KKO:2020:12 — Förening

En förening, i vilken enbart rättegångsbiträden med tillstånd kunde godkännas som medlemmar, hade registrerat namnet Auktorisoidut lakimiehet — Auktoriserade Jurister — Authorized Attorneys at Law ry.

Högsta domstolen ansåg av de skäl som framgår av avgörandet att namnet var vilseledande bl.a. till den del det gav allmänheten en felaktig uppfattning om föreningens medlemskår. Registeranteckningen om föreningens namn upphävdes.

FöreningsL 49 § 1 mom

Yhdistykselle, jonka jäseneksi voitiin hyväksyä yksinomaan luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia, oli rekisteröity nimi Auktorisoidut lakimiehet — Auktoriserade Jurister — Authorized Attorneys at Law ry.

Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että nimi oli harhaanjohtava muun ohella siltä osin kuin se antoi yleisölle virheellisen käsityksen yhdistyksen jäsenistöstä. Yhdistyksen nimeä koskeva rekisterimerkintä kumottiin.

YhdistysL 49 § 1 mom

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Auktorisoidut Lakimiehet — Auktoriserade Jurister — Authorized Attorneys at Law ry:lle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna koskemaan kysymystä siitä, oliko yhdistyksen nimi yhdistyslain 49 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla harhaanjohtava. Kysymys valitusluvan myöntämisestä muilta osin siirrettiin ratkaistavaksi valituksen käsittelyn yhteydessä.

Auktorisoidut Lakimiehet — Auktoriserade Jurister — Authorized Attorneys at Law ry (yhdistys) vaati valituksessaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja Suomen Asianajajaliiton kanne hylätään.

Suomen Asianajajaliitto vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Jukka Sippo, Pekka Koponen, Lena Engstrand ja Eva Tammi-Salminen. Esittelijä Sanna Holkeri.

Asian taustaa

Yhdistyksen nimeksi oli rekisteröity Auktorisoidut Lakimiehet — Auktoriserade Jurister — Authorized Attorneys at Law ry (yhdistys). Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voitiin hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja jolla on luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain (715/2011) mukainen voimassa oleva lupa oikeudenkäyntiavustajana toimimiseen. Yhdistyksen tarkoituksena oli sääntöjen mukaan valvoa luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien yleisiä ja yhteisiä etuja, edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä, paitsi valtakunnallisesti, myös Euroopan unionin alueella ja muualla.

Kanne Helsingin käräjäoikeudessa

Suomen Asianajajaliitto vaati, että yhdistyksen nimeä koskeva rekisterimerkintä kumotaan.

Yhdistyksen vastaus

Yhdistys vaati, että kanne hylätään.

Nimen rekisteröinnille ei ollut myöskään muuta lakiin perustuvaa estettä.

Käräjäoikeuden tuomio 8.2.2017 nro 17/6767

Käräjäoikeus katsoi edelleen, että yhdistyksen nimestä sai sen käsityksen, että kysymyksessä oli Suomen Asianajajaliittoon suoraan tai välillisesti kuuluva yhdistys.

Käräjäoikeus katsoi, että yhdistyksen nimi oli yhdistyslain 49 §:n 1 momentin 2 kohdan vastainen ja loukkasi Suomen Asianajajaliiton oikeutta. Nimi oli yhdistelmänä harhaanjohtava, kun se sisälsi lailla suojattuun asianajajan ammattinimitykseen erehdyttävästi viittaavan ilmaisun.

Käräjäoikeus katsoi lisäksi, että nimen rekisteröimiselle oli yhdistyslain 49 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu muu lakiin perustuva este, koska nimi oli asianajajan ammattinimitystä suojaavien asianajajista annetun lain pakottavien säännösten vastainen.

Käräjäoikeus kumosi yhdistyksen nimeä koskevan rekisterimerkinnän.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomarit Timo Niemi, Anu Vannassalo ja Janne Pitkävirta.

Helsingin hovioikeuden tuomio 15.6.2018 nro 771

Yhdistys valitti hovioikeuteen, joka ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Hovioikeus totesi, että koska luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat olivat nimenomaisesti saaneet erillisen luvan toimia oikeudenkäyntiasiamiehinä ja -avustajina ja olivat myös tietynlaisen valvonnan alaisina, ei sanaa auktorisoitu voitu pitää suoraan harhaanjohtavana. Toisaalta sana auktorisoitu yhdistettynä sanaan lakimies saattoi antaa sellaisen käsityksen, että tällaisella lakimiehellä olisi korkeampi pätevyys tai että tällainen lakimies voi antaa korkeampilaatuisia palveluja kuin lakimies tai lakiasiaintoimisto, jonka nimessä ei esiinny sana auktorisoitu. Toisin kuin eräillä muilla aloilla, ei oikeudenkäyntiavustajille myönnettävää lupaa ollut myöskään lainsäädännössä kutsuttu auktorisoinniksi. Ottaen lisäksi huomioon, että Suomessa oli ennestään ollut lailla säädetty lakimieskunta, eli asianajajat, sanayhdistelmä auktorisoitu lakimies ei antanut selkeää kuvaa yhdistyksestä ja sen jäsenistä.

Hovioikeus katsoi kokonaisharkinnan perusteella, että yhdistyksen nimi oli yhdistyslain 49 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla harhaanjohtava, koska yhdistyksen nimi kokonaisuutena voi erehdyttävästi viitata asianajajaan eikä nimi antanut oikeanlaista kuvaa yhdistyksestä ja sen jäsenistä.

Hovioikeus katsoi lisäksi, että yhdistyksen nimestä voi edellä todetuin perustein saada erheellisesti sellaisen käsityksen, että nimityksen käyttäjä kuuluisi asianajajayhdistykseen. Yhdistyksen nimi oli siten asianajajista annetun lain 11 §:n vastainen ja sen rekisteröimiselle oli myös yhdistyslain 49 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu muu lakiin perustuva este.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Åsa Nordlund ja Wilhelm Norrman sekä asessori Kristian Sjöblom.

Valituslupaa koskeva ratkaisu

Pääasiaratkaisun perustelut

1. Yhdistys, jonka nimeksi on rekisteröity Auktorisoidut Lakimiehet — Auktoriserade Jurister — Authorized Attorneys at Law ry (yhdistys) on merkitty yhdistysrekisteriin 14.4.2014. Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja jolla on luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain mukainen voimassa oleva lupa oikeudenkäyntiavustajana toimimiseen. Säännöistä ilmenee, että yhdistyksen tarkoitus on valvoa luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien yleisiä ja yhteisiä etuja, edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä, paitsi valtakunnallisesti, myös Euroopan unionin alueella ja muualla.

$ed

3. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko yhdistyksen nimi yhdistyslain 49 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla harhaanjohtava ja onko nimeä koskeva rekisterimerkintä tällä perusteella kumottava.

4. Yhdistyslain 49 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan rekisteröitävän yhdistyksen nimen on selvästi erotuttava rekisterissä ennestään olevien yhdistysten nimistä eikä nimi saa olla harhaanjohtava. Se, joka katsoo, että yhdistyksen nimi tai muu rekisterissä oleva merkintä loukkaa hänen oikeuttaan, voi lain 56 §:n 2 momentin mukaan nostaa kanteen yhdistyksen kotipaikan tuomioistuimessa yhdistystä vastaan rekisterimerkinnän kumoamiseksi.

5. Yhdistyslain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 64/1988 vp s. 27 ja 70) on todettu, ettei yhdistyksen nimi saa olla harhaanjohtava esimerkiksi yhdistyksen tarkoituksen, toimintamuotojen tai jäsenistön osalta. Mahdollista nimen harhaanjohtavuutta arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi ammattiin liittyvissä yhdistyksissä siihen, millä ammattialoilla toimivia yhdistykseen tulisi kuulumaan, onko nimi vastikään ollut käytössä jollakin toisella, nyttemmin purkautuneella yhdistyksellä tai onko nimi jonkun muun yhteisön tai säätiön käytössä.

6. Voimassa olevan yhdistyslain säätämistä edeltävässä oikeuskäytännössä on yhdistyksen nimen harhaanjohtavuutta arvioitaessa kiinnitetty huomiota muun ohella siihen, oliko yhdistykseen liittyminen sen sääntöjen mukaan mahdollista kaikille niille henkilöille, jotka kuuluivat yhdistyksen nimessä mainittuun ammattiryhmään. Ratkaisussa KKO 1984 II 88 Erikoisupseerit r.y:n nimeä ei pidetty harhaanjohtavana sillä perusteella, että siihen oli toistaiseksi kuulunut vain teknikko- ja talousupseereita, kun yhdistyksen sääntöjen mukaan siihen saattoi liittyä jokainen vakinaisessa palveluksessa oleva erikoisupseeri, eikä yhdistyksen ollut näytetty tarkoittaneen rajoittaa jäsenkuntaansa vain ensin mainittuihin ryhmiin.

8. Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa, eräin laissa säädetyin poikkeuksin, toimia vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Ennen mainitun oikeudenkäymiskaaren säännöksen voimaan tuloa 1.1.2013 lakimiehiltä ei oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen lisäksi edellytetty oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana toimimiseen lupaa, eikä heille ollut muutenkaan asetettu erityisiä pätevyysvaatimuksia. Lakimiesammatin harjoittamiseen ei Suomessa edelleenkään liity minkäänlaista lupa- tai valvontajärjestelmää.

9. Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa säännellään oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimiseen vaaditun luvan myöntämisedellytyksiä, luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan velvollisuuksia sekä häneen kohdistettavaa valvontaa. Lain 8 §:n 1 momentin mukaan luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut oikeudenkäyntiasiamiehen ja avustajan tehtävät. Säännöksessä on lueteltu velvoitteet, joita oikeudenkäyntiavustajan tulee mainituissa tehtävissä erityisesti noudattaa. Tällä on esitöiden (HE 318/2010 vp s. 31) mukaan pyritty asiallisesti samaan lopputulokseen kuin hyvää asianajajatapaa koskevilla ohjeilla.

10. Lain 8 §:ssä säädettyä sovelletaan sen 5 momentin mukaan oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävien lisäksi myös luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan muuhun tehtävään, jonka hän on saanut tuomioistuimen määräyksen perusteella tai johon hänet on määrätty oikeusapulaissa tarkoitetuksi avustajaksi. Lainkohdan esitöissä (HE 318/2010 vp s. 32) on todettu, että oikeudenkäynteihin liittymättömien oikeudellisten palvelujen tarjoaminen, esimerkiksi asiakirjojen laatiminen ja neuvonanto, jäävät näin ollen 5 momentissa tarkoitettuja tehtäviä lukuun ottamatta pykälän tarkoittamien velvollisuuksien ulkopuolelle. Vastaavasti myös lain 9 §:ssä säädetty luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonta koskee vain 8 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä.

11. Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 21 §:n mukaan, jos luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja hyväksytään asianajajayhdistyksen jäseneksi, raukeaa hänen tässä laissa tarkoitettu lupansa.

12. Asianajajista annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan asianajaja on se, joka on maan yleisen asianajajayhdistyksen jäsenenä merkitty asianajajaluetteloon. Asianajajista annetussa laissa sekä siinä viitatuissa yleisen asianajajayhdistyksen säännöissä ja hyvää asianajajatapaa koskevissa ohjeissa on säädetty muun ohella asianajajaksi hyväksymisen edellytyksistä ja toiminnassa noudatettavista velvollisuuksista. Lain 5 §:n 1 momentin mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa. Asianajajista annetussa laissa on säädetty myös asianajajien toiminnan valvonnasta.

$f1

$f3

$f4

Kokonaisarviointi ja johtopäätös

$f5

25. Yhdistyksen nimen edellä todetun harhaanjohtavuuden voidaan katsoa loukkaavan Suomen Asianajajaliiton oikeutta. Nimeä koskeva rekisterimerkintä on siten harhaanjohtavuuden perusteella kumottava.

Asian taustaa ja kysymyksenasettelu

Yhdistyksen nimen harhaanjohtavuutta koskevat oikeusohjeet

Oikeudenkäyntiasiamiehiä koskeva sääntely

Arvioinnin lähtökohdat

Korkeimman oikeuden arviointi nimen harhaanjohtavuudesta