KKO:2017:66 — Bestämmande av straff

Fråga om tidigare fängelsestraff och ett tidigare samhällstjänststraff utgjorde hinder för att döma ut ett samhällstjänststraff.

SL 6 kap 11 § (515/2003)

Kysymys siitä, olivatko aikaisemmat vankeusrangaistukset ja yhdyskuntapalvelurangaistus esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle.

RL 6 luku 11 § (515/2003)

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Valituslupa myönnettiin A:lle.

Valituksessaan A vaati, että hänet tuomitaan yhdyskuntapalveluun hovioikeuden tuomitseman ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta.

Vastauksessaan syyttäjä vaati, että valitus hylätään.

A:sta tehtiin Korkeimman oikeuden pyynnöstä yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitys, jonka johdosta asianosaiset antoivat lausumat.

A:lle varattiin tilaisuus lausua syyttäjän lausumassaan esittämästä seikasta, jonka mukaan A:han kohdistui uusia rikosepäilyjä. A antoi pyydetyn lausuman.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ilkka Rautio, Marjut Jokela, Tuula Pynnä, Mika Huovila ja Tatu Leppänen. Esittelijä Heikki Kemppinen.

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 9.2.2015

Käräjäoikeus tuomitsi A:n ryöstön yrityksestä ja huumausainerikoksesta yhteiseen 8 kuukauden vankeusrangaistukseen. A:n katsottiin kohdassa 1 kääntöveistä asianomistaja B:n kurkulla pitäen käskeneen B:n tyhjentämään taskunsa sekä sen jälkeen viiltäneen B:n käsivarteen kolme haavaa. B ei ollut antanut omaisuuttaan A:lle. Kohdassa 2 A:n katsottiin viljelleen laittomasti hamppua ja kasvattaneen 15 kannabiskasvia asunnossaan.

Rangaistuksesta käräjäoikeus totesi, että kohdan 1 ryöstön yritys täyttäisi lähtökohtaisesti teräaseen käytön, uhkauksen ja väkivallan käytön vuoksi törkeän ryöstön kvalifiointiperusteet, mutta tekoa ei ollut pidettävä kuitenkaan kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Kohdassa 2 täysikasvuisista kasveista olisi ollut saatavissa 375 grammaa huumausainetta eli teoreettisesti enimmillään yli 1 000 käyttöannosta. Rangaistusta määrätessään käräjäoikeus otti A:lle tuomitun aiemman rangaistuksen rangaistusta alentavana seikkana huomioon. Käräjäoikeuden mukaan 8 kuukauden vankeusrangaistus oli A:lle oikeudenmukainen seuraamus. A:n aikaisempi rikollisuus edellytti, että vankeusrangaistus oli ehdoton, eikä A:lla siten ollut edellytyksiä myöskään yhdyskuntapalveluun.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Juha Fredriksson ja lautamiehet.

Helsingin hovioikeuden tuomio 25.2.2016

Hovioikeus, jonne A valitti, hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut syyksilukemisen ja rangaistuksen mittaamisen osalta. Rangaistuksen lajivalinnan osalta hovioikeus lausui, että muodolliset edellytykset yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle täyttyivät ottaen huomioon vankeusrangaistuksen pituus, A:n antama suostumus ja se, että A:n oli katsottu soveltuvan yhdyskuntapalveluun. Tällöin yhdyskuntapalveluun määrääminen on pääsääntö. Asiassa oli siten kysymys siitä, oliko aiempien ehdottomien vankeusrangaistusten, yhdyskuntapalvelurangaistusten tai muiden painavien syiden katsottava tästä huolimatta muodostavan esteen yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle.

A oli ennen nyt kysymyksessä olevia tekoja tuomittu vuosina 2009 ja 2011 kaksi kertaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja kerran vuonna 2014 yhdyskuntapalveluun. Hovioikeuden mukaan yksi aikaisempi yhdyskuntapalvelu ei vielä estä uuden tuomitsemista. A:n syyksiluetut teot olivat olleet pahoinpitelyjä sekä vanhimman tuomion osalta törkeä kotirauhan rikkominen ja törkeä pahoinpitely. Nyt kysymyksessä oleva teko oli tehty vuonna 2013, eikä A ollut sen jälkeen syyllistynyt uusiin rikoksiin eikä häneen kohdistunut uusia rikosepäilyjä. Yhdyskuntapalvelua puolsi myös A:n nykyinen vakiintunut elämäntilanne. A oli hovioikeudessa kertonut, että hänellä on opiskelupaikka ja vakituinen asunto. Hän oli juuri päättänyt aiemman yhdyskuntapalvelunsa suorittamisen.

Toisaalta hänen aiemmin tekemistään rikoksista ei ollut kulunut vielä kovin pitkää aikaa. A:n aikaisemmassa rikollisuudessa oli ollut kyse pahoinpitelyrikoksista, joista osa oli ollut hyvin vakavia tekoja. Myös nyt tuomittava teko oli sisältänyt väkivaltaa ja se oli tehty ehdonalaisen vapauden koeajalla. Lisäksi A:lle tuomitun rangaistuksen pituus puhui yhdyskuntapalvelun määräämistä vastaan. Näin ollen hovioikeus päätyi siihen, että A:n aikaisemmat vankeusrangaistukset olivat rikosten laadun ja samankaltaisuuden vuoksi sekä tuomittujen rangaistusten ankaruuden vuoksi esteenä yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Marjatta Möller, Ari Kyllönen ja Malla Sunell.

Perustelut

1. A:n on lainvoimaisesti katsottu syyllistyneen ryöstön yritykseen ja huumausainerikokseen. A on Korkeimmassa oikeudessa vaatinut, että hänet tuomitaan 8 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun.

2. Syyttäjä on vaatinut, että A:n valitus hylätään muun muassa sen vuoksi, että nyt kysymyksessä olevat rikokset olisi voitu käsitellä samalla kertaa kuin rikos, josta A:lle on aikaisemmin tuomittu yhdyskuntapalvelua. Yhdessä käsittely olisi johtanut syyttäjän mukaan siihen, että yhteinen rangaistus olisi todennäköisesti ollut yli 8 kuukautta vankeutta, jolloin yhdyskuntapalvelua ei voitaisi tuomita.

4. Rikoslain 6 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan, siinä muodossa kuin se rikoksentekohetkellä oli laissa 515/2003, rikoksentekijä, joka tuomitaan pituudeltaan määrättyyn, enintään kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, tuomitaan sen sijasta yhdyskuntapalveluun, jollei ehdottomien vankeusrangaistusten, aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten tai muiden painavien syiden ole katsottava olevan esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle.

5. A on syyllistynyt nyt kysymyksessä oleviin rikoksiin 20.7.2013. Hän on tämän jälkeen syyllistynyt 8.10.2013 tehtyyn pahoinpitelyyn, josta hänelle on käräjäoikeudessa 13.8.2014 tuomittu osittain täytäntöönpannun jäännösrangaistuksen kanssa yhteiseksi rangaistukseksi 3 kuukauden vankeuden sijasta 90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Mainittu rangaistus on otettu Korkeimmassa oikeudessa käsiteltävässä asiassa rangaistusta alentavana seikkana huomioon.

6. Korkein oikeus toteaa, että rangaistuksen määräämistä koskevilla rikoslain säännöksillä on yleisesti pyritty siihen, ettei rikosten ilmitulon ajankohta ja rangaistusten tuomitseminen eri oikeudenkäynneissä vaikuta rangaistustasoon. Seuraamusharkinnan tulee tapahtua tekokokonaisuuksien pohjalta, eikä rangaistuksen laatu ja määrä tai kokonaisrangaistus saisi riippua siitä, onko rikokset käsitelty yhdessä vai useammassa oikeudenkäynnissä, jos ne periaatteessa olisi kaikki voitu käsitellä yhdessä.

7. Nyt kysymyksessä olevat rikokset olisi voitu käsitellä samassa oikeudenkäynnissä 8.10.2013 tehdyn rikoksen kanssa. Tuomittujen rangaistusten pituus huomioon ottaen A:lle ei todennäköisesti olisi voitu tuomita yhdyskuntapalvelua, mikäli kaikki rikokset olisivat olleet käsiteltävinä samalla kertaa ja niistä olisi tuomittu yksi yhteinen rangaistus.

8. Rikoslain 6 luvun 11 §:n 1 momentin sanamuodon mukaan yhdyskuntapalvelurangaistus on kuitenkin muiden edellytysten täyttyessä mahdollinen, mikäli rikoksentekijä tuomitaan korkeintaan kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen. Säännös on tältä osin yksiselitteinen, eikä siinä ole viitattu aikaisemmin tuomittujen rangaistusten vaikutukseen arvioitaessa säännöksessä mainittua kahdeksan kuukauden enimmäispituutta. Rangaistuksen enimmäispituutta koskevan edellytyksen osalta huomioon otetaan vain se rangaistus, joka on kyseisessä tuomiossa määrätty, huolimatta siitä, että kyseisestä teosta olisi voitu tuomita rangaistus yhdessä aikaisemmin tuomitun rangaistuksen kanssa.

9. A:lle määrätty vankeusrangaistus on kahdeksan kuukautta, A suostuu yhdyskuntapalvelun määräämiseen ja soveltuvuusselvityksen perusteella hän todennäköisesti suoriutuu siitä. Korkein oikeus katsoo, että yhdyskuntapalvelun tuomitseminen A:lle nyt kysymyksessä olevista teoista olisi nämä seikat huomioon ottaen mahdollista.

10. Yhdyskuntapalvelu on pääsääntö silloin, kun sen tuomitsemisen edellytykset täyttyvät. Yhdyskuntapalvelun esteeksi voivat kuitenkin muodostua ehdottomat vankeusrangaistukset, aikaisemmat yhdyskuntapalvelurangaistukset tai muut painavat syyt. Tällä hetkellä voimassa olevan rikoslain 6 luvun 11 §:n 1 momentissa (401/2015) esteenä mainitaan myös rikollisen toiminnan jatkaminen.

11. Arvioitaessa A:n aikaisempia rangaistuksia huomioon tulee muun ohella ottaa niiden lukumäärä ja ankaruus sekä aikaisempien rikosten vakavuus, uusimisnopeus ja aika, joka teoista on kulunut. Mitä pidemmästä ajanjaksosta on kysymys, sitä pienempi on aikaisempien rangaistusten merkitys.

13. A:lle nyt tuomittu vankeusrangaistus on aivan yhdyskuntapalvelurangaistuksen edellytysten ylärajalla. Lisäksi A on aiemmin tuomittu edellä mainittuun 90 päivän yhdyskuntapalvelurangaistukseen teosta, joka olisi voinut tulla tuomittavaksi samalla kertaa nyt kysymyksessä olevan teon kanssa. Kuten kohdassa 7 on todettu, A:lle ei todennäköisesti olisi tällöin voitu tuomita yhdyskuntapalvelua. Rikoslain 7 luvun 6 §:n esitöissä (HE 48/1997 vp s. 8) on esitetty, että tämän kaltaisissa tapauksissa tulisi noudattaa yhdenvertaisuusperiaatteen takia yhdyskuntapalvelun tuomitsemisessa pidättyvyyttä. Korkein oikeus katsoo, yhdenvertaisuusperiaate huomioon ottaen, että yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle tulisi tällaisessa tilanteessa olla hyvin painavat perusteet.

14. A on aikaisemmin vuonna 2010 tuomittu 3 vuoden 4 kuukauden vankeuteen vuonna 2009 tehdyistä törkeästä kotirauhan rikkomisesta ja törkeästä pahoinpitelystä sekä vuonna 2011 tuomittu 7 kuukauden vankeuteen pahoinpitelystä, joka oli tehty vuonna 2010.

15. A on siten aikaisemmin syyllistynyt vakaviin rikoksiin, jotka ovat olleet laadultaan samankaltaisia eli pahoinpitelyrikoksia. Myös nyt kysymyksessä olevista rikoksista kohdan 1 ryöstön yritys on sisältänyt vakavaa, teräaseella tehtyä väkivaltaa.

16. Nyt kysymyksessä olevat rikokset on tehty vuonna 2013, jolloin A:n aikaisemmista tuomioista ja rikoksista oli kulunut kahdesta kolmeen vuotta. A oli vapautunut suorittamasta aikaisempia vankeusrangaistuksiaan heinäkuussa 2012 ja syyllistynyt nyt käsiteltävänä oleviin rikoksiin noin vuoden kuluttua vapautumisestaan ja aikaisempien rangaistusten koeajalla. Korkein oikeus toteaa, ettei A:n aikaisemmista teoista ole vielä kulunut niin pitkää aikaa, että niiden merkitys, harkittaessa yhdyskuntapalvelurangaistuksen tuomitsemisen edellytyksiä tästä teosta, olisi kokonaan poistunut.

17. A:lle nyt tuomitun rangaistuksen pituus sekä hänen aikaisemmat rangaistuksensa puhuvat rikosten laadun, samankaltaisuuden sekä tuomittujen rangaistusten ankaruuden johdosta selkeästi yhdyskuntapalvelurangaistuksen tuomitsemista vastaan.

18. Korkeimman oikeuden oikeuskäytännön mukaan merkitystä harkinnassa voidaan kuitenkin antaa myös tekijän elämäntilanteelle yleisemmin (KKO 2003:77). Vaikka henkilö olisi tuomittu aikaisemmin useampaan vankeus- tai yhdyskuntapalvelurangaistukseen, voidaan joissain tilanteissa katsoa, että yhdyskuntapalvelun estävää painavaa syytä ei ole. Näin saattaa olla, mikäli tekijä on uskottavasti irtaantunut aikaisemmasta rikollisesta toiminnastaan ja muuttanut rikosten uusimiseen liittyvää elämäntapaansa todennettavalla tavalla. Vastaavasti vuonna 2015 toteutetun rikoslain muutoksen (401/2015) esitöissä todetaan, että henkilön selvästi muuttunut elämäntilanne ja muutoksen tukeminen voivat olla peruste tuomita edelleen yhdyskuntapalvelua, vaikka aikaisempia yhdyskuntapalveluja olisi ollut useita (HE 215/2014 vp s. 89 — 90).

19. A on kertonut väsyneensä ja kyllästyneensä entiseen elämäntapaansa. Hän on esimerkiksi katkaissut suhteensa entiseen kaveripiiriinsä ja keskittynyt viemään omia asioitaan eteenpäin. A:sta laaditun seuraamusselvityksen mukaan hänen elämäntilanteensa on riittävän vakaa yhdyskuntapalvelusta suoriutumiseen. A elää avoliitossa, hänellä on vakituinen asunto ja opiskelupaikka. Seuraamusharkintalausunnon mukaan A vaikuttaa motivoituneelta jatkamaan elämänmuutosta.

20. Syyttäjä on A:sta laaditun seuraamusselvityksen johdosta antamassaan lausumassa kuitenkin todennut, että A:lla on uusia, avoinna olevia rikosasioita. Lausuman liitteenä olevien haastehakemusten mukaan A:ta epäillään näpistyksestä ja huumausaineen käyttörikoksesta sekä kahdesta lievästä vahingonteosta ja järjestysrikkomuksesta. Korkein oikeus toteaa, että kyseiset uudet rikosasiat eroavat laadultaan A aikaisemmasta rikollisuudesta ja niitä voidaan pitää vähäisinä.

21. Korkein oikeus toteaa, että seuraamusselvityksessä esitetyt näkökohdat A:n elämäntilanteen muutoksesta ovat uskottavia ja tukevat yhdyskuntapalvelun määräämistä, vaikka uudet rikosepäilyt eivät ole omiaan vahvistamaan seuraamusselvityksessä todettuja seikkoja. Toisaalta A:lle on nyt tuomittu kahdeksan kuukauden vankeusrangaistus. Tämä ja A:n aikaisempi rikollisuus puhuvat yhdyskuntapalvelun tuomitsemista vastaan, minkä lisäksi harkinnassa on kohdassa 7 todetun mukaisesti erityisesti otettava huomioon A:n kokonaisrangaistukseen liittyvät seikat. Asiaa kokonaisuutena harkittuaan Korkein oikeus katsoo, että tässä tapauksessa yhdyskuntapalvelun tuomitsemista vastaan puhuvat seikat ovat painavampia. Näin ollen hovioikeuden tuomiota ei ole aihetta muuttaa.

Kysymyksenasettelu

Rangaistuksen pituutta koskevan edellytyksen arviointi

Yhdyskuntapalvelun tuomitsemisen esteet muilta osin