KHO:2024:56 — Handikappservice

Ärendet gällde en ansökan om ekonomiskt stöd enligt handikappservicelagen åt ett barn med svårskött epilepsi för anskaffningsutgifterna för en luftvärmepump som installerats i hemmets stugkök. För sjukdomen var utdragna epilepsianfall som ofta krävde sjukhusvård typiska. Anfallen provocerades av temperaturstegring. Barnets hem var om somrarna mycket varmt, vilket ökade antalet anfall.

Frågan var om luftvärmepumpen var nödvändig enligt 9 § 2 mom. i handikappservicelagen för att barnet skulle klara de funktioner som hör till normal livsföring.

Enligt utredningen i ärendet handlade det för barnets del om att förebygga allvarliga sjukdomssymptom. Detta främjade väsentligt barnets möjligheter att i familjens hem klara de funktioner som för ett barn i hens ålder hör till normal livsföring. Luftvärmepumpen skulle anses vara en nödvändig anordning i hemmet. Välfärdsområdet ålades att ersätta de som ekonomiskt stöd ansökta hälften av anskaffningskostnaderna.

Lagen om service och stöd på grund av handikapp 9 § 2 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Anne E. Niemi, Petri Helander, Monica Gullans, Juha Lavapuro och Robert Utter. Föredragande Johanna Haapala-Mrena.

Vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavalle lapselle oli haettu vammaispalvelulain mukaista taloudellista tukea kodin tupakeittiöön asennetun ilmalämpöpumpun hankintakustannuksiin. Sairaudelle oli tyypillistä pitkittyneet, usein sairaalahoitoa vaativat epilepsiakohtaukset, joita lämmönnousu provosoi. Lapsen kotona oli kesäisin hyvin lämmin, mikä lisäsi kohtausten esiintyvyyttä.

Ratkaistavana oli, tarvitsiko lapsi sairautensa johdosta ilmalämpöpumppua vammaispalvelulain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla välttämättä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

Asiassa saadun selvityksen perusteella lapsen kohdalla kysymys oli sairauden vakavien oireiden ehkäisystä. Tämä edisti keskeisesti hänen mahdollisuuksiaan viettää perheen kodissa hänen ikäiselleen lapselle tavanomaista elämää. Ilmalämpöpumppua oli pidettävä hänelle välttämättömänä kodin laitteena. Hyvinvointialue velvoitettiin korvaamaan taloudellisena tukitoimena vaaditut puolet laitteen kustannuksista.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 9 § 2 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 9.5.2023 nro 672/2023

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ja Oulun kaupungin yksilöasiainjaoston päätökset kumotaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue velvoitetaan korvaamaan A:n huoltajalle vammaispalvelulain mukaisena taloudellisena tukitoimena 690 euroa ilmalämpöpumpun hankintakustannuksista.

Asian tausta

(1)

on hakenut kotiin asennetun ilmalämpöpumpun 1 380 euron hankkimiskustannusten korvaamista vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki, 380/1987) mukaisena taloudellisena tukitoimena.

(2)

on 27.7.2022 hylännyt hakemuksen. Ilmalämpöpumppu ei ole A:lle sairauden perusteella välttämätön. Lapsen sairaus on pitkäaikainen, mutta ilmalämpöpumpulla ei voida ehkäistä hänen lämpöaltistustaan.

(3)

on 22.9.2022 hylännyt oikaisuvaatimuksen, jossa oli vaadittu korvaamaan puolet ilmalämpöpumpun 1 380 euron hankintakustannuksista.

(4)

on hylännyt valituksen. Ilmalämpöpumppua voidaan pitää sellaisena asuntoon kuuluvana laitteena, jonka hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset kunta voi olla velvollinen korvaamaan vammaispalvelulain 9 §:n 2 momentin ja vammaispalveluasetuksen 12 §:n 3 momentin mukaisesti. A:n terveydentilasta ja kohtauksiin vaikuttavista seikoista saatu selvitys huomioon ottaen ilmalämpöpumppu olisi A:lle sinänsä hyödyllinen kohtauksia ehkäisevänä tekijänä, ja tupakeittiöön sijoitettuna ilmalämpöpumppu tukee hänen osallistumistaan muun perheen elämään ja ruokailuihin myös lämpimämpinä päivinä. Ilmalämpöpumppu ei kuitenkaan ole A:n sairauden vuoksi vammaispalvelulain säännöksissä tarkoitetulla tavalla välttämätön tavanomaisista elämän toiminnoista suoriutumiseksi.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(5)

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Hän on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja yksilöasiainjaoston päätökset kumotaan ja ilmalämpöpumpun kustannuksista korvataan puolet.

(6) Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

(7) A sairastaa harvinaista ja vaikeahoitoista epilepsiaa ja hän saa lämmön provosoimana tajuttomuuskouristuskohtauksia. Kohtaukset voivat johtaa kaatumiseen ja loukkaantumiseen. Ne voivat myös aiheuttaa kehityksen taantumista.

(8) Jo 24 asteen lämpötila riittää saamaan aikaan kohtauksen, jos A liikkuu. Ilmalämpöpumpuilla kodin lämpötilan saa pidettyä A:lle kohtuullisena. Kodin eteläpäädyssä olevassa tupakeittiössä lämpötila nousee aurinkoisina kesäpäivinä 23 — 25 asteeseen, hellepäivinä jopa 30 asteeseen. Viilennyksen avulla pystytään estämään kesän aikana suuri määrä A:n epileptisiä kohtauksia.

(9) Hallinto-oikeus on arvioinut virheellisesti ilmalämpöpumpun merkityksen. Kesällä 2021 valtaosa kohtauksista oli tullut ulkona ja jo 24 — 25 asteen lämpötilassa. Seuraavana kesänä A sai vain neljä lämpimään ilmaan liittyvää kohtausta, joista kolme tuli ulkona liikkuessa. Yhden kohtauksen hän sai sisällä huoneessa, jossa ei vielä silloin ollut viilennystä. A:lle ei tarvinnut kesällä 2022 soittaa kertaakaan ambulanssia.

(10) A:lla on sairauden johdosta pitkäaikaisia vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Jos viilennystä ei olisi, A saisi hellepäivinä vähintään kaksi kohtausta, joiden jälkeen olisi lähdettävä ambulanssilla sairaalaan. Käytännössä A ei voisi asua toukokuusta syyskuun alkuun kotona eikä syödä keittiössä muiden kanssa. Ilmalämpöpumppu on A:lle välttämätön laite, joka mahdollistaa yhdenvertaisuuden ja ehkäisee ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

(11)

on antanut lausunnon. Perheen asunnossa on useampia ilmalämpöpumppuja. Talvella 2022 on vaihdettu vanha ilmalämpöpumppu uuteen. Uusimisen vuodenaika ja se, että perheen kodissa on ollut ilmalämpöpumppuja jo ennen A:n syntymää, viittaavat siihen, että ilmalämpöpumppu kuuluu perheen tavanomaiseen asumiseen. Ilmalämpöpumppua ei siten ole hankittu pelkästään A:n vamman vuoksi hellepäivien aikaiseen asunnon viilentämiseen.

(12)

on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Sovellettava oikeusohje ja kysymyksenasettelu

(13) Vammaispalvelulain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialueen (ennen 1.1.2023 kunnan) on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

(14) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ratkaistavana, tarvitseeko A sairautensa johdosta välttämättä ilmalämpöpumppua. Arvioinnissa tulee otettavaksi huomioon hänen sairautensa laadusta saatu selvitys sekä selvitys siitä, millä tavoin viilennys vaikuttaa hänen kykyynsä suoriutua hänen ikäiselleen lapselle tavanomaisista elämän toiminnoista. Mikäli laitetta voidaan pitää hänen kannaltaan välttämättömänä, tulee vielä arvioida kustannusten kohtuullisuus.

Oikeudellinen arviointi

Sairaudesta saatu selvitys ja laitteen välttämättömyyden arviointi

(15) A:ta on pidetty vaikeavammaisena henkilönä haetun tukitoimen suhteen, mutta ilmalämpöpumppua ei kuitenkaan ole pidetty hänen sairautensa kannalta välttämättömänä hänen tavanomaisista elämän toiminnoista suoriutumisessaan.

(16) A sairastaa vaikeahoitoista epilepsiaa. Hän on saanut lämpöaltistuksen johdosta useita kymmeniä epilepsiakohtauksia yhden kesän aikana, joista osa on vaatinut sairaalahoitoa. Hän on saanut vähemmän kohtauksia, kun hänen kotiaan on viilennetty ja muuta lämpöaltistusta on vähennetty.

(17) Oulun yliopistollisen sairaalan lastenneurologian osaston ylilääkärin 28.7.2022 päivätyn lausunnon mukaan A sairastaa vaikeahoitoista epilepsiaa (Dravet-oireyhtymä). Sairaudelle on tyypillistä pitkittyneet, usein sairaalahoitoa vaativat kohtaukset, joita lämmönnousu provosoi. Kuumeen lisäksi myös muut elimistön lämpötilaa nostavat tilanteet, kuten saunominen ja huomattavan lämmin ilma, voivat aiheuttaa kohtauksia. Runsaat ja pitkät kohtaukset aiheuttavat kuormittumista sekä perheen kannalta että terveydenhuollossa, joten kohtauksia ehkäisevänä tekijänä pyritään vähentämään lämpöaltistusta. Lausunnon mukaan kohtauksia ehkäisevänä tekijänä kodin lämpötila tulisi saada pidettyä kohtuullisena kesähelteiden aikaan.

(19) A:n kotona on kesäisin hyvin lämmin. Lämpötila sisällä nousee aurinkoisena päivänä herkästi yli 25 asteeseen. Vaikka ulkona ei olisi hellettä, kesäisin aurinkoisella säällä lämpötila sisällä talossa ja varsinkin alakerran tupakeittiössä nousee korkealle.

(20) Kodin lämmin sisäilma kesäisin pahentaa A:n oireilua ja lisää epileptisten kohtausten esiintyvyyttä. Viileämpi sisäilma vähentää merkittävästi kuumuudesta johtuvia kohtauksia, parantaa A:n yleisvointia sekä mahdollistaa A:n oleskelun kotona sisätiloissa ja osallistumisen perheen ruokailuihin nyt kysymyksessä olevassa perheen tupakeittiössä.

(21) Asiassa on selvitetty, että A:n sairaudessa lämpöaltistus aiheuttaa pitkittyneitä ja usein sairaalahoitoa vaativia epilepsiakohtauksia, jotka myös viivästyttävät lapsen iänmukaista kehitystä. Yleisellä tasolla on saatu riittävästi selvitystä sen tueksi, että näitä epilepsiakohtauksia voidaan ehkäistä välttämällä lämpöaltistusta. A:n kohdalla on myös saatu konkreettista selvitystä sen tueksi, että kodin sisäilman viilentäminen vähentää hänen saamiensa kohtausten määrää. A:n kohdalla kysymys on sairauden vakavien oireiden ehkäisystä. Tämä edistää keskeisesti hänen mahdollisuuksiaan viettää perheen kodissa hänen ikäiselleen lapselle tavanomaista elämää.

(22) Edellä mainituilla perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoo, että A tarvitsee sairautensa johdosta välttämättä ilmalämpöpumppua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista vammaispalvelulain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Korvauksen kohtuullisuuden arviointi

(23) Hyvinvointialue on esittänyt, että perheellä on ollut jo ennen A:n syntymää ilmalämpöpumppu ja kodissa on useampi ilmalämpöpumppu. Hyvinvointialueen mukaan tämä viittaa siihen, että ilmalämpöpumppu kuuluu perheen tavanomaiseen asumiseen eikä sitä ole hankittu asunnon viilentämiseen pelkästään A:n vamman vuoksi.

(24) Muutoksenhakija on vaatinut korvattavaksi puolet ilmalämpöpumpun hankintakustannuksista eli 690 euroa. Kun otetaan huomioon, että A edellä todetulla tavalla tarvitsee sairautensa johdosta välttämättä perheen hankkimaa ilmalämpöpumppua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista, vaadittua korvausta ei ole pidettävä kohtuuttomana, vaikka arviossa otettaisiin huomioon kodin asumismukavuuden yleinen kohentuminen.

Johtopäätös

(25) Edellä mainituin perustein Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ja Oulun kaupungin yksilöasiainjaoston päätökset on kumottava ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue velvoitettava korvaamaan A:n huoltajalle vammaispalvelulain mukaisena taloudellisena tukitoimena 690 euroa ilmalämpöpumpun hankintakustannuksista.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Petri Helander, Monica Gullans, Juha Lavapuro ja Robert Utter. Asian esittelijä Johanna Haapala-Mrena.

A:n huoltaja

Oulun kaupungin VPL erityisryhmän viranhaltija

Oulun kaupungin yksilöasiainjaosto

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anna-Kaisa Marski ja Saija Mustola. Asian on esitellyt Päivi Holma.

A huoltajanaan B

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Muutoksenhakija