5 prosentin hinnankorotuksista ja siitä, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Styroplast ja UK-Muovi ovat peräkkäisinä päivinä helmikuun lopussa julkaisseet verkkosivuillaan 10. ja 15.3.2014 voimaan tulevia 5 prosentin hinnankorotuksia koskevat ilmoitukset, joita on myös lähetetty asiakkaille suoraan. ThermiSol on puolestaan ilmoittanut suoraan asiakkailleen 3.4.2014 voimaan tulevista 5 prosentin hinnankorotuksista maaliskuun alussa (851 kohta).

(185) Markkinaoikeus katsoo edellä kuvatun näytön osoittavan, että ThermiSol, UK-Muovi ja Styroplast ovat sopineet vuosille 2013 ja 2014 ajoittuvista prosentuaalisista hinnankorotuksista, niiden suuruudesta, ajankohdasta ja toteuttamisesta marraskuun 2012 tapaamisessa ja helmikuun 2014 puhelinkeskusteluissa. Yhtiöiden yhteydenpitoa ovat seuranneet lähes samanaikaiset ja suuruiset julkiset hinnankorotusilmoitukset yhtiöiden verkkosivuilla ja/tai asiakkaille suoraan lähetetyt vastaavat ilmoitukset. Julkisilla hinnankorotusilmoituksilla on varmistettu yhtiöiden sitoutuminen hinnankorotuksiin. Sovitut hinnankorotukset on myös pantu täytäntöön ilmoittamalla niistä asiakkaille. Hinnankorotukset käyvät myös ilmi yhtiöiden asiakaskohtaisista hinnastoista, tehdashinnastoista sekä asiakkaille tehdyistä tarjouksista. Korotukset on sovittu tehtäviksi keväällä ennen suurinta kysynnän sesonkia. Menettelyn on katsottava olleen suunnitelmallista (852 kohta).

(186) Sillä, että ThermiSolin on mahdollisten sopimusmääräysten vuoksi pitänyt ilmoittaa asiakkailleen 30 päivää etukäteen hinnankorotuksista, ei ole asian kilpailuoikeudellisessa arvioinnissa merkitystä. Kuten ThermiSol on itsekin myöntänyt, ThermiSolin verkkosivuilla julkaistu ilmoitus ei ole edes täyttänyt kyseessä olevia määräyksiä, vaan kullekin asiakkaalle on tullut ilmoittaa korotuksista erikseen. Näin ollen ThermiSolin mahdolliset sopimusmääräykset eivät selitä julkista hinnankorotusilmoitusta (853 kohta).

(187) Markkinaoikeus katsoo edellä kuvatun näytön ja erityisesti ThermiSolin reagoinnin Styroplastin tarjoukseen tammikuussa 2013 osoittavan, että yhtiöt ovat myös valvoneet sovittujen korotusten täytäntöönpanoa. Kilpailijan puuttumista toisen yhtiön tarjoukseen ja tämän mukautumista kilpailijan vaatimuksiin tarjoushinnan korottamisesta voidaan myös pitää osoituksena siitä, että yhtiöt olivat sopineet samanaikaisista hinnankorotuksista. Lisäksi julkisilla hinnankorotusilmoituksilla on voitu kontrolloida korotusten täytäntöönpanoa. ThermiSol ja UK-Muovi ovat edellä kuvatusti aktiivisesti seuranneet toistensa verkkosivuja, jolloin ne ovat pystyneet varmistumaan siitä, että hinnankorotukset on toteutettu (ks. edellä mm. 811, 814, 790 ja 809 kohta) (854 kohta).

(188) Markkinaoikeus katsoo edellä kuvatusta näytöstä myös ilmenevän, että yhtiöt ovat omissa hinnankorotusilmoituksissaan ja asiakkaille lähettämissään sähköpostiviesteissä vedonneet kilpailijoiden ilmoittamiin hinnankorotuksiin saadakseen hyväksyntää omille korotuksilleen (ks. edellä mm. 786, 790 ja 813 kohta viittauksineen). UK-Muovi on myös ilmoittanut sähköpostiviestissä asiakkaalle heinäkuussa 2014, kuinka se aikoo toimia, kun kilpailijat ilmoittavat omista hinnankorotuksistaan: ”Kun kilpailijoiden korotusilmoituksia alkaa kuulua, seuraamme varmasti perässä.” (855 kohta).

$38e

(190) Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo viraston näyttäneen edellä 838 kohdassa vaaditulla tavalla toteen, että yhtiöt ovat aikoneet omalla toiminnallaan myötävaikuttaa kaikkien osallistujien yhteisten päämäärien tavoittelemiseen ja että yhtiöt ovat tienneet muiden samaan päämäärään pyrkivien yhtiöiden suunnittelemasta tai toteuttamasta konkreettisesta käyttäytymisestä tai että ne ovat saattaneet kohtuudella ennakoida sen ja olleet valmiit hyväksymään siihen sisältyvän riskin (857 kohta).

(191) Toisin kuin yhtiöt ovat esittäneet, EPS-eristeiden markkinan ominaispiirteitä, yhtiöiden normaalia kilpailijaseurantaa ja kilpailijoiden toimiin reagointia ei voida pitää uskottavana ja loogisena selityksenä yhtiöiden samanaikaisille korotuspäätöksille (858 kohta).

(192) Nyt esillä olevassa asiassa ei ole ollut kysymys siitä, että yhtiöt olisivat itsenäisesti päättäneet toimintalinjastaan ja vain sopeuttaneet älykkäästi toimintaansa kilpailijoidensa todettuun tai odotettuun käyttäytymiseen (ks. edellä 839 ja 840 kohta). Sen sijaan yhtiöiden välillä on ollut suoria ja epäsuoria yhteydenottoja, jotka ovat voineet vaikuttaa kilpailijan markkinakäyttäytymiseen tai paljastaa kilpailijalle käyttäytymisen, jonka asianomainen kilpailija on itse päättänyt omaksua tai jonka se on suunnitellut omaksuvansa markkinoilla (859 kohta).

(193) Markkinaoikeus toteaa vielä, että menettelyn luokittelussa kilpailunvastaiseksi sopimukseksi tai yhdenmukaistetuksi menettelytavaksi ei ole merkitystä sillä, ovatko kaikki hinnankorotukset myös konkreettisesti toteutuneet. Strategisten tietojen vaihtaminen kilpailijoiden välillä kilpailunvastaisen sopimuksen valmistelemiseksi riittää jo osoittamaan, että kyse on yhdenmukaistetusta menettelytavasta (ks. edellä 841 kohta). Muun ohella tietoja aikomuksesta korottaa hintoja, hinnankorotusten suuruudesta ja korotusten ajankohdasta on pidettävä strategisina tietoina (860 kohta).

(194) Markkinaoikeus katsoo myös, että yhtiöiden markkinakäyttäytyminen on ollut seurausta yhtiöiden toiminnan yhdenmukaistamisesta (ks. edellä 845 kohta). Sovittuaan hinnankorotuksista yhtiöt ovat ilmoittaneet korotuksista omilla verkkosivuillaan ja/tai asiakkaille suoraan lähetetyillä ilmoituksilla (861 kohta).

(195) Edellä 847 kohdassa todetun mukaisesti tapaamisten tai yhteydenottojen lukumäärällä ei ole merkitystä. Nyt esillä olevassa asiassa marraskuun 2012 tapaaminen sekä helmikuun 2014 puhelinkeskustelut ovat antaneet ThermiSolille, UK-Muoville ja Styroplastille mahdollisuuden ottaa markkinakäyttäytymisestään päättäessään huomioon toistensa kanssa vaihtamansa tiedot ja korvata tietoisesti kilpailun riskit niiden välisellä käytännön yhteistyöllä (862 kohta).

(196) Esillä olevassa asiassa näyttö kilpailunvastaisesta menettelystä ei perustu pelkästään yhtiöiden julkisiin hinnankorotusilmoituksiin vaan myös muun ohella yhtiöiden välisiin tapaamisiin ja puhelinkeskusteluihin. Markkinaoikeus kuitenkin toteaa, että myös näillä julkisilla hinnankorotusilmoituksilla yhtiöiden voidaan katsoa poistaneen väliltään epävarmuuden tulevasta toimintatavasta ja siten suuren osan tavanomaista riskiä, joka syntyy kaikenlaisesta toimintatavan itsenäisestä muuttamisesta. Hinnankorotusilmoitusten ansiosta markkinoilla on saavutettu korotusprosenttia koskeva avoimuus, joten yhtiöiden voidaan katsoa käyttäytymisellään poistaneen markkinoilta väliaikaisesti tietyt hintoja koskevat, samanlaisen ja yhdenmukaisen toimintatavan esteenä olleet kilpailun edellytykset (ks. vastaavasti tuomio 14.7.1972, Imperial Chemical Industries v. komissio, 48/69, EU:C:1972:70, 101 — 103 kohta) (863 kohta).

(197) Siltä osin kuin yhtiöt ovat vedonneet kilpailun kovuuteen, joka osoittaisi, että yhteisymmärrystä kilpailun rajoittamisesta ei ole ollut, edellä 767 kohdassa todetusti asiassa on riidatonta, että yhtiöt ovat myös kilpailleet kysymyksessä olevalla ajanjaksolla. Markkinaoikeus on edellä jaksossa 6.2.3.3 käynyt läpi kilpailun kovuutta osoittavaa näyttöä ja 774 kohdassa todennut näytön osoittavan, että EPS-eristeiden markkinoilla on merkityksellisenä ajanjaksona käyty välillä kovaakin kilpailua ja yhtiöt ovat pyrkineet saamaan asiakkaitaan takaisin tai voittamaan uusia asiakkaita. EPS-eristeissä kilpailua on käyty käytännössä pelkästään hinnalla. Kilpailun voidaan katsoa koventuneen erityisesti keväästä 2014 alkaen (864 kohta).

(198) Sillä, että kilpailevat yhtiöt ovat myös kilpailleet, ei kuitenkaan ole merkitystä sen arvioinnissa, ovatko yhtiöt päässeet yhteisymmärrykseen hintojen korottamisesta (865 kohta).

(199) Siltä osin kuin yhtiöt ovat vedonneet asiakkaiden neuvotteluvoimaan osoittaakseen kielletyn kilpailijoiden välisen yhteistyön puuttumisen markkinaoikeus toteaa asiassa olevan riidatonta, että lopullinen asiakashinta syntyy asiakaskohtaisen neuvottelun tuloksena ja että yhtiöiden suurimmilla asiakkailla on ollut näihin nähden neuvotteluvoimaa. Asiakkailla on jaksossa 6.2.3.2 todetuin tavoin ollut yhtiöihin nähden välillä merkittäväkin neuvotteluvoima ja yhtiöt ovat joidenkin asiakkaiden kohdalla joutuneet perumaan jo ilmoitettuja hinnankorotuksiaan ja laskemaan tarjoustensa hintoja vähintään kilpailijan hinnan tasolle tai sen alle asiakkailta tulleiden vaatimusten vuoksi, jos ne ovat halunneet saada kaupan (866 kohta).

(200) Markkinaoikeus toteaa asiakkaiden neuvotteluvoiman olevan seikka, joka nyt esillä olevassa asiassa pikemminkin selittää yhtiöiden tarvetta ryhtyä kiellettyyn menettelyyn kuin osoittaa kielletyn kilpailijoiden välisen yhteistyön puuttumista. Ilman samanaikaisia korotuksia yhtiöiden olisi käytännössä ollut hyvin vaikea saada minkäänlaisia korotuksia läpi, joten kartelli on voinut luoda vastapainoa asiakkaiden neuvotteluvoimalle. Asiakkaiden kyky vastustaa hinnankorotuksia antaakin kielletyn menettelyn osapuolille kannustimet luoda hinnoittelumenetelmät, jotka lisäävät hinnankorotusten hyväksyntää asiakkaissa ja vähentävät sovittujen korotusten vastustamista. Tavallista myös on, että kartellit koordinoivat osallisten yhtiöiden julkisia hinnankorotusilmoituksia (867 kohta).

(201) Siltä osin kuin yhtiöt ovat vedonneet raaka-aineen hinnannousuun, markkinaoikeus toteaa, että asiassa merkityksellisenä ajanjaksona raaka-aineen hinta on sekä noussut että myös laskenut. Markkinaoikeus toteaa myös, että yhtiöt ovat korotusilmoituksissaan esittäneet väitteitä raaka-aineen hinnannoususta, vaikka ne eivät olisi aina pitäneet täysin paikkaansa (868 kohta).

$38f

(203) Markkinaoikeus toteaa, ettei mahdollinen raaka-aineen hinnannousu ole poistanut sitä, että yhtiöt ovat edellä todetusti sopineet samanaikaisista ja suuruisista hinnankorotuksista. Ennemmin vaikuttaa siltä, että yhtiöt ovat välillä saattaneet jopa turhan hanakasti vedota raaka-aineen hinnannousuun saadakseen perusteltua huonosta kannattavuudesta ja taloudellisista ongelmista johtuneet hinnankorotustarpeensa (870 kohta).

(204) Yhtiöt ovat vielä vedonneet siihen, että EPS-eristeiden hinta on myös laskenut merkityksellisenä ajanjaksona. Asiassa esitetystä selvityksestä ilmenee, että EPS-eristeiden hinta on laskenut esimerkiksi tammikuussa 2014. Aineistosta käy kuitenkin ilmi, että myös raaka-aineen hinta on tuolloin laskenut ja asiakkailta on tullut vaatimuksia hinnan alentamisesta. Hintojen satunnainen laskeminen ei osoita, etteivät yhtiöt olisi yhdessä sopineet korotuksista marraskuun 2012 tapaamisessa ja helmikuun 2014 puhelinkeskusteluissa. Lisäksi EPS-eristeiden hinnat ovat laskeneet erityisesti syksyllä 2014 (ks. edellä 774 kohta viittauksineen) (871 kohta).

(205) Siltä osin kuin yhtiöt ovat vedonneet siihen, että niiden välisessä yhteydenpidossa on ollut kyse vain hyväksyttävästä toimialajärjestön toiminnasta ja alan kehittämisestä, markkinaoikeus toteaa aineistossa olevan runsaasti näyttöä siitä, että yhtiöt ovat myös tavanneet ja viestitelleet toimialajärjestön toiminnan puitteissa liittyen muun ohella sulamis-jäätymistestiin sekä ThermiSolin jäsenyyteen ja mahdollisen uuden toimialajärjestön perustamiseen. Sillä, että keskenään kilpailevilla yhtiöillä on ollut marraskuun 2012 tapaamisen sekä helmikuun 2014 puhelinkeskustelujen lisäksi myös muuta, mahdollisesti kilpailuoikeudellisesti sallittua yhteydenpitoa, tai että ensin mainittujen tapaamisen ja puhelinkeskustelujen yhteydessä on myös mahdollisesti puhuttu alan kehittämiseen tai toimialajärjestötoimintaan liittyvistä asioista, ei kuitenkaan ole vaikutusta sen arvioinnissa, että yhtiöiden menettelyssä on ollut kysymys kilpailunvastaisesta sopimuksesta ja/tai yhdenmukaistetusta menettelytavasta (872 kohta).

(206) Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei yhtiöiden esittämillä vaihtoehtoisilla selityksillä ole merkitystä sen arvioinnissa, onko nyt esillä olevassa menettelyssä kysymys sopimuksesta ja/tai yhdenmukaistetusta menettelytavasta (873 kohta).

(207) Markkinaoikeus katsoo edellä kuvatun näytön kokonaisuutena osoittavan, että nyt kysymyksessä oleva menettely täyttää sopimuksen ja/tai yhdenmukaistetun menettelytavan tunnusmerkistön. Asiassa ei ole oikeuskäytännön perusteella tarpeen määritellä, miltä osin kysymys on sopimuksesta ja miltä osin yhdenmukaistetusta menettelytavasta (ks. edellä 835 kohta) (874 kohta).

7.3 Kilpailurikkomuksen luonne

(209) ThermiSolin mukaan väitetyssä rikkomuksessa ei ole ollut kysymys paljaasta hintakartellista vaan korkeintaan yleisten hintatietojen vaihdosta marraskuussa 2012. Viraston esittämä näyttö ei osoita, että yhtiöt olisivat vaihtaneet sellaisia yksilöityjä tietoja tulevista hinnoistaan, että asiassa olisi kysymyksessä sopimus, jonka tarkoituksena on kilpailun rajoittaminen (876 kohta).

(210) UK-Muovin mukaan yhtiöiden menettely ei ole luonteensa perusteella täyttänyt vakavan, tarkoitukseen perustuvan kilpailurikkomuksen tunnusmerkistöä. Yhtiö on esittänyt hyväksyttävät perusteet tekemilleen hinnankorotusilmoituksille sekä kilpailijoidensa kanssa käymälleen satunnaiselle yhteydenpidolle. Sen menettelyssä on enimmilläänkin ollut kysymys vain yksittäisistä, yksilöimättömien tietojen vaihdosta vuosina 2012 ja 2014. Menettelyllä ei ole osoitettu olleen vahingollisia vaikutuksia markkinoilla vallitsevaan kilpailuun (877 kohta).

(211) Jotta sopimus kuuluisi SEUT 101 artiklan 1 kohdassa määrätyn kiellon piiriin, sopimuksen on oltava sellainen, että sen ”tarkoituksena tai vaikutuksena” on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla (tuomio 30.1.2020, Generics (UK) ym., C-307/18, EU:C:2020:52, 62 kohta). Tämän edellytyksen vaihtoehtoisuus, joka osoitetaan konjunktiolla ”tai”, johtaa siihen, että on tarkasteltava ensiksi sopimuksen tarkoitusta (tuomio 16.7.2015, ING Pensii, C-172/14, EU:C:2015:484, 30 kohta; tuomio 26.11.2015, Maxima Latvija, C‑345/14, EU:C:2015:784, 16 kohta; tuomio 20.1.2016, Toshiba Corporation v. komissio, C‑373/14 P, EU:C:2016:26, 24 kohta ja tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 33 kohta) (878 kohta).

(212) Näin ollen on niin, että kun sopimuksen kilpailunvastainen tarkoitus on osoitettu, ei ole tarpeen tutkia sen vaikutuksia (tuomio 26.11.2015, Maxima Latvija, C‑345/14, EU:C:2015:784, 17 kohta; tuomio 20.1.2016, Toshiba Corporation v. komissio, C‑373/14 P, EU:C:2016:26, 25 kohta ja tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 34 kohta) (879 kohta).

(213)Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella tietyntyyppiset yritysten väliset toiminnan yhteensovittamiset ilmentävät siinä määrin riittävää vahingollisuutta kilpailulle, jotta ne voidaan luokitella tarkoitukseen perustuvaksi rajoitukseksi, joten niiden vaikutusten tutkiminen ei ole tarpeen. Tällä tarkoitetaan sitä, että näiden toiminnan yhteensovittamisen muotojen voidaan katsoa olevan jo luonteensa puolesta kilpailun moitteetonta toimintaa haittaavia (tuomio 11.9.2014, MasterCard ym. v. komissio, C‑382/12 P, EU:C:2014:2201, 184 ja 185 kohta; tuomio 20.1.2016, Toshiba Corporation v. komissio, C‑373/14 P, EU:C:2016:26, 26 kohta ja tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 35 kohta) (880 kohta).

(214) Vakiintuneesti on siten katsottu, että tietyn kollusiivisen käyttäytymisen, kuten sen, että kartellit vahvistavat hintoja horisontaalisesti, voidaan katsoa olevan siinä määrin omiaan johtamaan haitallisiin vaikutuksiin erityisesti tuotteiden ja palvelujen hinnan, määrän tai laadun kannalta, että voidaan katsoa, että SEUT 101 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi ei ole tarpeen osoittaa, että kyseisellä käyttäytymisellä on konkreettisia vaikutuksia markkinoilla. Kokemus nimittäin osoittaa, että mainitunlainen käyttäytyminen johtaa tuotannon vähentämiseen ja hintojen korotuksiin, mikä johtaa resurssien huonoon jakautumiseen, mistä erityisesti kuluttajat kärsivät (tuomio 11.9.2014, CB v. komissio, C‑67/13 P, EU:C:2014:2204, 51 kohta; tuomio 19.3.2015, Dole Food ja Dole Fresh Fruit Europe v. komissio, C‑286/13 P, EU:C:2015:184, 115 kohta; tuomio 26.11.2015, Maxima Latvija, C‑345/14, EU:C:2015:784, 19 kohta sekä tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 36 kohta) (881 kohta).

(215) Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan keskeinen oikeudellinen kriteeri sen määrittämiseksi, sisältääkö sopimus tai yhdenmukainen menettelytapa SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen, on sen toteaminen, että tällainen sopimus tai menettelytapa on itsessään riittävän haitallinen kilpailulle, jotta voidaan katsoa, ettei ole tarpeen selvittää sen vaikutuksia (tuomio 27.4.2017, FSL ym. v. komissio, C-469/15 P, EU:C:2017:308, 104 kohta; tuomio 26.9.2018, Infineon Technologies v. komissio, C-99/17 P, EU:C:2018:773, 155 kohta ja tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 37 kohta) (882 kohta).

(216) Jos yritysten välisen toiminnan yhteensovittamisen tyypin analyysista ei kuitenkaan ilmene, että se on riittävän vahingollinen kilpailulle, on sitä vastoin tutkittava sen vaikutuksia, ja jotta se voidaan kieltää, on edellytettävä niiden eri seikkojen olemassaoloa, jotka osoittavat, että kilpailu on tosiasiallisesti estynyt, rajoittunut tai vääristynyt tuntuvasti (tuomio 11.9.2014, CB v. komissio, C‑67/13 P, EU:C:2014:2204, 52 kohta ja tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 38 kohta) (883 kohta).

(217) Sen arvioimiseksi, onko jokin yritysten välisen yhteensovittamisen muoto riittävän haitallinen, jotta sitä voidaan pitää tarkoitukseen perustuvana kilpailunrajoituksena, on tarkasteltava muun muassa sen sisältöä, tavoitteita, joihin sillä pyritään, sekä sitä taloudellista ja oikeudellista asiayhteyttä, johon se kuuluu. Kyseistä asiayhteyttä arvioitaessa on myös otettava huomioon yhteensovittamisen kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen luonne sekä kyseisten markkinoiden toimintaan ja rakenteeseen liittyvät tosiasialliset olosuhteet (tuomio 11.9.2014, CB v. komissio, C‑67/13 P, EU:C:2014:2204, 53 kohta; tuomio 26.9.2018, Infineon Technologies v. komissio, C-99/17 P, EU:C:2018:773, 156 kohta ja tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 51 kohta) (884 kohta).

(218) Hintojen vahvistamista koskevien sopimusten, jotka ovat erityisen vakavia kilpailunrajoituksia, osalta menettelyn taloudellisen ja oikeudellisen asiayhteyden tarkastelu voidaan rajoittaa siihen, mikä osoittautuu ehdottoman tarpeelliseksi tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen olemassaolon toteamiseksi (tuomio 27.4.2017, FSL ym. v. komissio, C-469/15 P, EU:C:2017:308, 106 ja 107 kohta) (885 kohta).

(219) Unionin tuomioistuin on todennut SEUT 101 artiklan 1 kohdan mukaisesti arvioitavan toimenpiteen tavoitteiden huomioonottamisesta, että se, että kyseisellä toimenpiteellä katsotaan pyrittävän hyväksyttävään tavoitteeseen, ei sulje pois sitä, että silloin, kun toimenpiteellä pyritään myös toiseen tavoitteeseen, joka puolestaan on katsottava ei-hyväksyttäväksi, kun otetaan huomioon myös tämän toimenpiteen lausekkeiden sisältö ja asiayhteys, johon se kuuluu, toimenpiteen tarkoituksena voidaan katsoa olevan kilpailun rajoittaminen (tuomio 11.9.2014, CB v. komissio, C‑67/13 P, EU:C:2014:2204, 70 kohta ja tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 52 kohta) (886 kohta).

(220) Vaikka osapuolten aikomuksia ei ole tarpeen ottaa huomioon sen määrittämisessä, onko yritysten välinen sopimus kilpailua rajoittava vai ei, mikään ei estä kilpailuviranomaisia tai kansallisia ja unionin tuomioistuimia ottamasta niitä huomioon (tuomio 11.9.2014, CB v. komissio, C‑67/13 P, EU:C:2014:2204, 54 kohta; tuomio 26.9.2018, Philips ja Philips France v. komissio, C-98/17 P, EU:C:2018:774, 45 kohta sekä tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 53 kohta) (887 kohta).

(221) Tarkoitukseen perustuvan kilpailurajoituksen käsitettä on tulkittava suppeasti. Tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen käsitettä voidaan soveltaa vain tietyntyyppisiin yritysten välisiin toiminnan yhteensovittamisiin, jotka ilmentävät siinä määrin riittävää vahingollisuutta kilpailulle, jotta voidaan katsoa, ettei niiden vaikutusten tutkiminen ole tarpeen, sillä muuten komissio vapautettaisiin velvollisuudesta osoittaa sellaisten sopimusten konkreettiset vaikutukset markkinoilla, joista ei ole lainkaan osoitettu, että ne ovat jo luonteeltaan kilpailun moitteetonta toimintaa haittaavia. Sillä, että SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut sopimustyypit eivät ole tyhjentävä luettelo kielletystä kolluusiosta, ei ole tältä osin merkitystä (tuomio 11.9.2014, CB v. komissio, C‑67/13 P, EU:C:2014:2204, 58 kohta ja tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 54 kohta) (888 kohta).

(222) Siinä tapauksessa, että kyseisellä sopimuksella ei voida katsoa olevan kilpailun vastaista tarkoitusta, on näin ollen arvioitava, onko sitä pidettävä kiellettynä sen kilpailua vääristävien vaikutusten vuoksi. Unionin tuomioistuin on todennut tästä toistuvasti, että on tutkittava, millaiseksi kilpailu muodostuisi todellisissa olosuhteissa, joissa sitä käytäisiin, jos tätä sopimusta ei olisi ollut, sen arvioimista varten, miten se vaikuttaa kilpailutekijöihin, kuten erityisesti tuotteiden tai palvelujen hintaan, määrään ja laatuun (tuomio 11.9.2014, MasterCard ym. v. komissio, C‑382/12 P, EU:C:2014:2201, 161 ja 164 kohta ja tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 55 kohta) (889 kohta).

(223) Sen oikeuttamiseksi, että sopimus luokitellaan tarkoitukseen perustuvaksi kilpailunrajoitukseksi ilman, että olisi tarpeen analysoida sopimuksen vaikutuksia, on oltava olemassa riittävän vankka ja luotettava kokemusperusta sille, että sopimuksen voidaan katsoa olevan jo luonteensa puolesta haitallinen kilpailun moitteettomalle toiminnalle (tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 76 kohta) (890 kohta).

(224) Jokaisen taloudellisen toimijan on määritettävä itsenäisesti toimintatapa, jota se aikoo noudattaa markkinoilla. Sellaiset sopimukset, joilla korvataan tietoisesti kilpailun riskit yritysten välisellä käytännön yhteistyöllä, kuuluvat siten sopimuksiin, joiden tarkoituksena on rajoittaa kilpailua (tuomio 20.11.2008, Beef Industry Development Society ja Barry Brothers, C‑209/07, EU:C:2008:643, 34 kohta sekä tuomio 30.1.2020, Generics (UK) ym., C-307/18, EU:C:2020:52, 78 ja 83 kohta) (891 kohta).

$392

(226) Voimakkaasti keskittyneillä oligopolistisilla markkinoilla tietojenvaihto antaa yrityksille mahdollisuuden saada tietoonsa kilpailijoidensa markkina-asemat ja markkinastrategiat ja se on tästä syystä omiaan tuntuvasti vääristämään vielä jäljellä olevaa kilpailua yritysten kesken (tuomio 4.6.2009, T-Mobile Netherlands ym., C-8/08, EU:C:2009:343, 34 kohta). Tietojenvaihtojärjestelmä voi kuitenkin olla kilpailumääräysten vastainen, vaikkeivät kyseessä olevat markkinat olisi voimakkaasti keskittyneet oligopolistiset markkinat (tuomio 2.10.2003, Thyssen Stahl v. komissio, C‑194/99 P, EU:C:2003:527, 86 kohta) (893 kohta).

(227) Se, että relevanteilla markkinoilla kilpailijoiden välillä tapahtuva arkaluonteisten tietojen vaihtaminen luonnehditaan tarkoitukseen perustuvaksi kilpailunrajoitukseksi, ei voi riippua siitä, miten usein tietoja vaihdetaan (tuomio 26.9.2018, Infineon Technologies v. komissio, C-99/17 P, EU:C:2018:773, 160 kohta) (894 kohta).

(228) Yhdenmukaistetulla menettelytavalla voi lisäksi olla kilpailunvastainen tarkoitus, vaikka sillä ei ole välitöntä yhteyttä kuluttajahintoihin. SEUT 101 artiklan 1 kohdan sanamuodon perusteella ei nimittäin voida katsoa, että ainoastaan sellaiset yhdenmukaistetut menettelytavat olisivat kiellettyjä, jotka vaikuttaisivat välittömästi loppukuluttajien maksamiin hintoihin. SEUT 101 artiklan 1 kohdan a alakohdasta käy päinvastoin ilmi, että yhdenmukaistettu menettelytapa voi olla tarkoitukseltaan kilpailunvastainen, jos sillä ”suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja” (tuomio 4.6.2009, T-Mobile Netherlands ym., C-8/08, EU:C:2009:343, 36 ja 37 kohta sekä tuomio 19.3.2015, Dole Food ja Dole Fresh Fruit Europe v. komissio, C-286/13 P, EU:C:2015:184, 123 ja 124 kohta) (895 kohta).

(229) Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan, jos sopimuksilla tai yhdenmukaistetuilla menettelytavoilla on sellaisenaan kilpailua rajoittava tarkoitus ja ne kuuluvat SEUT 101 artiklan 1 kohdassa nimenomaisesti kiellettyyn sopimusluokkaan, tätä tarkoitusta ei voida oikeuttaa sitä taloudellista asiayhteyttä koskevalla analyysilla, jossa kyseinen kilpailunvastainen menettely toteutettiin. Jos todisteita väitetystä kilpailusääntöjen rikkomisesta on pidettävä riittävinä osoittamaan kilpailua rajoittavan sopimuksen olemassaolo, ei ole tarpeen tutkia, onko rikkomisesta syytetyllä yrityksellä ollut kaupallinen intressi kyseiseen sopimukseen vai ei (ks. tuomio 25.1.2007, Sumitomo Metal Industries ja Nippon Steel v. komissio, C-403/04 P ja C-405/04 P, EU:C:2007:52, 43 — 46 kohta) (896 kohta).

(230) Markkinaoikeus on edellä katsonut, että nyt esillä olevassa asiassa ThermiSol, UK-Muovi ja Styroplast ovat sopineet EPS-eristeiden tulevien hinnankorotusten suuruudesta, ajankohdasta ja toteuttamistavasta muun ohella marraskuun 2012 tapaamisessa ja helmikuun 2014 puhelinkeskusteluissa sekä muussa yhteydenpidossaan (897 kohta).

(231) Yhteensovittamisen sisältönä on siten ollut EPS-eristeiden hinnankorotusten suuruus, ajankohta ja toteuttamistapa (898 kohta).

(232) Kyse on ollut homogeenisista tuotteista, joiden tärkein kilpailutekijä on ollut hinta. EPS-eristeiden markkinoita voidaan siten pitää melko yksinkertaisina. Kuten edellä 764 kohdassa on todettu, markkinat ovat olleet myös läpinäkyvät. EPS-eristeiden markkinoilla on ollut lukumääräisesti melko vähän toimijoita ja niitä voidaan pitää keskittyneinä. ThermiSol, UK-Muovi ja Styroplast ovat olleet kolme alan suurinta toimijaa ja niiden markkinaosuus on ollut noin 80 prosenttia Suomen EPS-eristeiden markkinoista (899 kohta).

(233) Läpinäkyvillä ja keskittyneillä markkinoilla yritysten on helpompi päästä yhteiseen sopimukseen yhteensovittamisen ehdoista ja valvoa sovitusta poikkeamista ja rangaista siitä. Tietojenvaihto voi lisätä läpinäkyvyyttä entisestään ja siten pienentää epävarmuutta kilpailun strategisista muuttujista kuten hinnoista (900 kohta).

(234) Edellä 865 kohdassa todetusti sillä, että kilpailevat yhtiöt ovat myös kilpailleet, ei ole merkitystä sen arvioinnissa, ovatko yhtiöt päässeet yhteisymmärrykseen hintojen korottamisesta. Sillä ei myöskään ole merkitystä sen arvioinnissa, voidaanko menettelyllä katsoa olleen kilpailunvastainen tarkoitus, toisin kuin yhtiöt ovat esittäneet (901 kohta).

(235) Edellä todetusti asiassa on näytetty ThermiSolin, UK-Muovin ja Styroplastin sopineen tulevista hinnankorotuksista keskinäisessä yhteydenpidossaan. Edellä 880 kohdassa todetusti tietyt yhteensovittamisen muodot ovat jo luonteensa puolesta kilpailun moitteetonta toimintaa haittaavia. Horisontaalisen hintojen vahvistamisen on katsottu olevan siinä määrin omiaan johtamaan haitallisiin vaikutuksiin, ettei menettelyn konkreettisia vaikutuksia ole tarpeen selvittää (ks. edellä 881 kohta). Hinnankorotuksista sopimista voidaan pitää vastaavana hinnoittelua koskevana toimenpiteenä kuin hintojen suoraa vahvistamista, joten myös sitä voidaan itsessään pitää riittävän haitallisena kilpailulle ilman, että menettelyn konkreettisia vaikutuksia on tarpeen selvittää (902 kohta).

(236) Asiassa on myös näytetty, että yhtiöiden toisilleen paljastamissa tiedoissa on ollut kysymys strategisista tiedoista. Tiedot ovat koskeneet tulevien hinnankorotusten prosentuaalista suuruutta ja niiden toteuttamisajankohtaa. Tällainen tietojenvaihto on ollut omiaan poistamaan epävarmuuden yhtiöiden väliltä sen suhteen, minkä suuruisina ja milloin ne toteuttavat hinnankorotuksensa, joten sen tarkoituksen on katsottava olevan kilpailunvastainen (ks. edellä 892 kohta). Menettely on mahdollistanut yhtiöille hinnankorotusten tekemisen samanaikaisesti asiakkaita menettämättä ja rajoittanut siten EPS-eristeiden hintakilpailua. Koska asiakkailla on edellä todetusti ollut merkittävääkin neuvotteluvoimaa, ilman samanaikaisia korotuksia yhtiöiden olisi käytännössä ollut hyvin vaikea saada minkäänlaisia korotuksia läpi ja kartelli on voinut luoda vastapainoa asiakkaiden neuvotteluvoimalle (ks. edellä erityisesti 866 ja 867 kohta) (903 kohta).

(237) Menettelyn vahingollisuutta korostaa se, että kyse on ollut kolmen suurimman eristevalmistajan samanaikaisista hinnankorotuksista (904 kohta).

(238) Edellä 754 kohdassa todetusti EPS-eristeiden kysyntä on kausittaista ja kasvaa voimakkaasti keväällä, kun rakennushankkeet alkavat. Hinnankorotukset on ajoitettu juuri suurimpaan kysyntään, mikä myös korostaa niiden vahingollisuutta (905 kohta).

(239) Yhtiöt ovat menettelyllään pyrkineet yhdessä nostamaan EPS-eristeiden hintatasoa ja parantamaan katettaan rajoittamalla eristemarkkinoiden hintakilpailua. Ne ovat myös luottaneet hinnankorotusten toteutumiseen markkinoilla ja siihen, että markkinan hintataso tulee nousemaan. Lisäksi yhtiöiden taloudellinen tilanne on vuonna 2012 ollut huono ja katetaso hyvin alhainen. Hyväksyttävä pyrkimys katetason parantamiseen ei kuitenkaan estä pitämästä menettelyä kiellettynä kilpailunrajoituksena, jos menettelyllä on pyritty myös ei-hyväksyttävään hintakilpailun rajoittamiseen (ks. edellä 886 kohta) (906 kohta).

(240) Yhtiöiden on myös katsottava olleen tietoisia menettelyn lainvastaisuudesta. Kilpailulainsäädännön noudattamisohjetta on käsitelty ja siitä on muistutettu useassa toimialajärjestön kokouksessa muun ohella loppuvuonna 2012 ja vuonna 2013 (ks. edellä 766 kohta viittauksineen) (907 kohta).

(241) Edellä jaksoissa 6.2.4.3 ja 6.2.5 todetusti yhtiöiden sopimat hinnankorotukset on pantu täytäntöön. Menettelyn keskeisenä tavoitteena on ollut EPS-eristeiden hintatason korottaminen markkinoilla. Vaikka kaikki hinnankorotukset eivät olisi konkreettisesti toteutuneet ja vaikka hinnat olisivat välillä myös laskeneet, ei se poista eikä oikeuta yhtiöiden menettelyn kilpailunvastaista tarkoitusta (ks. vastaavasti edellä 896 kohta) (908 kohta).

(242) Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, kuten virasto, että yhtiöiden menettelyssä on ollut kysymys kilpailun rajoittamiseen tähtäävästä hintayhteistyöstä, joka ilmentää jo itsessään riittävää vahingollisuutta kilpailulle. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen selvittää yhtiöiden menettelyn mahdollisia vaikutuksia (909 kohta).

7.4 Yksi yhtenäinen rikkomus ja rikkomuksen kesto

(243) Virasto on esittänyt, että kysymyksessä on viimeistään marraskuussa 2012 alkanut ja keskeytyksettä vuoden 2014 loppuun saakka jatkunut yksi yhtenäinen rikkomus. Viraston mukaan kysymyksessä on selkeä yksi toiminnallinen kokonaisuus, jolla on ollut yksi ainoa päämäärä, eli EPS-eristeiden hintojen korottaminen, sekä samat tavoitteet, tuotteet, yhtiöt, henkilöt, täytäntöönpanotavat ja maantieteellinen laajuus. Viraston mukaan keinotekoisesti ennen suurimman sesongin alkua korotettu hintataso on pysynyt voimassa suurimman kysyntäkauden ja laskenut vasta syksyllä rakennuskauden hiipuessa (910 kohta).

(244) ThermiSolin mukaan virasto ei ole esittänyt oikeudellisesti riittäviä todisteita siitä, että ThermiSol olisi syyllistynyt yhteen yhtenäiseen rikkomukseen, joka olisi kestänyt vuoden 2012 marraskuusta vuoden 2014 loppuun. Viraston esityksessä kuvatut konkreettiset tapahtumat eivät edes paikkansa pitäessään osoittaisi ThermiSolin toimineen kilpailusääntöjen vastaisesti ainakaan ajalla ennen marraskuuta 2012 tai alkuvuoden 2013 jälkeen. Käytännössä viraston esitys koskee alkuvuoden 2013 jälkeisen ajan osalta vain väitettyjä puhelinkeskusteluja Styroplastin ja UK-Muovin toimitusjohtajien välillä hiihtolomaviikolla 2014. ThermiSol ei ole soveltanut keväällä 2014 käytössä olleita hintoja vuoden 2014 loppuun saakka, vaan yhtiön hinnat ovat muuttuneet useaan otteeseen myös kyseisenä ajanjaksona (911 kohta).

(245) UK-Muovin mukaan, vaikka viraston esittämä tapahtumakuvaus katsottaisiin joltain osin toteennäytetyksi, näyttö ei osoita, että kysymys olisi yhdestä toiminnallisesta kokonaisuudesta, joka olisi jatkunut yhtäjaksoisesti marraskuusta 2012 lähtien vuoden 2014 loppuun saakka. Marraskuun 2012 tapaamisella ei ole ollut mitään liityntää G:n ja D:n puhelinkeskusteluun helmikuussa 2014 eikä kummallakaan mitään liityntää E:n ja D:n tapaamiseen tammikuussa 2013. UK-Muovin ei ole edes väitetty osallistuneen vuonna 2013 kilpailijoidensa kanssa yhteenkään tapaamiseen tai puhelinkeskusteluun. Niiden tapahtumien välillä, joihin UK-Muovi on osallistunut, on puolitoista vuotta (912 kohta).

(246) Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 101 artiklan 1 kohdan rikkominen voi johtua paitsi yksittäisestä toimenpiteestä myös useista toimenpiteistä tai jatkuvasta käyttäytymisestä, vaikka yksi tai useampi osa tästä useiden toimenpiteiden sarjasta tai tästä jatkuvasta käyttäytymisestä voisi sellaisenaankin ja erikseen tarkasteltuna merkitä kyseisen määräyksen rikkomista. Kun eri toimenpiteet kuuluvat ”kokonaissuunnitelmaan”, koska niiden yhteisenä tavoitteena on kilpailun vääristäminen sisämarkkinoilla, komissiolla on siis oikeus kohdistaa vastuu näistä toimenpiteistä sen mukaan, miten yritykset ovat osallistuneet kilpailusääntöjen rikkomiseen kokonaisuutena arvioiden (tuomio 6.12.2012, komissio v. Verhuizingen Coppens, C-441/11 P, EU:C:2012:778, 41 kohta; tuomio 24.6.2015, Fresh Del Monte Produce v. komissio ja komissio v. Fresh Del Monte Produce, C‑293/13 P ja C‑294/13 P, EU:C:2015:416, 156 kohta sekä tuomio 26.1.2017, Duravit ym. v. komissio, C-609/13 P, EU:C:2017:46, 117 kohta) (913 kohta).

(247) Yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen käsite edellyttää siten sellaisen ”kokonaissuunnitelman” olemassaoloa, johon eri toimenpiteet kuuluvat, koska niiden yhteisenä tavoitteena on kilpailun vääristäminen sisämarkkinoilla, ja näin on riippumatta siitä, että yksi tai useampi näistä toimenpiteistä voisi sellaisenaankin ja erikseen tarkasteltuna merkitä SEUT 101 artiklan rikkomista (tuomio 22.10.2020, Silver Plastics ja Johannes Reifenhäuser v. komissio, C-702/19 P, EU:C:2020:857, 81 kohta) (914 kohta).

$397

$398

$399

(251) Sillä, että yritys ei ole osallistunut kaikkiin kartellin muodostaviin osatekijöihin tai että sen osuus on ollut vähäinen niillä osa-alueilla, joihin se on osallistunut, ei ole merkitystä näytettäessä toteen kilpailusääntöjen rikkomista sen osalta, koska nämä seikat on otettava huomioon ainoastaan kilpailusääntöjen rikkomisen vakavuutta arvioitaessa ja mahdollisesti sakon määrää määritettäessä (tuomio 6.12.2012, komissio v. Verhuizingen Coppens, C-441/11 P, EU:C:2012:778, 45 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 26.9.2018, Infineon Technologies v. komissio, C-99/17 P, EU:C:2018:773, 54 kohta). Yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen olemassaoloa koskeva toteamus eroaa siten siitä kysymyksestä, voidaanko jonkun yrityksen katsoa olla vastuussa kyseisestä rikkomisesta kokonaisuudessaan (tuomio 26.9.2018, Infineon Technologies v. komissio, C-99/17 P, EU:C:2018:773, 174 kohta) (918 kohta).

(252) Vaikka yhteistoimintamenettelyn osallistuja voi koettaa käyttää sitä omiin tarkoituksiinsa tai jopa huijata, tämä ei kuitenkaan vähennä sen vastuuta tähän menettelyyn osallistumisesta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yritys, joka kilpailijoidensa kanssa harjoittamastaan yhteistoiminnasta huolimatta noudattaa jokseenkin itsenäistä politiikkaa markkinoilla, voi yksinkertaisesti yrittää käyttää kartellia hyväkseen (ks. tuomio 14.3.2013, Dole Food ja Dole Germany v. komissio, T-588/08, EU:T:2013:130, 484 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (919 kohta).

(253) Tietynpituisessa rikkomisessa myöskään se, että kartelli ilmenee eri ajanjaksoina, joiden välillä voi olla pidempiä tai lyhyempiä aikoja, ei vaikuta tämän kartellin olemassaoloon, siltä osin kuin eri toimilla, jotka ovat osa tätä rikkomista, on yksi ainoa tavoite ja ne toteutetaan yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun rikkomisen yhteydessä (tuomio 21.9.2006, Technische Unie v. komissio, C-113/04 P, EU:C:2006:593, 169 kohta ja tuomio 26.9.2018, Infineon Technologies v. komissio, C-99/17 P, EU:C:2018:773, 53 kohta) (920 kohta).

$39a

(255) Edellä 915 kohdassa kuvatun oikeuskäytännön mukaan kolmen edellytyksen on täytyttävä, jotta yrityksen voidaan katsoa osallistuneen yhtenä kokonaisuutena pidettävään jatkettuun kilpailusääntöjen rikkomiseen: on oltava olemassa kokonaissuunnitelma, jolla pyritään yhteiseen tavoitteeseen, yrityksen on tarkoituksellisesti myötävaikutettava tähän suunnitelmaan ja sen on täytynyt (todistetusti tai oletetusti) tietää muiden osallistujien kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä toiminnasta (ks. tuomio 11.7.2013, Team Relocations ym. v. komissio, C-444/11 P, EU:C:2013:464, 51 — 53 kohta) (922 kohta).

(256) Oikeuskäytännössä on yksilöity useita perusteita, joilla on merkitystä kilpailusääntöjen rikkomisen yhdeksi kokonaisuudeksi luonnehtimisessa ja joihin kuuluu se, että kyseessä olevien menettelytapojen tavoitteet, kyseessä olevat tavarat ja palvelut, siihen osallistuneet yritykset ja sen täytäntöönpanotavat ovat samoja. Kyseisessä tutkinnassa voidaan lisäksi ottaa huomioon myös se, että yritysten puolesta toimivat luonnolliset henkilöt ja kyseessä olevien menettelytapojen maantieteellinen soveltamisala ovat samoja (ks. tuomio 17.5.2013, Trelleborg Industrie ja Trelleborg v. komissio, T-147/09 ja T-148/09, EU:T:2013:259, 60 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 12.7.2018, Brugg Kabel ja Kabelwerke Brugg v. komissio, T-441/14, EU:T:2018:453, 125 kohta) (923 kohta).

(257) Kilpailusääntöjen rikkomisen kesto on yksi SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rikkomisen käsitteen osatekijä, jota koskeva todistustaakka on lähtökohtaisesti komissiolla (ks. tuomio 30.11.2011, Quinn Barlo ym. v. komissio, T-208/06, EU:T:2011:701, 155 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Jatkettujen kilpailusääntöjen vastaisten menettelytapojen kesto tai kilpailunvastaisten sopimusten soveltamisajanjakso on myös mahdollista paljastaa tiettyjen yhteensattumien ja indisioiden avulla, kun niitä tarkastellaan kokonaisuutena (ks. tuomio 6.12.2012, komissio v. Verhuizingen Coppens, C-441/11 P, EU:C:2012:778, 71 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (924 kohta).

(260) Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä edellytetään siis julkista irtisanoutumista ainoastaan yrityksen osallistuessa kilpailua rajoittaviin kokouksiin välttämättömänä näyttönä edellä olevassa kohdassa mieleen palautetun olettaman kumoamiseksi, mutta siinä ei edellytetä tällaista rikkomiseen osallistumisen päättävää irtisanoutumista kaikissa olosuhteissa (tuomio Total Marketing Services v. komissio, C‑634/13 P, EU:C:2015:614, 22 kohta) (927 kohta).

$39c

(263) Markkinaoikeus on edellä katsonut näytetyksi, että ThermiSol, UK-Muovi ja Styroplast ovat sopineet EPS-eristeiden hinnankorotuksista marraskuussa 2012 ja helmikuussa 2014 sekä panneet nämä korotukset täytäntöön joko julkisilla hinnankorotusilmoituksilla ja/tai ainakin ilmoittamalla niistä suoraan asiakkaille. Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko kysymyksessä ollut yksi yhtenäinen, viimeistään marraskuussa 2012 alkanut ja keskeytyksettä vuoden 2014 loppuun jatkunut kilpailurikkomus (930 kohta).

(264) Edellä 922 kohdassa todetun mukaisesti asiassa on siten ensin arvioitava, onko yhtiöillä ollut olemassa kokonaissuunnitelma, jolla on pyritty yhteiseen tavoitteeseen, ovatko yhtiöt tarkoituksellisesti myötävaikuttaneet tähän suunnitelmaan ja onko yhtiöiden täytynyt (todistetusti tai oletetusti) tietää muiden osallistujien kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä toiminnasta (931 kohta).

(265) Edellä 923 kohdassa todetun mukaisesti tässä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon muun ohella se, ovatko kyseessä olevien menettelytapojen tavoitteet, kyseessä olevat tavarat, menettelyyn osallistuneet yritykset ja sen täytäntöönpanotavat olleet samoja. Arvioinnissa voidaan lisäksi ottaa huomioon myös se, ovatko yhtiöiden puolesta toimineet luonnolliset henkilöt ja kyseessä olevien menettelytapojen maantieteellinen soveltamisala olleet samoja (932 kohta).

(266) Markkinaoikeus toteaa, että yhtiöiden menettelyn päämääränä on ollut EPS-eristeiden hintatason nostaminen ja katetason parantaminen rajoittamalla eristemarkkinoiden hintakilpailua (ks. edellä mm. 906 kohta). Tämä päämäärä on ollut sama sekä loppuvuonna 2012 että alkuvuonna 2014. Kilpailijoiden välinen yhteydenpito ja sitä seuranneet julkiset hinnankorotusilmoitukset ovat olleet keinoja yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Yhtiöiden välisen yhteydenpidon tavoitteena on ollut sopia hinnankorotusten suuruudesta, ajankohdasta ja käytännön toteuttamistavasta sekä loppuvuonna 2012 että alkuvuonna 2014 (933 kohta).

(267) Yhtiöiden menettelyssä kyseessä olevat tuotteet ovat koko ajan olleet samoja, eli erityisesti EPS 100 Lattia- ja EPS 120 Routa -tuotteita (934 kohta).

(268) Yhteydenpitoon osallistuneet yritykset ovat koko ajan olleet samat. Marraskuun 2012 tapaamiseen ovat osallistuneet ThermiSolin, UK-Muovin ja Styroplastin edustajat, ja helmikuun 2014 puhelinkeskusteluihin ovat osallistuneet ensinnäkin Styroplastin ja UK-Muovin edustajat ja toisaalta UK-Muovin ja ThermiSolin edustajat, minkä keskustelun tulos on välitetty myös Styroplastin edustajalle. Tammikuun 2013 tapaamiseen ovat puolestaan osallistuneet ThermiSolin ja Styroplastin edustajat (935 kohta).

(269) Vaikka marraskuun 2012 tapaamiseen osallistuneet ThermiSolin ja UK-Muovin edustajat eivät ole olleet mukana helmikuun 2014 puhelinkeskusteluissa ja vain Styroplastin edustaja on kaikissa tapahtumissa ollut sama, kaikki yritysten puolesta toimineet luonnolliset henkilöt ovat olleet niiden johtohenkilöitä. ThermiSolin toimitusjohtajan jäätyä eläkkeelle keväällä 2013 on hänen sijaansa helmikuussa 2014 tapahtuneeseen yhteydenpitoon osallistunut yhtiön uusi toimitusjohtaja. Silläkään, että UK-Muovin osalta marraskuun 2012 tapaamiseen on osallistunut hallituksen puheenjohtaja eikä toimitusjohtaja, joka on käynyt helmikuun 2014 puhelinkeskustelut, ei ole asian arvioinnissa merkitystä. Tammikuun 2013 tapaaminen on puolestaan liittynyt hinnankorotusten seurantaan eikä niistä sopimiseen (936 kohta).

(270) Edellä todetusti yhtiöiden välisen yhteydenpidon tavoitteena on ollut sopia hinnankorotusten suuruudesta, ajankohdasta ja käytännön toteuttamistavasta sekä loppuvuonna 2012 että alkuvuonna 2014. Sovitut hinnankorotukset on pantu täytäntöön yhtiöiden verkkosivuilla julkaistuilla hinnankorotusilmoituksilla ja/tai ainakin asiakkaille suoraan lähetetyillä korotusilmoituksilla. Hinnankorotusilmoitusten sisältö on pysynyt suunnilleen samana koko ajan. Marraskuun 2012 tapaamisessa sekä helmikuun 2014 puhelinkeskusteluissa sovitut hinnankorotukset ja niitä koskevat ilmoitukset ovat ajoittuneet vuoden alkuun, ennen korkeimman vuosittaisen kysynnän alkamista. Marraskuussa 2012 ja helmikuussa 2014 sovitut hinnankorotukset ovat jatkuneet keväälle, jolloin EPS-eristeiden kysyntä ja myyntimäärät ovat kasvaneet voimakkaasti rakennuskauden alkaessa (937 kohta).

(271) Yhtiöiden menettelytapojen maantieteellinen soveltamisala on koko ajan pysynyt samana, eli maantieteellisenä soveltamisalana on ollut koko Suomi (938 kohta).

(272) Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että edellä jaksoissa 6.2.4, 6.2.5 ja 6.2.6 yksilöity ThermiSolin, UK-Muovin ja Styroplastin välinen yhteydenpito on muodostanut kokonaissuunnitelman, jolla on pyritty yhteiseen tavoitteeseen. ThermiSol, UK-Muovi ja Styroplast ovat tarkoituksellisesti myötävaikuttaneet tähän suunnitelmaan. Kaikki kolme yhtiötä ovat myös tienneet muiden osallistujien kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä toiminnasta (939 kohta).

(273) Kuten edellä 920 kohdassa on todettu, tietynpituisessa rikkomisessa se, että kartelli ilmenee eri ajanjaksoina, joiden välillä voi olla pidempiä tai lyhyempiä aikoja, ei vaikuta tämän kartellin olemassaoloon, siltä osin kuin eri toimilla, jotka ovat osa tätä rikkomista, on yksi ainoa tavoite ja ne toteutetaan yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun rikkomisen yhteydessä (940 kohta).

(274) Myöskään sillä, että yritys ei ole osallistunut kaikkiin kartellin muodostaviin osatekijöihin tai että sen osuus on ollut vähäinen niillä osa-alueilla, joihin se on osallistunut, ei ole merkitystä näytettäessä toteen kilpailusääntöjen rikkomista sen osalta, koska nämä seikat on otettava huomioon ainoastaan kilpailusääntöjen rikkomisen vakavuutta arvioitaessa ja mahdollisesti sakon määrää määritettäessä (ks. edellä 918 kohta) (941 kohta).

(275) Näin ollen niillä ThermiSolin ja UK-Muovin väitteillä, joiden mukaan yksittäisten tapahtumien välillä on ollut liian pitkä aika tai ne eivät ole osallistuneet kaikkiin rikkomuksen muodostaneisiin tapahtumiin, ei ole merkitystä sen arvioinnissa, onko kysymyksessä ollut yksi yhtenäinen rikkomus, kun edellä on näytetty sen kaikkien edellytysten täyttyneen (942 kohta).

(276) Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että yhtiöiden menettelyssä on kokonaisuutena arvioiden ollut kysymys yhdestä yhtenäisestä rikkomuksesta (943 kohta).

(277) Asiassa on vielä arvioitava, mikä on ollut tämän yhden yhtenäisen rikkomuksen kesto. Esityksen mukaan kysymyksessä on ollut yksi yhtenäinen, viimeistään marraskuussa 2012 alkanut ja keskeytyksettä vuoden 2014 loppuun jatkunut kilpailurikkomus. Arvioitavana ei siten ole se, ovatko yhtiöt mahdollisesti syyllistyneet kilpailunvastaiseen toimintaan ennen marraskuuta 2012 (944 kohta).

(278) Edellä todetusti asiassa on näytetty, että ThermiSol, UK-Muovi ja Styroplast ovat marraskuun 2012 tapaamisessa sopineet samansuuruisista ja aikaisista EPS-eristeiden hinnankorotuksista ja niiden toteuttamistavasta. Mikään yhtiöistä ei ole edes väittänyt irtisanoutuneensa julkisesti (ks. edellä 926 kohta) marraskuun 2012 tapaamisessa sovitusta, vaan kaikki yhtiöt ovat panneet tapaamisessa sovitut hinnankorotukset täytäntöön julkaisemalla hinnankorotusilmoitukset yhtiöiden verkkosivuilla ja/tai ainakin ilmoittamalla asiakkaille suoraan hinnankorotuksista (945 kohta).

(279) Markkinaoikeus katsoo siten rikkomuksen alkaneen marraskuussa 2012. Seuraavaksi on arvioitava, mihin saakka rikkomuksen voidaan katsoa kestäneen ThermiSolin ja UK-Muovin osalta (946 kohta).

(280) ThermiSolin mukaan mikään ei osoita sen toimineen kilpailusääntöjen vastaisesti ainakaan alkuvuoden 2013 jälkeen (947 kohta).

(281) Markkinaoikeus toteaa, että edellä 820 kohdassa on katsottu näytetyksi, että ThermiSol on ollut mukana sopimassa hinnankorotuksista myös helmikuussa 2014. Sen sijaan asiassa ei ole näytetty, että ThermiSolin ja UK-Muovin edustajat olisivat kesäkuun 2014 tapaamisessa keskustelleet EPS-eristeiden hinnoista tai hintatason korottamisesta Pohjois-Suomessa (948 kohta).

(282) UK-Muovi on puolestaan esittänyt, että se ei ole osallistunut tammikuun 2013 tapaamiseen ja että niiden tapahtumien välillä, joihin se on osallistunut, on ollut puolitoista vuotta, eikä tapahtumilla ole ollut mitään liityntää toisiinsa (949 kohta).

(283) Edellä 925 kohdassa todetusti se, ettei yhtiön osallistumista usean vuoden ajalle ulottuvaan rikkomiseen määrätyn ajanjakson aikana ole osoitettu suoraan, ei ole esteenä sille, että yhtiön todetaan osallistuneen rikkomiseen myös kyseisen ajanjakson aikana, kunhan tuo toteamus perustuu objektiivisiin ja yhtäpitäviin seikkoihin. Tällöin kuitenkin edellytyksenä on, että toimilla, jotka ovat osa tätä rikkomista, on yksi ainoa tavoite ja ne toteutetaan yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen yhteydessä (950 kohta).

(284) Markkinaoikeus on edellä katsonut näytetyksi, että yhtiöiden menettelyssä on ollut kysymys yhdestä yhtenäisestä rikkomuksesta, jolla on ollut yhteinen päämäärä. Näin ollen sillä, että tiettyjen tapahtumien välillä on saattanut kulua esimerkiksi yli vuosi, ei ole keston arvioinnissa merkitystä (951 kohta).

(285) Siltä osin kuin ThermiSol on vedonnut siihen, että se on keväällä 2014 noudattanut omaa strategiaansa myydä kilpailijoita halvemmalla eikä olisi siten enää osallistunut kiellettyyn yhteistoimintaan, markkinaoikeus on edellä 819 kohdassa katsonut, että ThermiSolin intressissä on ollut tehdä omat hinnankorotuksensa kilpailijoitaan myöhemmin. Edellä 919 kohdassa todetun mukaisesti se, että yhtiö yrittää käyttää kartellia hyväkseen, ei vähennä sen vastuuta yhteistoimintamenettelyyn osallistumisesta (952 kohta).

(286) Viraston mukaan keinotekoisesti ennen suurimman sesongin alkua korotettu hintataso on pysynyt voimassa suurimman kysyntäkauden ja laskenut vasta syksyllä rakennuskauden hiipuessa, joten rikkomus olisi kestänyt vuoden 2014 loppuun saakka (953 kohta).

(287) Markkinaoikeus toteaa, että yhtiöiden välinen viimeinen kilpailunvastainen yhteydenpito, joka asiassa on katsottu näytetyksi, on tapahtunut helmikuun 2014 puhelinkeskustelujen yhteydessä. Tämän jälkeen Styroplast ja UK-Muovi ovat peräkkäisinä päivinä helmikuun lopussa julkaisseet verkkosivuillaan 10. ja 15.3.2014 voimaan tulevia 5 prosentin hinnankorotuksia koskevat ilmoitukset, joita on myös lähetetty asiakkaille suoraan. ThermiSol on maaliskuun 2014 alussa ilmoittanut asiakkailleen 3.4.2014 voimaan tulevista hinnankorotuksista (ks. edellä jakso 6.2.5) (954 kohta).

(288) Asiassa esitetyn selvityksen perusteella yhtiöiden välinen hintakilpailu on keväällä 2014 voimistunut huomattavasti (ks. edellä mm. jakso 6.2.3.3). ThermiSol on muuttanut strategiaansa ja alkanut aggressiivisemmin hankkia sekä aiemmin menettämiään että uusia asiakkaita. Yhtiö on vielä hyödyntänyt helmikuun 2014 lopussa yhteisesti sovittuja hinnankorotuksia panemalla ne täytäntöön myöhemmin kuin kilpailijansa saaden siten etumatkaa kilpailijoihinsa nähden (ks. myös edellä 919 kohdassa kuvattu oikeuskäytäntö). Asiassa esitetyn selvityksen perusteella EPS-eristeiden hinnat ovat myös merkittävästi laskeneet syksyllä 2014 (955 kohta).

(289) Markkinaoikeus toteaa, ettei asiassa ole esitetty riittävää näyttöä siitä, että kevään 2014 hinnankorotukset olisivat vaikuttaneet EPS-eristeiden hintoihin vielä syksyllä 2014 siten, että lainvastaiset hinnat olisivat tällöin olleet vielä voimassa (ks. edellä 929 kohta), vaikka hintatasoa on keväällä keinotekoisesti korotettu. Edellä todetun perusteella rikkomuksen on katsottava päättyneen kesällä 2014 (956 kohta).

(290) Markkinaoikeus katsoo yhtiöiden osallistuneen yhteen yhtenäiseen, marraskuussa 2012 alkaneeseen ja kesällä 2014 päättyneeseen rikkomukseen. Markkinaoikeus katsoo, että sekä ThermiSolia että UK-Muovia on pidettävä vastuussa rikkomuksesta koko siltä ajalta, jonka ne ovat osallistuneet rikkomukseen, vaikka ne eivät olisi osallistuneet välittömästi kaikkeen yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen muodostavaan kilpailunvastaiseen käyttäytymiseen. Asiassa on osoitettu niiden aikoneen omalla käyttäytymisellään myötävaikuttaa kaikkien osallistujien yhteisten päämäärien tavoittelemiseen ja tienneen toistensa suunnittelemasta tai toteuttamasta kilpailunvastaisesta käyttäytymisestä tai ainakin saattaneen kohtuudella ennakoida sen ja olleen valmiita hyväksymään siihen sisältyvän riskin (ks. edellä 915 — 917 kohdassa kuvattu oikeuskäytäntö) (957 kohta).

(291) UK-Muovi on alkuvuonna 2013 jatkanut marraskuun 2012 tapaamisessa sovittujen hinnankorotusten täytäntöönpanoa sekä seurannut hinnankorotusten toteutumista, joten sen osallistumattomuudella Tampereen tapaamiseen tammikuussa 2013 ei ole sen vastuun osalta merkitystä (958 kohta).

(292) ThermiSolin on puolestaan katsottu osallistuneen myös helmikuussa 2014 hinnankorotuksista sopimiseen, joten senkään osalta ei ole osoitettu minkäänlaista irtisanoutumista rikkomuksesta eikä vastuun katkeamista (959 kohta).

7.5 Johtopäätös kilpailuoikeudellisesta arvioinnista

(293) Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että ThermiSol ja UK-Muovi ovat rikkoneet kilpailulain 5 §:ää ja SEUT 101 artiklan 1 kohtaa harjoittaessaan kiellettyä kilpailijoiden välistä yhteistyötä EPS-eristeiden markkinoilla Suomessa. Rikkomuksen on katsottava alkaneen vuoden 2012 marraskuussa ja päättyneen vuoden 2014 kesällä. Asiassa on siten harkittava seuraamusmaksun määräämistä yhtiöille (960 kohta).

8 Seuraamusmaksu

8.1 Esitys ja asianosaisten väitteet

(294) Virasto on seuraamusmaksuesityksessään esittänyt, että markkinaoikeus määrää ThermiSolille 2 758 000 euron ja UK-Muoville 1 530 000 euron suuruisen seuraamusmaksun EPS-eristeiden hintakartellista, joka on alkanut viimeistään vuoden 2012 marraskuussa ja kestänyt vuoden 2014 loppuun. Viraston mukaan seuraamusmaksun määrän kokonaisarvioinnissa huomioitavaksi tulevat seikat huomioon ottaen kymmenen prosentin leikkuri tulee väistämättä sovellettavaksi, eikä tätä alemman seuraamusmaksun määräämistä voida pitää perusteltuna (961 kohta).

(295) UK-Muovin mukaan seuraamusmaksun määräämiselle ei ole kilpailun turvaamisen kannalta perusteita, ja joka tapauksessa sille esitetty seuraamusmaksu on määrältään täysin kohtuuton suhteessa UK-Muovin väitetyn menettelyn laatuun ja laajuuteen sekä yhtiön kokonais- ja EPS-eristeliiketoiminnan liikevaihtoon. Vaikka tapahtumakuvaus katsottaisiin näytetyksi toteen, yhtiön menettely on joka tapauksessa ollut vähäistä, lyhytkestoista ja päättynyt yli kuusi vuotta aikaisemmin, eikä siitä ole aiheutunut haitallisia vaikutuksia kilpailuun EPS-eristemarkkinoilla. Virasto on myös jättänyt ottamatta huomioon UK-Muoville mahdollisesti esitettävät vahingonkorvausvaatimukset (963 kohta).

(296) UK-Muovin mukaan mikään ei oikeuta sitä, että sille esitetty seuraamusmaksun määrä on suuruudeltaan kymmenen prosenttia sen liikevaihdosta eli korkein mahdollinen kilpailurikkomuksesta määrättävä seuraamusmaksu. Esitys on kohtuuton myös yhdenvertaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden näkökulmasta, sekä verrattuna aiempiin Suomessa määrättyihin seuraamusmaksuihin että muiden osapuolten väitettyyn menettelyyn esillä olevassa asiassa. Virasto ei ole edes väittänyt UK-Muovin olleen aloitteellinen kilpailurikkomuksessa tai sen toteutumisen seurannassa eikä yhtiön osallistuneen tai olleen tietoinen minkäänlaisesta kilpailijoiden välisestä yhteydenpidosta vuonna 2013 (964 kohta).

8.2 Sovellettavat oikeusohjeet

(297) Kilpailulain 12 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle, joka rikkoo muun ohella lain 5 §:n taikka SEUT 101 artiklan säännöksiä, määrätään seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin perusteettomana (965 kohta).

(298) Kilpailulain 13 §:n mukaan seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin, ja sitä määrättäessä on otettava huomioon rikkomuksen laatu ja laajuus, moitittavuuden aste sekä rikkomuksen kestoaika. Seuraamusmaksu saa olla enintään 10 prosenttia kunkin kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän liikevaihdosta siltä vuodelta, jona elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä viimeksi osallistui rikkomukseen (966 kohta).

$39e

(300) Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan rikkomisen vakavuutta on arvioitava yksilöllisesti. Sakkojen suuruuden määrittämiseksi on otettava huomioon kilpailusääntöjen rikkomisen kesto ja kaikki tekijät, jotka voivat vaikuttaa kilpailusääntöjen rikkomisen vakavuuden arviointiin, kuten kunkin yrityksen käyttäytyminen, kunkin yrityksen osuus yhdenmukaistettujen menettelytapojen luomisessa, hyöty, jonka ne ovat voineet saada näistä menettelytavoista, yritysten koko, kyseisten tavaroiden arvo sekä se vaara, joka tällaisista kilpailusääntöjen rikkomisista aiheutuu Euroopan unionille. Näihin tekijöihin kuuluu myös kilpailunvastaisten käyttäytymisten lukumäärä ja intensiteetti (tuomio 26.9.2018, Infineon Technologies v. komissio, C-99/17 P, EU:C:2018:773, 196 ja 197 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (968 kohta).

(301) Kilpailusääntöjen rikkomisen vakavuuden arvioimiseksi ehdottomasti huomioon otettavista arviointiperusteista ei kuitenkaan ole sitovaa tai tyhjentävää luetteloa (tuomio 26.9.2018, Infineon Technologies v. komissio, C-99/17 P, EU:C:2018:773, 198 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (969 kohta).

(302) Varoittavuuden käsite on yksi huomioon otettavista seikoista sakon määrää laskettaessa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sakoilla, jotka määrätään SEUT 101 artiklan rikkomisista, on tarkoitus sekä rangaista asianomaisia yrityksiä lainvastaisesta käyttäytymisestä että estää asianomaisia yrityksiä ja muita taloudellisia toimijoita rikkomasta unionin oikeuden kilpailusääntöjä tulevaisuudessa. Yhtäältä yritysten koko ja kokonaisresurssit sekä toisaalta sakon varoittavan vaikutuksen varmistamistarve ovat sidoksissa toisiinsa. Ensi sijassa juuri se vaikutus, joka kyseessä olevalle yritykselle halutaan aiheuttaa, oikeuttaa ottamaan huomioon yrityksen koon ja kokonaisresurssit sakon riittävän varoittavan vaikutuksen varmistamiseksi, koska seuraamus ei saa olla vähäinen varsinkaan mainitun yrityksen taloudelliseen kapasiteettiin nähden (tuomio 4.9.2014, YKK ym. v. komissio, C-408/12 P, EU:C:2014:2153, 84 ja 85 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (970 kohta).

(303) Kilpailusääntöjen rikkomisen konkreettinen vaikutus ei ole ratkaiseva peruste määrättäessä seuraamuksen määrää. Erityisesti rikkomisen suunnitelmallisuuteen liittyvillä seikoilla voi olla suurempi merkitys kuin sen vaikutuksiin liittyvillä seikoilla, varsinkin kun kyse on sellaisinaan vakavista rikkomisista (ks. tuomio 4.9.2014, YKK ym. v. komissio, C-408/12 P, EU:C:2014:2153, 26 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (971 kohta).

(304) Sakkoa määrättäessä ei ole velvollisuutta ottaa huomioon sitä, ettei kyseisestä rikkomisesta ole saatu etua. Rikkomiseen liittyvän taloudellisen edun puuttumista ei myöskään voida pitää lieventävänä olosuhteena (ks. tuomio 25.6.2010, Imperial Chemical Industries v. komissio, T-66/01, EU:T:2010:255, 443 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (972 kohta).

(305) Sakon määrää arvioitaessa voidaan ottaa huomioon paitsi yrityksen kokonaisliikevaihto, joka on osoitus sen koosta ja taloudellisesta vallasta, myös sen osan liikevaihto, joka tulee kilpailusääntöjen rikkomisen kohteena olevista tuotteista ja joka on näin ollen omiaan osoittamaan rikkomisen laajuutta (ks. tuomio 22.10.2015, AC-Treuhand v. komissio, C-94/14 P, EU:C:2015:717, 62 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (973 kohta).

(306) Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhteisön kilpailusääntöjen tehokas soveltaminen edellyttää sitä, että sakkojen tasoa voidaan milloin tahansa mukauttaa kilpailupolitiikan tarpeita vastaavaksi. Sellaiseen hallinnolliseen menettelyyn osallistuvat yritykset, jonka päätteeksi voidaan määrätä sakkoja, eivät voi saavuttaa perusteltua luottamusta siihen, ettei aiemmin käytettyä sakkojen tasoa ylitetä, eikä sakkojen laskentatapaan (ks. tuomio 18.5.2006, Archer Daniels Midland ja Archer Daniels Midland Ingredients v. komissio, C-397/03 P, EU:C:2006:328, 21 ja 22 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen sekä tuomio 8.2.2007, Groupe Danone v. komissio, C-3/06 P, EU:C:2007:88, 90 ja 91 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (974 kohta).

$39f

8.3 Seuraamusmaksun määrääminen

(308) Markkinaoikeus on edellä 960 kohdassa katsonut, että ThermiSol ja UK-Muovi ovat rikkoneet kilpailulain 5 §:ää ja SEUT 101 artiklan 1 kohtaa harjoittaessaan kiellettyä kilpailijoiden välistä yhteistyötä EPS-eristeiden markkinoilla Suomessa. Seuraamusmaksun määräämiselle on siten lähtökohtaisesti kilpailulain 12 §:n 1 momentissa säädetty peruste (976 kohta).

(309) Siltä osin kuin UK-Muovi on vedonnut siihen, ettei seuraamusmaksun määräämiselle ole kilpailun turvaamisen kannalta perusteita, koska yhtiön menettely on ollut vähäistä, markkinaoikeus toteaa, ettei UK-Muovin menettelyä voida pitää vähäisenä, kuten ilmenee edellä kilpailuoikeudellisessa arvioinnissa todetusta sekä jäljempänä seuraamusmaksun määrän arvioinnissa todetusta (977 kohta).

8.4 Seuraamusmaksun määrän arviointi

(311) Markkinaoikeus arvioi seuraavaksi ensin rikkomuksen laatua ja laajuutta, tämän jälkeen moitittavuuden astetta, rikkomuksen kestoa sekä muita seuraamusmaksun määrään vaikuttavia seikkoja, minkä jälkeen esitetään kummallekin yhtiölle määrättävä seuraamusmaksun määrä (979 kohta).

(312) Esityksen mukaan kysymyksessä on ollut laadultaan erittäin vakava kilpailunrajoitus eli paljas hintakartelli, minkä yhtiöt ovat kiistäneet (980 kohta).

(313) Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä hinnankorotusten yhteensovittamisen on katsottu kuuluvan kaikkein vakavimpiin kilpailunrajoituksiin (ks. tuomio 26.1.2017, Laufen Austria v. komissio, C-637/13 P, EU:C:2017:51, 65 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) ja hintojen vahvistamista koskevien sopimusten on katsottu olevan erityisen vakavia kilpailunrajoituksia (ks. tuomio 27.4.2017, FSL ym. v. komissio, C-469/15 P, EU:C:2017:308, 106 ja 107 kohta) (981 kohta).

(314) Markkinaoikeus on edellä katsonut, että ThermiSol, UK-Muovi ja Styroplast ovat sopineet hinnankorotuksista, minkä vaikutuksena on ollut markkinoiden moitteettoman toiminnan vaarantaminen. Tämä riittää perusteeksi rikkomisen luokittelemiselle erittäin vakavaksi (ks. vastaavasti tuomio 26.4.2007, Bolloré ym. v. komissio, T‑109/02, T‑118/02, T‑122/02, T‑125/02, T‑126/02, T‑128/02, T‑129/02, T‑132/02 ja T‑136/02, EU:T:2007:115, 437 kohta) (982 kohta).

(315) Siltä osin kuin ThermiSol ja UK-Muovi ovat vedonneet siihen, että virasto ei ole ottanut ollenkaan huomioon EPS-eristeiden hintojen laskua ja sitä, etteivät ilmoitetut hinnankorotukset ole toteutuneet ilmoitetun suuruisina, markkinaoikeus toteaa, että hinnankorotuksista ja niiden aikataulusta ilmoittaminen marraskuun 2012 tapaamisen ja helmikuun 2014 puhelinkeskustelujen jälkeen riittää jo itsessään osoittamaan markkinoihin kohdistuvan vaikutuksen. EPS-eristeiden mahdollinen epäsuotuisa hintakehitys ja mahdollinen katteiden pieneneminen ei estä sitä, että kartelli on onnistunut valvomaan tai rajoittamaan hintojen laskua (ks. vastaavasti tuomio 26.4.2007, Bolloré ym. v. komissio, T‑109/02, T‑118/02, T‑122/02, T‑125/02, T‑126/02, T‑128/02, T‑129/02, T‑132/02 ja T‑136/02, EU:T:2007:115, 445 kohta) (983 kohta).

(316) Markkinaoikeus katsoo, että asiassa on ollut kysymys erityisen vakavasta kilpailunrajoituksesta (984 kohta).

(317) Edellä kuvatun näytön perusteella rikkomus on ollut laajuudeltaan valtakunnallinen (985 kohta).

(318) EPS-eristemarkkinoiden koko on vuosina 2013 ja 2014 ollut noin 40 — 50 miljoonaa euroa vuodessa. Rikkomukseen ovat osallistuneet markkinajohtaja sekä toiseksi ja kolmanneksi suurin eristevalmistaja, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus on ollut noin 80 prosenttia (986 kohta).

(319) Esitetyn selvityksen perusteella valtaosa yhtiöiden liikevaihdosta on kertynyt EPS-eristeistä (987 kohta).

(320) Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä on ollut laajuudeltaan merkittävä kansallinen rikkomus (988 kohta).

(321) Markkinaoikeus on edellä 909 kohdassa katsonut, että yhtiöiden menettelyssä on ollut kysymys kilpailun rajoittamiseen tähtäävästä hintayhteistyöstä, joka ilmentää jo itsessään riittävää vahingollisuutta kilpailulle. Näin ollen asiassa ei ole ollut tarpeen selvittää yhtiöiden menettelyn mahdollisia haitallisia vaikutuksia, eikä niiden arviointi ole myöskään tarpeen seuraamusmaksun määrän arvioinnissa. Edellä rikkomuksen laadusta todetun mukaisesti menettelyllä on kuitenkin ollut vaikutuksia EPS-eristeiden markkinoihin, ja kysymys on ollut erityisen vakavasta kilpailunrajoituksesta (989 kohta).

(322) Nyt esillä olevassa asiassa on myös esitetty näyttöä siitä, että ThermiSol on arvioinut sovittujen hinnankorotusten vaikutusta yhtiön tulokseen. ThermiSol on joulukuussa 2012 ja helmi — maaliskuussa 2013 arvioinut alkuvuoden 2013 hinnankorotusten tulosvaikutukseksi yli [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] miljoonaa euroa (990 kohta).

(323) Joka tapauksessa kilpailusääntöjen rikkomisen konkreettisella vaikutuksella ei ole ratkaisevaa vaikutusta seuraamusmaksun määrän arvioinnissa etenkään, jos sellaisenaan vakava rikkominen on ollut suunnitelmallista (ks. edellä 971 kohdassa kuvattu oikeuskäytäntö). Nyt esillä olevassa asiassa on osoitettu, että yhtiöiden kilpailunvastainen menettely on ollut suunnitelmallista (ks. edellä 852 kohta). Näin ollen sillä ThermiSolin väitteellä, jonka mukaan hinnankorotukset eivät olisi ainakaan kokonaan toteutuneet eikä tulosvaikutus olisi toteutunut, ei ole seuraamusmaksun määrän arvioinnissa merkitystä (991 kohta).

(324) Yhtiöiden menettelyn moitittavuutta lisää se, että korotukset on ajoitettu ennen kovinta kysyntäsesonkia. Yhtiöt ovat voineet maksimoida hinnannoususta saamansa hyödyn sopimalla hinnankorotukset tehtäviksi keväällä ennen suurimman kysynnän alkua (992 kohta).

(325) Vaikka yhtiöt eivät olisi edes saaneet rikkomuksesta hyötyä, sitä ei ole tarpeen ottaa huomioon seuraamusmaksun määrää arvioitaessa, eikä taloudellisen edun puuttumista voida pitää lieventävänä olosuhteena (ks. edellä 972 kohdassa kuvattu oikeuskäytäntö) (993 kohta).

(326) Yhtiöiden menettelyn moitittavuutta lisää vielä se, että asiassa esitetyn näytön perusteella rikkomukseen osallistuneet yhtiöt ja niiden johtohenkilöt ovat olleet tietoisia menettelynsä lainvastaisuudesta, koska toimialajärjestössä on vuosina 2012 — 2014 toistuvasti käsitelty kilpailulainsäädännön noudattamisohjetta (ks. edellä 766 kohta). Rikkomukseen ovat osallistuneet nimenomaan yhtiöiden johtohenkilöt (994 kohta).

(- — — )

(327) Viraston mukaan UK-Muovi on toiminut aktiivisesti hinnankorotussopimusten aikaansaamiseksi, mikä osoittaa sen osallisuuden luonnetta ja moitittavuuden astetta (1000 kohta).

(328) Edellä todetuin tavoin UK-Muovin H on kutsunut marraskuun 2012 tapaamisen koolle, mahdollisesti E:n pyynnöstä. UK-Muovin G on puolestaan helmikuussa 2014 soittanut D:ltä saamansa puhelun jälkeen ThermiSolin F:lle, minkä jälkeen hän on vielä välittänyt F:ltä saamansa viestin D:lle (1001 kohta).

(329) Seuraamusmaksun määrän arvioinnissa voidaan ottaa huomioon UK-Muovin asema EPS-eristemarkkinoiden toiseksi suurimpana valmistajana siitä seuraavine vaikutusmahdollisuuksineen (1002 kohta).

(330) Virasto on ottanut seuraamusmaksun määrää alentavana seikkana kokonaisarvioinnissa huomioon, että UK-Muovin H on tunnustanut viraston kuulemisessa kertoneensa UK-Muovin tulevan hinnan ThermiSolin E:lle ja Styroplastin D:lle marraskuun 2012 tapaamisessa. H on kuitenkin markkinaoikeuden kuulemisessa kiistänyt kertoneensa tapaamisessa UK-Muovin tulevia hintoja. Näin ollen markkinaoikeus ei voi ottaa tätä seikkaa huomioon omassa kokonaisarvioinnissaan (1003 kohta).

(331) Viraston esityksen mukaan ThermiSolin, UK-Muovin ja Styroplastin välinen kielletty kilpailijoiden välinen yhteistyö on alkanut marraskuussa 2012 ja jatkunut keskeytyksettä vuoden 2014 loppuun, kestäen siten yli kaksi vuotta (1004 kohta).

(332) Markkinaoikeus on edellä katsonut, että ThermiSolin ja UK-Muovin rikkomus on alkanut marraskuussa 2012 ja päättynyt vuoden 2014 kesällä. Näin ollen yhtiöiden välinen kielletty yhteistyö on jatkunut vain reilun puolitoista vuotta. Rikkomus ei ole siten ollut erityisen pitkäkestoinen (1005 kohta).

(333) Siltä osin kuin UK-Muovi on vedonnut mahdollisiin sille esitettäviin vahingonkorvausvaatimuksiin, markkinaoikeus toteaa, että se on voinut osaltaan arvioida ja ennakoida kilpailunrajoituksesta mahdollisesti aiheutuvien seuraamusten ja korvausvelvoitteiden yhteisvaikutusta kilpailunrajoitukseen ryhtyessään (ks. vastaavasti KHO 2016:221, 1149 kohta) (1006 kohta).

$3a8

(335) Yhtiöiden on siten tullut ottaa huomioon se mahdollisuus, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi milloin tahansa korottaa esittämiensä seuraamusmaksujen tasoa aiemmin soveltamastaan tasosta, eivätkä yhtiöt ole voineet saavuttaa perusteltua luottamusta siihen, ettei virasto ylitä aiemmin esittämiensä ja markkinaoikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden määräämien seuraamusmaksujen tasoa (ks. vastaavasti edellä 974 kohta) (1008 kohta).

(336) Siltä osin kuin yhtiöt ovat pitäneet kohtuuttomana sitä, että niille esitetyt seuraamusmaksun määrät ovat vastanneet sitä enimmäismäärää, joka kilpailurikkomuksesta voidaan ylipäänsä määrätä, markkinaoikeus muistuttaa, että edellä 975 kohdassa todetun mukaisesti seuraamusmaksun enimmäismäärällä on erillinen ja rikkomisen vakavuuteen ja kestoon liittyvien arviointiperusteiden tavoitteeseen nähden itsenäinen tavoite. Näin ollen enimmäismäärän tarkoituksena ei ole toimia määrättävien seuraamusmaksujen ylätasona, joka olisi sovellettavissa vain kaikkein vakavimpiin rikkomisiin, vaan se toimii puhtaasti leikkurina, jolla varmistetaan se, etteivät seuraamusmaksut ole kohtuuttoman suuria ja suhteettomia. Nyt esillä olevassa asiassa ei siten voida pitää kohtuuttomana sitä, että yhtiöille määrättäisiin seuraamusmaksun enimmäismäärää vastaava määrä (1009 kohta).

(337) Edellä todetusti virasto on esittänyt UK-Muoville määrättäväksi 1 530 000 euron seuraamusmaksun (1013 kohta).

(338) UK-Muovin markkinaoikeudelle ilmoittama EPS-eristeiden (sisältäen EPS-rakennustuotteet) liikevaihto on vuonna 2014 ollut noin [7 300 000 — 10 800 000] euroa, josta EPS 100 Lattia- ja EPS 120 Routa -perustuotteiden osuus on ollut noin [4 500 000 — 7 500 000] euroa. UK-Muovin vuoden 2014 kokonaisliikevaihto on ollut noin 15 300 000 euroa (1014 kohta).

(339) Kun otetaan huomioon edellä kilpailunrajoituksen laadusta ja laajuudesta, moitittavuudesta ja kestosta sekä yhtiön osallisuudesta lausuttu, markkinaoikeus katsoo, että UK-Muoville on määrättävä viraston esityksen mukaisesta 1 530 000 euron seuraamusmaksusta poiketen 1 200 000 euron seuraamusmaksu (1015 kohta).

9 Oikeudenkäyntikulut

(340) Asiassa sovellettavan hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä mainitussa pykälässä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen (1016 kohta).

(341) Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä (1017 kohta).

$3ab

(343) Eduskunnan lakivaliokunta on hallituksen esityksen johdosta antamassaan mietinnössä (LaVM 5/1996 vp s. 6) todennut ehdotetun oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan säännöksen osalta muun ohella, että säännös on kirjoitettu joustavaksi, jotta hallintolainkäytännön monenlaiset tilanteet ja asianosaissuhteet voidaan ottaa huomioon. Valiokunta on oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevien säännösten soveltamista silmällä pitäen korostanut, että säännösten tarkoituksena on parantaa yksityisen asianosaisen mahdollisuuksia saada korvaus kuluistaan (1019 kohta).

(344) Markkinaoikeus on edellä katsonut, että ThermiSol ja UK-Muovi ovat menetelleet kilpailulain vastaisesti (1020 kohta).

(345) Vaikka markkinaoikeus on määrännyt seuraamusmaksut ThermiSolille ja UK-Muoville määrällisesti alhaisempina kuin mitä virasto on esittänyt, asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuutonta, että ne joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan (1021 kohta).

IV KÄSITTELY KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA

1. Valitus

(346)

(24.5.2021 alkaen Inora Oy) on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus ensisijaisesti kumoaa markkinaoikeuden päätöksen siltä osin kuin siinä on katsottu yhtiön syyllistyneen kiellettyyn kilpailunrajoitukseen ja määrätty sille 1 200 000 euron seuraamusmaksu. Yhtiö on toissijaisesti vaatinut, että korkein hallinto-oikeus muuttaa markkinaoikeuden päätöstä seuraamusmaksun osalta jättämällä seuraamusmaksun määräämättä tai alentaa seuraamusmaksun määrää. Yhtiö on myös vaatinut, että markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpano kielletään, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

(347) Lisäksi yhtiö on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus velvoittaa viraston korvaamaan sen asianosais- ja oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

(348) Vaatimusten tueksi UK-Muovi Oy on uudistanut aiemmin esittämänsä ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

(349) Asiassa esitetty näyttö ei osoita muutoksenhakijan syyllistyneen kiellettyyn kilpailijoiden väliseen yhteistyöhön EPS-eristeiden markkinoilla. UK-Muovin menettely on marraskuun 2012 ja kesän 2014 välisenä ajanjaksona ollut yhtiön normaalia liiketoimintaa kilpailluilla markkinoilla sekä alan edunvalvontaan liitännäistä kanssakäymistä alan muiden toimijoiden kanssa.

(351) Markkinaoikeus on virheellisesti ottanut ratkaisunsa perusteeksi Styroplastin toimitusjohtaja D:n asiassa esittämät suulliset lausumat. D:n antamat lausumat eivät täytä erityisen vahvan näytön kriteereitä. D:n antamia lausumia ei voida pitää luotettavina, sillä hänen lausumiensa sisältö ei ole ollut johdonmukainen, vaan se on muuttunut olennaisesti eri kerroilla häntä kuultaessa. D:n lausumien sisällön totuudenmukaisuudesta on perusteltua esittää epäilyjä.

(352) D:n antamat lausumat eivät ole olleet täysin hänen intressinsä vastaisia. D on lausumillaan ja viraston kanssa tekemällään yhteistyöllä varmistanut, että hänen edustamansa yhtiö saa asiassa kokonaan vapautuksen seuraamusmaksuista. Asiassa ei ole osoitettu mitään konkreettisia negatiivisia hintavaikutuksia EPS-eristemarkkinoilla. Näin ollen Styroplastilla tai D:llä ei ole ollut todellista riskiä joutua vahingonkorvausvaatimusten kohteeksi väittämistään kilpailurikkomuksista.

(353) D ei ole itse havainnut välittömästi kaikkia lausumassaan mainittuja seikkoja, vaan osa hänen kertomuksestaan perustuu kuulopuheeseen tai hänen oletuksiinsa ja tulkintoihinsa muiden yhtiöiden menettelyistä. Voidaan myös perustellusti epäillä, että D ei ole antanut leniency-hakemukseen sisältynyttä lausumaansa tarkan harkinnan jälkeen, koska [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO].

(354) D:n lausumien näyttöarvoa heikentää se, että mikään asiakirjanäyttö tai taloudellinen näyttö ei yksiselitteisesti tue hänen lausumissaan esittämäänsä. Kaikki muut asiassa kuullut henkilöt riippumatta heidän asemastaan yhtiöissä kuulemishetkellä ovat kiistäneet D:n väitteet kilpailun rajoittamisesta.

(355) D:llä on voinut olla perusteena kertomukselleen sen varmistaminen, että Styroplast varmasti täyttää kilpailulain edellyttämän yhteistyövelvollisuuden rikkomuksen paljastamiseksi ja saa siten vapautuksen seuraamusmaksusta, mutta kilpailevat yhtiöt saavat tuntuvat seuraamusmaksut. Lisäksi D:n kertomusten uskottavuutta ja motiiveja arvioitaessa olisi tullut ottaa huomioon myös asiassa esille tulleet [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] ja erityisesti [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. D:llä on voinut olla motiivi vahingoittaa Styroplastin kilpailijoita, mikä on saattanut vaikuttaa siihen, mitä D on asiassa lausunut.

(356) Markkinaoikeudessa esitetty näyttö perustuu vuoden 2012 tapaamisen osalta D:n kuulemiseen markkinaoikeudessa ja siitä tehtyihin virheellisiin johtopäätöksiin. Vuoden 2012 tapaamisen osalta muut paikallaolijat ovat kiistäneet väitteen siitä, että tapaamisessa olisi sovittu hinnankorotuksista. Aiempien kuulemisten ja markkinaoikeudessa kuullun perusteella tapaamisen sisältö on jäänyt epäselväksi ja ristiriitaiseksi, eikä tapaaminen siksi voi toimia riittävänä näyttönä väitetystä kilpailunrajoituksesta.

(357) Yhtiöiden julkaisemat hinnankorotusilmoitukset eivät tue väitteitä hinnankorotuksista sopimisesta. Hinnankorotusilmoitukset osoittavat ainoastaan yhtiöiden ilmoittaneen asiakkailleen tavoittelemistaan tulevista hinnankorotuksista. Hinnankorotusilmoituksia on julkaistu myös ennen kysymyksessä olevaa ajanjaksoa ja sen jälkeen. Ilmoitusten julkaiseminen toisen alan toimijan kanssa samoihin aikoihin ei ole osoitus hinnankorotuksista sopimisesta. Julkaisemisten läheinen ajankohta osoittaa, että yhtiöt seurasivat julkisista lähteistä toistensa tekemisiä ja reagoivat samalla tavoin markkinatilanteessa, jossa raaka-ainehinnat olivat nousseet, EPS-eristetuotteiden katteet olivat alhaiset ja hinnankorotusten tarve oli kaikille alan toimijoille ajankohtainen.

(358) UK-Muovi ja sen kilpailijat eivät loppuvuodesta 2012 ja alkuvuodesta 2013 menetelleet samalla tavoin, vaan niiden hinnankorotuksista ilmoittamisen tapa, hinnankorotusten suuruus ja korotusten käyttöönoton ajankohdat olivat keskenään erilaisia.

(359) G:n H:lle lähettämän sähköpostin teksti ei osoita UK-Muovin väitettyä yhteydenpitoa tai sopimusta ThermiSolin kanssa, vaan sen, että UK-Muovin asiakkaaltaan saaman tiedon mukaan ThermiSol ei ollut toteuttanut julkisessa tiedotteessaan ilmoittamaansa yleistä hinnankorotusta. Sähköposti vahvistaa sen, että UK-Muovi ei ole ollut tietoinen ThermiSolin hinnoittelusta ennen kuin kuuli siitä asiakkaan kautta. Sähköpostin laatinut G on kertonut sekä viraston kuulemisissa että markkinaoikeudessa johdonmukaisesti uskottavan ja loogisen selityksen viestin sisällölle ja tarkoitukselle.

(360) Vuoden 2014 osalta näyttö perustuu D:n kertomukseen ja erityisesti sen sisältämään toisen käden tietoon tai kuulopuheeseen. UK-Muovin ja ThermiSolin edustajat ovat kiistäneet D:n esittämän käsityksen UK-Muovin ja ThermiSolin puhelun sisällöstä. Toisaalta D ei ole väittänyt, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Markkinaoikeus on virheellisesti katsonut G:n ja F:n johdonmukaiset kertomukset heidän kahdenvälisen puhelinkeskustelunsa sisällöstä epäuskottaviksi. Asiassa ei ole riittäviä perusteita katsoa puhelua koskeva välillinen todistelu välitöntä todistelua uskottavammaksi ja todistusarvoltaan merkittävämmäksi näytöksi.

(361) Markkinaoikeus on todennut G:n ja F:n mahdollisesti keskustelleen helmikuussa 2014 puhelimessa toimialajärjestöön liittyvistä asioista ja tuolloin ajankohtaisesta jäätymis-sulamistestistä. Puhelinkeskusteluille on osoitettu uskottava muu syy.

(362) D:n väite, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO], on epäuskottava. Asiassa ei ole osoitettu olleen mitään sellaista yhtiöiden muodostamaa järjestäytynyttä toimintatapaa, jota jokin yhtiö olisi ylläpitänyt tai johtanut tai jossa olisi ollut jokin palkitsemis-, sanktio- tai tasausjärjestelmä tai jokin muu sellainen toimintatapa, johon tällainen väitetty [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] olisi voinut perustua esimerkiksi jonkin edun saamiseksi tai menettämiseksi.

(363) D:n kertomaa on pidettävä erityisen epäuskottavana myös siitä syystä, että hän on oman kertomuksensa mukaan [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. D ei ole edes oman kertomuksensa mukaan [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. D:n kertomuksesta käy myös ilmi, [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Mikäli yhtiöiden välillä olisi ollut sopimus tai yhteisymmärrys hintojen korottamisesta, olisi [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO].

(364) Styroplastin verkkosivuilla 25.2.2014 julkaistu hinnankorotuksista kertova asiakastiedote ei vahvista D:n kertomusta puhelinkeskustelun sisällöstä. Useat alan toimijat julkaisivat verkkosivuillaan vastaavanlaisia asiakastiedotteita myös muinakin ajankohtina. Se, että G on helmikuussa 2014 havainnut Styroplastin hinnankorotusilmoituksen ja reagoinut siihen välittömästi omalla vastaavalla ilmoituksellaan, ei ole osoitus kilpailunrajoituksesta tai kilpailunrajoituksen täytäntöönpanosta, vaan UK-Muovin onnistuneesta kilpailija- ja markkinaseurannasta sekä kyvystä reagoida nopeasti saamaansa julkiseen markkinatietoon.

(365) Yhtiöt ovat toimineet keväällä 2014 eri tavoin EPS-eristehintojensa korotuksissa, eivätkä ole nostaneet samanaikaisesti ja yhdenmukaisesti hintojaan. Käytännössä yhtiöt eivät kovasta keskinäisestä kilpailusta johtuen ole pystyneet viemään asiakashintoihin ilmoittamiaan hinnankorotustavoitteita. ThermiSol ei ole tehnyt eikä edes ilmoittanut tekevänsä väitetysti sovittua viiden prosentin hinnankorotusta maaliskuussa 2014. EPS-eristeiden hinnat eivät myöskään ole nousseet keväällä 2014, vaan hinnat ovat myös laskeneet.

(366) Alan toimijoiden samoina ajankohtina toteuttamille hinnankorotusilmoituksille on asiassa esitetty perusteltu syy. Erityisesti raaka-aineen hinnan ja kysynnän vaihtelusta johtuen eristetoimittajat tyypillisesti reagoivat samaan aikaan hinnoittelussaan raaka-aineen hintojen nousuun ja laskuun, ja seuraavat myös toistensa hinnoitteluratkaisuja.

(367) Asiassa ei ole osoitettu yhtiöiden yhteistä päämäärää kilpailun rajoittamiseksi ja sitä, että UK-Muovi olisi myötävaikuttanut tällaisen päämäärän toteuttamiseen. Millään yksittäisellä tapaamisella tai yhteydenotolla ei ole osoitettu olleen kilpailunvastaista vaikutusta UK-Muovin markkinakäyttäytymiseen siten, että se olisi poistanut normaalia epävarmuutta sen kilpailijoiden toimenpiteistä EPS-eristemarkkinoilla. UK-Muovi on kysymyksessä olevalla ajanjaksolla päättänyt itsenäisesti toimintalinjastaan ja sopeuttanut toimintaansa kilpailijoiden todettuun tai oletettuun käyttäytymiseen.

(368) EPS-eristemarkkinoilla asiakkaiden vahva neuvotteluvoima tarkoittaa, että hintakartellin ylläpito olisi ollut yhtiöille mahdotonta. Yhtiöillä ei ole ollut mahdollista saada tavoittelemiaan yleisiä hinnankorotuksia vietyä asiakashintoihin. Hinta- ja katetason pysyminen alhaisena kysymyksessä olevalla ajanjaksolla osoittaa, että yhtiöt eivät ole sopineet hinnankorotusten tekemisestä, niiden ylläpitämisestä ja valvonnasta. Kilpailu EPS-eristemarkkinoilla ei ole kyseisenä ajanjaksona ollut estynyt tai rajoittunut.

(369) Kilpailijoiden keskinäisiä tapahtumia, joissa on ylipäätään väitetty sovitun hinnoista, on ollut ainoastaan kaksi. Markkinaoikeus on päätöksessään virheellisesti todennut, että ThermiSol, UK-Muovi ja Styroplast olisivat sopineet korotusten suuruudesta, ajankohdasta ja toteuttamistavasta muun ohella marraskuun 2012 tapaamisessa ja helmikuun 2014 puhelinkeskusteluissa sekä muussa yhteydenpidossaan.

(370) Asiassa ei ole osoitettu oikeudellisesti riittävällä tavalla UK-Muovin ja muiden yhtiöiden eri toimenpiteiden kuuluneen mihinkään yhtiöiden kokonaissuunnitelmaan, jonka yhteisenä tavoitteena olisi ollut kilpailun vääristäminen. Asiassa ei ole osoitettu eri tapaamisilla ja puhelinkeskusteluilla olleen keskinäistä yhteyttä tai yhteyttä hinnoittelupäätöksiin tai hinnankorotusilmoituksiin.

(371) Asiassa on riidatonta, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. D on vahvistanut, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO].

(372) UK-Muovin ja sen kilpailijoiden edustajien väliset kanssakäymiset marraskuussa 2012 ja helmikuussa 2014 ovat olleet lyhytkestoisia tapahtumia, joissa ovat olleet mukana eri henkilöt, ja näiden tapahtumien ajankohtien välillä on kulunut aikaa reilusti yli vuosi. Markkinaoikeus ei ole ottanut arviossaan huomioon EPS-eristemarkkinan toimintatapaa, jossa EPS-eristetuotteiden hinnoista sovitaan asiakkaiden kanssa vain 1 — 2 kuukauden ajaksi kerrallaan. Tällaisissa markkinaolosuhteissa ei ole mahdollista eikä uskottavaa, että yhtäjaksoista hintakartellia voitaisiin ylläpitää yli vuoden välein tapahtuvalla yhteydenpidolla kilpailijoihin.

(373) UK-Muovi ei ole ollut osallisena tammikuun 2013 tapaamisessa, eikä edes ollut kyseisestä tapaamisesta tietoinen. UK-Muovi ei ole vastuussa kyseiseen ThermiSolin ja Styroplastin tapaamiseen mahdollisesti sisältyneestä kilpailurikkomuksesta. Tapaamista ei tule lainkaan ottaa huomioon arvioitaessa UK-Muovin menettelyä, sen laajuutta ja kestoa. Kyseistä tapaamista ei voida myöskään pitää näyttönä siitä, että UK-Muovi olisi syyllistynyt yhteen yhtäjaksoiseen kilpailurikkomukseen, joka olisi ulottunut vuodelle 2013. Jos UK-Muovin menettelyyn marraskuussa 2012 ja/tai helmikuussa 2014 todettaisiin sisältyneen kiellettyä kilpailun rajoittamista, kyseessä on ollut yksittäinen erillinen tapahtuma tai kaksi erillistä tapahtumaa.

(374) Markkinaoikeus ei ole esittänyt oikeudellisesti riittäviä, objektiivisia ja yhtäpitäviä seikkoja UK-Muovin väitetyn kilpailurikkomuksen kestosta marraskuusta 2012 alkaen kesään 2014 saakka. Asiassa ei ole osoitettu, että UK-Muovi ja sen kilpailijat olisivat helmikuussa 2014 tai myöhemmin keväällä 2014 sopineet EPS-eristetuotteidensa hinnoista tai että nämä sovitut hinnat olisivat olleet voimassa kesään 2014 saakka.

(375) UK-Muovi on ilmoittanut tulevista hinnankorotustavoitteistaan helmikuussa 2014 julkaisemallaan asiakastiedotteella. Asiassa ei ole osoitettu, että näitä tavoiteltuja hinnankorotuksia olisi pantu täytäntöön asiakashinnoissa. Asiassa ei ole esitetty näyttöä kesään 2014 saakka voimassa olleista UK-Muovin soveltamista hinnoista, jotka voisivat määrittää väitetyn kilpailurikkomuksen keston ja päättymisajankohdan. Lisäksi markkinaoikeuden näkemys rikkomuksen kestosta kesään 2014 saakka on ristiriitainen, koska se on vahvistanut, että yhtiöiden välinen hintakilpailu on keväällä 2014 voimistunut huomattavasti.

(376) Markkinaoikeus on arvioinut virheellisesti UK-Muovin menettelyn kilpailuoikeudellisen luonteen. Yhtiöiden menettelyjä ei voida pitää erityisen vakavana, kilpailulle ja asiakkaille vahingollisena paljaana hintakartellina.

(377) Asiassa esitetty näyttö osoittaa, että yhtiöt eivät käytännössä toteuttaneet asiakashinnoissaan [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Asiassa esitetty näyttö myös osoittaa, että yhtiöt eivät tehneet [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Yhtiöiden hinnat eivät keväällä 2014 nousseet, vaan myös laskivat, eivätkä yhtiöiden katetasot nousseet. Kilpailu yhtiöiden välillä EPS-eristeiden hinnoista oli kysymyksessä olevan ajan kireää, ja kilpailu kiristyi entisestään keväällä 2014.

(378) D on kertonut, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. D on vahvistanut, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO], eikä [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO].

(379) Vaikka D:n lausumat katsottaisiin uskottaviksi, UK-Muovin menettely ei täytä erityisen vakavan, yhtäjaksoisen, samaan päämäärään pyrkivän valtakunnallisen paljaan hintakartellin tunnusmerkistöä. UK-Muovin menettelyn tarkoitus ja sen vaikutukset markkinoihin ovat olleet huomattavasti lievempiä kuin aiemmassa kansallisessa ja EU:n oikeuskäytännössä vakaviksi katsotuissa kartelleissa. UK-Muovin millään menettelyllä ei ole ollut vaikutusta asiakashintoihin. Kilpailu yhtiöiden välillä oli kovaa, asiakkailla oli koko ajan useita vaihtoehtoisia EPS-eristetoimittajia ja asiakkaat saivat neuvoteltua hintoja alaspäin. Yhtiöillä on jatkuvasti koko päätöksessä mainitun ajanjakson säilynyt epävarmuus toistensa toiminnasta EPS-eristemarkkinalla.

(380) UK-Muoville määrätyn seuraamusmaksun määrä on kohtuuton. Seuraamusmaksun tulisi olla merkittävästi markkinaoikeuden määräämää alempi, kun otetaan huomioon yhtiöiden menettely ja sen kesto, vahingollisten vaikutusten puuttuminen sekä tosiasiallinen markkinatilanne yhtiöiden välillä. Yhtiölle määrätty seuraamusmaksu on 7,8 prosenttia UK-Muovin kokonaisliikevaihdosta ja siten korkein tähän mennessä koskaan määrätty seuraamusmaksu kilpailusääntöjen rikkomisesta Suomessa yrityksen liikevaihtoon suhteutettuna.

(381) Määrältään poikkeuksellisen korkean seuraamusmaksun määräämistä ei voida pitää kilpailun turvaamisen kannalta välttämättömänä. Myöskään yleis- ja erityisestävät syyt eivät ole peruste määrätä kyseistä poikkeuksellisen korkeaa seuraamusmaksua yhtiölle, jonka väitetty kilpailua rajoittava menettely on päättynyt useita vuosia sitten ja ollut kestoltaan lyhytaikaista ja jonka menettelyn vahingollisista vaikutuksista ei ole esitetty näyttöä.

(382) Markkinaoikeuden ratkaisussa on lueteltu joitakin seuraamusmaksuun vaikuttaneita seikkoja, mutta eri tekijöiden painoarvo jää epäselväksi. Markkinaoikeuden menettely seuraamusmaksun määrän arvioinnissa on virheellinen etenkin siltä osin, kun se ei ole riittävästi ottanut huomioon seuraamusmaksun määrän kohtuullisuutta suhteessa aiempaan oikeuskäytäntöön, väitetyn menettelyn laatuun ja vaikutuksiin, UK-Muovin osallisuuteen ja väitetyn menettelyn moitittavuuteen, väitetyn menettelyn varsin lyhyeen kestoon ja UK-Muovin liikevaihtoon. Markkinaoikeuden päätöksen mukainen lopputulos loukkaa yhdenvertaisuus-, kohtuullisuus- ja suhteellisuusperiaatteita.

(383) Markkinaoikeuden päätös on virheellinen myös siltä osin kuin seuraamusmaksun määrässä ei ole otettu huomioon markkinaolosuhteita ja muita markkinan ominaispiirteitä sekä kilpailun kovuutta yhtiöiden välillä kyseisenä ajanjaksona. Asiassa ei ole ollut kysymys kansantaloudellisesti arvioiden erityisen merkittävästä toiminnasta, kun otetaan huomioon tuotteiden luonne ja EPS-eristeiden osuus talonrakentamisen kokonaiskustannuksista sekä väitetyn rajoituksen mittakaava.

(384) Markkinaoikeus on virheellisesti arvioinut UK-Muovin osallisuutta väitettyyn kilpailunrajoitukseen ja sen vaikutusta seuraamusmaksun määrään. UK-Muovin ei ole väitetty tai osoitettu osallistuneen vuoden 2013 tapahtumiin tai olleen niistä edes tietoinen, mille seikalle tulee antaa merkitystä seuraamusmaksun määrää alentavana tekijänä.

(385) Markkinaoikeuden päätös on virheellinen myös siltä osin kuin UK-Muovin seuraamusmaksua on korotettu vedoten UK-Muovin vaikutusmahdollisuuksiin alan toiseksi suurimpana yrityksenä. Markkinaoikeus ei ole määritellyt, mikä vaikutus edellä todetulla seikalla on ollut UK-Muoville määrätyn seuraamusmaksun määrään. Epäselvää on myös, mikä UK-Muovin asemalle ja vaikutusmahdollisuudelle asiassa annettu merkitys on verrattuna markkinajohtaja ThermiSolille määrätyn seuraamusmaksun määrän määrittämiseen. Joka tapauksessa EPS-eristemarkkinoiden rakenteesta ja erityispiirteistä johtuen yhtiöllä ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa markkinoiden toimivuuteen.

(386) Seuraamusmaksun määrää alentava tekijänä tulee ottaa huomioon, että UK-Muovi ei ole ollut aloitteellinen kilpailunrajoituksen aikaansaamiseksi. H on kutsunut marraskuun 2012 tapaamisen koolle ja osallistunut puheluihin helmikuussa 2014. Sen sijaan asiassa ei ole osoitettu, että UK-Muovi olisi aloittanut keskustelua hinnankorotuksista, kertonut omista hinnoitteluun liittyvistä suunnitelmistaan tai ehdottanut tai vaatinut muilta yhtiöiltä hinnankorotuksia tai ilmoittanut muille yhtiöille sitoutumisestaan hinnankorotuksiin.

(387) Rikkomuksella aiheutetun vahingon näyttämättä jääminen ja rikkomuksella saavutetun hyödyn selvittämättä jääminen voivat oikeuskäytännön perusteella vaikuttaa määrättävän seuraamusmaksun suuruuteen. Unionin tuomioistuimen päätöskäytännössä ei todeta, että rikkomisen vaikutukset markkinaan tai niiden puuttuminen tulisi jättää huomiotta seuraamusmaksun määrää arvioitaessa, vaan suunnitelmallisuudelle on mahdollista varsinkin vakavissa rikkomuksissa antaa suurempi painoarvo kuin vaikutuksille.

(388) Markkinaoikeus on virheellisesti katsonut, ettei vahingollisia vaikutuksia koskevan näytön puuttumisella ole seuraamusmaksun määrän arvioinnin kannalta merkitystä. UK-Muovin ja ThermiSolin vastanäyttöä vaikutuksista ei ole otettu huomioon seuraamusmaksun määrän arvioinnissa.

(389) Markkinaoikeudessa on käynyt ilmi, että koko väitettynä kartelliajanjaksona UK-Muovin EPS-eristeiden katteet olivat poikkeuksellisen alhaiset. UK-Muovi ei ole saanut vietyä itsenäisesti suunnittelemiaan EPS-eristeiden hinnankorotuksia todellisiin asiakashintoihin. Pitkään jatkuneesta raaka-aineen hinnannoususta johtuen UK-Muovin olisi tosiasiassa tullut tehdä merkittävästi suuremmat hinnankorotukset tuotteisiinsa, jotta EPS-eristeiden myynti olisi ollut kannattavaa. Kilpailun vuoksi korotusten läpivienti on kuitenkin ollut varsin vaikeaa myös väitettynä rikkomusajanjaksona. Yksinomaan viraston oletuksiin perustuva markkinaoikeuden näkemys EPS-eristemarkkinoiden keinotekoisen korkeasta hintatasosta on siten virheellinen. Yhtiöiden välinen kilpailu myös väitettynä kartellijaksona piti huolen siitä, ettei UK-Muovi saanut toivomiaan korotuksia asiakashintoihin ja siten käyttökate jäi negatiiviseksi.

(390) Virasto ei ole esittänyt myöskään näyttöä siitä, mikä kilpailullinen hintataso olisi ollut ilman väitettyä yhteistyötä. Myös markkinaoikeuden toteamus siitä, että ilman yhteistyötä katteet olisivat mahdollisesti olleet vielä matalammat, on virheellinen. Markkinaoikeus tai virasto eivät ole esittäneet mitään numeerista tai muuta selvitystä väitteidensä perustaksi.

(391) Seuraamusmaksun määrässä olisi tullut ottaa huomioon se, ettei väitetystä rikkomuksesta ole ollut UK-Muoville hyötyä. Markkinaoikeus on virheellisesti jättänyt ottamatta huomioon oletettua hyötyä koskevaa vastanäyttöä seuraamusmaksun määrän arvioinnissa. Lisäksi ThermiSol, UK-Muovi ja Styroplast eivät ole yrittäneet estää kilpailua, eivätkä niiden markkinaosuudet ole vahvistuneet tai sementoituneet väitetyllä kartelliajanjaksolla. Väitetyllä kilpailijayhteistyöllä ei ole ollut tosiasiassa vahingollista vaikutusta kilpailuun tai asiakashintoihin.

(392) Markkinaoikeuden määräämä seuraamusmaksu on kohtuuton suhteessa UK-Muovin kokoon ja sen nykyiseen heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen. UK-Muovin EPS-eristeiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi viime vuosina. Lopputulos on UK-Muoville kohtuuton, ja vaarantaa UK-Muovin elinkelpoisuuden. Paitsi yhtiön liikevaihdon määrä tarkasteluajankohtana myös liikevaihdon muutos on otettava huomioon seuraamusmaksun määrässä.

(393) UK-Muoville määrätty seuraamusmaksu on suhteeton verrattuna ThermiSolille määrättyyn seuraamusmaksuun. ThermiSolille määrätty seuraamusmaksu on 7,3 prosenttia sen kokonaisliikevaihdosta. Markkinaoikeuden päätöksen perusteella on epäselvää, millä perusteella markkinaoikeus on päättänyt laskea ThermiSolin seuraamusmaksun määrää suhteessa enemmän kuin UK-Muovin seuraamusmaksun määrää siitä, mitä virasto on esittänyt. Markkinaoikeus ei ole tehnyt yhtiöiden menettelyn välillä minkäänlaista eroa esimerkiksi rikkomuksen laadun, laajuuden tai keston suhteen. Vaikuttaa siltä, että yksinomaan se, että ThermiSolin ei ole näytetty olleen asiassa viraston esittämällä tavalla toistuvasti aloitteellinen, lienee ollut perusteena seuraamusmaksun määrän alentamiseen viraston esittämästä. Myöskään UK-Muovi Oy:n ei ole todettu olleen aloitteellinen asiassa. Markkinaoikeuden ratkaisu on yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

(394) Markkinaoikeuden määräämä seuraamusmaksu on määrältään kohtuuton ottaen huomioon aiempi kansallinen oikeuskäytäntö. Markkinaoikeus on virheellisesti katsonut, että yhtiöt eivät ole voineet saavuttaa perusteltua luottamusta seuraamusmaksun tason suhteen aiemman oikeuskäytännön perusteella. UK-Muoville määrätyn seuraamusmaksun tasosta on pääteltävissä, että kyseessä olisi selvästi vakavin ja vahingollisin kilpailunrajoitus Suomen historiassa. Markkinaoikeuden päätös on siten ilmeisessä ristiriidassa vakiintuneen oikeuskäytännön kanssa.

2. Lausunto

(395)

on antamassaan lausunnossa vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää UK-Muovi Oy:n valituksen sekä yhtiön markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämät oikeudenkäyntikuluvaatimukset.

(396) Virasto on uudistanut asiassa aiemmin lausumansa ja lisäksi lausunut muun ohella seuraavaa:

(397) Markkinaoikeus on päätöksessään oikein katsonut, että asiassa on kysymys kielletystä kilpailijoiden välisestä yhteistyöstä kolmen markkina-asemaltaan merkittävimmän EPS-eristevalmistajan kesken Suomessa. Kilpailevien yritysten välinen hintayhteistyö kuuluu kaikkein vakavimpiin kilpailunrajoituksiin.

(398) Yhtiöiden menettelyssä on ollut kyse kilpailun rajoittamiseen tähtäävästä valtakunnallisesta hintayhteistyöstä, joka vakiintuneessa oikeuskäytännössä osoitetusti ilmentää jo itsessään riittävää vahingollisuutta kilpailulle. Yhtiöiden menettely on ollut suunnitelmallista, vahingollista ja moitittavaa. Sovitut samanaikaiset hinnankorotukset on myös pantu täytäntöön ilmoittamalla niistä asiakkaille. Vakavaksi katsotulla kilpailunvastaisella menettelyllä, joka on tosiasiassa pantu täytäntöön, on täytynyt olla vaikutusta.

(399) Kyse on menettelystä, jota mikään asiassa esitetty vaihtoehtoisselitykseksi väitetty seikka ei oikeuta. Yhtiöiden tietoisesti toteuttaman kilpailulain vastaisen menettelyn ainoana tavoitteena on ollut EPS-eristeiden hintatason nostaminen, yhtiöiden kannattavuuden parantaminen ja keskinäisen kilpailun rajoittaminen. Asiassa on kyse paljaasta hintakartellista ja yhdestä yhtenäisestä rikkomuksesta.

(400) UK-Muovi ei ole esittänyt luotettavaa selvitystä siitä, että yhtiöllä ei olisi ollut mahdollisuutta saada tavoittelemiaan yleisiä hinnankorotuksia vietyä asiakashintoihin. UK-Muovi ei ole esittänyt luotettavaa selvitystä myöskään siitä, että sen hinnat keväällä 2014 ovat myös laskeneet. Raaka-aineen hinta on markkinaoikeuden päätöksen kattamana rikkomusaikana myös laskenut. UK-Muovin esittämät väitteet ovat joko jääneet toteen näyttämättä tai niillä ei ole UK-Muovin väittämää merkitystä asian kilpailuoikeudellisessa arvioinnissa.

(401) Markkinaoikeus on arvioinut näyttöä perusteellisesti ja vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti kokonaisvaltaisesti huomioiden leniency-asian erityispiirteet. Markkinaoikeus on ottanut huomioon, ettei D:n lausuntoja voida pitää riittävänä näyttönä ThermiSolin ja UK-Muovin toteuttamasta kilpailusääntöjen rikkomisesta, jos niiden tukena ei ole muita todisteita. Markkinaoikeus on arvioinut asiassa esitetyn D:n lausuntoja tukevan ja vahvistavan muun näytön vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti kokonaisvaltaisesti.

(402) Vastauksessaan markkinaoikeudelle UK-Muovi on vedonnut mahdollisiin vahingonkorvausvaatimuksiin seuraamusmaksua alentavana tekijänä. Styroplastin voitaneen olettaa UK-Muovin valituksessaan kyseenalaistamia lausumia antaessaan arvioineen vahingonkorvausvaatimukset yhtä lailla mahdollisiksi kuin UK-Muovikin vielä esitykseen vastatessaan.

(403) Marraskuussa 2012 sovitut hinnankorotukset ajoittuivat vuodelle 2013. Näin ollen UK-Muovi on osallistunut aktiivisesti myös vuonna 2013 toteutetuista hinnankorotuksista sopimiseen. Kolme markkina-asemaltaan merkittävintä EPS-eristevalmistajaa ovat ajoittaneet yhdessä sovitut hinnankorotukset ennen rakentamisen kovinta kysyntäsesonkia maksimoiden hinnannoususta saamansa hyödyn.

(404) Tapaaminen tammikuussa 2013 on merkityksellinen UK-Muovin menettelystä esitetyn näytön kokonaisvaltaisessa arvioinnissa. Tapaaminen ilmentää kartellin toimintamekanismeja ja yritysten välillä vallinneita valtasuhteita. Alkuvuodelle 2013 sovittujen hinnankorotusten toteuttamisen seuranta osoitti ThermiSolille Styroplastin poikenneen yhdessä sovituista toimintatavoista. UK-Muovin sitä vastoin voidaan päätellä noudattaneen sopimusta, koska muilla osapuolilla ei ole ollut tarvetta puuttua UK-Muovin toimintaan. Kilpailijan puuttumista toisen yhtiön tarjoukseen ja tarjoushinnan mukauttamisvaatimusta voidaan pitää osoituksena siitä, että yhtiöt olivat sopineet samanaikaisista hinnankorotuksista.

(405) Hinnankorotusilmoituksista esitetyssä näytössä on kyse yhteydenpidon sisällöstä esitettyä näyttöä tukevasta näytöstä. Se, ovatko kaikki hinnankorotukset myös konkreettisesti toteutuneet, ei ole merkityksellistä menettelyn luokittelussa kilpailunvastaiseksi sopimukseksi tai yhdenmukaistetuksi menettelytavaksi. Strategisten tietojen vaihtaminen kilpailijoiden välillä kilpailunvastaisen sopimuksen valmistelemiseksi riittää jo osoittamaan, että kyse on yhdenmukaistetusta menettelytavasta.

(406) Sovitut hinnankorotukset on pantu täytäntöön ilmoittamalla niistä asiakkaille. G on myöntänyt markkinaoikeudessa UK-Muovin EPS Lattia 100 -tuotteen [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Markkinaoikeudessa esitetystä asiakirjanäytöstä on myös nähtävissä, että kyseisen tuotteen keskihinta on pysynyt kesäkuussa samassa tasossa, mihin se on toukokuuhun mennessä noussut. Vastaavasti muu esitetty asiakirjanäyttö osoittaa, että yhtiöt ovat toteuttaneet yhdessä sovittuja hinnankorotuksia vielä kesäkuussakin. Lainvastaisesti korotetut hinnat ovat siten olleet voimassa vielä kesällä 2014.

(407) UK-Muovin menettelyssä on kyse erityisen vakavaksi kilpailunrajoitukseksi katsottavasta hintakartellista. Markkinaoikeus on menettelyn luonnetta arvioidessaan ottanut huomioon yhtiöiden rikkomuksen todellisen sisällön, yhtiöiden käytännön toiminnan ja EPS-markkinan ominaispiirteet. UK-Muovin osallisuus ei ole ollut rajallista suhteessa muihin kartellin osapuoliin rikkomuksen keston osalta.

(408) Jokaista rikkomusta, sen tarkoitusta, laatua ja laajuutta arvioidaan menettelyn omassa kontekstissa. Markkinaoikeus on katsonut kysymyksessä olleen kansallisesti merkittävä kilpailunrajoitus ja ottanut tämän huomioon seuraamusmaksun kokonaisarvioinnissa.

(409) Markkinaoikeus on arvioinut asianmukaisesti UK-Muovin menettelyn moitittavuuden asteen ja yhtiön osallisuuden luonteen. UK-Muovin osallisuutta hinnoista sopimiseen ei vähennä se, että yhtiö ei ole osallistunut tammikuussa 2013 pidettyyn tapaamiseen. Vuoden 2013 tapaamisessa ei ole ollut kyse hinnankorotuksista sopimisen kannalta keskeisestä tapahtumasta. Markkinaoikeus on asianmukaisesti arvioinut UK-Muovin markkina-aseman merkityksen EPS-eristemarkkinoilla ja UK-Muovin aloitteellisuuden rikkomuksen toteuttamisessa. Markkinaoikeus ei ole todennut korottaneensa seuraamusmaksun suuruutta UK-Muovin vaikutusmahdollisuuksien perusteella. Sen sijaan päätöksestä ilmenee, että kyse on seikasta, joka voidaan ottaa huomioon seuraamusmaksun määrän arvioinnissa.

(410) Hinnankorotuksista ja niiden aikataulusta ilmoittaminen marraskuun 2012 tapaamisen ja helmikuun 2014 puhelinkeskustelujen jälkeen riittää jo itsessään osoittamaan markkinoihin kohdistuvan vaikutuksen. Asiassa on esitetty näyttöä ThermiSolin arviosta vuonna 2012 sovittujen hinnankorotusten positiivisesta vaikutuksesta yhtiön tulokseen. Markkinaoikeus ei kuitenkaan vakiintunutta oikeuskäytäntöä seuraten ole pitänyt menettelyn vaikutuksia ratkaisevana perusteena seuraamusmaksun määrän arvioinnissa, vaan on antanut menettelyn suunnitelmallisuudelle enemmän painoarvoa.

(411) Seuraamusmaksun määrää ei ole myöskään syytä alentaa siitä syystä, että kaikkia lainvastaisesti yhdessä sovittuja korotuksia ei ole saatu täysimääräisesti vietyä asiakashintoihin tai että näiden kilpailulain vastaisesti sovittujen korotusten läpivienti ei ole ollut helppoa.

(412) UK-Muovi on verrannut seuraamusmaksun suuruutta jo lähtökohtaisesti väärään liikevaihtolukuun. Seuraamusmaksun suuruuden arvioinnissa keskeisin liikevaihtotieto on rikkomisen kohteena olevien tuotteiden myynnistä kertynyt liikevaihdon osa, ei yhtiön kokonaisliikevaihto. UK-Muovi ei voi perustella seuraamusmaksun suuruuden kohtuuttomuutta vertaamalla määrättyjä seuraamusmaksuja ainoastaan yhtiöiden kokonaisliikevaihtoihin.

(413) Seuraamusmaksua koskeva markkinaoikeuden ratkaisu ei ole virheellinen tai yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, kun sitä verrataan ThermiSolille määrättyyn seuraamusmaksuun. UK-Muovi on tältäkin osin verrannut seuraamusmaksujen suuruutta väärään liikevaihtolukuun. Markkinaoikeus on yhtiöiden menettelyä arvioidessaan päätynyt perustellusti seuraamusmaksun kokonaisarvioinnissa päätöksestä ilmenevään lopputulokseen. Päätöksessä tehtyä kokonaisarviointia yhtiöiden menettelyn moitittavuudesta tai osallisuuden asteesta ei voida pitää virheellisenä vain sillä perusteella, että nämä seikat on rikkomukseen osallistuneiden yhtiöiden osalta arvioitu toisistaan poikkeavalla tavalla, mistä johtuen seuraamusmaksujen määrät ovat eri suuruisia.

(414) Markkinaoikeus on oikein tunnistanut sen, että virasto voi milloin tahansa korottaa esittämiensä seuraamusmaksujen tasoa ja että tässä asiassa ei voida pitää kohtuuttomana sitä, että yhtiöille määrättäisiin seuraamusmaksun enimmäismäärää vastaava määrä. Seuraamusmaksun määrääminen UK-Muoville markkinaoikeuden päätöksen mukaisen suuruisena on ollut täysin perusteltua.

(415) UK-Muovi ei ole esittänyt näyttöä yhtiön elinkelpoisuuden vaarantumisesta. Pelkkä yhtiön liikevaihdon pienentyminen ei voi olla riittävä peruste alentaa yhtiölle määrätyn seuraamusmaksun määrää.

(416) Markkinaoikeuden päätös ei ole virheellinen, vaikka markkinaoikeus ei ole eritellyt seuraamusmaksua arvioidessaan eri merkityksellisten tekijöiden painoarvoa tai niiden laskennallista osuutta seuraamusmaksun suuruudessa. Markkinaoikeus on määrännyt yhtiölle seuraamusmaksun soveltaen kilpailulakiin ja vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön perustuvaa tapauskohtaista kokonaisarviointia. Tässä kokonaisarvioinnissa ei ole tarpeen eritellä seuraamusmaksun suuruuteen vaikuttaneiden osatekijöiden painoarvoa.

(417) UK-Muoville määrätty seuraamusmaksu on yleis- ja erityisestävyyden näkökulmasta perusteltu. Myös leniency-järjestelmän toimivuus on otettava huomioon UK-Muoville määrätyn seuraamusmaksun määrää arvioitaessa. Mainitulle järjestelmälle asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa vain määräämällä riittävän suuria hallinnollisia sanktioita salaisiin kartelleihin osallistuneille elinkeinonharjoittajille. Markkinaoikeuden UK-Muoville määräämän seuraamusmaksun suuruus on tässäkin suhteessa asetettu oikealle tasolle.

(418) Asiassa ei ole perusteita velvoittaa virastoa korvaamaan UK-Muovin oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

3. Vastaselitys

(419)

on viraston lausunnon johdosta antamassaan vastaselityksessä lausunut muun ohella seuraavaa:

(420) Muutoksenhakijan hinnankorotuspäätösten perusteena on ollut EPS-eristetuotteiden valmistuksessa käytettävän raaka-aineen korkea hinta ja alan kovasta kilpailusta johtunut muutoksenhakijan EPS-eristeliiketoiminnan heikko kannattavuus. Muutoksenhakija on esittänyt markkinaoikeudelle taloudellista näyttöä sekä raaka-ainehintojen noususta että EPS-eristeliiketoimintojensa heikosta kannattavuudesta.

(421) Muutoksenhakija on toimittanut markkinaoikeudelle taloudellista näyttöä siitä, että tarkastellulla ajanjaksolla sen EPS-eristetuotteiden hinnat ovat seuranneet raaka-ainehintojen kehitystä, hinnat ovat ajoittain myös laskeneet ja sen EPS-eristeiden myynnistä saamat katteet ovat pysyneet alhaisina. Myös viraston seuraamusmaksuesitykseensä liittämät muutoksenhakijan hintatiedot osoittavat, että sen EPS-eristetuotteiden hinnat eivät ole ilmoitusten julkaisemisten jälkeen olleet poikkeuksellisen korkeat tai nousseet jatkuvasti, vaan hinnat ovat myös laskeneet. Taloudellinen näyttö osoittaa, että EPS-eristeiden myynnin markkinoilla Suomessa on yhtiöiden välillä käyty koko ajanjakson ajan kovaa ja toimivaa hintakilpailua, eivätkä loppuasiakashinnat ole olleet poikkeuksellisen tai keinotekoisen korkeita.

(422) Kaikki markkinaoikeudessa kuullut henkilöt, mukaan lukien D, ovat vahvistaneet, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Hinnankorotusten toteutumatta jääminen on muutoksenhakijan osalta osoitettu taloudellisella näytöllä sen katetason ja kannattavuuden kehityksestä EPS-eristeliiketoiminnassa ja ThermiSolin osalta asiakirjanäytöllä.

(423) Muutoksenhakija on vastauksessaan seuraamusmaksuesitykseen esittänyt asiakirjanäyttöä, josta ilmenee, että EPS-eristeitä ostavat asiakkaat eivät ole suostuneet yhtiön esittämiin hinnankorotuksiin, ja muutoksenhakija on joutunut luopumaan suunnittelemistaan korotuksista asiakashinnoittelussa. Myös tämä näyttö yhdessä taloudellisen näytön kanssa osoittaa, että muutoksenhakijan tavoittelemia hinnankorotuksia ei ole pantu täytäntöön asiakashinnoissa.

(424) Muutoksenhakijan esittämä näyttö osoittaa, että sen menettelyt eivät ole olleet markkinaoikeuden päätöksessä tarkasteltuna ajankohtana poikkeuksellisia, vaan muutoksenhakijan menettelytapa ilmoittaa julkisesti hinnankorotustavoitteistaan ja seurata kilpailijoidensa hinnoittelua on ollut samanlainen myös ennen kyseistä ajanjaksoa ja sen jälkeenkin.

(425) Muutoksenhakijan ei voida päätellä noudattaneen mitään yhtiöiden keskinäistä sopimusta vuonna 2013 sillä perusteella, että sen kilpailijoiden ei ole osoitettu vuonna 2013 puuttuneen muutoksenhakijan soveltamaan hinnoitteluun. Pikemminkin tästä kilpailevien yhtiöiden muutoksenhakijan hinnoitteluun puuttumatta jättämisestä voidaan päätellä, että muutoksenhakija ei ole ollut vuonna 2013 mukana missään sellaisessa kilpailijoiden välisessä hintayhteistyössä, jossa sen kilpailijoilla olisi ollut syytä tai tarvetta puuttua muutoksenhakijan soveltamaan hinnoitteluun.

(426) Kun tarkasteluajanjaksona muutoksenhakijan tavoittelemia hinnankorotuksia ei toteutettu asiakashinnoissa eivätkä asiakkaiden hinnat siten muutoksenhakijan menettelyn seurauksena ole nousseet, tämä seikka olisi tullut ottaa kokonaisarvioinnissa huomioon osoituksena joko siitä, että väitettyä kilpailurikkomusta ei ole lainkaan tapahtunut tai vähintäänkin siitä, että muutoksenhakijan menettely ei ole ollut luonteeltaan ja laadultaan erityisen vakava ja vahingollinen kilpailunrajoitus, joka on jatkunut vuonna 2013.

(427) Muutoksenhakijan EPS-eristeiden hinnoittelulla kesällä 2014 ei ole ollut liityntää ThermiSolin 1.6.2014 toteuttamaan hinnankorotukseen. Muutoksenhakijalla ei ole ollut keväällä ja kesällä 2014 käytössä EPS-eristetuotteissa hinnastoja tietylle ajanjaksolle, vaan hinnat ovat määräytyneet asiakkaiden kanssa käydyissä kahdenvälisissä sopimusneuvotteluissa. Virasto ei ole osoittanut, että muutoksenhakija olisi keväällä ja kesällä 2014 soveltanut loppuasiakashinnoittelussaan helmikuussa 2014 ilmoittamiaan tavoittelemiaan korotettuja hintoja. Muutoksenhakijan syyllistymisen kilpailurikkomukseen ei voida katsoa jatkuneen pelkkien oletettujen kilpailua rajoittavien hintavaikutusten perusteella kesään 2014 saakka erityisesti, kun yhtiö on esittänyt näyttöä EPS-eristetoimintansa alhaisesta katetasosta keväällä 2014.

(428) Markkinaoikeuden päätös ei täytä seuraamusmaksun määrän osalta hallintolaissa edellytettyä päätöksen perusteluvelvollisuutta erityisesti käsillä olevassa tilanteessa, jossa markkinaoikeus on korottanut merkittävästi kilpailurikkomuksista aiemmin määrättyjen seuraamusmaksujen tasoa.

(429) Muutoksenhakija on esittänyt taloudellista vastanäyttöä siitä, ettei se ole hyötynyt väitetystä yhteistyöstä, eikä väitetyllä yhteistyöllä ole ollut vahingollisia taloudellisia vaikutuksia. Markkinaoikeus ei ole päätöksessään perustellut sitä, miksi se on päätynyt valituksenalaisessa asiassa antamaan suurempaa painoarvoa suunnitelmallisuudelle ja jättänyt vaikutuksista ja hyödystä esitetyt huomiot merkityksettömiksi. Markkinaoikeuden olisi tullut myös perustella, miksi nyt tarkastelun alaisessa asiassa hyödyn puuttumista ei ole otettu huomioon seuraamusmaksun määrässä.

(430) Seuraamusmaksuja koskevien ratkaisujen tulee noudattaa kohtuullisuuden, yhdenvertaisuuden ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden vaatimuksia. Viraston kilpailupoliittiset ratkaisut eivät voi tehdä tyhjäksi keskeisimpiä hallinnon oikeusperiaatteita. Asiassa ei ole edes väitetty, että tarkasteltavana olevassa väitetyssä kielletyssä kilpailijayhteistyössä olisi kyse sellaisesta aiempiin rikkomuksiin nähden poikkeuksellisen vakavasta kielletystä yhteistyöstä, joka edellyttäisi seuraamusmaksutason korottamista.

(431) Seuraamusmaksua määrättäessä ei tule ottaa huomioon leniency-järjestelmän toimivuutta. Seuraamusmaksun määrää koskevan päätöksenteon pohjana tulee olla yksinomaan kilpailulaissa asetetut oikeudelliset perusteet. Kilpailuviranomaisen hallinnollisesti ylläpitämän leniency-järjestelmän toiminnan mahdollistaminen tai järjestelmän mukaiseen kilpailurikkomuksen ilmiantamiseen kannustaminen eivät ole sellaisia oikeudellisia perusteita, jotka kilpailulain tai sen esitöiden mukaan tulisi ottaa huomioon yritykselle määrättävän seuraamusmaksun määrää korottavina seikkoina. Virastolla ei myöskään ole konkreettista näyttöä väitteelleen, jonka mukaan muutoksenhakijalle asiassa määrättävä alempi seuraamusmaksu tai ylipäätään nykyistä alempi seuraamusmaksujen taso vaarantaisivat leniency-järjestelmän toimivuuden.

(432) Virasto on tuonut leniency-järjestelmän toimivuuden korkean seuraamusmaksun perusteena esiin vasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa. Muutoksenhakijalla tai markkinaoikeudella ei ole ollut mahdollisuutta ottaa tähän viraston perusteeseen kantaa. Virhe on vakava, sillä viraston lausumasta on tulkittavissa, että leniency-järjestelmän toimivuuteen liittyvät seikat ovat olleet merkittävässä asemassa muutoksenhakijan seuraamusmaksun perusteena ja sen tasoa määriteltäessä.

4. Muut kirjelmät

(433)

V MERKINTÄ

(434)

on päätöksellään 20.4.2021 taltionumero H1344/2021 kieltänyt markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanon seuraamusmaksun osalta.

VI KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Inora Oy:n valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Inora Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

VII PERUSTELUT

1. Markkinaoikeuden päätöstä koskeva valitusasia

(435) Markkinaoikeus on päätöksessään katsonut, että UK-Muovi Oy (24.5.2021 alkaen Inora Oy) on rikkonut kilpailulain 5 §:ää ja SEUT 101 artiklan 1 kohtaa harjoittaessaan kiellettyä kilpailijoiden välistä yhteistyötä EPS-eristeiden markkinoilla Suomessa. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan menettelyssä on ollut kysymys kilpailijoiden välisestä tulevia hinnankorotuksia koskevasta sopimuksesta ja/tai yhdenmukaistetusta menettelytavasta. Markkinaoikeus on katsonut rikkomuksen alkaneen vuoden 2012 marraskuussa ja päättyneen vuoden 2014 kesällä. Markkinaoikeus on määrännyt kilpailusäännösten rikkomisesta UK-Muovin maksettavaksi 1 200 000 euron suuruisen seuraamusmaksun.

(436) Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa UK-Muovin valituksen johdosta kysymys siitä, voidaanko esitetyn näytön ja sen kilpailuoikeudellisen arvioinnin perusteella UK-Muovin katsoa syyllistyneen markkinaoikeuden päätöksessään katsomalla tavalla elinkeinonharjoittajien väliseen kiellettyyn kilpailunrajoitukseen. Asiassa on kysymys myös mahdollisesti määrättävän seuraamusmaksun määrästä.

(437) UK-Muovi on valituksessaan esittänyt, että markkinaoikeus on arvioinut näyttöä virheellisesti. Asiassa esitetty näyttö ei osoita UK-Muovin syyllistyneen väitettyyn kiellettyyn kilpailijoiden väliseen yhteistyöhön. Markkinaoikeus on virheellisesti perustanut ratkaisunsa seuraamusmaksusta vapautuksen saaneen Styroplast Oy:n edustajan, yhtiön toimitusjohtajana toimineen D:n lausumiin. Kaikki muut markkinaoikeudessa kuullut henkilöt ovat kiistäneet D:n lausumat kilpailun rajoittamisesta. Mikään asiakirjanäyttö tai taloudellinen näyttö ei yksiselitteisesti tue D:n esittämää. UK-Muovi on osoittanut muun johdonmukaisen selityksen menettelylleen. Markkinaoikeus ei ole ottanut huomioon UK-Muovin esittämää vastanäyttöä.

(438) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 126 §:n nojalla tämän asian käsittelyyn korkeimmassa hallinto-oikeudessa sovelletaan mainitun lain säännöksiä.

(439) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 79 §:n toisen virkkeen mukaan hallintotuomioistuimen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa.

(440) Mainittu säännös vastaa hallintolainkäyttölain 51 §:n 1 momentin toista virkettä, jota markkinaoikeus on soveltanut päätöksessään.

(441) Muilta osin korkein hallinto-oikeus viittaa markkinaoikeuden päätöksessään selostamiin sovellettaviin oikeusohjeisiin (markkinaoikeuden päätöksen 453 — 464 kohta sekä 711 — 713 kohta) ja todistustaakkaa koskevaan oikeuskäytäntöön (markkinaoikeuden päätöksen 714 — 736 kohta).

(442) Styroplast on 13.11.2015 tehnyt hakemuksen seuraamusmaksusta vapautumiseksi (leniency-hakemus). Kilpailu- ja kuluttajavirasto on päätöksellään 4.12.2018 antanut Styroplastille kilpailulain 17 §:n 3 momentin (1078/2016) nojalla seuraamusmaksusta vapautumista koskevan päätöksen. Seuraamusmaksusta vapautumista koskevan hakemuksen tekemisen aikaan Styroplastin toimitusjohtajana toiminutta D:tä on kuultu virastossa ja viraston nimeämänä todistajana markkinaoikeudessa.

(443) Markkinaoikeus on päätöksessään katsonut, että D:n lausunnoille on lähtökohtaisesti annettava korkea näyttöarvo ja että niitä voidaan lähtökohtaisesti pitää todistusarvoltaan merkittävämpinä kuin UK-Muovin ja ThermiSolin johtohenkilöiden ja työntekijöiden lausuntoja. Markkinaoikeus on kuitenkin lausunut, että UK-Muovin ja ThermiSolin riitautettua D:n lausuntojen totuudenmukaisuuden D:n lausuntoja ei voida pitää riittävänä näyttönä UK-Muovin ja ThermiSolin toteuttamasta kilpailusääntöjen rikkomisesta, jos niiden tukena ei ole muita todisteita (markkinaoikeuden päätöksen 748 — 752 kohta). Perusteena arvioinnilleen markkinaoikeus on viitannut erityisen vahvaa näyttöä koskevaan unionin tuomioistuinten oikeuskäytäntöön (markkinaoikeuden päätöksen 737 — 742 kohta).

(444) UK-Muovi on valituksessaan esittänyt, että D:n lausunnot eivät täytä erityisen vahvan näytön kriteereitä ja hänen lausumiensa sisällön totuudenmukaisuudesta on perusteltua esittää epäilyjä.

(445) Asiassa on ratkaistava, onko D:n lausuntojen näyttöarvoa voitu arvioida markkinaoikeuden päätöksen mukaisella tavalla.

(446) Markkinaoikeuden päätöksessä on selostettu unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä kartelliin osalliseksi katsotun yrityksen lausunnon merkityksestä todisteena. Unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännössä määriteltyjen kriteerien mukaan erityisen vahvana näyttönä voidaan pitää lausuntoja, jotka ovat ensinnäkin luotettavia, toiseksi on annettu yrityksen nimissä, kolmanneksi on antanut henkilö, joka on työnsä puolesta velvoitettu toimimaan kyseisen yrityksen intressissä, neljänneksi ovat lausunnon antajan intressien vastaisia, viidenneksi antaa henkilö, joka on havainnut välittömästi lausunnoissa mainitut seikat, ja kuudenneksi on toimitettu kirjallisesti ja annettu tarkoituksellisesti ja tarkan harkinnan jälkeen (tuomio 8.7.2004, JFE Engineering ym. v. komissio, T-67/00, T-68/00, T-71/00 ja T-78/00, EU:T:2004:221, 205 — 210 kohta sekä tuomio 12.7.2011, Mitsubishi Electric v. komissio, T-133/07, EU:T:2011:345, 87 kohta).

(447) Unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään huomauttanut, että unionin oikeudessa vallitseva periaate on vapaan todistusharkinnan periaate, josta seuraa, että ainoa merkityksellinen kriteeri säännönmukaisesti esitettyjen todisteiden todistusvoiman arvioimiseksi on niiden uskottavuus (tuomio 19.12.2013, Siemens ym. v. komissio, C-239/11 P, C-489/11 P ja C-498/11 P, EU:C:2013:866, 128 kohta ja tuomio 26.9.2018, Infineon Technologies v. komissio, C-99/17 P, EU:C:2018:773, 65 kohta).

(448) Mainituissa yhdistetyissä asioissa C-239/11 P, C-489/11 P ja C-498/11 P, Siemens ym. v. komissio, annetussa tuomiossa unionin tuomioistuimen ratkaistavana on ollut valitus unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-133/07, Mitsubishi Electric v. komissio, antamasta tuomiosta, jossa unionin yleinen tuomioistuin on todennut edellä selostetut erityisen vahvan näytön kriteerit ja arvioinut sakosta vapauttamista hakeneen yrityksen esittämien todisteiden uskottavuutta.

(449) Unionin tuomioistuin on todennut mainituissa asioissa antamassaan tuomiossa, että vaikka unionin yleinen tuomioistuin oli tuomiossaan tunnustanut erityisen korkean näyttöarvon lausunnoille, jotka täyttävät edellä mainitut kriteerit, se ei ollut kuitenkaan viitannut kriteereihin arvioidessaan kyseessä ollutta lausuntoa eikä ollut myöskään soveltanut kriteereitä mekaanisella tavalla. Unionin tuomioistuimen mukaan, vaikka oletettaisiin, että osa kyseisistä kuudesta kriteeristä olisi jäänyt täyttymättä, unionin yleinen tuomioistuin on kuitenkin voinut arvioida lausunnolla olevan korkea näyttöarvo katsottuaan lausunnon luotettavuutta koskevan kokonaisvaltaisen ja konkreettisen arvioinnin perusteella lausunnon olevan uskottava todeten kuitenkin samalla, että todiste täytyy vahvistaa muulla näytöllä (tuomio 19.12.2013, Siemens ym. v. komissio, C-239/11 P, C-489/11 P ja C-498/11 P, EU:C:2013:866, 164 ja 167 kohta).

(450) Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yhden kartelliin osalliseksi katsotun yrityksen lausuntoa, jonka totuudenmukaisuuden on riitauttanut useampi muu kartelliin osalliseksi katsottu yritys, ei voida pitää riittävänä näyttönä viimeksi mainittujen yritysten toteuttamasta kilpailusääntöjen rikkomisesta, jos sen tukena ei ole muita todisteita, mutta vaatimukset muista todisteista voivat olla alhaisempia kyseisten lausuntojen luotettavuuden vuoksi (tuomio 19.12.2013, Siemens ym. v. komissio, C‑239/11 P, C‑489/11 P ja C‑498/11 P, EU:C:2013:866, 135 kohta ja tuomio 26.1.2017, komissio v. Keramag Keramische Werke ym., C‑613/13 P, EU:C:2017:49, 28 kohta).

(451) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 79 §:ssä määritellään vapaa todisteiden harkinnan periaate, jonka mukaan hallintotuomioistuimen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa. Markkinaoikeuden soveltamaan hallintolainkäyttölain 51 §:ään on sisältynyt vastaava periaate. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 79 §:n yksityiskohtaisten perustelujen (HE 29/2018 vp) mukaan todisteiden esittämistapaa ei rajattaisi tiettyihin erikseen säänneltyihin todistuskeinoihin, eikä todisteiden todistusvoiman harkintaa säänneltäisi yksityiskohtaisesti. Hallintotuomioistuimen olisi kaikkia oikeudenkäynnissä esiin tulleita seikkoja harkittuaan päätettävä, mitä asiassa on selvitetty tai jäänyt asianmukaisista yrityksistä huolimatta selvittämättä.

(452) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että vapaan todisteiden harkinnan periaatteen nojalla tuomioistuin voi perustaa todisteen uskottavuutta ja merkitystä koskevan arviointinsa kaikkiin asiassa esiin tulleisiin seikkoihin. Harkinta siitä, mikä todistusarvo kullekin todisteelle annetaan, on tehtävä objektiivisesti ja tasapuolisesti. Tuomioistuimen on myös perusteltava näytön arviointia koskeva ratkaisunsa.

(453) Arvioitaessa kilpailuasiassa esitettyä näyttöä tuomioistuimen on harkittava seuraamusmaksusta vapautuksen saaneen yrityksen edustajan lausunnon uskottavuus ja merkitys todisteena suhteessa esitettyyn toisen suuntaiseen näyttöön. Lausunnon todistusarvoa harkittaessa tuomioistuin voi vapaan todisteiden harkinnan periaatteen mukaisesti käyttää apuna myös edellä mainittuja unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännössä määriteltyjä kriteereitä. Arviointia ei kuitenkaan tule tehdä mekaanisella tavalla. Lausunto voidaan katsoa todistusarvoltaan merkittäväksi sen luotettavuuden ja uskottavuuden vuoksi, vaikka jokin edellä mainituista kriteereistä jäisi täyttymättä. Toisaalta edellä mainittujen kriteerien täyttyminen ei todisteiden kokonaisharkinnan vuoksi välttämättä merkitse, että lausuntoa olisi pidettävä todistusarvoltaan merkittävämpänä kuin muuta toisen suuntaista näyttöä.

(454) Markkinaoikeus on päätöksensä 748 kohdassa lausunut, että D on antanut lausunnot virastolle Styroplastin nimissä toimien tuolloin yhtiön toimitusjohtajana ja on näin ollen ollut velvoitettu toimimaan Styroplastin intressissä ja että D:n lausunnot ovat olleet sekä hänen itsensä että Styroplastin intressien vastaisia. Markkinaoikeus on päätöksensä 750 kohdassa lisäksi lausunut, ettei käsiteltävän asian olosuhteista ilmene, että D:llä olisi ollut perusteita esittää vääristeltyjä todisteita.

(455) UK-Muovi on valituksessaan esittänyt, että D:n antamat lausunnot eivät ole olleet täysin hänen intressinsä vastaisia. Muutoksenhakijan mukaan Styroplastilla tai D:llä ei ole ollut todellista riskiä joutua vahingonkorvausvaatimusten kohteeksi, koska asiassa ei ole osoitettu konkreettisia negatiivisia hintavaikutuksia väitetyn kilpailurikkomuksen johdosta. Muutoksenhakijan mukaan D:lla on voinut olla motiivi vahingoittaa Styroplastin kilpailijoita, mikä on saattanut vaikuttaa siihen, mitä D on asiassa lausunut, eikä D ole myöskään antanut lausuntoaan tarkan harkinnan jälkeen.

$3c8

$3c9

(458) UK-Muovi on lisäksi valituksessaan esittänyt, että D:n lausunnot eivät ole luotettavia, koska hänen lausuntojensa sisältö on muuttunut olennaisesti eri kerroilla häntä kuultaessa.

(459) Markkinaoikeus on päätöksensä 781 kohdassa lausunut D:n kertomuksen muuttumisesta marraskuun 2012 tapaamisen ajankohdan ja erään tapaamisessa käydyn keskustelun yksityiskohdan osalta ja katsonut, ettei kertomusten muuttuminen vähennä D:n kertomusten uskottavuutta.

(460) Korkeimman hallinto-oikeuden käytettävissä ovat olleet nauhoitteet markkinaoikeudessa kuultujen henkilöiden kuulemisista. Lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden käytettävissä on ollut UK-Muovin valitukseen liitetty transkripti D:n kuulemisesta markkinaoikeudessa, [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO].

(461) Korkein hallinto-oikeus toteaa D:n kuulemis- ja todistajankertomusten perusteella, että D:n kertoma on pysynyt pääpiirteiltään samanlaisena eri kuulemisissa. Eri vaiheissa annetuissa kertomuksissa on johdonmukaisesti selostettu keskeiset seikat kysymyksessä olevien yritysten edustajien tapaamisesta marraskuussa 2012. Vastaavasti eri kuulemisissa D on johdonmukaisesti selostanut vuoden 2014 helmikuussa käytyjen puhelinkeskustelujen sisältöä. Vaikka D:n muistikuvat edellä mainitun tapaamisen ja edellä mainittujen puhelinkeskustelujen tarkoista ajankohdista, tapaamisen kestosta sekä käytyjen keskustelujen yksityiskohdista ovat joiltakin osin muuttuneet, tämä ei D:n kertomaa kokonaisuutena arvioiden heikennä hänen kertomuksensa luotettavuutta. Markkinaoikeuden arviointia D:n kertoman luotettavuudesta ei ole siten pidettävä virheellisenä.

(462) Markkinaoikeus on päätöksensä 748 ja 803 kohdassa todennut, että Styroplastin D ei ole ollut kuulemassa väitetysti helmikuussa 2014 käytyä UK-Muovin G:n ja ThermiSolin F:n välistä puhelinkeskustelua ja että tältä osin D:n kertomus on perustunut kuulopuheisiin. Markkinaoikeuden päätöksessä lausutun mukaan D:n kertomus hänen ja G:n välisistä keskusteluista on sisältänyt D:n käsityksen siitä, mitä hänen ja G:n välisten puhelinkeskustelujen välissä on tapahtunut. Markkinaoikeus on päätöksensä 805 — 806 kohdassa arvioinut D:n kertomuksen uskottavuutta suhteessa G:n ja F:n kertomaan. Lisäksi markkinaoikeus on päätöksensä 806 — 819 kohdasta ilmenevällä tavalla tarkastellut hinnankorotusilmoituksia ja muuta asiakirjanäyttöä, joiden markkinaoikeus on katsonut tukevan D:n kertomaa.

(463) UK-Muovi on valituksessaan esittänyt vuoden 2014 tapahtumia koskevan näytön perustuvan erityisesti D:n kertomaan kuulopuheeseen. Muutoksenhakijan mukaan asiassa ei ole riittäviä perusteita katsoa välillistä todistelua välitöntä todistelua uskottavammaksi ja todistusarvoltaan merkittävämmäksi näytöksi.

(464) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että D:tä, G:tä ja F:ää on kuultu markkinaoikeudessa vuoden 2014 tapahtumista. G ja F ovat kertoneet heidän välisestään puhelinkeskustelusta markkinaoikeuden päätöksen 602 — 604 kohdasta ilmenevällä ja D:n kertomasta poikkeavalla tavalla. Kun G:tä ja F:ää on kuultu markkinaoikeudessa, markkinaoikeus on voinut arvioida D:n, G:n ja F:n kertomuksia ja niiden uskottavuutta suhteessa toisiinsa, eikä kyse ole siitä, että päätös olisi perustunut sellaisten henkilöiden kertomusten arviointiin, joita ei ole kuultu oikeudenkäynnissä.

(465) D on helmikuun 2014 puhelinkeskusteluja koskevassa lausunnossaan kertonut hänen ja G:n välisistä puhelinkeskusteluista [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Vaikka D ei ole osallistunut G:n ja F:n väliseen puhelinkeskusteluun, [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] ja niiden perusteella D:lle muodostuneeseen käsitykseen G:n ja F:n välisestä yhteydenpidosta ja sen sisällöstä.

(466) Erisuuntaisten kertomusten uskottavuutta harkittaessa on otettava huomioon, että UK-Muovin G:n ja ThermiSolin F:n edustamat yhtiöt ovat olleet huomattavien seuraamusmaksuesitysten kohteena heidän antaessaan kertomuksiaan. Lisäksi näyttöä koskevan ratkaisun arvioinnissa voidaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa antaa merkitystä sille, että ThermiSol, jonka edustajan kertomuksen uskottavuudesta on kysymys, on peruuttanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen tekemänsä valituksen, eikä ole siten vaatinut markkinaoikeuden päätöksen muuttamista. Myös nämä seikat voidaan ottaa huomioon arvioitaessa ThermiSolin F:n kertomuksen uskottavuutta F:n kiistettyä markkinaoikeudessa D:n kertoman.

(467) Markkinaoikeuden vuoden 2014 tapahtumista tekemä arviointi ei ole kokonaisuudessaan perustunut asiassa saatuun suulliseen todisteluun, vaan myös kirjalliseen selvitykseen. Markkinaoikeus on päätöksessään punninnut sitä, miltä osin ja millä perustein esitetty muu selvitys tukee D:n kertomusta. Markkinaoikeuden arvio on perustunut kokonaisarvioon vuoden 2014 tapahtumista saadusta näytöstä. Kun otetaan huomioon edellä todetut seikat ja markkinaoikeuden päätöksen perustelut, asiassa ei ole todettavissa markkinaoikeuden toimineen virheellisesti, kun se on katsonut päätöksestään ilmenevillä perusteilla D:n kertomuksen olleen G:n ja F:n kertomaa uskottavampi.

(468) Edellä lausutun perusteella ja markkinaoikeuden päätöksen perustelut huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoo kuten markkinaoikeus, että UK-Muovin H, ThermiSolin E ja Styroplastin D ovat tavanneet marraskuussa 2012, jolloin on sovittu hintojen korottamisesta [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO] ja että alkuvuodelle 2013 ajoittuneista hinnankorotuksista on ilmoitettu asiakkaille suoraan tehdyillä sekä UK-Muovin ja ThermiSolin verkkosivuilla marras — joulukuun vaihteessa julkaistuilla hinnankorotusilmoituksilla.

(469) Korkein hallinto-oikeus katsoo markkinaoikeuden päätöksessä esitetyillä perusteluilla myös näytetyksi, että UK-Muovi ja ThermiSol ovat vuoden 2013 alussa tarkkailleet sovittujen hinnankorotusten toteutumista.

(470) Kun otetaan huomioon edellä lausuttu ja markkinaoikeuden päätöksen perustelut, korkein hallinto-oikeus katsoo kuten markkinaoikeus, että Styroplastin D ja UK-Muovin G sekä G ja ThermiSolin F ovat helmikuun lopulla 2014 keskustelleet puhelimessa. Näissä keskusteluissa on sovittu maaliskuussa 2014 tehtävistä viiden prosentin hinnankorotuksista ja siitä, että [SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO]. Styroplast ja UK-Muovi ovat peräkkäisinä päivinä helmikuun lopussa julkaisseet verkkosivuillaan 10. ja 15.3.2014 voimaan tulevia viiden prosentin hinnankorotuksia koskevat ilmoitukset, joita on myös lähetetty asiakkaille suoraan. Myös keväällä 2014 yhtiöt ovat seuranneet toistensa verkkosivuja ja muuta toimintaa.

(471) UK-Muovi on esittänyt, että asiassa ei ole osoitettu yhtiöiden yhteistä päämäärää kilpailun rajoittamiseksi eikä sitä, että UK-Muovi olisi myötävaikuttanut tällaisen päämäärän toteuttamiseen. Lisäksi UK-Muovi on esittänyt, että markkinaoikeus on arvioinut virheellisesti väitetyn UK-Muovin menettelyn kilpailuoikeudellisen luonteen. Yhtiöiden menettelyjä ei voida pitää erityisen vakavana, kilpailulle ja asiakkaille vahingollisena paljaana hintakartellina.

(472) Kun otetaan huomioon markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja päätöksessä sovelletut oikeusohjeet, korkein hallinto-oikeus katsoo, kuten markkinaoikeus, kuvatun näytön kokonaisuutena osoittavan, että nyt kysymyksessä oleva menettely täyttää kilpailusäännösten vastaisen sopimuksen ja/tai yhdenmukaistetun menettelytavan tunnusmerkistön. Asiassa ei ole markkinaoikeuden esittämillä perusteilla tarpeen määritellä, miltä osin kysymys on sopimuksesta ja miltä osin yhdenmukaistetusta menettelytavasta. Lisäksi korkein hallinto-oikeus katsoo, kuten markkinaoikeus, että yhtiöiden menettelyssä on ollut kysymys kilpailun rajoittamiseen tähtäävästä hintayhteistyöstä, joka ilmentää jo itsessään riittävää vahingollisuutta kilpailulle.

(473) UK-Muovin mukaan asiassa ei ole osoitettu oikeudellisesti riittävällä tavalla UK-Muovin ja muiden yhtiöiden eri toimenpiteiden kuuluneen kokonaissuunnitelmaan, jonka yhteisenä tavoitteena olisi ollut kilpailun vääristäminen. Yhtiön ja sen kilpailijoiden edustajien välisissä kanssakäymisissä marraskuussa 2012 ja helmikuussa 2014 mukana ovat olleet eri henkilöt ja näiden tapahtumien välillä on kulunut aikaa reilusti yli vuosi. UK-Muovin mukaan se ei ole ollut osallisena tammikuun 2013 tapaamisessa eikä edes ollut tietoinen kyseisestä tapaamisesta. Jos UK-Muovin menettelyyn katsottaisiin sisältyneen kiellettyä kilpailun rajoittamista, kyse on ollut yksittäisestä erillisestä tapahtumasta tai kahdesta erillisestä tapahtumasta, eikä asiassa ole myöskään osoitettu, että sovituksi väitetyt hinnat olisivat olleet voimassa kesään 2014 saakka.

(474) Markkinaoikeus on päätöksessään (939 kohta) katsonut, että UK-Muovin, ThermiSolin ja Styroplastin välinen yhteydenpito on muodostanut kokonaissuunnitelman, jolla on pyritty yhteiseen tavoitteeseen, yhtiöt ovat tarkoituksellisesti myötävaikuttaneet tähän suunnitelmaan ja yhtiöt ovat tienneet muiden osallistujien kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä toiminnasta.

(475) Markkinaoikeus on perustellut ratkaisuaan tältä osin (930 — 938 kohta) sillä, että yhtiöiden menettelyn päämäärä on ollut sama sekä loppuvuonna 2012 että alkuvuonna 2014, yhtiöiden menettelyssä kyseessä olevat tuotteet ovat olleet samoja ja yhteydenpitoon osallistuneet yritykset ovat olleet samat. Markkinaoikeus on todennut, että kaikki yritysten puolesta toimineet luonnolliset henkilöt ovat olleet niiden johtohenkilöitä eikä sillä, että UK-Muovin osalta marraskuun 2012 tapaamiseen on osallistunut hallituksen puheenjohtaja eikä toimitusjohtaja, joka on käynyt helmikuun 2014 puhelinkeskustelut, ole asian arvioinnissa merkitystä. Tammikuun 2013 tapaaminen on liittynyt hinnankorotusten seurantaan eikä niistä sopimiseen. Markkinaoikeus on katsonut myös, että yhtiöiden menettelyn täytäntöönpanotavat ovat olleet samoja ja maantieteellinen soveltamisala on koko ajan pysynyt samana.

(476) Markkinaoikeuden päätöksessään lausuman mukaan (940 — 942 kohta) väitteillä, joiden mukaan yksittäisten tapahtumien välillä on ollut liian pitkä aika tai yhtiöt eivät ole osallistuneet kaikkiin rikkomuksen muodostaneisiin tapahtumiin, ei ole merkitystä sen arvioinnissa, onko kysymyksessä ollut yksi yhtenäinen rikkomus, kun edellä on näytetty sen kaikkien edellytysten täyttyneen. Markkinaoikeus on katsonut rikkomuksen alkaneen marraskuussa 2012 ja päättyneen kesällä 2014, jolloin kevään 2014 hinnankorotusten vaikutus hintoihin on lakannut (944 — 956 kohta).

(477) Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan siitä, ettei ole esitetty todisteita sopimuksen olemassaolosta tiettyjen ajanjaksojen aikana tai ainakaan siitä, että yritys olisi pannut sen täytäntöön tietyllä ajanjaksolla, on muistutettava, ettei tällaisen näytön puuttuminen tietyiltä ajanjaksoilta ole esteenä sille, että kilpailusääntöjen rikkomisen katsotaan kestäneen kyseisiä ajanjaksoja pidemmän kokonaisajanjakson, kun tällainen toteamus perustuu objektiivisiin ja yhtäpitäviin indisioihin. Usean vuoden ajalle ulottuvassa rikkomisessa se, että kartelli ilmenee eri ajanjaksoina, joiden välillä voi olla pidempiä tai lyhyempiä aikoja, ei vaikuta tämän kartellin olemassaoloon, kunhan eri toimilla, jotka ovat osa tätä rikkomista, on yksi ainoa tavoite ja ne toteutetaan yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun rikkomisen yhteydessä (tuomio 18.3.2021, Pometon v. komissio, C-440/19 P, EU:C:2021:214, 112 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

(478) Oikeuskäytännöstä seuraa myös, että lainvastaisen aloitteen hiljainen hyväksyminen ilman julkista irtisanoutumista sen sisällöstä tai sen ilmoittamista hallintoviranomaisille rohkaisee muita jatkamaan kilpailusääntöjen rikkomista ja vaarantaa sen paljastumisen. Tämä kumppanuus merkitsee passiivista osallistumista kilpailusääntöjen rikkomiseen ja saattaa johtaa siihen, että kyseinen yritys joutuu siitä vastuuseen (tuomio 18.3.2021, Pometon v. komissio, C-440/19 P, EU:C:2021:214, 113 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

(479) Tästä oikeuskäytännöstä seuraa, että komissio voi katsoa, että kilpailusääntöjen rikkominen tai yrityksen osallistuminen rikkomiseen ei ole keskeytynyt, vaikka sillä ei ole näyttöä rikkomisesta tiettyjen ajanjaksojen osalta, kun tähän rikkomiseen kuuluvilla eri toimilla on yksi ainoa tavoite ja ne voidaan toteuttaa yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun rikkomisen yhteydessä ja kun asianomainen yritys ei ole esittänyt indisioita tai todisteita, jotka päin vastoin osoittavat, ettei rikkomista tai sen osallistumista siihen jatkettu näiden ajanjaksojen aikana (tuomio 18.3.2021, Pometon v. komissio, C-440/19 P, EU:C:2021:214, 114 kohta).

(480) Asiassa esitetyn näytön perusteella UK-Muovin hallituksen puheenjohtaja H on sopinut kilpailijoiden kanssa marraskuussa 2012 järjestetyssä tapaamisessa hinnankorotuksista, jotka ovat ajoittuneet alkuvuodelle 2013. UK-Muovin ei ole osoitettu julkisesti irtisanoutuneen marraskuun 2012 tapaamisessa sovitusta hintojen korottamisesta, vaan UK-Muovi on pannut hinnankorotukset täytäntöön ilmoittamalla niistä yhtiön verkkosivuilla ja myös suoraan asiakkaille. Samoin on näytetty, että UK-Muovin toimitusjohtaja G on helmikuussa 2014 käydyissä puhelinkeskusteluissa sopinut hinnankorotuksista. Tuolloin sovitut hinnankorotukset ovat ajoittuneet alkuvuodelle 2014. Hinnankorotukset on siten sovittu peräkkäisille vuosille 2013 ja 2014, ja ne on ajoitettu EPS-eristeiden kysyntäsesongin alkuun eristeiden kysynnän kasvaessa voimakkaasti rakennushankkeiden alkaessa keväällä.

$3cf

(482) Edellä lausutun perusteella ja kun muutoin otetaan huomioon markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja siinä sovelletut oikeusohjeet, korkein hallinto-oikeus katsoo, kuten markkinaoikeus, että UK-Muovi Oy on osallistunut yhteen yhtenäiseen rikkomukseen, joka on alkanut marraskuussa 2012 ja päättynyt kesällä 2014.

(483) UK-Muovi on esittänyt, että sille määrätyn seuraamusmaksun määrä on kohtuuton. Seuraamusmaksun tulisi olla merkittävästi markkinaoikeuden määräämää alempi.

(484) UK-Muovin mukaan seuraamusmaksua määrätessään markkinaoikeus ei ole riittävästi ottanut huomioon seuraamusmaksun määrän kohtuullisuutta suhteessa aiempaan oikeuskäytäntöön, väitetyn menettelyn laatuun ja vaikutuksiin, UK-Muovin osallisuuteen ja väitetyn menettelyn moitittavuuteen, väitetyn menettelyn varsin lyhyeen kestoon ja UK-Muovin liikevaihtoon. UK-Muovi on esittänyt näyttöä EPS-eristeliiketoimintojensa heikosta kannattavuudesta. Seuraamusmaksun määrässä ei ole myöskään otettu huomioon markkinaolosuhteita eikä kilpailun kovuutta yhtiöiden välillä kyseisenä ajanjaksona. Kysymys ei ole ollut kansantaloudellisesti arvioiden erityisen merkittävästä toiminnasta, kun otetaan huomioon tuotteiden luonne ja EPS-eristeiden osuus talonrakentamisen kokonaiskustannuksista.

(485) Määrältään poikkeuksellisen korkean seuraamusmaksun määräämistä ei voida pitää kilpailun turvaamisen kannalta välttämättömänä. Yleis- ja erityisestävät syyt eivät ole peruste määrätä kyseistä poikkeuksellisen korkeaa seuraamusmaksua yhtiölle. UK-Muoville määrätty seuraamusmaksu on suhteeton verrattuna ThermiSolille määrättyyn seuraamusmaksuun.

(486) UK-Muovin mukaan markkinaoikeuden päätöksen mukainen lopputulos loukkaa yhdenvertaisuus-, kohtuullisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Markkinaoikeuden päätös ei täytä lainsäädännössä edellytettyä päätöksen perusteluvelvollisuutta erityisesti, kun markkinaoikeus on määrännyt aikaisemman oikeuskäytännön mukaista tasoa korkeamman seuraamusmaksun.

(487) Korkein hallinto-oikeus viittaa markkinaoikeuden päätöksessään selostamiin sovellettaviin oikeusohjeisiin ja oikeuskäytäntöön (markkinaoikeuden päätöksen 965 — 975 kohta).

(488) Kilpailulain 13 §:n perusteella seuraamusmaksun määrääminen perustuu kokonaisarviointiin, jossa on otettava huomioon rikkomuksen laatu ja laajuus, moitittavuuden aste sekä rikkomuksen kestoaika. Seuraamusmaksun määrää koskeva harkinta on siten tehtävä kysymyksessä olevaa kilpailurikkomusta ja siihen osallistuneen elinkeinonharjoittajan toiminnan moitittavuutta koskevan arvioinnin perusteella. Kilpailulain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 88/2010 vp) 13 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa lausutun mukaan moitittavuuden astetta voivat kuvastaa muun muassa elinkeinonharjoittajan osallisuuden luonne rikkomuksessa, rikkomuksen vahingollisuus yhteiskunnalle ja rikkomuksella saavutettu hyöty.

(489) Mainitussa hallituksen esityksessä lausutun mukaan seuraamusmaksulla tulee olla riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus. Seuraamusmaksun tulee olla sellainen, että kilpailurikkomukseen osallistuminen ei ole siihen osallistuville elinkeinonharjoittajille kannattavaa.

(490) Seuraamusmaksu on siten luonteeltaan rangaistusluonteinen hallinnollinen sanktio, jonka tarkoituksena on yhtäältä pyrkiä ennaltaehkäisemään lainvastainen toiminta ja toisaalta estämään säännösten vastaisen toiminnan toistuminen tai jatkaminen.

(491) Seuraamusmaksun määräämistä ja sen määrää koskevaan ratkaisukäytäntöön liittyy ennustettavuuden ja yhdenvertaisen kohtelun vaatimus. Seuraamusmaksun tasoa koskeva oikeuskäytäntö voi kuitenkin myös kehittyä ajan kuluessa ratkaistavien asioiden laadun ja erityis- ja yleisestävyyteen liittyvien näkökohtien huomioon ottamisen myötä. Kun seuraamusmaksun tulee olla oikeassa suhteessa kilpailunvastaisen menettelyn laatuun ja sen moitittavuuteen nähden, seuraamusmaksun määräämisessä on ennen kaikkea kysymys tapauskohtaisten seikkojen perusteella tehtävästä kokonaisharkinnasta.

(492) Edellä mainitussa hallituksen esityksessä lausutun mukaan seuraamusmaksun enimmäismäärää koskevan säännöksen tavoitteena on varmistaa, että seuraamusmaksu ei ole kohtuuton suhteessa elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan kokoon ja maksukykyyn.

(493) Kun otetaan huomioon markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja sen soveltamat oikeusohjeet, korkein hallinto-oikeus katsoo kuten markkinaoikeus, että kysymys on ollut laadultaan erityisen vakavasta kilpailurikkomuksesta, joka on ollut laajuudeltaan merkittävä, ja ettei rikkomus ole ollut erityisen pitkäkestoinen.

(494) UK-Muovi on esittänyt, että seuraamusmaksun määrää alentavana tekijänä tulee ottaa huomioon se, että yhtiö ei ole ollut aloitteellinen kilpailunrajoituksen aikaansaamiseksi ja että yhtiön ei ole väitetty tai osoitettu osallistuneen vuoden 2013 tapahtumiin tai olleen niistä edes tietoinen.

(495) Kilpailu- ja kuluttajaviraston seuraamusmaksuesityksen mukaan UK-Muovi on toiminut aktiivisesti hinnankorotussopimusten aikaansaamiseksi. Markkinaoikeus on päätöksessään (1001 kohta) UK-Muovin osallisuuden luonnetta ja sen menettelyn moitittavuuden astetta arvioidessaan lausunut, että UK-Muovin H on kutsunut marraskuun 2012 tapaamisen koolle, mahdollisesti E:n pyynnöstä. UK-Muovin G on puolestaan helmikuussa 2014 soittanut D:ltä saamansa puhelun jälkeen ThermiSolin F:lle, minkä jälkeen hän on vielä välittänyt F:ltä saamansa viestin D:lle.

(496) Korkein hallinto-oikeus katsoo markkinaoikeuden lausumin tavoin asiassa esitetyn selvityksen osoittavan UK-Muovin aktiivisuutta kilpailurikkomukseen liittyvässä yhteydenpidossa. UK-Muovin korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämän perusteella asiassa ei ole käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella UK-Muovin menettelyä olisi arvioitava toisin.

(497) Edellä lausutun mukaisesti UK-Muovin on katsottu osallistuneen erityisen vakavaan ja laajuudeltaan merkittävään kilpailunrajoitukseen. Yhtiö on osallistunut sekä marraskuun 2012 tapaamiseen että helmikuun 2014 puhelinkeskusteluihin, joissa on sovittu hinnankorotuksista. Yhtiö on myös hinnankorotuksista kilpailijoiden kanssa sovittuaan ilmoittanut hintojensa korottamisesta. Vaikka yhtiö ei ole osallistunut vuoden 2013 tapaamiseen Tampereella, tälle seikalle ei ole annettava erityistä painoarvoa yhtiön menettelyn moitittavuutta arvioitaessa, sillä kyseinen tapaaminen ei ole ollut oleellinen hinnoista sopimisen kannalta.

(498) Edellä lausutun perusteella asiassa ei ole perusteita katsoa UK-Muovin esittämän mukaisesti, että markkinaoikeus olisi arvioinut virheellisesti UK-Muovin osallisuuden luonnetta ja sen menettelyn moitittavuutta.

(499) UK-Muovin mukaan markkinaoikeus on virheellisesti katsonut, että seuraamusmaksun määrän arvioinnissa merkitystä ei ole näytön puuttumisella väitetyn rikkomuksen vahingollisista vaikutuksista. UK-Muovi on esittänyt, että sen katteet ovat olleet poikkeuksellisen alhaiset koko väitetyn kartelliajanjakson eikä hinnankorotuksia ole saatu vietyä hintoihin yhtiöiden välisen kilpailun vuoksi. UK-Muovin mukaan seuraamusmaksun määrässä tulisi ottaa huomioon se, ettei väitetystä rikkomuksesta ole ollut hyötyä UK-Muoville. UK-Muovin mukaan markkinaoikeuden päätös on virheellinen myös siltä osin, kun UK-Muovin seuraamusmaksun määrää on perusteltu UK-Muovin vaikutusmahdollisuuksilla alan toiseksi suurimpana yrityksenä.

$3d8

(501) Kilpailulain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 88/2010 vp) 13 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa lausutun perusteella kartellista aiheutuneen vahingon määrän tai toisaalta kartellista siihen osallistuneille aiheutuneen taloudellisen hyödyn selvittäminen ei ole edellytyksenä seuraamusmaksun määräämiselle, mutta mainitut seikat voivat vaikuttaa määrättävän seuraamusmaksun suuruuteen.

(502) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että esillä olevassa asiassa kysymys on suunnitelmallisesta ja laadultaan vakavasta kilpailurikkomuksesta, eikä ratkaisevana perusteena seuraamusmaksun määrää arvioitaessa voida pitää sitä, mikä on ollut kilpailurikkomuksen konkreettinen vaikutus markkinoihin tai onko kilpailurikkomuksesta saatu hyötyä.

(503) Asiassa esitetyn näytön perusteella UK-Muovin on katsottu yhdessä kilpailijoidensa kanssa sopineen hinnankorotuksista. UK-Muovi on pannut hinnankorotukset täytäntöön korotuksista ilmoittamalla eikä UK-Muovin katetasostaan esittämän selvityksen voida katsoa osoittavan, ettei kielletyllä hintayhteistyöllä olisi ollut vaikutusta yhteistyön kohteena olevien tuotteiden hintatasoon.

(504) Näissä olosuhteissa kielletyllä kilpailunrajoituksella on katsottava olleen konkreettisia vahingollisia vaikutuksia markkinoihin ja UK-Muovin voidaan katsoa hyötyneen kielletystä kilpailunrajoituksesta. Asiassa ei ole ollut tarpeen enempää selvittää kilpailurikkomuksesta aiheutunutta vahinkoa tai UK-Muoville rikkomuksesta koitunutta hyötyä. Seuraamusmaksun määrää arvioitaessa on markkinaoikeuden päätöksen mukaisesti voitu ottaa myös huomioon UK-Muovin asemasta alan toiseksi suurimpana valmistajana seurannut mahdollisuus vaikuttaa markkinoiden toimintaan.

(505) Edellä lausutuilla perusteilla ja markkinaoikeuden päätöksen perustelut huomioon ottaen markkinaoikeuden seuraamusmaksun määrän harkintaa ei voida pitää UK-Muovin esittämällä tavalla lainvastaisena rikkomuksen vaikutusten ja siitä koituneen hyödyn osalta.

(506) Kilpailu- ja kuluttajavirasto on lausunnossaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle esittänyt, että yleis- ja erityisestävyyden näkökulmasta myös leniency-järjestelmän toimivuus on otettava huomioon UK-Muoville määrätyn seuraamusmaksun määrää arvioitaessa.

(507) Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ole esityksessään markkinaoikeudelle tuonut esiin leniency-järjestämän toimivuutta perusteena seuraamusmaksun määrää koskevalle esitykselleen eikä markkinaoikeuden arvioinnissa ole otettu huomioon kyseistä seikkaa. Kysymys mainitun seikan huomioon ottamisesta ei näin ollen tule myöskään korkeimmassa hallinto-oikeudessa arvioitavaksi.

(508) UK-Muovin esittämän mukaan asiassa ei ole perusteita sille, että markkinaoikeus on alentanut ThermiSolin seuraamusmaksua Kilpailu- ja kuluttajaviraston esittämästä suhteessa enemmän kuin Kilpailu- ja kuluttajaviraston UK-Muoville esittämää seuraamusmaksua. UK-Muovi on tuonut esiin, että markkinaoikeuden UK-Muoville määräämä seuraamusmaksu on 7,8 prosenttia yhtiön kokonaisliikevaihdosta, kun ThermiSolille määrätty seuraamusmaksu on 7,3 prosenttia sen kokonaisliikevaihdosta. UK-Muovin mukaan sille määrätty seuraamusmaksu on suhteeton verrattuna ThermiSolille määrättyyn seuraamusmaksuun.

(509) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on UK-Muovin valituksen johdosta arvioitavana, onko yhtiölle määrätty seuraamusmaksu lainmukainen ottaen huomioon yhtiön menettelyn moitittavuus. UK-Muovin valituksen johdosta ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi UK-Muovin menettelyä tulisi arvioida toisin kuin markkinaoikeus on päätöksessään tehnyt. Kun otetaan lisäksi huomioon, etteivät yhtiöiden kokonaisliikevaihtoon suhteutetut seuraamusmaksut olennaisesti poikkea toisistaan, asiassa ei ole perusteita pitää markkinaoikeuden päätöstä lainvastaisena UK-Muovin esittämällä perusteella.

(510) UK-Muovi on lisäksi esittänyt, että markkinaoikeuden määräämä seuraamusmaksu on määrältään poikkeuksellisen korkea ja kohtuuton verrattuna aikaisemman oikeuskäytännön mukaiseen seuraamusmaksujen tasoon. UK-Muovin mukaan markkinaoikeuden päätös on ilmeisessä ristiriidassa vakiintuneen oikeuskäytännön kanssa.

(511) Edellä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä esitetyn mukaisesti seuraamusmaksu kilpailulain rikkomisesta määrätään tapauskohtaisen kokonaisarvioinnin perusteella. Seuraamusmaksujen tasoa koskeva tulkintakäytäntö voi myös kehittyä ajan kuluessa. UK-Muoville hinnankorotuksia koskevasta kilpailijoiden kielletystä yhteistyöstä määrätyn seuraamusmaksun ei voida kuitenkaan katsoa määrältään olennaisesti poikkeavan seuraamusmaksuista, jotka on aiemmin määrätty luonteeltaan vakavina pidetyistä kilpailunrajoituksista. Edellä sanottuun nähden markkinaoikeuden päätös ei ole lainvastainen myöskään tällä UK-Muovin esittämällä perusteella.

(512) Markkinaoikeuden päätöksen perusteluista ilmenee markkinaoikeuden soveltaman hallintolainkäyttölain 53 §:n mukaisesti seikat ja selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet markkinaoikeuden seuraamusmaksun määrää koskevaan ratkaisuun, sekä se, millä oikeudellisella perusteella markkinaoikeus on ratkaisuunsa päätynyt. Markkinaoikeus on perustelut päätöksensä hallintolainkäyttölain 53 §:n edellyttämällä tavalla.

(513) UK-Muovi on vielä esittänyt, että markkinaoikeuden määräämä seuraamusmaksu on kohtuuton suhteessa UK-Muovin kokoon ja sen nykyiseen heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen. UK-Muovin mukaan sen EPS-eristeiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi viime vuosina, mikä on otettava huomioon seuraamusmaksun määrää arvioitaessa. UK-Muovi on katsonut, että lopputulos on sille kohtuuton ja vaarantaisi sen elinkelpoisuuden.

(514) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että yrityksen epäedullisen tai tappiollisen taloudellisen tilanteen toteaminen ei yksinään riitä perusteeksi seuraamusmaksun määrän alentamiselle. UK-Muovi ei ole myöskään esittänyt selvitystä, josta olisi todettavissa seuraamusmaksun vaarantavan sen elinkelpoisuuden. Yhtiön taloudellisesta tilanteen ilmoitetusta heikentymisestä ei aiheudu perustetta alentaa yhtiölle määrättävän seuraamusmaksun määrää.

(515) Edellä lausutun perusteella markkinaoikeuden UK-Muoville määräämä seuraamusmaksu ei ole lainvastainen. Asiassa ei ole perusteita seuraamusmaksun poistamiselle tai sen määrän alentamiselle.

(516) Edellä esitetyillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja markkinaoikeuden soveltamat oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(517) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

(518) Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, UK-Muovi Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Anne Nenonen, Joni Heliskoski, Tero Leskinen ja Toni Kaarresalo. Asian esittelijä Jukka Koivusalo.

UK-Muovi Oy

Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Markkinaoikeus

6.1.1 Todistustaakasta

6.1.2 Leniency-hakemukseen liittyvän näytön arvioinnista

6.2.1 Aluksi

6.2.2 Leniency-hakijan lausuntojen uskottavuudesta

6.2.3.1 Yleistä

6.2.3.2 Asiakkaiden neuvotteluvoimasta, markkinoiden läpinäkyvyydestä ja toimialajärjestötoiminnasta

6.2.3.3 Kilpailun kovuudesta

6.2.4 Väitetty hinnankorotuksista sopiminen vuodenvaihteessa 2012 — 2013

6.2.4.1 Aluksi

6.2.4.2 Tapaaminen marraskuussa 2012

6.2.4.3 Väitetty hinnankorotusten täytäntöönpano

6.2.5 Väitetty hinnankorotuksista sopiminen vuonna 2014

6.2.6 Johtopäätökset asiassa esitetystä näytöstä

7.2.1 Asianosaisten väitteet

7.2.2 Sovellettavat oikeusohjeet

7.2.3 Arviointi

7.3.1 Asianosaisten väitteet

7.3.2 Sovellettavat oikeusohjeet

7.3.3 Arviointi

7.4.1 Asianosaisten väitteet

7.4.2 Sovellettavat oikeusohjeet

7.4.2.1 Yhtä yhtenäistä rikkomusta koskevaa oikeuskäytäntöä

7.4.2.2 Rikkomuksen kestoa koskevaa oikeuskäytäntöä

7.4.3 Arviointi

8.4.1 Rikkomuksen laatu ja laajuus

8.4.1.1 Rikkomuksen laatu

8.4.1.2 Rikkomuksen laajuus

8.4.2 Moitittavuuden aste

8.4.2.1 Yleistä

8.4.2.3 UK-Muovi

8.4.3 Rikkomuksen kesto

8.4.4 Muut seuraamusmaksun määrään vaikuttavat seikat

8.4.5 Seuraamusmaksun määrä

8.4.5.2 UK-Muovi

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Pertti Virtanen, Nina Korjus ja Riikka Innanen sekä asiantuntijajäsen Anne Leppälä-Nilsson.

Näytön arviointi

Vuotta 2012 koskeva näyttö

Vuotta 2014 koskeva näyttö

Menettelyn luonne

Rikkomuksen yhtäjaksoisuus

Rikkomuksen kesto

Väitetyn kilpailurikkomuksen vakavuuden aste

Kilpailunrajoituksen luonteesta

Seuraamusmaksun määrän arviointi

Inora Oy

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on antanut lisäkirjelmän, joka on lähetetty tiedoksi Inora Oy:lle.

Korkein hallinto-oikeus

1.1 Asiassa ratkaistavat kysymykset

1.2 Näyttö ja sen arviointi

1.2.1 UK-Muovin kanta

1.2.2 Sovellettavat oikeusohjeet ja huomioon otettava oikeuskäytäntö

1.2.3 Seuraamusmaksusta vapautuksen saaneen yhtiön edustajan lausuntojen näyttöarvo

1.2.3.1 Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1.2.3.2 Arvioinnin lähtökohdat

1.2.3.3 D:n kertomuksen luotettavuus

1.2.3.4 D:n kertomus vuoden 2014 yhteydenpidosta

1.2.4 Johtopäätös esitetystä näytöstä

1.3 Kilpailuoikeudellinen arviointi

1.3.1 Sopimus ja/tai yhdenmukaistettu menettelytapa sekä kilpailurikkomuksen luonne

1.3.2 Yksi yhtenäinen rikkomus ja rikkomuksen kesto

1.4 Seuraamusmaksun määrä

1.4.1 UK-Muovin kanta

1.4.2 Sovellettavat oikeusohjeet

1.4.3 Arvioinnin lähtökohdat

1.4.4 Rikkomuksen laatu, laajuus ja kestoaika

1.4.5 Rikkomuksen moitittavuus

1.4.5.1 UK-Muovin osallisuuden luonne ja sen menettelyn moitittavuus

1.4.5.2 Rikkomuksen vaikutukset ja sillä saavutettu hyöty

1.4.6 Kilpailu- ja kuluttajaviraston korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämä seuraamusmaksun määrää koskeva peruste

1.4.7 UK-Muovin esittämät muut seuraamusmaksun arviointia koskevat perusteet

1.5 Lopputulos