KKO:2021:4 — Brott mot bestämmelserna om explosiva varor

Hovrätten hade såsom brott mot bestämmelserna om explosiva varor enligt 125 § lagen om säkerhet vid hantering av farliga kemikalier och explosiva varor tillräknat A att han vid utförandet av ett sprängningsarbete hade försummat sin skyldighet enligt 16 § statsrådets förordning om säkerheten vid sprängnings- och brytningsarbeten att före sprängningen säkerställa att det inte finns människor på det farliga området.

Eftersom det att skyldigheterna enligt den nämnda förordningen var straffbara såsom brott mot bestämmelserna om explosiva varor inte framgick ur lagen på det sätt som legalitetsprincipen förutsätter, förkastades åtalet mot A för brott mot bestämmelserna om explosiva varor.

SL 3 kap 1 §

L om säkerhet vid hantering av farliga kemikalier och explosiva varor 125 §

SRF om säkerheten vid sprängnings- och brytningsarbeten (644/2011) 16 §

Hovioikeus oli lukenut A:n syyksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 125 §:n mukaisena räjähdesäännösten rikkomisena sen, että A oli räjäytystyötä suorittaessaan laiminlyönyt räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 16 §:ssä säädetyn velvollisuuden varmistaa ennen räjäytystä, ettei vaarallisella alueella ole ihmisiä.

Kun mainitussa asetuksessa säädettyjen velvollisuuksien rangaistavuus räjähdesäännösten rikkomisena ei käynyt laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla ilmi laista, A:han kohdistettu syyte räjähdesäännösten rikkomisesta hylättiin.

RL 3 luku 1 §

L vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 125 §

VNA räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) 16 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio 3.7.2018 nro 18/128792 ja Turun hovioikeuden tuomio 7.10.2019 nro 19/143160 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Merja Maunuksela ja hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Nora Viikari, Teija Vainiopää ja Juuso Lehtinen.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa. A vaati valituksessaan, että syyte räjähdesäännösten rikkomisesta hylätään.

Syyttäjä vastasi valitukseen vaatien sen hylkäämistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiot kumotaan ja syyte räjähdesäännösten rikkomisesta 19.5.2016 hylätään.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Tatu Leppänen sekä oikeusneuvokset Pekka Koponen, Tuomo Antila, Päivi Hirvelä ja Juha Mäkelä. Esittelijä Jussi Virtanen.

Perustelut

1. A on 19.5.2016 panostajana suorittanut räjäytyksen rakennustyömaalla.

2. Käräjäoikeus on syyttäjän syytteestä katsonut selvitetyksi, että A oli huolimattomuudesta rikkonut räjähdesäännöksissä säädettyä räjähteiden käytön turvallisuusvaatimuksiin liittyvää velvollisuutta ennen jokaista sytyttämistä varmistaa, ettei turvallisuussuunnitelmassa määritellyllä vaarallisella alueella ole ihmisiä. Sen vuoksi käräjäoikeus on vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (kemikaali- ja räjähdeturvallisuuslaki) 78 ja 125 §:n sekä räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (räjäytys- ja louhintatyön turvallisuusasetus) 16 §:n nojalla lukenut A:n syyksi räjähdesäännösten rikkomisen. Käräjäoikeus on jättänyt hänet rikoslain 6 luvun 12 §:n nojalla rangaistukseen tuomitsematta.

3. Hovioikeus ei ole A:n valituksen johdosta muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

4. A:n haettua muutosta hovioikeuden tuomioon Korkein oikeus on ottanut viran puolesta tutkittavakseen, onko räjäytys- ja louhintatyön turvallisuusasetuksessa säädettyjen velvollisuuksien rikkomisen rangaistavuus räjähdesäännösten rikkomisena määritelty lainsäädännössä rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla.

5. Rikoslain 3 luvun 1 §:n mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. Säännös ilmaisee rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen, jonka mukaan rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava lakiin. Perustuslain 8 §:ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7 artiklassa rikosoikeudellinen laillisuusperiaate on ilmaistu vastaavin tavoin.

$c7

$c8

8. Ennakkopäätöksessä KKO 2015:22 Korkein oikeus on purkanut hovioikeuden lainvoiman saaneen tuomion ja hylännyt syytteen sillä perusteella, että sovelletussa rangaistussäännöksessä ei ollut rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen edellyttämää viittausta syytteessä mainittuun huolellisuusvelvoitteen sisällön täsmentävään toimintaohjeen määräykseen (kohta 10). Toimintaohjeessa ei ollut myöskään ilmaistu, että sen määräysten rikkominen olisi rangaistavaa, eikä siitä muutoinkaan ilmennyt, että ohjeessa olisi kysymys sovelletussa rangaistussäännöksessä tarkoitetuista määräyksistä (kohta 11).

9. Kemikaali- ja räjähdeturvallisuuslain 125 §:n 7 kohdan mukaan räjähdesäännösten rikkomiseen syyllistyy muun ohella se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta kyseisen lain tai sen nojalla annetun säännöksen vastaisesti rikkoo räjähteiden käyttöä koskevaa lain 78 §:ssä säädettyä velvollisuutta. Lain 78 §:ssä säädetyistä velvollisuuksista on A:n syyksi luetun menettelyn kannalta merkityksellinen pykälän 2 momentin säännös, jonka mukaan räjähteiden käytössä tulee noudattaa säädettyjä turvallisuusvaatimuksia. Syyttäjä on tällaisena turvallisuusvaatimuksena viitannut räjäytys- ja louhintatyön turvallisuusasetuksen 16 §:n säännökseen, jonka mukaan ennen jokaista sytyttämistä on varmistettava, ettei vaarallisella alueella ole ihmisiä eikä ylimääräisiä räjähteitä.

10. Korkein oikeus toteaa kuitenkin, että räjäytys- ja louhintatyön turvallisuusasetus on säädetty työturvallisuuslain nojalla, eikä se siten ole kemikaali- ja räjähdeturvallisuuslain 125 §:n johdantokappaleessa tarkoitettu kyseisen lain nojalla annettu asetus. Kemikaali- ja räjähdeturvallisuuslain 125 §:ssä ei siten ole sellaista laillisuusperiaatteen edellyttämää viittausta räjäytys- ja louhintatyön turvallisuusasetukseen, että kyseisessä asetuksessa säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta voitaisiin rangaista räjähdesäännösten rikkomisena. Korkein oikeus toteaa lisäksi, että räjäytys- ja louhintatyön turvallisuusasetuksesta ei ilmene, että asetus olisi kemikaali- ja räjähdeturvallisuuslain 78 §:n 2 momentissa tarkoitettu säädös, eikä myöskään se, että asetuksessa säädettyjen velvollisuuksien rikkominen olisi rangaistavaa.

11. Edellä todetun perusteella A:ta koskeva syyte räjähdesäännösten rikkomisesta on hylättävä.

Asian tausta

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Estääkö laillisuusperiaate syyksi lukemisen tässä tapauksessa?