KHO:2024:127 — Toimeentulotuki

A var en i Finland varaktigt bosatt unionsmedborgare som ansökte om utkomststöd. A hade skaffat ett nationellt pass i sitt hemland och ansökte om grundläggande utkomststöd för den omedelbara anskaffningsutgiften för passet. Folkpensionsanstalten avslog ansökan huvudsakligen på den grunden att utgiften hade uppstått utomlands.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att utgifter som uppstått på grund av utlandsresor eller vistelse utomlands inte i princip beaktas i samband med beviljande av utkomststöd. En unionsmedborgares inresa och vistelse i landet förutsätter ändå att hen har ett identitetsbevis eller pass som är i kraft. Ett pass eller annat identitetsbevis är i praktiken också nödvändigt för att styrka identiteten i olika sammanhang i Finland.

Lagen om utkomststöd 7 b § 2 mom. 3 punkten och 27 §

Utlänningslagen 155 § 1 mom.

Se och jmfr. HFD 2007:23

Ärendet har avgjorts av justitieråden Anne E. Niemi, Petri Helander, Tuomas Kuokkanen, Monica Gullans och Emil Waris. Föredragande Camilla Servo.

Toimeentulotukea hakenut A oli Suomessa vakinaisesti oleskeleva unionin kansalainen. Hän oli hankkinut kansallisen passin käydessään kotimaassaan ja hakenut perustoimeentulotukea sen välittömään hankintamenoon. Kansaneläkelaitos hylkäsi hakemuksen keskeisesti sillä perusteella, että meno oli syntynyt ulkomailla.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että ulkomaille matkustamisesta tai ulkomailla oleskelusta syntyneitä menoja ei lähtökohtaisesti oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Unionin kansalaisen maahantulon ja oleskelun edellytyksenä kuitenkin on, että hänellä on voimassa oleva henkilötodistus tai passi. Passi tai muu henkilötodistus on käytännössä välttämätön myös henkilöllisyyden todistamiseen erilaisissa asiointitilanteissa Suomessa.

Passin välitöntä hankintamenoa oli näin ollen pidettävä Suomessa oleskelusta johtuvana menona, eikä kysymys siten ollut ulkomaille matkustamisesta tai siellä syntyneestä menosta siinäkään tapauksessa, että passi oli tosiasiallisesti hankittu ulkomailla.

Laki toimeentulotuesta 7 b § 2 momentti 3 kohta ja 27 §

Ks. ja vrt. KHO 2007:23

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 14.11.2023 nro 6562/2023

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian siltä osin kuin asiassa on kysymys ulkomaisen passin hankintamenon huomioon ottamisesta muuna perusmenona toimeentulotukea myönnettäessä. Tältä osin hallinto-oikeuden päätös ja Kansaneläkelaitoksen päätökset kumotaan ja asia palautetaan Kansaneläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian tausta

(1)

ei ole päätöksillään 21.11.2022, 29.11.2022 ja 12.1.2023 hyväksynyt muutoksenhakijan hakemuksia kuorma-auton vuokraan ja ajokokeeseen, auton vuokraan eikä passin hankkimiseen liittyvien kustannusten huomioon ottamisesta perustoimeentulotuessa huomioon otettavina menoina.

(2)

on päätöksellään 10.3.2023 hylännyt oikaisuvaatimukset Kansaneläkelaitoksen päätöksistä.

Kansaneläkelaitoksen oikaisuvaatimuskeskus on perustellut päätöstään passin hankkimiseen liittyvän kustannuksen osalta muun ohella seuraavasti:

(3) Välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankkimisesta aiheutuvat välttämättömät menot voidaan huomioida perustoimeentulotuessa tarpeellisen suuruisina. Perustoimeentulotuessa ei kuitenkaan huomioida menona ulkomailla tai siellä oleskelusta syntyviä välittömiä tai välillisiä kuluja. Jos henkilötodistus, oleskeluasiakirja tai matkustusasiakirja hankitaan ulkomailta tai sen hankkimiseksi on matkustettava ulkomaille, hankintaan liittyviä kuluja ei huomioida perustoimeentulotuessa muina perusmenoina, koska menon katsotaan syntyvän ulkomailla tai sinne matkustamisesta. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi ulkomaisen passin tai ulkomaisen henkilötodistuksen hankintaan liittyvät kulut. Muutoksenhakija on 28.12.2022 hankkinut Liettuasta Liettuan passin. Hän on hankkinut matkustusasiakirjan ulkomailta, minkä vuoksi hankintaan liittyviä kuluja ei huomioida perustoimeentulotuessa muina perusmenoina.

(4)

on päätöksellään hylännyt muutoksenhakijan valituksen oikaisuvaatimuskeskuksen päätöksestä. Hallinto-oikeus on perusteluissaan todennut, että perustoimeentulotuessa ei huomioida menona ulkomailla tai siellä oleskelusta syntyviä välittömiä tai välillisiä kuluja. Asiassa ei myöskään ole ilmennyt, ettei muutoksenhakijaa olisi kohdeltu yhdenvertaisesti suhteessa muihin perustoimeentulotukea hakeviin.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(5)

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

(6) Vaatimuksensa tueksi muutoksenhakija on esittänyt, että perustoimeentulotuessa huomioon otettavien passikulujen korvaamista koskeva käytäntö syrjii Suomessa asuvia ulkomaalaisia Euroopan unionin kansalaisia.

(7)

on antanut lausunnon. Jos matkustusasiakirja hankitaan ulkomailta tai sen hankkimiseksi on matkustettava ulkomaille, hankintaan liittyviä kuluja ei oteta huomioon perustoimeentulotuessa muina perusmenoina, koska menon katsotaan syntyvän ulkomailla tai sinne matkustamisesta. Menot voidaan ottaa huomioon toimeentulotuen muina perusmenoina muiden yleisten edellytysten täyttyessä, jos ulkomaalaisen passi on mahdollista hankkia Suomessa sijaitsevasta konsulaatista tai lähetystöstä. Näin myös muilla kuin Suomen kansalaisilla on mahdollisuus saada tarpeelliseen kansalliseen passiin perustoimeentulotukea. Muutoksenhakija ei ole osoittanut, etteikö hänellä olisi ollut mahdollisuutta hankkia passia muuten kuin matkustamalla ulkomaille.

(8)

on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Matkustusasiakirjan hankintameno

(9) Muutoksenhakija on Suomessa vakinaisesti oleskeleva Liettuan kansalainen. Hän on hankkinut Liettuan passin käydessään kotimaassaan. Muutoksenhakija on hakenut perustoimeentulotukea passin välittömään hankintamenoon, joka hänen esittämänsä kuitin mukaan on ollut 43 euroa.

(11) Toimeentulotuesta annetun lain (toimeentulotukilaki) 7 b §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan ja matkustusasiakirjan hankintamenot. Säännöksessä ei ole suljettu ulkopuolelle ulkomaisen matkustusasiakirjan hankintamenoja. Saadun selvityksen mukaan Kansaneläkelaitoksen ratkaisukäytännössä onkin katsottu, että ulkomaan passin hankintameno voidaan ottaa huomioon muuna perusmenona, jos passi on mahdollista hankkia Suomessa sijaitsevasta konsulaatista tai lähetystöstä. Jos matkustusasiakirja hankitaan ulkomailta, hankintaan liittyviä kuluja ei ratkaisukäytännössä ole otettu huomioon perustoimeentulotuessa muina perusmenoina, koska menon katsotaan syntyvän ulkomailla tai sinne matkustamisesta.

(12) Kansaneläkelaitoksen ratkaisukäytäntö perustuu toimeentulotukilain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 217/1997 vp) järjestämisvastuuta koskeneen pykälän perusteluihin, joiden mukaan pykälästä ilmenee se lähtökohta, että huomioon otettavien menojen on täytynyt syntyä jossain Suomen kunnassa. Säännöksellä ei perustelujen mukaan ole tarkoitettu laajentaa kuntien järjestämisvastuuta siten, että kunnille syntyisi velvollisuus myöntää toimeentulotukea muusta kuin oman kuntansa alueella oleskelusta johtuviin menoihin.

(13) Toimeentulotukilain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 127/2022 vp, s. 61 — 62) lain henkilöllistä soveltamisalaa koskevissa 27 §:n säännöskohtaisissa perusteluissa viitataan edellä mainittuihin perusteluihin ja todetaan, että tästä on johdettu myös se johtopäätös, että ulkomailla syntyneitä kustannuksia ei ole otettu lähtökohtaisesti toimeentulotukea myönnettäessä huomioon. Hallituksen esityksessä todetaan edelleen, että asiasta on myös oikeuskäytäntöä ja tämä tulkinta on edelleen ajankohtainen.

(14) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ulkomaille matkustamisesta tai ulkomailla oleskelusta syntyneitä menoja ei lähtökohtaisesti oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä (ks. myös KHO 2007:23). Ulkomaalaislain 155 §:n 1 momentin mukaan unionin kansalaisen maahantulon ja oleskelun edellytyksenä kuitenkin on, että hänellä on voimassa oleva henkilötodistus tai passi. Passi tai muu henkilötodistus on käytännössä välttämätön myös henkilöllisyyden todistamiseen erilaisissa asiointitilanteissa Suomessa. Passin välitöntä hankintamenoa on näin ollen pidettävä Suomessa oleskelusta johtuvana menona, eikä kysymys siten ole ulkomaille matkustamisesta tai siellä syntyneestä menosta siinäkään tapauksessa, että passi on tosiasiallisesti hankittu ulkomailla.

(15) Kansaneläkelaitos ei ole mainitsemallaan perusteella voinut hylätä muutoksenhakijan hakemusta passin hankintahinnan huomioon ottamisesta toimeentulotukilaissa tarkoitettuna muuna perusmenona.

(16) Edellä mainitun perusteella hallinto-oikeuden ja Kansaneläkelaitoksen päätökset on kumottava ja asia palautettava Kansaneläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi.

Valituslupahakemuksen hylkääminen muilta osin

(17) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n 1 momentin mukaan valituslupa on myönnettävä, jos:

1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;

3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

(18) Sen perusteella, mitä muutoksenhakija on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei muilta kuin matkustusasiakirjan hankintamenon osalta ole valitusluvan myöntämisen perustetta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Petri Helander, Tuomas Kuokkanen, Monica Gullans ja Emil Waris. Asian esittelijä Camilla Servo.

Kansaneläkelaitos

Kansaneläkelaitoksen oikaisuvaatimuskeskus

Hallinto-oikeus

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Maria Majanen ja Anna Smallenburg, joka on myös esitellyt asian.

Muutoksenhakija