KKO:2017:74 — Köp av lös egendom
En jordbrukare hade köpt motorbrännolja för att användas som bränsle i hans jordbruksmaskiner. På grund av orenheter i brännoljan hade hans traktormotorer skadats. Jordbrukaren yrkade ersättning av den som sålt brännoljan för kostnaderna för att reparera traktorerna och för att utreda saken. Högsta domstolen ansåg av de skäl som framgår av avgörandet att det var...
8 min de lecture · 1 756 mots
En jordbrukare hade köpt motorbrännolja för att användas som bränsle i hans jordbruksmaskiner. På grund av orenheter i brännoljan hade hans traktormotorer skadats. Jordbrukaren yrkade ersättning av den som sålt brännoljan för kostnaderna för att reparera traktorerna och för att utreda saken.
Högsta domstolen ansåg av de skäl som framgår av avgörandet att det var fråga om indirekt skada och att säljaren inte hade ansvar för att ersätta den.
KöpL 40 §
KöpL 67 §
Maanviljelijä oli ostanut moottoripolttoöljyä käytettäväksi polttoaineena maatilansa työkoneissa. Polttoöljyssä olleiden epäpuhtauksien vuoksi maanviljelijän traktoreiden moottorit olivat vioittuneet. Hän vaati polttoöljyn myyjältä korvausta traktoreiden korjaamisesta ja asian selvittämisestä aiheutuneista kustannuksista.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että kysymys oli välillisestä vahingosta ja että myyjä ei ollut vastuussa sen korvaamisesta.
KauppaL 40 §
KauppaL 67 §
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio 25.6.2014, muutoksenhaku Turun hovioikeudessa ja hovioikeuden tuomio 21.9.2015 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.
Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Matti Mikkola ja hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Mariitta Lehmus, Elina Paasivirta ja Kaarina Syysvirta.
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
X Oy:lle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna koskemaan kysymystä siitä, onko asiassa kysymys välittömästä vai välillisestä vahingosta. Kysymys valitusluvan myöntämisestä muilta osin siirrettiin ratkaistavaksi valituksen käsittelyn yhteydessä.
X Oy vaati valituksessaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja kanne hylätään.
A vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Tuomiolauselma
Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan niiltä osin kuin kanne on hyväksytty. Kanne hylätään kaikilta osin. X Oy vapautetaan velvollisuudesta suorittaa A:lle vahingonkorvausta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ilkka Rautio, Tuula Pynnä, Tuomo Antila, Kirsti Uusitalo ja Lena Engstrand. Esittelijä Samuli Sillanpää (mietintö).
Esittelijän mietintö
Mietintö oli kohtien 1 — 15 osalta Korkeimman oikeuden ratkaisun mukainen. Muilta osin Korkein oikeus lausunee seuraavan.
A on tilannut kaupan kohteena olleen suuren kotimaisen öljynjalostamon valmistaman moottoripolttoöljyn X Oy:n liikkeestä 27.6.2011. Esitetyn näytön perusteella polttoöljy on ollut laadultaan virheellistä siinä vaiheessa, kun se on 29.6.2011 siirretty A:n maatilan tilasäiliöihin. Asiassa ei ole ilmennyt, että havaitut epäpuhtaudet olisivat sekoittuneet polttoöljyyn vasta kaupantekohetken jälkeen, esimerkiksi kuljetuksen yhteydessä. Näissä olosuhteissa sille seikalle, että A:n hankkimaa polttoöljyä ei ollut erotettu omaksi eräkseen vielä kaupantekohetkellä, ei ole perusteltua antaa ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa sitä, voidaanko asiassa soveltaa kauppalain 40 §:n 3 momentin erityistä sitoumusta koskevaa säännöstä.
A on hankkinut kysymyksessä olevan moottoripolttoöljyn käyttääkseen sitä muun ohella maatilansa työkoneiden polttoaineena, mistä käyttötarkoituksesta X Oy:n on näytetty olleen tietoinen. Koneiden ja laitteiden polttoaineena käytettävän moottoripolttoöljyn olennaisesta epäpuhtaudesta aiheutuu tyypillisesti vahinkoa moottoreille, joiden polttoaineena polttoöljyä käytetään. Asiassa on kuitenkin riidatonta, että X Oy ei ole kaupanteon yhteydessä nimenomaisesti sitoutunut siihen, että yhtiön myymä moottoripolttoöljy on niin puhdasta, että se ei vahingoita moottoreita, joissa sitä käytetään. Näin ollen X Oy ei ole velvollinen korvaamaan virheellisen moottoripolttoöljyn A:lle aiheuttamaa välillistä vahinkoa, ellei A:lla tuotteen laadun ja ominaisuuksien sekä kaupanteko-olosuhteiden perusteella ole muutoin ollut erityistä syytä olettaa, että X Oy:n polttoaineeksi myymä moottoripolttoöljy ei käyttötarkoituksensa mukaisesti käytettynä vahingoita työkoneita, joissa sitä käytetään.
Korkein oikeus todennee, että ostaja voi havaita moottoripolttoöljyn vahinkoa aiheuttavan epäpuhtauden yleensä vasta siinä vaiheessa, kun moottorille on jo aiheutunut vahinkoa. Koska vahinko on seurausta moottorissa käytetyn polttoaineen virheellisyydestä, ostajan vakuutusturva ei yleensä kata aiheutuneita vahinkoja. Moottoripolttoöljyn puhtaudella on siten ostajalle erityinen merkitys, jota korostaa vielä osaltaan se, että epäpuhtaudesta aiheutuvat vahingot ovat tavallisesti myydyn tuotteen arvoon nähden merkittäviä.
Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsonee, että tilatun moottoripolttoöljyn puhtaudella on ollut A:lle erityinen merkitys, mikä myös X Oy:n on täytynyt käsittää. Näissä olosuhteissa A on voinut kauppalain 40 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla erityisesti luottaa siihen, että hänen valtakunnallisen maatalouskauppaketjun liikkeestä ostamansa suuren öljynjalostamon valmistama moottoripolttoöljy on laadultaan sellaista, että se ei käyttötarkoituksensa mukaisesti polttoaineena käytettäessä vahingoita A:n maatilan työkoneiden moottoreita. Näin on siitä huolimatta, että A ei ole kauppaa tehtäessä nimenomaisesti ilmoittanut, että hän edellyttää tilaamaltaan moottoripolttoöljyltä sitä, että se ei vahingoita työkoneiden moottoreita.
Johtopäätöksenään Korkein oikeus katsonee, että X Oy on velvollinen korvaamaan A:lle virheellisestä moottoripolttoöljystä aiheutuneet traktoreiden korjaus- ja kuljetuskustannukset sekä asian selvittämisestä aiheutuneet kustannukset.
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettane.
Perustelut
1. Maanviljelijä A on 27.6.2011 tilannut X Oy:ltä moottoripolttoöljyä käytettäväksi polttoaineena maatilansa työkoneissa. Polttoöljy on 29.6.2011 toimitettu A:n maatilalle ja purettu tilan polttoainesäiliöihin.
2. A on heinäkuussa 2011 alkanut käyttää kaupan kohteena ollutta polttoöljyä kolmessa traktorissaan ja kuormaimessaan. Työkoneisiin on tämän jälkeen ilmaantunut käyntihäiriöitä ja vikoja, ja niitä on jouduttu polttoaineperäisen vian vuoksi korjaamaan useita kertoja. Työkoneiden polttoainejärjestelmistä ja tilasäiliöstä otetuista polttoöljynäytteistä on laboratoriotutkimuksissa löytynyt epäpuhtauksia.
3. A on kanteessaan vaatinut, että X Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle hänen ostamassaan polttoöljyssä olleen laatuvirheen perusteella vahingonkorvausta, joka koostui vioittuneiden traktoreiden korjaus- ja kuljetuskustannuksista sekä asian selvittelystä aiheutuneista kustannuksista. A:n kanteen mukaan kysymys oli välittömistä vahingoista. Vaikka vahingot katsottaisiin välillisiksi, yhtiö oli niistä vastuussa, koska se oli antanut erityisen sitoumuksen siitä, että polttoöljy soveltuu moottorikäyttöön.
4. X Oy on kiistänyt kanteen katsoen, että kysymys on välillisistä vahingoista, joista yhtiö ei ole vastuussa. Yhtiö ei ollut antanut erityistä sitoumusta myydyn tuotteen ominaisuuksista.
5. Käräjäoikeus on katsonut näytetyksi, että kaupan kohteena ollut polttoöljy oli ollut virheellistä vaaranvastuun siirtymisen ajankohtana ja että A:lle aiheutuneet vahingot olivat seurausta tästä. Käräjäoikeus totesi, että polttoöljy oli tarkoitettu käytettäväksi muun ohella työkoneiden polttoaineena. Kun laadultaan virheellinen polttoöljy oli aiheuttanut A:n työkoneiden moottoreiden käyntihäiriöitä ja vaurioitumista, käräjäoikeus on pitänyt A:lle aiheutuneita traktoreiden korjaus- ja kuljetuskustannuksia sekä asian selvittämisestä aiheutuneita kustannuksia välittöminä vahinkoina, jotka X Oy on velvoitettu korvaamaan.
6. X Oy:n haettua muutosta hovioikeus on pysyttänyt käräjäoikeuden tuomion.
7. Yhtiön valituksen johdosta Korkeimman oikeuden ratkaistavana on kysymys siitä, onko kanteessa tarkoitettu vahinko välitöntä vai välillistä. Mikäli vahinko katsotaan välilliseksi, asiassa on lisäksi ratkaistava, onko X Oy velvollinen korvaamaan vahingon tuotteen ominaisuuksia koskevan erityisen sitoumuksen perusteella.
8. Kauppalain 40 §:n 1 momentin mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi, jollei myyjä osoita, että virheettömän tavaran luovuttamiselle on ollut lain 27 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu este. Pykälän 2 momentin mukaan pykälän 1 momentin mukaisen vastuuperusteen nojalla ei kuitenkaan korvata lain 67 §:ssä tarkoitettua välillistä vahinkoa. Pykälän 3 momentista puolestaan seuraa, että ostajalla on oikeus korvaukseen välillisestäkin vahingosta, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta myyjän puolella tai jos tavara kaupantekohetkellä poikkesi siitä, mihin myyjä on erityisesti sitoutunut.
9. Kauppalain 67 §:n 2 momentin mukaan välillisenä vahinkona pidetään muun ohella vahinkoa, joka johtuu muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta (momentin 4 kohta).
10. Kauppalain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on todettu, että lakiehdotusta laadittaessa on ollut lähtökohtana, että virheellisen tavaran muulle omaisuudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ei tule soveltaa kauppalain säännöksiä silloinkaan, kun vahingonkärsijänä on ostaja, vaan pääosin tällaiset tuotevahingot jäävät lain ulkopuolelle. On kuitenkin olemassa määrätty, suppeahko tuotevahinkojen ryhmä, jonka osalta kauppalain vahingonkorvaussäännösten soveltamista voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. Kysymyksessä ovat sellaiset tavaran virheestä johtuvat vahingot, jotka tosin kohdistuvat muuhun omaisuuteen kuin myytyyn tavaraan, mutta jotka läheisesti ja ennalta-arvattavasti liittyvät myydyn tavaran käyttötarkoitukseen. Sikäli kuin tämän kaltaisten vahinkojen korvaamiseen sovelletaan kauppalain säännöksiä, kysymyksessä on lakiehdotuksen mukaan välillinen vahinko. (HE 93/1986 vp s. 128)
$d8
12. Kanteessa on vaadittu lisäksi korvausta kuluista, jotka ovat aiheutuneet A:n ottamien polttoöljynäytteiden tutkimisesta laboratoriossa. Korkein oikeus toteaa, että myydyn tavaran virheen ja siitä aiheutuneen vahingon selvittelystä aiheutuneita kuluja pidetään pääsääntöisesti kauppalaissa tarkoitettuna välittömänä vahinkona. Tässä tapauksessa on kuitenkin otettava huomioon, että X Oy oli omalla kustannuksellaan vaihtanut myydyn polttoöljyn virheettömään. Näytteiden tutkiminen laboratoriossa on liittynyt siihen, että A on polttoöljyn vaihtamisen jälkeenkin halunnut jatkaa työkoneille aiheutuneiden vaurioiden syyn selvittämistä. Laboratoriotutkimusten kustannukset liittyvät siten yksinomaan edellä välilliseksi vahingoksi katsotun vahingon ja sen korvattavuuden selvittelyyn. Korkein oikeus katsoo, että myös laboratoriotutkimusten kustannuksia on tämän vuoksi pidettävä välillisenä vahinkona.
13. A on katsonut X Oy:n olevan vastuussa hänelle aiheutuneesta välillisestäkin vahingosta sillä perusteella, että yhtiön on katsottava antaneen myydyn polttoöljyn laadusta ja soveltumisesta käyttötarkoitukseensa kauppalain 40 §:n 3 momentissa tarkoitetun erityisen sitoumuksen.
14. Myyjän erityiseen sitoumukseen perustuva vahingonkorvausvelvollisuus koskee kauppalain 40 §:n 3 momentin sanamuodon mukaan tilanteita, joissa tavara jo kaupantekohetkellä poikkeaa siitä, mihin myyjä on erityisesti sitoutunut. Yleensä kysymys on tällöin erityisesineen kaupasta. (Ks. KKO 2001:77)
15. Kauppalain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on todettu, että mainitussa säännöksessä tarkoitetun erityisen sitoumuksen tulee yleensä perustua siihen, mitä myyjä on nimenomaisesti ilmaissut. Erityiseksi sitoumukseksi katsottava tahdonilmaisu saattaa kuitenkin perustua myös siihen, että ostaja on nimenomaisesti ilmoittanut edellyttävänsä tavaralta määrättyä ominaisuutta, ja myyjä on tästä tietoisena tehnyt sopimuksen. Kaikkia myyjän tavarasta antamia tietoja ei voida pitää erityisinä sitoumuksina, vaan on edellytettävä, että ostajalla huomioon ottaen tiedon merkityksen tai sen tavan, jolla tieto on annettu, on ollut erityistä syytä olettaa, ettei tavara poikkea siitä, mitä on ilmoitettu. (HE 93/1986 vp s. 94)
16. Edellä todetuin tavoin X Oy on myynyt A:lle moottoripolttoöljyä käytettäväksi polttoaineena maatilan työkoneissa. Jo tavaran sopimuksenmukaisuutta koskevien kauppalain 17 §:n säännösten nojalla on selvää, että myydyn polttoöljyn on tullut soveltua tällaiseen käyttötarkoitukseen, johon polttoöljyä yleensäkin käytetään.
17. Korkein oikeus katsoo, että kauppalain 40 §:n 3 momentin säännös myyjän antamasta erityisestä sitoumuksesta on tarkoitettu laajentamaan välillisten vahinkojen korvattavuutta tyypillisesti sellaisissa tapauksissa, joissa tavaran erityiset ominaisuudet ovat niin tärkeitä ostajalle, että niihin on kiinnitetty kauppaa tehtäessä huomiota, tai joissa myyjä on erityisesti tuonut ilmi tavaran jonkin ominaisuuden. Tällaisesta on käsillä olevan kaltaisessa käyttötarkoitukseltaan verraten yksinkertaisen tuotteen kaupassa harvoin kysymys. Tämänkaltaisissa tapauksissa velvollisuus välillisten vahinkojen korvaamiseen edellyttää yleensä huolimattomuutta myyjän puolella.
18. Jotta kysymyksessä voitaisiin katsoa olevan kauppalain 40 §:n 3 momentissa tarkoitettu myyjän erityinen sitoumus, A:lla olisi siis tullut olla X Oy:n nimenomaisen ilmoituksen tai muiden kaupanteko-olosuhteiden perusteella erityinen, tavanomaisista polttoöljyn ostamiseen liittyvistä tilanteista poikkeava aihe edellyttää, että polttoöljy on puhdasta. Pelkästään siitä seikasta, että X Oy on tiennyt A:n aikovan käyttää ostamaansa polttoöljyä työkoneiden polttoaineena eli tuotteen normaaliin käyttötarkoitukseen, ei seuraa, että yhtiön olisi katsottava antaneen erityisen sitoumuksen siitä, että polttoöljy ei sisällä epäpuhtauksia, jotka voivat aiheuttaa vikoja työkoneisiin, joissa polttoöljyä käytetään polttoaineena.
19. Edellä esitetyillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että kanteessa tarkoitetut traktoreiden korjaamisesta ja korjauskustannusten korvattavuuden selvittämisestä aiheutuneet kustannukset ovat kauppalain 67 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettua välillistä vahinkoa. Kysymys ei ole sellaisesta kauppalain 40 §:n 3 momentissa tarkoitetusta tilanteesta, jossa kaupan kohde olisi poikennut siitä, mihin myyjä oli erityisesti sitoutunut. Vastuuperusteena ei ole enää Korkeimmassa oikeudessa vedottu huolimattomuuteen X Oy:n puolella. Yhtiö ei näin ollen ole kauppalain nojalla vastuussa kanteessa tarkoitetun vahingon korvaamisesta.
Esittelijäneuvos Sillanpää:
Asian tausta ja kysymyksenasettelu
Sovellettavat säännökset
Ovatko kanteessa tarkoitetut vahingot välitöntä vai välillistä vahinkoa
Onko myyjä vastuussa välillisestä vahingosta
Yhteenveto
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...