TT 2016:119 — Irtisanomissuoja

Työehtosopimuksen osana noudatettavan yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden mukaan päätyösuojeluvaltuutettua ei saanut irtisanoa tai lomauttaa, ellei yrityksen tai päätyösuojeluvaltuutetun toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetty kokonaan. Tästä voitiin kuitenkin poiketa, mikäli yhteisesti todettiin tai työnantaja muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoitti, ettei päätyösuojeluvaltuutetulle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä.

Työnantaja irtisanoi päätyösuojeluvaltuutetun taloudellisella ja tuotannollisella syyllä. Asiassa oli ensiksi kysymys siitä, oliko työsopimuksen irtisanomisessa menetelty edellä mainitun määräyksen mukaisesti. Työtuomioistuin katsoi, että yrityksen tai päätyösuojeluvaltuutetun toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa ei ole keskeytetty kokonaan. Yhteistä toteamista ei ole tapahtunut, eikä työnantaja ole muutoin osoittanut työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla, ettei päätyösuojeluvaltuutetulle voitu tarjota hänelle soveltuvaa työtä. Työnantaja menetteli näin ollen työehtosopimuksen osana noudatettavan yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden vastaisesti päättäessään päätyösuojeluvaltuutetun työsopimuksen. Päädyttyään tähän lopputulokseen työtuomioistuimella ei ollut tarvetta arvioida työsuhteen päättämisperustetta muilta osin.

Korvauksen määrää arvioitaessa otettiin huomioon se, että työnantaja loukkasi päätyösuojeluvaltuutetulle yhteistoimintasopimuksella taattuja oikeuksia, työsuhteen pituus ja se, että työnantaja pyrki toimimaan asiassa oikein, mitä osoitti lakimiehen palkkaaminen yt-neuvotteluihin.

KANTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

VASTAAJA

Kaupan liitto ry

KUULTAVA

Urheilutavarain Varastomyynti Urtava Oy

ASIA

Lomautus ja irtisanomissuoja

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 27.9.2016

Pääkäsittely 18.10.2016

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Kaupan liitto ry:n välillä sopimuskaudelle 1.5.2014–31.1.2017 solmitussa kaupan alan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN SOVELTAMISOHJEET

2 § YHTEISTOIMINTA TYÖSUOJELUSSA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.4. Päätyösuojeluvaltuutettu

1. Vähintään 30 työntekijän yritykseen valittu työsuojeluvaltuutettu on asemaltaan soveltamisohjeiden mukainen päätyösuojeluvaltuutettu.

2.5. Työsuhdeturva

1. Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7:10 §:n mukainen irtisanomissuoja.

Päätyösuojeluvaltuutettu

7. Irtisanottaessa tai lomautettaessa yrityksen henkilöstöä taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa päätyösuojeluvaltuutettuun, ellei yrityksen tai päätyösuojeluvaltuutetun toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan.

Yhteisesti todettaessa tai työnantajan muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaessa ettei päätyösuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan edellä esitetystä poiketa.

Korvaukset

9. Päätettäessä päätyösuojelu- tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus tämän sopimuksen vastaisesti työnantajan on maksettava korvauksena vähintään 10 kuukauden ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvausperusteet määräytyvät työsopimuslain 12:2 §:n 2. momentin mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä otetaan huomioon tämän sopimuksen rikkominen.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A:n työsuhde Urheilutavarain Varastomyynti Urtava Oy:n (työnantaja) palveluksessa alkoi 9.10.2012. A työskenteli web designerina Tampereella Lielahden kaupunginosassa Sportia Pekka -nimisen urheiluliikkeen IT-osastolla. Työnantajalla oli myös toinen liike Tampereen Kalevan kaupunginosassa.

A:n pääasiallisena työtehtävänä oli web-sivujen ylläpito ja kehittäminen ja sisällön tuottaminen verkkokauppaan. Työsopimuksen mukaan A suostui tarvittaessa tekemään myös muuta työnantajan määräämää työtä. A:n työsuhde oli kokoaikainen (37,5 tuntia viikossa) ja hänen kuukausipalkkansa oli 2.340 euroa.

A valittiin työsuojeluvaltuutetuksi ajalle 12.6.2014–31.12.2016. A toimi Urtava Oy:n päätyösuojeluvaltuutettuna.

Työnantaja irtisanoi A:n työsuhteen 12.8.2014 vedoten työsopimuslain 7 luvun 3 §:n tarkoittamiin taloudellisiin ja tuotannollisiin perusteisiin siten, että työsuhde päättyi kuukauden irtisanomisajan jälkeen 12.9.2014. Lielahden myymälästä irtisanottiin A:n lisäksi kaksi muuta työntekijää.

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko työnantajalla ollut työehtosopimuksen edellyttämät perusteet irtisanoa A:n työsuhde.

Asiasta on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Irtisanomisilmoitus 12.8.2014

2. Työsopimus 19.9.2012

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. Selvitys edelleensijoituksesta 8.3.2016, Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry

2. Urtava Oy / Sportia-Pekka, Työvuorolista 9.6.2014–15.6.2014 (vko 24)

3. Työsopimus 19.9.2012 (= K2)

4. A:n ansioluettelo

5. Selvitys Urtava Oy:n yt-neuvotteluista

Kantajan henkilötodistelu

1. A, todistelutarkoituksessa

2. B, Urtava Oy:n työntekijä

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. C, Urtava Oy:n toimitusjohtaja, todistelutarkoituksessa

2. D, Urtava Oy:n toimistotyöntekijä

3. E, Urtava Oy:n urheiluvälinemyyjä kalastusosastolla

4. F, Urtava Oy:n urheiluvälinemyyjä tekstiiliosastolla

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, että Urheilutavarain Varastomyynti Urtava Oy on rikkonut kaupan työehtosopimuksen osana noudatettavan yhteistoimintasopimuksen määräyksiä päättämällä perusteettomasti Urheilutavarain Varastomyynti Urtava Oy:n työsuojeluvaltuutetun A:n työsopimuksen,

— velvoittaa Urheilutavarain Varastomyynti Urtava Oy:n maksamaan työsuojeluvaltuutettuna toimineelle A:lle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 30 kuukauden palkkaa vastaavat (2.340 euroa x 30 kk) = 70.200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä, ja

— velvoittaa Kaupan liitto ry:n ja Urheilutavarain Varastomyynti Urtava Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain

4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A on solminut Urheilutavarain Varastomyynti Urtava Oy:n kanssa työsopimuksen, jossa on sovittu web-sivujen ylläpidosta ja kehittämisestä. Työsuhteensa aikana A teki web-sivujen ylläpidon ohessa myös mainoksia, ilmoituksia lehtiin ja tarjouksia urheiluseuroille. A hoiti myös kalastuspuolen tarvikkeiden reklamaatioita sekä purki tarvittaessa kuormia. Lisäksi A auttoi tarpeen vaatiessa myös liikkeen myyntityössä.

Irtisanomisaikana A:lle annettiin määräys perehdyttää muut myyjät web-sivujen ylläpitoon. Web-sivujen ylläpitoon liittyvät työtehtävät yhtiössä eivät näin ollen ole päättyneet A:n työsuhteen päättymiseen.

Työnantaja on irtisanonut työsuojeluvaltuutettuna toimineen A:n työsuhteen vastoin kaupan työehtosopimuksen osana noudatettavan yhteistoimintasopimuksen määräyksiä. Kaupan työehtosopimuksen mukaan irtisanottaessa tai lomautettaessa yrityksen henkilöstöä taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa päätyösuojeluvaltuutettuun, ellei yrityksen tai päätyösuojeluvaltuutetun toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan.

Työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen 3 tai 7 §:ssä taikka 8 §:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla vain, jos luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Irtisanomisilmoituksessa Urtava Oy on todennut, ettei A:lle ole ollut tarjolla muuta työtä tai koulutusta. A:lla olisi ollut täydet edellytykset tehdä myyjän työtä. A on tehnyt työsuhteensa aikana myös myyjän työtä. Jo työhaastattelussa A:lle kerrottiin, että A:n tuli ottaa osaa myös myymälän puolella tehtäviin myyjän töihin.

A:n suorittama työ (web-sivujen ylläpito ja myyjän työtehtävät) ei ole päättynyt kokonaan. Urtava Oy on määrättävä maksamaan korvausta työsuhteen perusteettoman päättämisen johdosta. Kohtuullisena korvauksensa voidaan pitää A:n 30 kuukauden palkkaa vastaavaa summaa 70.200 euroa.

Yhteistä toteamista ei ole ollut, vaan työnantaja on vain todennut, ettei työtä ole.

A ei ole työllistynyt vakituisesti työsuhteen päättymisen jälkeen. Hän on työskennellyt freelance- ja nollatuntisopimuksilla. A on saanut ansiopäivärahaa Palvelualojen Työttömyyskassalta.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kaupan liitto ry ja Urheilutavarain Varastomyynti Urtava Oy ovat vaatineet, että työtuomioistuin hylkää kanteen ja että Palvelualojen ammattiliitto PAM ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan ja kuultavan yhteiset oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti korkolain 4 §:n

1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n työnkuva web designerinä

Ennen työsuhteen alkamista A on päivittänyt taitojaan erilaisissa media-alan töissä ja hän on opiskellut alan uusia toimintamalleja Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n mediapajalla. Etapissa ollessaan A oli kuuden kuukauden kestoisessa edelleensijoituksessa työnantajan Sportia Pekka -urheiluvälinemyymälässä. Työtehtävät edelleensijoituksen aikana ja sen jälkeen työsuhteessa liittyivät työnantajan verkkosivuihin, verkkokauppaan ja niiden kehittämiseen.

Työnantaja Urheilutavarain Varastomyynti Urtava Oy palkkasi A:n konttorityöntekijäksi tietoteknisen asiantuntijan tehtäviin (web designer) palkkaryhmään C2. Kaupan työehtosopimuksen vaativuusmääritelmän mukaisesti kysymyksessä ovat tehtävät, jotka edellyttävät ammattikoulutuksella tai työkokemuksella hankittuja erityistietoja- ja taitoja sekä ammattialaan kuuluvien laajojen asiayhteyksien hallintaa.

Työnantaja on A:n palkkauksen jälkeen ostanut Koodiviidakko -nimiseltä yritykseltä verkkokauppa-alustan (ViidakkoStore ™). Työnantaja on keskittänyt kaikki verkkokauppaan liittyvät työt A:lle siten, että hän on tietoteknisenä asiantuntijana yksin vastannut yrityksen itsenäisen osan toiminnasta ja hän on ollut ViidakkoStore -verkkokauppa-alustan ainoa käyttäjä. Työsuhteensa aikana A on rakentanut uutta verkkokauppaa muun muassa lisäämällä sinne useita satoja tuotteita kuvineen ja tuotetietoineen. Lisäksi hän on muun muassa kehittänyt verkkokaupan visuaalista ilmettä erilaisen graafisen suunnittelun keinoin. Nämä ovat olleet hänen pääasialliset työtehtävänsä, eikä niitä ole tehnyt hänen palkkauksensa jälkeen kukaan muu yrityksen työntekijä.

A:n työsopimuksen mukaisen työn päättyminen

Erillisen IT-osaston toiminnan jatkaminen täysipäiväisesti verkkokaupan kehittämisen ympärillä ei ole ollut enää liikkeenjohdollisesti kannattavaa, joten työnantaja on keskeyttänyt tämän osan yrityksen toiminnasta kokonaan. A on ollut yrityksen ainoa IT-osaston työntekijä ja hän on vastannut ainoana työntekijänä verkkosivuista ja verkkokaupan sisällön tuotannosta. Työnantajan päätös on johtanut A:n työsopimuksen mukaisten työtehtävien päättymiseen kokonaan.

Kaupan työehtosopimuksen yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden 2 §:n 5 kohdan mukaisesti työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisanomissuoja. Työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen 3 tai 7 §:ssä taikka 8 §:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla vain, jos luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Työn kokonaan päättymisellä on työsuojeluvaltuutetun kohdalla tarkoitettu sitä, että työsuojeluvaltuutettuna toimineen henkilön oma työsopimussuhteinen työ ja muiden samaan ammattiryhmään kuuluvien työntekijöiden työsopimussuhteinen työ on päättynyt (KKO 1994:127). Työtuomioistuin on toimihenkilöiden irtisanomissuojaa koskevassa käytännössään katsonut, että tuotantolaitoksen toiminta on asianomaisissa sopimuksissa tarkoitetuin tavoin keskeytetty kokonaan, kun laitokseen ei irtisanomisten jälkeen ole jäänyt kyseiseen ammattiryhmään kuuluvia toimihenkilöitä (TT:2002:17, TT:1994:26 ja TT:1996:6). Tällaisessa tilanteessa työsuojeluvaltuutetun irtisanomisen esteenä ei ole ollut myöskään se, että työnantajan palvelukseen jää toiseen ammattiryhmään kuuluva toimihenkilö, jota valtuutettu on edustanut (KKO 1994:127).

A on ollut ammattiryhmänsä ainoa edustaja ja hänen työvuoronsa on suunniteltu muiden ammattiryhmien työvuoroista poikkeavasti. Hän on vastannut verkkosivuista ja verkkokaupasta kokonaisuudessaan. Työnantajan palveluksessa olevat muut konttorityöntekijät ovat eri ammattiryhmien edustajia, joiden tehtäviin ovat kuuluneet muun muassa osto- ja myyntilaskutus, reskontran hoito, palkan laskenta ja työvuorosuunnittelu. A ei ole tehnyt lainkaan näitä työtehtäviä. Työvoiman vähennystarve ja siten toiminnan keskeyttäminen ei ole kohdistunut näihin edellä mainittuihin konttoritöihin, vaan nimenomaisesti erillisen IT-osaston toimenkuvan mukaiseen työhön.

Verkkokaupan ylläpidon vaatima jäljelle jäänyt vähäinen työ

IT-osaston toiminnan keskeyttämisen ja A:n työsuhteen päättymisen jälkeen yhtiössä on palattu takaisin aiemman käytännön mukaiseen toimintamalliin, jossa urheiluvälinemyyjät ovat muiden työtehtäviensä ohella päivittäneet verkkosivujen ja verkkokaupan tietoja. ViidakkoStoren ainoana käyttäjänä A:n on tullut näyttää myyjille, kuinka esimerkiksi tuotetietoja voi muuttaa tai virheellisiä hintatietoja oikaista. Tämä on ehdoton edellytys, jotta työnantaja voi suoriutua muun muassa kuluttajansuojalain mukaisista velvoitteistaan markkinoinnissa.

Myyjillä on käytössään yksi yhteinen tietokone myymälässä, jonka kautta he hoitavat yhteisesti myymälään tulleet sähköpostit, verkkokauppatilausten keräilyn, asiakasreklamaatiot ja verkkokauppaan tehtävät päivitykset. Verkkokaupan tuotevalikoimaa ei enää kasvateta, kuten A oli tehnyt. Verkkokauppaa koskevat työtehtävät ovat tuotteiden tietojen päivityksiä, tarkistuksia tai tuotteiden poistamista valikoimasta ja mahdollisesti poistetun tuotteen korvaamista uudella mallilla. Yhtiön myyjien käytössä olevalla yhteisellä tietokoneella ei olisi edes mahdollista jatkaa A:n pääasiallisten työtehtävien hoitamista.

Työnantajan mukaan tuote- ja hintatietojen päivittämiseen kuluu nykyisellään A:n perehdyttämiltä urheiluvälinemyyjiltä viikossa yhteensä noin 2–5 työtuntia. Kunkin myymälän osaston (tekstiili, kenkä, kalastus, jääkiekko, pyöräily) myyjät vastaavat omien tuoteryhmien tietojen päivittämisestä. Tämä tarkoittaa osastokohtaisesti noin 0–60 minuutin viikoittaista työtä yhdelle työntekijälle. Verkkokauppaan ei enää tuoteta uutta sisältöä. Käytännössä tuote- ja hintatietojen päivitystä ei tarvitse tehdä edes viikoittain. Työmäärä verkkokaupan osalta on tippunut murto-osaan aiemmasta. Ylläpitäjä Koodiviidakko-yhtiö vastaa verkkosivujen ja verkkokaupan teknisestä ylläpidosta, joten urheiluvälinemyyjät eivät käytä aikaansa siihen, vaan he keskittyvät ainoastaan sisällön päivittämiseen silloin kun siihen on tarvetta.

Vaasan hovioikeus on katsonut tuomiossa 13.10.2006 T:1406 (S 05/673), että työkohteeseen jäänyt 1–2 tuntia päivittäistä työtä on ollut määrältään niin vähäinen, ettei sillä ole ollut merkitystä arvioitaessa työn kokonaan päättymistä työsuojeluvaltuutetun kohdalla. Verkkokauppatoiminnan vaatima jäljelle jäänyt työ kuultavayhtiössä on ollut selvästi vähäisempää kuin Vaasan hovioikeuden ratkaisussa on ollut asian laita.

Kaupan alalla ei sallita niin sanottuja nollatuntisopimuksia. Kaupan työehtosopimuksen

6 §:n 5 kohdan mukaan lyhin normaalitilanteessa suunniteltava työvuoro on neljä tuntia pitkä. Näin ollen alhaisin viikoittainen säännöllinen työaika on neljä tuntia, kun työntekijällä teetetään yksi säännöllinen työvuoro. Vähäiset jäljelle jääneet työtehtävät eivät riittäisi edes tällaisen sopimuksen tekemiseen.

Verkkokaupan toiminnan vaatima jäljelle jäänyt työ on ollut niin vähäistä, että A:n työn voidaan katsoa päättyneen kokonaan ja hänet on voitu irtisanoa työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla.

A:n muut työtehtävät

A:lle ei ole osoitettu muita työtehtäviä hänen työsuhteensa aikana. A:lle ei ole koskaan suunniteltu myyjän työvuoroja, eikä hän ole ollut mukana myyjien työvuororotaatiossa. Hän on työskennellyt maanantaista perjantaihin kello 8–16, paitsi tiistaisin omasta pyynnöstään kello 11.30–19.30. Myyjät työskentelevät liikkeen aukioloaikoina arkisin kello 10–19.30, lauantaisin kello 10–17 ja sunnuntaisin kello 12–17. Myyjät työskentelevät myymälässä, kun A taas on työskennellyt toimistossa omalla työpisteellään.

Verkkokaupan sisällön tuottamisen ohessa konttorityöntekijä A on töissä ollessaan voinut tulostaa tilauksen, joka on tullut verkkokaupasta. Tilauksia on saattanut tulla päivässä keskimäärin 1–3 kappaletta. Tämän jälkeen myyjä on kerännyt tuotteen/tuotteet ja toimittanut ne lähettämöön. Jos tuote on ollut loppu, on A:lla ollut lupa lähettää tästä tieto maahantuojalle ja tehdä tilaus. Työnantaja on antanut selkeät määräykset siitä, että varastotyöntekijät hoitavat lähetykset. Lähettämössä on selkeä opastus näistä toimintatavoista. A on joskus näistä selkeistä ohjeistuksista huolimatta mennyt pakkaamaan tilattuja tuotteita ja tästä asiasta häntä on useasti huomautettu.

Verkkokauppa on pyörinyt itsenäisesti myös silloin kun A ei ole ollut työssä. Tällöin myyjät ovat osana normaaleja työtehtäviään hoitaneet tilauksia valmiiksi lähetettäviksi seuraavana päivänä. Erityisesti illat ja viikonloput ovat olleet kivijalkamyymälälle tärkeintä aikaa myynnin kannalta. Myös verkkokauppa on vilkkainta viikonloppuisin. A ei ole tehnyt näitä vuoroja, eikä työnantaja ole koskaan määrännyt häntä myyjän tehtäviin. Myymälässä A ei ole siten lainkaan tehnyt urheiluvälinemyyjän töitä. Hänet on palkattu täsmärekrytointina tietotekniseksi asiantuntijaksi vastaamaan yrityksen erillisen IT-osaston toiminnasta.

Muun työn tarjoaminen A:lle ja hänen kouluttaminen myyjäksi

A ei ole tehnyt myyjän työtehtäviä. Jos A olisi tehnyt myyjän työtehtäviä, ei häntä olisi voitu työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaan irtisanoa. Työnantajalla ei ole ollut tarjolla mitään muuta työtä. Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukainen muun työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus ja muut työvoiman vähentämisen vaihtoehdot on käsitelty kattavasti yhteistoimintaneuvotteluiden aikana.

Työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin säännös ei voi edellyttää sitä, että työnantajan olisi tullut irtisanoa urheiluvälinemyyjä, jonka työ ei ole vähentynyt, voidakseen sijoittaa tämän tilalle IT-osastosta vastanneen konttorityöntekijä A:n. A:lla ei ole ollut kokemusta, koulutusta tai taustaa urheiluvälinemyyjän työstä. Tällaiselle myyjän irtisanomiselle ei olisi ollut työsopimuslain mukaisia perusteita, koska myyjän työ ei ole vähentynyt. Irtisanominen olisi siten ollut lainvastainen. Tällainen sisäisen siirron kielto on vahvistettu muun muassa tuomioissa TT:2015:29 ja KKO 2000:64.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys ensiksi siitä, onko päätyösuojeluvaltuutettu A:n työsopimuksen irtisanomisessa menetelty kaupan alan työehtosopimuksen osana noudatettavan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ja siitä, onko työnantajalla ollut peruste päättää työsuhde.

Sovellettava työehtosopimuksen määräys

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Kaupan liitto ry:n välillä 1.5.2014–31.1.2017 voimassa olevan työehtosopimuksen osana noudatettavan yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden 2 §:n yhteistoiminta työsuojelussa kohdan 2.5. työsuhdeturva alakohdassa 7 on päätyösuojeluvaltuutetun irtisanomista ja lomauttamista koskeva määräys. Määräyksen mukaan irtisanottaessa tai lomautettaessa yrityksen henkilöstöä taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa päätyösuojeluvaltuutettuun, ellei yrityksen tai päätyösuojeluvaltuutetun toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan. Yhteisesti todettaessa tai työnantajan muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaessa, ettei päätyösuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan edellä esitetystä poiketa.

Asiassa esitetty selvitys

Urheilutavarain Varastomyynti Urtava Oy:n toimitusjohtaja C on kertonut yt-neuvotteluissa käydyn läpi, että yhtiön verkkokauppa oli kannattamaton, sen edelleen kehittämisestä suunniteltiin luovuttavan ja että yhtiössä ei ollut avointa tehtävää, johon A olisi voitu sijoittaa. Neuvotteluihin palkattiin lakimies avustamaan yhtiötä, koska kyse oli yhtiön ensimmäisistä yt-neuvotteluista, ja asiat haluttiin tehdä oikein. Päätyösuojeluvaltuutetun korotettu irtisanomissuoja oli yhtiön tiedossa.

A on kertonut, että työnantaja ei esittänyt vaihtoehtoja hänen irtisanomiselleen.

Urtava Oy:n työntekijä F on ollut henkilöstön edustajana yt-neuvotteluissa. F on vahvistanut, että työnantajan ja henkilöstön edustajien yhteinen kanta yt-neuvotteluissa oli, että mitään avoimia työtehtäviä ei ole tiedossa, eikä koulutuksella voida luoda uutta työtä.

Arvio ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen osana noudatettavan yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden 2 §:n 2.5. kohdan 7 alakohdan mukaan päätyösuojeluvaltuutettua ei saa irtisanoa tai lomauttaa, ellei yrityksen tai päätyösuojeluvaltuutetun toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, mikäli yhteisesti todetaan tai työnantaja muutoin osoittaa näissä neuvotteluissa yksilöidysti, ettei päätyösuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä.

Vastaaja ja kuultava ovat vedonneet siihen, että kun A:n oma työsopimussuhteinen työ on päättynyt kokonaan, hänet on voitu irtisanoa, vaikka työnantajan palvelukseen on jäänyt toiseen ammattiryhmään kuuluvia työntekijöitä, joita A on edustanut. Vetoamisensa tueksi vastaaja ja kuultava ovat viitanneet työtuomioistuimen ja korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöön.

Työtuomioistuin toteaa, että nyt käsillä oleva kaupan alan työehtosopimuksen yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden määräyksen sisältö eroaa vastaajan viittaamissa työtuomioistuimen tuomioissa (TT 2002:17, TT 1994:26 ja TT 1996:6) käsitellyistä työehtosopimusmääräyksistä. Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO 1994:127 ei puolestaan ole ollut kyse työehtosopimuksen tulkinnasta. Näistä tuomioista ei voida sen vuoksi saada ratkaisua nyt käsillä olevaan tapaukseen.

Työtuomioistuin katsoo, että nyt käsillä olevan määräyksen sanamuoto on selkeä. Ensimmäisenä edellytyksenä päätyösuojeluvaltuutetun irtisanomiselle tai lomauttamiselle on, että yrityksen toiminta keskeytetään kokonaan tai että päätyösuojeluvaltuutetun toimialueena olevan yrityksen osan toiminta keskeytetään kokonaan. Päätyösuojeluvaltuutetun toimialuetta ovat ne yrityksen osat, joissa työskentelee päätyösuojeluvaltuutetun edustamia työntekijöitä.

Asiassa on riidatonta, että A on ollut kaikkien Urtava Oy:n työntekijöiden päätyösuojeluvaltuutettu 12.6.2014 alkaen. Riidatonta on myös, että kesällä 2014 käytyjen yt-neuvotteluiden jälkeen Urtava Oy on sulkenut Sportia Pekka -nimellä Kalevan kaupunginosassa toimineen liikkeen, mutta Lielahden liikkeen toiminta on jatkunut. A:n toimialueena päätyösuojeluvaltuutettuna on ollut koko Urtava Oy. Yrityksen tai päätyösuojeluvaltuutetun toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa ei ole näin ollen keskeytetty kokonaan.

$12a

Nyt käsillä oleva tapaus eroaa aiemmin työtuomioistuimessa käsitellyistä siinä, että päätyösuojeluvaltuutetun työsuhteen päättäminen on yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden mukaisesti mahdollista yhteisen toteamisen lisäksi myös, mikäli työnantaja muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaa, ettei päätyösuojeluvaltuutetulle ole tarjolla soveltuvaa työtä.

Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen selvittämättä, että työnantaja ja A olisivat yhdessä todenneet tai että työnantaja olisi muutoin A:n kanssa käydyssä neuvottelussa yksilöidysti osoittanut, ettei A:lle ole voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Työnantaja on näin ollen menetellyt työehtosopimuksen osana noudatettavan yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden vastaisesti päättäessään päätyösuojeluvaltuutettu A:n työsopimuksen. Päädyttyään tähän lopputulokseen työtuomioistuimella ei ole tarvetta arvioida A:n työsuhteen päättämisperustetta muilta osin.

Korvausvelvollisuus

Urtava Oy on velvollinen suorittamaan A:lle kaupan alan työehtosopimuksen osana noudatettavan yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden 2 §:n 2.5. kohdan 9 alakohdan mukaisen korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvauksen määrää arvioitaessa on muun ohella otettu huomioon se, että työnantaja on loukannut päätyösuojeluvaltuutetulle yhteistoimintasopimuksella taattuja oikeuksia ja A:n työsuhteen pituus. Lisäksi huomioon on otettu se, että työnantaja on pyrkinyt toimimaan asiassa oikein, mitä osoittaa lakimiehen palkkaaminen yt-neuvotteluihin. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on 12 kuukauden palkkaa vastaavat 28.080 euroa.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan on saman luvun 2 §:n mukaan määräytyvästä korvauksesta, siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista, vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. A:lle on Palvelualojen Työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan maksettu ansiopäivärahaa hänen työsuhteensa päättymisen jälkeen 12 kuukauden tarkastelujaksolta 13.9.2014–12.9.2015 yhteensä 17.607,74 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 28.080 euroa on vähennettävä 75 prosenttia maksetuista ansiosidonnaisista päivärahoista eli 13.205,81 euroa, minkä määrän Urtava Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle. A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää siten 14.874,19 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Kaupan liitto ry ja Urtava Oy ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla asian hävitessään velvolliset korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 7.400 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Urheilutavarain Varastomyynti Urtava Oy on rikkonut kaupan työehtosopimuksen osana noudatettavan yhteistoimintasopimuksen määräyksiä päättämällä perusteettomasti Urheilutavarain Varastomyynti Urtava Oy:n työsuojeluvaltuutetun A:n työsopimuksen.

Työtuomioistuin velvoittaa Urheilutavarain Varastomyynti Urtava Oy:n suorittamaan päätyösuojeluvaltuutettu A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 14.874,19 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Urheilutavarain Varastomyynti Urtava Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (FI60 2001 1800 1235 91) 13.205,81 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kaupan liitto ry ja Urheilutavarain Varastomyynti Urtava Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n oikeudenkäyntikulut 7.400 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Lindström, Lallo, Koskinen ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Kalske.

Tuomio on yksimielinen.