KKO:2022:10 — Våldsamt motstånd mot tjänsteman

A hade i sin bostad vrålat hot om att döda sin granne B som han visste var polis. Därefter hade A gått till dörren till B:s bostad och B hade då öppnat dörren, tagit ett kontrollgrepp om A och börjat föra bort honom. A hade stretat emot och B hade skadat sig. A åtalades för våldsamt motstånd mot tjänsteman.

Högsta domstolen ansåg att polismannen B som tillbringade fritid inte hade vidtagit en tjänsteåtgärd som innefattade utövning av offentlig makt. A som hade motsatt sig B:s agerande hade inte gjort sig skyldig till våldsamt motstånd mot tjänsteman.

SL 16 kap 1 §

PolisförvaltningsL 15 c § 3 mom

A oli huutanut asunnossaan tappouhkauksia poliisiksi tietämälleen naapurilleen B:lle. Tämän jälkeen A oli mennyt B:n asunnon ovelle, jolloin B oli avannut oven ja ottanut A:n hallintaotteeseen ja lähtenyt kuljettamaan tätä pois. A oli rimpuillut vastaan, ja B oli saanut vammoja. A:ta syytettiin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Korkein oikeus katsoi, että vapaa-aikaansa viettämässä ollut poliisimies B ei ollut suorittanut julkisen vallan käyttöä sisältävää virkatointa. B:n menettelyä vastustanut A ei ollut syyllistynyt virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.

RL 16 luku 1 §

L poliisin hallinnosta 15 c § 3 mom

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

B:lle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna kysymykseen siitä, oliko A hovioikeuden tuomiosta ilmenevällä menettelyllään syyllistynyt virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. Korkein oikeus voi muilta osin perustaa ratkaisunsa valituksen kohteena olleessa ratkaisussa todettuihin seikkoihin.

B vaati valituksessaan, että A:n syyksi luetaan syytekohdassa 3 virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ja että A:lle tuomittua yhteistä vankeusrangaistusta korotetaan.

A vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Marjut Jokela, Kirsti Uusitalo, Lena Engstrand, Juha Mäkelä ja Alice Guimaraes-Purokoski. Esittelijä Marja Reijonen-Schofield.

Satakunnan käräjäoikeuden tuomio 31.10.2019 nro 19/147391

Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta muun muassa kotirauhan rikkomisesta (syytekohta 1), laittomasta uhkauksesta (syytekohta 2) ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta (syytekohta 3). B yhtyi syyttäjän rangaistusvaatimukseen. A kiisti syytteen.

Syytteen teonkuvauksen mukaan A oli syytekohdassa 1 oikeudettomasti rikkonut B:n ja tämän puolison C:n kotirauhaa metelöimällä asunnossaan, joka oli sijainnut B:n ja C:n asunnon alapuolella, huutamalla asunnossaan uhkauksia asianomistajille sekä tulemalla tämän jälkeen asianomistajien asunnon oven taakse. Syytekohdan 2 teonkuvauksen mukaan A oli ilta-aikaan asunnossaan huutanut tappouhkauksia B:lle ja C:lle noin tunnin ajan. Ottaen huomioon A:n aiempi käytös ja asunnossa olleet pienet lapset oli asianomistajilla ollut perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa.

Syytekohdan 3 teonkuvauksen mukaan A oli käyttänyt ja uhannut käyttää väkivaltaa julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan. A:n mentyä edellisessä syytekohdassa kuvattujen tapahtumien jälkeen poliisiksi tietämänsä B:n ovelle ja B:n tämän jälkeen yritettyä ottaa A:ta hallintaotteeseen ja pitää A:ta hallinnassaan, kunnes paikalle tulee poliisipartio viemään A:n pois paikalta, oli A vastustanut kiinnipitämistä lyömällä ja rimpuilemalla sekä uhkailemalla B:tä sanallisesti. B oli tilanteessa saanut A:n lyönneistä reiteensä mustelmat.

Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että A oli menetellyt syytekohdissa 1-3 kuvatulla tavalla ja tuomitsi hänet niissä tarkoitetuista rikoksista sekä syytekohdan 4 laittomasta uhkauksesta rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 momentin 5 kohdan rangaistuksen koventamisperustetta soveltaen yhteiseen 9 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Heikki Ryynänen.

Vaasan hovioikeuden tuomio 15.10.2020 nro 20/138107

A valitti hovioikeuteen ja vaati syytteen hylkäämistä.

$ce

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pirkko Loukusa, Hagar Nordström ja Samuli Nyblom.

Perustelut

1. A on hovioikeudessa lainvoimaisesti tuomittu kotirauhan rikkomisesta ja laittomasta uhkauksesta. Hän oli muun muassa metelöinyt ja huutanut tappouhkauksia B:lle ja tämän puolisolle heidän asuntonsa alapuolella sijainneessa asunnossaan noin tunnin ajan. Hovioikeuden tuomion mukaan A oli tämän jälkeen tullut B:n asunnon oven taakse ja jollain tavalla ainakin rapisuttanut postiluukkua tai ovea. B oli ovisilmästä nähnyt A:n, avannut oven ja välittömästi ottanut A:n niin sanottuun hallintaotteeseen ja lähtenyt viemään tätä alempaan kerrokseen. A oli rimpuillut vastaan, ja B oli saanut mustelmia reiteensä.

2. Hovioikeus on hylännyt syytteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Hovioikeuden mukaan olosuhteissa, joissa poliisin virkatehtävistään vapaalla ollut B oli päättänyt avata oven ja kohdata A:n, A ei ollut hallintaotetta ja kuljetusta vastustaessaan syyllistynyt rikokseen.

3. Korkeimmassa oikeudessa on B:n valituksen johdosta kysymys siitä, onko A syyllistynyt virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. Arvioitavana on ensisijaisesti se, onko A:n vastustelu kohdistunut virkatehtävää suorittavaan virkamieheen.

4. Rikoslain 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tuomitaan se, joka käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen tekemään tai jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen. Momentin 2 kohdan mukaan virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tuomitaan myös se, joka muuten käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa sellaisen virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan.

$d1

6. Poliisin hallinnosta annetun lain 15 c §:n 3 momentin mukaan poliisimies on ilman eri määräystä velvollinen ryhtymään kiireellisiin toimiin koko maassa myös toimialueensa ulkopuolella ja vapaa-aikanaan, jos se on välttämätöntä vakavan rikoksen estämiseksi, tällaista rikosta koskevan tutkinnan aloittamiseksi tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi taikka jos se näihin rinnastettavan muun erityisen syyn vuoksi on tarpeen.

7. Poliisimiehen toimimisvelvollisuuksia ja toimivaltuuksia hänen vapaa-ajallaan on kuvattu aikaisemman, samansisältöisen säännöksen esitöissä (HE 57/1994 vp s. 18 ja 38). Niiden mukaan poliisimiehen on vapaa-ajallaan ryhdyttävä vakavissa vaara- ja rikostilanteissa toimintaan, jolloin hän saa käyttää kaikkia hänen virka-asemassaan olevalle kuuluvia toimivaltuuksia. Poliisimiehellä on siten toimimisvelvollisuus myös sellaisissa tapauksissa, joissa ei ole yleistä jokaiselle kuuluvaa toimintavelvollisuutta. Poliisimiehen toimintavelvollisuuden syntyminen edellyttää kiireellisyyttä ja välttämättömyyttä. Vakavan rikoksen estäminen saattaa tarkoittaa pelkästään ilmoituksen tekemistä alueella toimivalle poliisiyksikölle. Rikoksen vakavuutta ei ole arvioitava pelkästään siitä säädetyn rangaistuksen perusteella, vaan huomioon on otettava myös esimerkiksi teon kohdistuminen suojauskyvyttömään henkilöön.

8. Virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää, että väkivallan käyttö tai väkivallan käytöllä uhkaaminen liittyy julkisen vallan käyttöä sisältävään virkatoimeen. Tällaisena pidetään myös edellä kohdassa 5 mainittua tosiasiallista julkisen vallan käyttämistä.

9. Poliisin henkilöstöön kuuluvat ovat rikoslain 40 luvun 11 §:n määritelmäsäännöksen mukaisia virkamiehiä. Monet poliisin virkatehtävät sisältävät julkisen vallan käyttöä. Poliisimiehen toimivaltuuksiin kuuluu lain sallimissa rajoissa myös voimakeinojen käyttö muun muassa häiritsevän henkilön poistamiseksi paikalta (ks.

, jakso 4.2.1).

10. Asiassa on riidatonta, että B ja tämän puoliso ovat poliisimiehiä ja että A on ollut tästä tietoinen. Tapahtuma-aikana B on kuitenkin ollut kotonaan viettämässä vapaa-aikaansa. Edellä kohdassa 7 selostettu poliisimiehen vapaa-aikaan ulottuva velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin koskee vain kiireellisiä ja välttämättömiä toimia vakavissa vaara- tai rikostilanteissa. Muunlaisissa tilanteissa vapaa-ajalla olevalla poliisimiehellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin henkilöillä.

11. A on välittömästi ennen B:n asunnon ovelle saapumistaan huudellut omasta asunnostaan tappouhkauksia. A oli aikaisemmin samana vuonna kiinnittänyt talon rappukäytävään sanoilla ”Sinä poliisi” alkaneen lapun, jonka sisältö oli ollut uhkaava. B:n asunnossa on ollut hänen puolisonsa lisäksi myös kaksi alaikäistä lasta, mikä on ollut omiaan korostamaan tilanteen vakavuutta ja uhkaavuutta.

12. Asiaa arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että B:n asunnon ovi on ollut lukittu ja että sen toisella puolella rappukäytävässä ollut A on ainoastaan jollain tavalla rapisuttanut asunnon postiluukkua tai ovea. A:n käytös on ollut häiritsevää ja pelottavaakin, mutta se ei ole merkinnyt välitöntä fyysisen väkivallan vaaraa. Korkein oikeus katsoo, ettei kysymys ole ollut sellaisesta poliisin hallinnosta annetun lain 15 c §:n 3 momentissa tarkoitetusta vakavan rikoksen estämistä koskevasta tilanteesta, joka olisi edellyttänyt viranomaiselta kiireellisiä ja välttämättömiä toimia. B:llä ei siten ole poliisimiehenä ollut vapaa-ajallaan velvollisuutta eikä oikeutta ryhtyä voimakeinoin poistamaan A:ta oman kotiovensa edestä. Näin menetellessään B ei ole ollut suorittamassa virkatehtäviään.

13. Edellä todetulla tavalla B ei ole tapahtumahetkellä ollut suorittamassa rikoslain 16 luvun 1 §:ssä tarkoitettua julkisen vallan käyttöä sisältävää virkatointa. B:n menettelyä vastustanut A ei siten ole syyllistynyt virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Sovellettavat säännökset ja niiden tulkinta

Korkeimman oikeuden arviointi

KKO 2020:29