KHO:2024:44 — Sametingsval

Sametingets valnämnd hade inte upptagit ändringssökanden i sametingets vallängd för år 2023, trots att högsta förvaltningsdomstolen i sitt tidigare lagakraftvunna beslut om upptagande i vallängden hade ansett att hen uppfyller kriterierna enligt definitionsbestämmelsen i 3 § 3 punkten i sametingslagen. Sametingets organ ansåg att högsta förvaltningsdomstolens beslut inte binder dem på grund av de ändringar som skett i rättsläget, särskilt vissa avgöranden av internationella undersökningsorgan.

Enligt högsta förvaltningsdomstolen ska man som en stark utgångspunkt anse att dess som behörig domstol meddelade lagakraftvunna beslut, enligt vilket en person uppfyller definitionsbestämmelsen i den ikraftvarande lagen, binder sametingets organ när de fattar beslut gällande vallängden.

Gällande rättsläget hänvisade högsta förvaltningsdomstolen till att definitionsbestämmelsen inte har ändrats. De internationella undersökningsorganens avgöranden har till sina centrala delar redan beaktats i de beslut av högsta förvaltningsdomstolen med vilka sametingets styrelses ansökningar om återbrytande har avslagits. Det har inte skett en sådan förändring i rättsläget som leder till att högsta förvaltningsdomstolens beslut gällande ändringssökanden inte längre skulle vara rättsligt bindande för sametingets organ. Högsta förvaltningsdomstolen bestämde att ändringssökanden ska tas upp i vallängden för år 2023.

Omröstning (5 — 2)

Sametingslagen 3 §, 21 § och 23 §

Finlands grundlag 3 § 3 mom. och 99 § 1 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Anne E. Niemi, Outi Suviranta, Janne Aer, Petri Helander, Monica Gullans, Juha Lavapuro och Robert Utter. Föredragande Elina Ranz.

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta ei ollut ottanut muutoksenhakijaa saamelaiskäräjien vuoden 2023 vaaliluetteloon, vaikka korkein hallinto-oikeus oli aikaisemmassa vaaliluetteloon ottamista koskevassa lainvoimaisessa päätöksessään katsonut, että hän täyttää saamelaiskäräjälain 3 §:n määritelmäsäännöksen mukaiset edellytykset. Saamelaiskäräjien toimielimet katsoivat, ettei korkeimman hallinto-oikeuden päätös sitonut niitä ottaen huomioon oikeustilassa tapahtuneet muutokset, erityisesti kansainvälisten valvontaelinten tietyt ratkaisut.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan vahvana lähtökohtana oli pidettävä sitä, että sen toimivaltaisena tuomioistuimena antama lainvoimainen ratkaisu, jonka mukaan henkilö täyttää voimassa olevan lain määritelmäsäännöksen mukaiset edellytykset, sitoo saamelaiskäräjien toimielimiä vaaliluetteloa koskevia päätöksiä tehtäessä.

Oikeustilan osalta korkein hallinto-oikeus viittasi siihen, ettei määritelmäsäännöstä ollut muutettu. Kansainvälisten valvontaelinten ratkaisut oli keskeisiltä osiltaan otettu huomioon jo korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa, joilla saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksia oli hylätty. Oikeustilassa ei ollut tapahtunut sellaista muutosta, jonka johdosta korkeimman hallinto-oikeuden muutoksenhakijaa koskeva päätös ei olisi enää oikeudellisesti sitonut saamelaiskäräjien toimielimiä. Muutoksenhakija määrättiin otettavaksi saamelaiskäräjien vuoden 2023 vaaliluetteloon.

Äänestys (5 — 2)

Laki saamelaiskäräjistä 3, 21 ja 23 §

Suomen perustuslaki 3 § 3 momentti ja 99 § 1 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Saamelaiskäräjien hallitus 2.8.2023 Sh 5.33 §

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu vaaliluetteloon merkitsemistä koskevassa asiassa

Korkein hallinto-oikeus hylkää oikeusneuvos Juha Lavapuron esteellisyyttä koskevan väitteen.

Korkein hallinto-oikeus kumoaa saamelaiskäräjien hallituksen päätöksen, jolla on hylätty muutoksenhakijan vaatimus tulla otetuksi saamelaiskäräjien vuoden 2023 vaaliluetteloon ja määrää, että hänet on otettava mainittuun vaaliluetteloon.

Saamelaiskäräjien hallitus velvoitetaan korvaamaan muutoksenhakijan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa kohtuulliseksi arvioidulla 150 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määrätään korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Merkitään

(1) Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan toisella päätöksellä (KHO 2024:46) kumonnut saamelaiskäräjien vaalilautakunnan 4.10.2023 tekemän päätöksen saamelaiskäräjien vuoden 2023 vaalien tuloksen vahvistamisesta ja saamelaiskäräjien hallituksen oikaisuvaatimuksiin antamat päätökset. Saamelaiskäräjien vuoden 2023 vaalit on määrätty uusittavaksi.

Vaaliluetteloon merkitsemistä koskevan asian käsittely saamelaiskäräjien vaalilautakunnassa

(2)

vahvisti saamelaiskäräjien vaalien vaaliluettelon 28.2.2023. Vaaliluetteloon ei sisällytetty niitä henkilöitä, jotka olivat vaalilautakunnan näkemyksen mukaan vastoin Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeuskomitean ja YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean ratkaisuja määrätty merkittäviksi vaaliluetteloihin korkeimman hallinto-oikeuden vuosina 2011 — 2021 antamilla päätöksillä.

(3)

on oikaisuvaatimuksessaan vaalilautakunnalle esittänyt, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois vaaliluettelosta.

(4)

on 26.5.2023 tekemällään päätöksellä hylännyt muutoksenhakijan oikaisuvaatimuksen.

(5)

on saattanut oikaisuvaatimuksen saamelaiskäräjien hallituksen ratkaistavaksi.

Saamelaiskäräjien hallituksen ratkaisu

(6)

on 2.8.2023 tekemällään päätöksellä hylännyt muutoksenhakijan oikaisuvaatimuksen. Hallitus on viitannut korkeimman hallinto-oikeuden muutoksenhakijan osalta aikaisemmin tekemän päätöksen perusteluihin, Suomea koskeviin YK:n ihmisoikeuskomitean vuonna 2019 julkaisemiin ratkaisuihin, sen määräaikaisraporttiin vuodelta 2021 sekä YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean (CERD) vuonna 2022 julkaisemaan ratkaisuun. Lisäksi hallitus on perustellut päätöstään seuraavasti:

(7) Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on perustanut päätöksensä voimassa olevaan kansainväliseen oikeuteen, joka on osa Suomen oikeusjärjestystä. Koska lainsäätäjä ei ole saattanut loppuun saamelaiskäräjälakiuudistusta eikä korjannut kansainvälisen oikeuden loukkausta, loukkaus jatkuu ja kumuloituu.

(8) Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan on tullut vuoden 2023 vaaliluetteloa laatiessaan ottaa huomioon oikeustilassa vuoden 2019 vaaliluettelon laadinnan jälkeen tapahtuneet merkittävät muutokset. Tämän takia se ei ole voinut enää sisällyttää vaaliluetteloon kaikkia sellaisia henkilöitä, joiden vaaliluetteloon merkitsemisen perusteena ovat korkeimman hallinto-oikeuden antamat ja myöhemmin muuttuneen oikeustilan piiriin asettuvat ratkaisut. Vaalilautakunta on voinut arvioida korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen oikeusvoiman ottaen huomioon oikeustilassa tapahtuneet muutokset ja korjata virheelliseksi todetun asiaintilan. Vaalilautakunta on voinut laatia vuoden 2023 vaaliluettelon uudelleen sen päätöksessä tarkoitetulla tavalla.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(9)

on valituksessaan vaatinut, että saamelaiskäräjien hallituksen päätös kumotaan ja hänet merkitään saamelaiskäräjien vuoden 2023 vaaliluetteloon äänioikeutetuksi. Hän on myös vaatinut, että saamelaiskäräjät velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa laillisine viivästyskorkoineen.

(10) Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

(11) Korkein hallinto-oikeus on lainvoimaisella päätöksellään todennut, että muutoksenhakija on tullut merkitä äänioikeutettuna saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

(12) Muutoksenhakija on lisäksi vaatinut, ettei korkeimman hallinto-oikeuden jäsen Juha Lavapuro osallistu asian käsittelyyn niiden yhteyksien vuoksi, joita tällä on professori Martin Scheininiin henkilökohtaisesti ja ammatillisesti.

(13)

on antanut lausunnon, jossa se on vaatinut valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä.

(14)

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Esteellisyysväite

(15) Asiassa on esitetyn esteellisyysväitteen johdosta ratkaistavana, onko korkeimman hallinto-oikeuden oikeusneuvos Lavapuro esteellinen käsittelemään saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon merkitsemistä koskevaa asiaa. Esteellisyysväite ei kohdistu nimenomaisesti muutoksenhakijan asiaan vaan yleisesti kaikkiin saamelaiskäräjävaaliasioihin.

(16) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että asiaryhmä ”saamelaiskäräjävaalit” on korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestyksen (1206/2016) 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla määrätty käsiteltäväksi kolmannella jaostolla. Saman säännöksen perusteella jaostolla on ollut nimettynä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä, mukaan lukien oikeusneuvos Lavapuro. Asia on periaatteellisesti merkittävänä määrätty käsiteltäväksi koko jaoston istunnossa.

$127

Saamelaiskäräjien hallituksen oikaisuvaatimukseen antaman päätöksen arviointi

Kysymyksenasettelu ja ratkaisun lähtökohdat

(18) Vaaliluetteloon merkitseminen saamelaiskäräjien vaaleissa kytkeytyy siihen, pidetäänkö henkilöä saamelaiskäräjistä annetun lain (jäljempänä

) 3 §:n määritelmäsäännöksessä tarkoitettuna saamelaisena. Lain 23 §:stä ilmenee, että vaaliluetteloon merkitään vaaleissa äänioikeutetut, ja lain 21 §:stä ilmenee, että vain laissa tarkoitetut saamelaiset voivat olla äänioikeutettuja.

(19) Asiassa on ratkaistavana, ovatko saamelaiskäräjien vaalilautakunta ja hallitus voineet jättää muutoksenhakijan ottamatta vuoden 2023 vaalien vaaliluetteloon siitä huolimatta, että korkein hallinto-oikeus on aikaisemmassa vaaliluetteloon ottamista koskevassa lainvoimaisessa päätöksessä katsonut, että hän täyttää saamelaiskäräjälain 3 §:n määritelmäsäännöksen mukaiset edellytykset.

(20) Arvioitavana on, sitooko korkeimman hallinto-oikeuden aikaisempi päätös saamelaiskäräjien vaalilautakuntaa ja hallitusta. Erityisesti on arvioitavana, mikä merkitys tässä on annettava Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten valvontaelinten ratkaisuille.

Kansainvälisten valvontaelinten ratkaisuja

(21)

$12a

(22)

on 13.6.2022 julkistetussa ratkaisussaan Anna Nuorgamin ja muiden valitukseen (CERD/C/106/D/59/2016) koskien korkeimman hallinto-oikeuden 30.9.2015 ja 13.1.2016 antamia päätöksiä katsonut korkeimman hallinto-oikeuden loukanneen kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen 5 artiklan c alakohdassa turvattua valittajien oikeutta saamelaisten alkuperäiskansan jäseninä määrätä yhdessä saamelaiskäräjien kokoonpanosta ja osallistua julkisten asioiden hoitoon. Komitea on katsonut, että korkeimman hallinto-oikeuden päätökset saattoivat keinotekoisesti muuttaa saamelaiskäräjien äänestäjäkuntaa ja siten vaikuttaa saamelaiskäräjien kykyyn edustaa tosiasiallisesti saamelaisia ja heidän etuaan. Komitea on suositellut, että sopimusvaltio tarjoaa valittajille tehokkaan oikeuskeinon käynnistämällä kiireellisesti neuvottelut saamelaiskäräjälain 3 §:n tarkistamiseksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöä

$12c

$12d

(25) Vuosikirjaratkaisussa KHO 2019:123 korkein hallinto-oikeus vahvisti, että saamelaiskäräjälain 3 §:n edellytys siitä, että vaaliluetteloon hakeutuvan henkilön vanhempi on merkitty äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vaaleissa, täyttyy myös sellaisissa tilanteissa, joissa korkein hallinto-oikeus on määrännyt henkilön vanhemman merkittäväksi vaaliluetteloon eikä ole myöhemmin purkanut päätöstään.

$12e

Oikeudellinen arviointi

(27) Korkein hallinto-oikeus on aikaisemmassa vaaliluetteloon ottamista koskevassa päätöksessään katsonut, että muutoksenhakija täyttää saamelaiskäräjälain 3 §:n määritelmäsäännöksen mukaiset edellytykset. Lainvoimaista päätöstä ei ole ylimääräisen muutoksenhaun johdosta purettu (purkuhakemuksiin annettujen päätösten perusteluista ks. KHO 2019:90).

(28) Korkein hallinto-oikeus toteaa ensiksi, että ne henkilöön tai hänen taustaansa liittyvät objektiiviset seikat, joiden perusteella arvioidaan voimassa olevan saamelaiskäräjälain määritelmäsäännöksen mukaisia edellytyksiä, eivät ole ajan kuluessa muuttuvia. Tähän nähden päätöstä, jolla säännöksen mukaisten edellytysten on katsottu täyttyvän, ei voida pitää vain kyseistä vaalikautta koskevana.

(29) Korkeimman hallinto-oikeuden edellä selostetun oikeuskäytännön mukaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut äänioikeutetuista ja siitä, että henkilö tai hänen vanhempansa täyttää määritelmäsäännöksen edellytykset, sitovat saamelaiskäräjien vaalilautakuntaa ja hallitusta. Sitovuus ulottuu myös myöhempiin vaaleihin. Päätösten sitovuutta on perusteltu muun ohella viittaamalla perustuslain 3 §:n 3 momenttiin ja 99 §:n 1 momenttiin, joiden perusteella korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa.

(30) Edellä lausutun perusteella vahvana lähtökohtana on pidettävä sitä, että korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaisena tuomioistuimena antamat ratkaisut siitä, että henkilö täyttää saamelaiskäräjälain 3 §:n määritelmäsäännöksen mukaiset edellytykset, sitovat saamelaiskäräjien vaalilautakuntaa ja saamelaiskäräjien hallitusta vaaliluetteloa koskevia päätöksiä tehtäessä.

(31) Saamelaiskäräjälain äänioikeutta ja sen perusteena olevaa lain 3 §:n mukaista saamelaismääritelmää koskeviin säännöksiin ei ole tehty muutoksia sen jälkeen, kun korkein hallinto-oikeus on lainvoimaisessa päätöksessään todennut, että muutoksenhakijaa on pidettävä lain 3 §:ssä tarkoitettuna saamelaisena.

(32) Asiassa on kuitenkin seuraavaksi arvioitava, onko oikeustilassa tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden takia korkeimman hallinto-oikeuden aiemmilla lainvoimaisilla päätöksillä ei enää olisi saamelaiskäräjien toimielimiä sitovaa vaikutusta. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta ja hallitus viittaavat tältä osin erityisesti edellä selostettuihin kansainvälisten valvontaelinten ratkaisuihin. Saamelaiskäräjien hallitus on valituksenalaisessa päätöksessään myös todennut, että oikeustilassa olisi vuoden 2019 vaaliluettelon laadinnan jälkeen tapahtunut merkittäviä muutoksia.

(33) Tässä yhteydessä korkein hallinto-oikeus toteaa, että valtioneuvosto on 14.12.2023 antanut eduskunnalle hallituksen esityksen (HE 100/2023 vp), joka sisältää lakiehdotuksen saamelaiskäräjälain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muun ohella saamelaiskäräjälain 3 §:n muuttamista. Esityksen tavoitteena on sen perustelujen mukaan korjata nykytilanne lain 3 §:n osalta, koska YK:n ihmisoikeuskomitea on todennut Suomen loukkaavan KP-sopimuksen velvoitteita. Tämän todetaan muun ohella edellyttävän, että niin sanottua saamelaisen määritelmäsäännöstä tarkistetaan ja vaaliluettelo kootaan alusta lain 3 §:n uusien kriteerien pohjalta (HE 100/2023 vp, s. 48).

(34) Kansainvälisten toimielinten ratkaisuista YK:n ihmisoikeuskomitean vuoden 2019 näkökantoja on selostettu edellä kohdassa 21. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 2019:90 tiivistetysti todennut, että näiden näkökohtien voidaan katsoa ilmentävän kansainvälisoikeudellisen tulkintakäytännön nykytilaa alkuperäiskansojen ja niihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista erityisesti siltä osin kuin kysymys on siitä, millainen painoarvo ryhmään kuulumisen arvioinnissa on annettava yhtäältä yksilön itseidentifikaatiolle sekä toisaalta alkuperäiskansan itsemääräämisoikeudelle ja ryhmähyväksynnälle. YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean ratkaisua 13.6.2022 on selostettu edellä kohdassa 22.

$12f

(36) Edellytykset ottaa kysymys siitä, onko muutoksenhakijaa pidettävä saamelaiskäräjälain 3 §:ssä tarkoitettuna saamelaisena, uudelleen käsiteltäväksi YK:n ihmisoikeuskomitean kannanottojen ja korkeimman hallinto-oikeuden niiden jälkeen vuonna 2021 antamissaan ratkaisuissa täsmentämän laintulkinnan perusteella on näin ollen edellä todetulla tavalla arvioitu ja ratkaistu kansallisen lainsäädännön mahdollistamassa ylimääräisen muutoksenhaun mukaisessa järjestyksessä.

(37) Kohdassa 22 viitattu rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean ratkaisu on julkistettu vasta sen jälkeen, kun korkein hallinto-oikeus on antanut viimeisimmän ratkaisunsa saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksiin. Kun otetaan huomioon kyseisen komitearatkaisun sisällöllinen samankaltaisuus mainittujen purkuhakemusten käsittelyssä huomioitujen ihmisoikeuskomitean kannanottojen kanssa, oikeustilan ei voida pelkästään rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean ratkaisun julkistamisen myötä katsoa muuttuneen siten, että muutoksenhakijan kohdalla saamelaiskäräjien hallitus olisi voinut tehdä häntä koskevasta lainvoimaisesta ratkaisusta poikkeavan päätöksen.

(38) Korkein hallinto-oikeus toteaa lopuksi, että ihmisoikeustoimielinten kannanotot eivät ole tämän ratkaisun antamiseen mennessä johtaneet lainsäädäntömuutokseen. Vaaliluettelo on laadittava voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

(39) Edellä selostettuun nähden korkein hallinto-oikeus arvioi, että oikeustilassa ei ole tapahtunut sellaista muutosta, jonka johdosta korkeimman hallinto-oikeuden muutoksenhakijaa koskeva päätös ei olisi enää oikeudellisesti sitonut saamelaiskäräjien toimielimiä.

Johtopäätös

(40) Edellä lausutuista syistä saamelaiskäräjien hallitus ei ole voinut hylätä muutoksenhakijan vaaliluetteloon merkitsemistä koskevaa oikaisuvaatimusta. Muutoksenhakija on merkittävä vuoden 2023 vaaliluetteloon.

Oikeudenkäyntikulut

(41) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

(42) Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

(43) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 2 momentin mukaan korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

(44) Asiaan on liittynyt oikeudellista epäselvyyttä. Kun otetaan kuitenkin huomioon saamelaiskäräjien hallituksen menettely ja asiassa annettu ratkaisu, olisi kohtuutonta, jos muutoksenhakija joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Tämän vuoksi saamelaiskäräjien hallitus on oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n nojalla velvoitettava korvaamaan muutoksenhakijan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä kohtuulliseksi arvioidulla

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Outi Suviranta, Janne Aer, Petri Helander, Monica Gullans, Juha Lavapuro ja Robert Utter. Asian esittelijä Elina Ranz.

Äänestyslausunto

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Juha Lavapuron äänestyslausunto, johon oikeusneuvos Janne Aer yhtyi:

”Katson, että saamelaiskäräjien vaalilautakunta ja hallitus ovat voineet tarkastella äänioikeuksien määräytymistä saamelaiskäräjien vaalissa uudelleen niissä tapauksissa, joissa äänioikeuden perusteena on ollut korkeimman hallinto-oikeuden aiemmissa päätöksissä sovellettu kokonaisharkinta. Kun enemmistöllä on tästä toinen kanta, minulla ei ole edellytyksiä ottaa enemmälti kantaa siihen, ovatko saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja saamelaiskäräjien hallituksen päätökset muutoksenhakijan saamelaisuudesta ja siihen perustuvasta äänioikeudesta lainmukaisia.

Erimielisyyteni koskee saamelaiskäräjien hallituksen oikaisuvaatimukseen antaman päätöksen arviointia. Yhdyn kysymyksenasettelua koskevissa kohdissa 18-20 esitettyyn. Muilta osin totean seuraavan.

Oikeudellisen arvion lähtökohdat

$130

YK:n ihmisoikeuskomitea on 3.5.2021 antamissaan Suomen seitsemättä määräaikaisraporttia koskevissa loppupäätelmissä (CCPR/C/FIN/7) ilmaissut huolensa siitä, ettei yllä mainittuja komitean hyväksymiä ratkaisuja saamelaisten itsemääräämisoikeudesta ole pantu täytäntöön. Ihmisoikeuskomitea on katsonut, että korkeimman hallinto-oikeuden 5.7.2019 tekemät päätökset, joilla 97 henkilöä palautettiin saamelaiskäräjien vaaliluetteloon vaalilautakunnan poistettua heidät siitä, näyttävät olevan ristiriidassa komitean ratkaisujen kanssa. Ihmisoikeuskomitea on todennut, että Suomen olisi viipymättä noudatettava kaikkia saamelaisten alkuperäiskansaa koskevia komitean ratkaisuja asianmukaisten ja tehokkaiden järjestelmien avulla taatakseen oikeudenloukkausten uhrien oikeuden tehokkaaseen oikeuskeinoon yleissopimuksen 2 artiklan 3 kappaleen mukaisesti.

YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea (rotusyrjintäkomitea) on 13.6.2022 julkistetussa ratkaisussaan Anna Nuorgamin ja muiden valitukseen (CERD/C/106/D/59/2016) koskien korkeimman hallinto-oikeuden 30.9.2015 ja 13.1.2016 antamia päätöksiä katsonut korkeimman hallinto-oikeuden loukanneen kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen 5 artiklan c alakohdassa turvattua valittajien oikeutta saamelaisten alkuperäiskansan jäseninä määrätä yhdessä saamelaiskäräjien kokoonpanosta ja osallistua julkisten asioiden hoitoon. Komitea on katsonut, että korkeimman hallinto-oikeuden päätökset saattoivat keinotekoisesti muuttaa saamelaiskäräjien äänestäjäkuntaa ja siten vaikuttaa saamelaiskäräjien kykyyn edustaa tosiasiallisesti saamelaisia ja heidän etuaan. Komitea on suositellut, että sopimusvaltio tarjoaa valittajille tehokkaan oikeuskeinon käynnistämällä kiireellisesti neuvottelut saamelaiskäräjälain 3 §:n tarkistamiseksi.

Ihmisoikeuskomitean ja rotusyrjintäkomitean kannanottojen vuoksi saamelaiskäräjälakia on vuonna 2022 esitetty muutettavaksi siten, että vaaliluettelo laadittaisiin uudelleen alusta (HE 274/2022 vp). Hallituksen esitys raukesi ja vuoden 2023 saamelaiskäräjävaalit on toimitettu samojen sääntöjen mukaan kuin aikaisemmat vaalit. Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä keskeisin osin aiempaa rauennutta esitystä vastaava uusi hallituksen esitys (HE 100/2023 vp).

Ihmisoikeuskomitean vuoden 2019 näkökannoissa sekä rotusyrjintäkomitean vuoden 2022 ratkaisussa mainittu korkeimman hallinto-oikeuden tulkinta saamelaiskäräjälain 3 §:n saamelaismääritelmästä ja siihen liittyvästä kokonaisharkinnasta koskee päätöksiä, jotka korkein hallinto-oikeus teki vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien vaaliluettelon osalta. Vuosikirjaratkaisu KHO 2015:147 perustuu kyseiselle tulkinnalle.

Korkein hallinto-oikeus ei ole enää vuoden 2019 ihmisoikeuskomitean näkökantojen jälkeen soveltanut saamelaiskäräjälain 3 §:n tulkinnassa kokonaisharkintaa. Vuoden 2019 saamelaiskäräjien vaaliluetteloa koskevissa asioissa korkein hallinto-oikeus katsoi, että itseidentifikaation ohella jonkin saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:ssä säädetyn objektiivisen kriteerin tulee täyttyä, jotta henkilön voitaisiin katsoa olevan saamelaiskäräjälain 3 §:ssä tarkoitettu saamelainen. Korkeimman hallinto-oikeuden muuttunut tulkinta ilmenee vuosikirjapäätöksistä KHO 2021:45, KHO 2021:46 ja KHO 2021:48. Näillä päätöksillä ei kuitenkaan ole ratkaistu sellaisten henkilöiden asemaa vaaliluettelossa, jotka on aiemmin määrätty merkittäväksi vaaliluetteloon korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.

Viimeksi mainittu kysymyksenasettelu oli esillä vuosikirjaratkaisussa KHO 2021:47. Siinä korkein hallinto-oikeus katsoi, että sen aikaisempi päätös huomioon ottaen saamelaiskäräjien hallituksen ei olisi tullut päätöksessään arvioida muutoksenhakijan saamelaisuutta ja oikeutta tulla merkityksi vaaliluetteloon toisin kuin korkeimman hallinto-oikeuden aikaisemmassa päätöksessä oli tehty. Korkein hallinto-oikeus kumosi saamelaiskäräjien hallituksen päätöksen. Samalla se määräsi, että muutoksenhakijan oikeusturvan varmistamiseksi muutoksenhakija oli merkittävä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon saamelaiskäräjistä annetun lain 23 §:n 1 momentin mukaisesti seuraavan kerran toimitettavissa saamelaiskäräjävaaleissa.

Kysymys kokonaisharkintaan perustuvien ratkaisujen merkityksestä on ollut korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä myös purkuasioissa, joissa saamelaiskäräjien hallitus on hakenut niiden korkeimman hallinto-oikeuden päätösten purkamista, joilla vaaliluetteloon on lisätty henkilöitä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksillä ja joissa lisäystä on perusteltu kokonaisharkinnalla saamelaiskäräjälain 3 §:n soveltamisessa. Vuonna 2019 tehdyissä purkuhakemuksissa vedottiin ihmisoikeuskomitean ratkaisuihin.

$131

Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2019 muuttuneeseen tulkintaan saamelaiskäräjälain 3 §:stä vedottiin vuonna 2021 tehdyissä purkuhakemuksissa, mutta yksinomaan oikeuskäytännön muutoksen vuoksi ei katsottu olevan syytä purkaa vanhoja päätöksiä.

Kun saamelaiskäräjälakia ei ole muutettu ja kun aikaisempia vaaleja koskevia päätöksiä ei ole voitu purkaa, niin ei ole ollut mitään oikeudellista keinoa poistaa aikaisempien vaalien vaaliluettelosta sellaisia henkilöitä, joiden äänioikeus perustuu sellaiseen saamelaiskäräjälain 3 §:n tulkintaan, jonka on todettu olevan ristiriidassa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa.

Enemmistö kuitenkin katsoo, että korkeimman hallinto-oikeuden aiemmat päätökset henkilön oikeudesta tulla saamelaismääritelmän täyttävänä äänioikeutettuna merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon sitovat edellä todetusta huolimatta saamelaiskäräjien vaalilautakuntaa ja saamelaiskäräjien hallitusta myös myöhemmissä vaaleissa.

$132

Oikeustilan muutos verrattuna korkeimman hallinto-oikeuden kokonaisharkintaan perustuvien aiempien päätösten oikeustilaan on olennainen, koska aiempi oikeustila on osoittautunut Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden vastaiseksi. Hallinto-oikeudellisten päätösten oikeusvoimavaikutus tai perustuslain 99 §:n 1 momentin säännös korkeimman hallinto-oikeuden asemasta ylimpänä tuomioistuimena eivät edellytä oikeusvoimavaikutuksen antamista sellaisille korkeimman hallinto-oikeuden päätöksille, joiden on yksiselitteisesti katsottu johtavan Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden loukkauksiin ja tällaisten loukkausten jatkumiseen.

$133

Oikeudellinen arvio ja johtopäätökset

Muutoksenhakija on alun perin merkitty saamelaiskäräjien vuoden 2015 vaaliluetteloon korkeimman hallinto-oikeuden 30.9.2015 antaman päätöksen taltionumero 2631 perusteella. Korkein hallinto-oikeus määräsi muutoksenhakijan merkittäväksi vaaliluetteloon saamelaiskäräjälain 3 §:n 3 kohdan perusteella päätettyään samana päivänä ensin, että muutoksenhakijan isä oli merkittävä vaaliluetteloon vuoden 2015 vaaliluetteloon äänioikeutettuna. Muutoksenhakijan isää koskevassa päätöksessä KHO 2015:147 korkein hallinto-oikeus on ensin katsonut, ettei isää voitu merkitä vaaliluetteloon saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:n 1 kohdan tai 3 §:n 2 kohdan nojalla. Kun kuitenkin otettiin päätöksessä mainittujen seikkojen lisäksi huomioon valittajan esittämä selvitys saamelaisista elämäntavoistaan sekä hänen voimakas samaistumisensa saamelaisuuteen, oli hänen kokonaisuutena arvioituna katsottava olevan saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:n mukaisen määritelmän mukaan saamelainen.

Totean edellä lausutun perusteella, että muutoksenhakijan asema saamelaiskäräjälaissa tarkoitettuna vaaliluetteloon merkittävänä saamelaisena on perustunut korkeimman hallinto-oikeuden suorittamaan kokonaisharkintaan.

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on 21.2.2023 päättänyt, että se laatii vaaliluettelon edellisen vaaliluettelon pohjalta siten, että liitteessä 1 mainittuja henkilöitä ei merkitä vuoden 2023 vaaliluetteloon. Muutoksenhakija on kuulunut liitteessä mainittuihin. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta vahvisti saamelaiskäräjien vaalien vaaliluettelon 28.2.2023. Vaaliluetteloon ei sisällytetty niitä henkilöitä, jotka oli vaalilautakunnan näkemyksen mukaan vastoin YK:n ihmisoikeuskomitean ja YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean ratkaisuja määrätty merkittäviksi vaaliluetteloihin korkeimman hallinto-oikeuden vuosina 2011 — 2021 antamilla päätöksillä.

Vaalilautakunnan menettely perustuu saamelaiskäräjälakiin. Saamelaiskäräjälain 23 §:n mukaan vaalilautakunta laatii äänioikeutetuista vaaliluettelon edellisten vaalien vaaliluettelon ja väestötietojärjestelmän tietojen pohjalta. Saamelaiskäräjälaista tai sen esitöistä ei ilmene, että aikaisemmalla vaaliluettelolla olisi erityinen oikeudellinen sitovuus uudessa vaalissa.

Saamelaiskäräjälain 23 §:ssä tarkoitetussa vaaliluettelossa ei ole kysymys yhdestä vaaliluettelosta, jota sovelletaan vaalista toiseen sitä täydentäen. Vaaliluettelon laatiminen on toistuvaluonteinen toimi. Luettelo laaditaan uudelleen jokaisen vaalin yhteydessä. Vaaliluettelo on hallintopäätös, johon voi saamelaiskäräjälain 26 §:n mukaan hakea muutosta oikaisuvaatimuksella 14 vrk:n kuluessa (KHO 2023:52).

Edellytyksenä vaaliluetteloon merkitsemiselle on, että henkilö on saamelaiskäräjälain 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla äänioikeutettu. Äänioikeutettuja ovat mainitun pykälän mukaan asuinpaikkaan katsomatta viimeistään vaalitoimituksen viimeisenä päivänä 18 vuotta täyttävät saamelaiset. Henkilön asema saamelaisena on korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuissa KHO 2021:45, KHO 2021:46 ja KHO 2021:48 todetulla tavalla ratkaistava saamelaiskäräjälain 3 §:ssä säädettyjen edellytysten perusteella.

$134

Näillä perusteilla ja huomioon ottaen myös erityisen painavat kansainvälisiin velvoitteisiin liittyvät näkökohdat, joita ei voida enää pitää Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kannalta tulkinnanvaraisina, katson, että vaalilautakunta ja hallitus ovat voineet tarkastella äänioikeuksien määräytymistä uudelleen niissä tapauksissa, joissa äänioikeuden perusteena on ollut virheelliseksi katsottu kokonaisharkinta.

Korkeimman hallinto-oikeuden enemmistö on toisella kannalla ja katsoo, että saamelaiskäräjien vaalilautakunta ja saamelaiskäräjien hallitus eivät ole voineet ottaa muutoksenhakijan saamelaisuutta ja siihen perustuvaa äänioikeutta vuoden 2023 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä uudelleen arvioitavakseen. Tämän vuoksi en ota enemmälti kantaa siihen, ovatko saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja saamelaiskäräjien hallituksen päätökset muutoksenhakijan saamelaisuudesta ja siihen perustuvasta äänioikeudesta lainmukaisia.

Oikeudenkäyntikuluista velvoitettuna lausumaan olen samaa mieltä kuin korkeimman hallinto-oikeuden enemmistö.”

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta

Muutoksenhakija

Saamelaiskäräjien hallitus

saamelaiskäräjälaki

YK:n ihmisoikeuskomitea

YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea