KKO:2017:70 — Jäv

En nämndeman vid en tingsrätt hade i samband med behandlingen av ett mål angående sexualbrott mot ett barn berättat att hon själv som barn 40 år tidigare hade råkat ut för sexuellt utnyttjande. Högsta domstolen ansåg av de skäl som framgår av avgörandet att nämndemannen inte var jävig.

RB 13 kap 7 § 3 mom

Käräjäoikeuden lautamies oli lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta koskevan asian käsittelyn yhteydessä kertonut joutuneensa itse lapsena 40 vuotta aikaisemmin seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein lautamiestä ei pidetty esteellisenä.

OK 13 luku 7 § 3 mom

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Käräjäoikeuden päätös 12.11.2014 ja tuomio 3.12.2014 sekä Turun hovioikeuden päätös 2.2.2016 kuvataan tarpeellisin osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat käräjäoikeudessa ratkaisseet käräjätuomari ja lautamiehet sekä hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Salla-Maaret Keränen, Hannele Satopää ja Mika Koivunen. Esittelijä Hanna-Kaisa Heinonen.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Syyttäjälle ja A:lle myönnettiin valituslupa.

Syyttäjä vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hovioikeuden käsiteltäväksi.

A vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hovioikeuden käsiteltäväksi. Toissijaisesti A vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja asian käsittely palautetaan hovioikeuteen ainakin vastaaja C:n valituksen osalta.

B vaati, että valitukset hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan. Asia palautetaan hovioikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan viipymättä ottaa pääasia käsiteltäväkseen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ilkka Rautio, Pekka Koponen, Jarmo Littunen, Mika Huovila ja Tatu Leppänen. Esittelijä Ilkka Lahtinen.

Perustelut

1. Syyttäjä on vaatinut käräjäoikeudessa B:lle rangaistusta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä C:lle törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.

2. Asiassa toimitetun pääkäsittelyn ensimmäisen käsittelypäivän tauolla käräjäoikeuden kokoonpanoon kuulunut lautamies on kertonut muulle kokoonpanolle joutuneensa itse lapsena seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi ja ettei hän ollut kertonut tapahtuneesta tuolloin kenellekään. Asiaa ei ollut lautamiehen kertoman mukaan myöskään ilmoitettu poliisille eikä sitä ollut käsitelty oikeudessa.

3. Seuraavana päivänä ennen pääkäsittelyn jatkamista käräjäoikeuden puheenjohtaja on tiedustellut lautamieheltä mahdollisesta ennakkoasenteesta tai esteellisyydestä. Lautamiehen mukaan ennakkoasennetta ei ollut. Tapahtuneesta oli kulunut 40 vuotta, hän oli hakeutunut aikuisena terapiaan ja asia oli hänen osaltaan loppuun käsitelty. Tämän jälkeen oikeuden puheenjohtaja on kertonut ilmi käyneestä asianosaisille ja todennut, ettei esteellisyysperustetta hänen mukaansa ollut. Puheenjohtaja on viitannut oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 8 §:ään ja kehottanut asianosaisia tekemään mahdollisen esteellisyysväitteen ennen käsittelyn jatkamista.

4. Asianosaiset ovat vastaaja B:tä lukuun ottamatta ilmoittaneet, ettei lautamies heidän mielestään ollut edellä kerrotun johdosta esteellinen käsittelemään asiaa. B sen sijaan on katsonut, että lautamies on esteellinen, koska hänellä saattaa olla ennakkokäsitys asiasta.

5. Käräjäoikeuden puheenjohtaja on hylännyt esteellisyyttä koskevan väitteen. Käräjäoikeus on katsonut, että joutuminen samankaltaisen rikoksen kohteeksi 40 vuotta aikaisemmin ei objektiivisesti arvioiden antanut perusteltua aihetta epäillä lautamiehen puolueettomuutta asiassa.

6. Esteellisyysväitteen ratkaisemisen jälkeen käräjäoikeus on tutkinut syytteen ja tuominnut B:n lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 5 kuukaudeksi 15 päiväksi vankeuteen ja C:n törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä pakottamisesta seksuaaliseen tekoon 2 vuodeksi 6 kuukaudeksi vankeuteen sekä molemmat maksamaan erinäisiä korvauksia.

7. B ja C ovat valittaneet hovioikeuteen ja B on vaatinut lautamiehen esteellisyyden vuoksi asian palauttamista käräjäoikeuteen. Hovioikeus on todennut, että käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymys vakavasta rikoksesta, joka tyypillisesti vaikuttaa uhrin mieleen hyvin pitkään. Hovioikeus on katsonut, että vaikka lautamieheen kohdistuneesta rikoksesta on kulunut huomattavan pitkä aika, on mahdollista, että samankaltaisen asian käsittely herättää muistot omasta kokemuksesta ja siten vaikuttaa lautamiehen asenteeseen. Tämän vuoksi hovioikeus on katsonut, ettei ulkopuolinen henkilö voinut tässä tapauksessa vakuuttua lautamiehen kyvystä käsitellä asiaa puolueettomasti. Hovioikeus on palauttanut asian kokonaisuudessaan käräjäoikeuteen käsiteltäväksi esteettömässä kokoonpanossa.

8. Asiassa on syyttäjän ja asianomistaja A:n valitusten johdosta kysymys ensisijaisesti siitä, onko lautamies ollut omien lapsuuden kokemustensa johdosta esteellinen käsittelemään ja ratkaisemaan lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta koskevaa asiaa. Jos hänen katsotaan olleen esteellinen, on asiassa kysymys myös siitä, onko hovioikeuden ratkaisu palauttaa asia kokonaisuudessaan käräjäoikeuteen ollut oikea, kun toinen vastaajista eli C on nimenomaisesti ilmoittanut, ettei hän pidä lautamiestä esteellisenä ja kun hän ei ole myöskään hakenut esteellisyysväitettä koskevaan päätökseen muutosta.

9. Esteellisyysratkaisua käräjäoikeudessa tehtäessä voimassa olleen käräjäoikeuslain (581/1993) 10 §:n mukaan lautamiehen esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään.

10. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan tuomari ei saa käsitellä asiaa, jos hän on tässä luvussa tarkoitetuin tavoin esteellinen.

11. Sanotun luvun 7 §:n 1 momentin mukaan tuomari on esteellinen, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Pykälän 3 momentin mukaan tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

$ca

13. Kuten ratkaisussa KKO 2015:39 on todettu, oikeudenkäymiskaaren tuomarin esteellisyyttä koskevat säännökset on pyritty laatimaan niin, että ne täyttävät Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen ja sitä koskevien ihmisoikeustuomioistuimen linjausten edellyttämät vaatimukset tuomioistuimen riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta. Tuomioistuinten riippumattomuus on turvattu myös perustuslain 3 §:n 3 momentin sekä 21 §:n 1 momentin nojalla. Jälkimmäisen säännöksen on tarkoitus kattaa ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen vaatimukset sekä oikeussuojaelimen riippumattomuudesta että sen puolueettomuudesta suhteessa oikeusjutun osapuoliin (kohta 9). Tuomarin tulisi käsitellä ja ratkaista asia kaikista sivuvaikutteista vapaana (kohta 11).

$cb

15. Korkein oikeus katsoo, että tuomarin persoonaan tai taustaan liittyvillä seikoilla ei yleensä ole merkitystä esteellisyyden kannalta, ellei niillä voida osoittaa olevan sellaista konkreettista yhteyttä käsiteltävään asiaan, joka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin kykyä suhtautua siihen puolueettomasti. Tällaisia seikkoja voivat olla esimerkiksi tuomarin erityinen elämäntilanne tai poikkeukselliset elämänkokemukset. Tuomarin elämänvaiheilla on yleensä sitä vähemmän merkitystä, mitä pidempi aika niistä on kulunut.

16. Korkein oikeus toteaa, ettei asiassa ole tullut ilmi mitään sellaista, minkä perusteella olisi pääteltävissä, että lautamies olisi ollut tehtävässään subjektiivisesti puolueellinen ja sen vuoksi esteellinen toimimaan lautamiehenä asiassa.

17. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momentin esteellisyyden yleissäännöstä sovelletaan lain esitöistä ilmenevällä tavalla tilanteissa, joissa tuomarin puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioiden katsoa vaarantuvan (HE 78/2000 vp s. 47). Nyt kysymys on siitä, antaako kerrottu 40 vuotta aikaisemmin seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuminen perustellun syyn epäillä lautamiehen puolueettomuutta toimia tuomarina vastaavaa rikosta koskevassa asiassa ja voiko ulkopuolinen henkilö vakuuttua hänen kyvystään käsitellä asia puolueettomasti. Merkitystä on tällöin paitsi sillä, onko lautamies ollut puolueeton arvioimaan näyttöä syyksilukemisen osalta, myös sillä, voidaanko hänen puolueettomuutensa katsoa rangaistuksen mittaamista koskevassa harkinnassa vaarantuneen.

18. Niin esillä olevassa asiassa kuin myös lautamiehen kertomassa omassa lapsuuden kokemuksessa on ollut kysymys erittäin vakavista ja mahdollisesti merkittäviäkin psyykkisiä jälkiä jättäneistä teoista. Poikkeuksellisina pidettävät lapsuuden kokemukset saattavat johtaa samaistumiseen ja erityiseen myötätuntoon rikosasian asianomistajaa kohtaan sekä kielteisiin tunteisiin vastaajaa kohtaan. Näin ollen kysymys voisi tältä osin olla tilanteesta, joka olisi rinnastettavissa oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 1 momentin toisen virkkeen mukaiseen samanlaisen asian laadusta johtuvaan esteellisyysperusteeseen.

19. Lautamiehen mahdollista esteellisyyttä harkittaessa on toisaalta kuitenkin otettava huomioon hänen oma menettelynsä samoin kuin tuomioistuimen toimenpiteet sen jälkeen, kun lautamies on ottanut esille omat lapsuuden kokemuksensa. Korkein oikeus katsoo, että se, että lautamies on tuonut esille omat lapsuuden kokemuksensa, on ollut omiaan osoittamaan, etteivät kokemukset ole vaarantaneet hänen puolueettomuuttaan niin subjektiivisesti kuin objektiivisestikaan arvioiden. Kun käräjäoikeuden puheenjohtaja on lisäksi tuonut lautamiehen kertoman käsittelyn yhteydessä asianosaisten tietoon ja varannut heille mahdollisuuden esittää lausumansa lautamiehen taustan merkityksestä, on puheenjohtajankin menettely ollut omiaan poistamaan epäilyjä tuomioistuimen ja sen jäsenen esteellisyydestä.

20. Edellä kerrotun johdosta ja ottaen erityisesti huomioon, että lautamiehen kertomasta seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutumisesta on kulunut esillä olevaan oikeudenkäyntiin mennessä jo 40 vuotta, Korkein oikeus katsoo, ettei asiassa ole myöskään objektiivisesti arvioiden ollut perusteltua aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan toimia lautamiehenä lapseen kohdistuneita seksuaalirikoksia koskevassa asiassa. Lautamies ei ole siten ollut esteellinen käsittelemään asiaa.

21. Asian näin päättyessä ei asiassa ole tarpeen lausua siitä, onko hovioikeuden ratkaisu palauttaa asia kokonaisuudessaan käräjäoikeuteen ollut oikea.

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Sovellettavat säännökset ja niiden tulkinta

Korkeimman oikeuden arviointi lautamiehen esteellisyydestä