TT 2016:120 — Irtisanomissuoja

Työnantaja oli irtisanonut varapääluottamusmiehenä toimineen ilmailuhuollon työntekijän työsopimuksen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Työnantaja oli palkannut uuden työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen irtisanotun varapääluottamusmiehen irtisanomisaikana, eikä ollut tarjonnut irtisanotulle varapääluottamusmiehelle työtä tämän irtisanomisaikana tai kohtuullisessa ajassa irtisanomisajan päättymisen jälkeen.

Työnantajalla tarjolla oleva työ ei ollut vähentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti, eikä sillä näin ollen ollut asiallista ja painavaa syytä varapääluottamusmiehen työsopimuksen irtisanomiseen. Kanne hyväksyttiin ja työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJA

Öljytuote ry

KUULTAVA

Shell Aviation Finland Oy

ASIA

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 29.9.2016

Pääkäsittely 20.10.2016

SALASSAPITO

Työtuomioistuin on valmisteluistunnossa 29.9.2016 tekemässään päätöksessä määrännyt oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n sekä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan nojalla salassa pidettäviksi kuudeksi vuodeksi asian vireille tulosta 5.2.2016 lukien eli 5.2.2022 saakka vastauksen kursivoidut kohdat (valmisteluistunnon pöytäkirjan sivun 5 toisen kappaleen kursivoidut osat) ja vastaajan kirjallisen todisteen 2. Taulukot tankkausvolyymista ja – kerroista 2014 ja 2015.

Lisäksi työtuomioistuin on pääkäsittelyssä 20.10.2016 tekemässään päätöksessä määrännyt edellä mainittujen lainkohtien nojalla salassa pidettäväksi kantajan kirjallisen todisteen 3. ja vastaajan kirjallisen todisteen 6. Pöytäkirjat yhteistoimintaneuvotteluista 24.2.-10.3.2015 siltä osin kuin pöytäkirjan 24.2.2015 kohdan 5. ensimmäisessä kappaleessa on maininta kilpailutusten häviämisen kautta menetetystä volyymistä.

Työtuomioistuin määrää, että työtuomioistuimen ratkaisun sivun viisi ensimmäisen kappaleen kursivoitu teksti on pidettävä salassa oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan nojalla 6 vuotta asian vireille tulosta 5.2.2016 lukien eli 5.2.2022 saakka.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Öljytuote ry:n sekä Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry:n välinen säiliö- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskeva työehtosopimus sisältää sopimuskaudella 1.2.2014–31.1.2017 muun ohella seuraavat määräykset:

Yleissopimus 2012

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

4.3 Työsuhdeturva

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiesasemasta, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Irtisanomissuojasopimus 2010

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Soveltamisohje

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnan kannalta tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan palveluksessa osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi työnantaja voi kiinnittää huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A työskenteli ilmailuhuoltomiehenä Shell Aviation Finland Oy:n (yhtiö tai työnantaja) palveluksessa 4.4.2005–26.7.2015. A valittiin varapääluottamusmieheksi 11.11.2014. Työnantaja hyväksyi valinnan.

A ja viisi muuta ilmailuhuoltomiestä irtisanottiin yhteistoimintaneuvottelujen 26.3.2015 jälkeen. A:n toimipisteeseen jäi hänen irtisanomisensa jälkeen 21 ilmailuhuoltomiestä. A:n keskimääräinen kuukausipalkka työsuhteen päättymishetkellä oli 3.932,63 euroa. A oli työttömänä 26.7.–8.11.2015. A työllistyi 9.11.2015 uuteen työhön, jossa hänen kuukausipalkkansa oli työsuhteen alussa 2.750 euroa ja kesäkuusta 2016 lukien 3.000 euroa.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko A voitu irtisanoa varapääluottamusmiesasemasta ja irtisanomisjärjestyksestä huolimatta.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n työtodistus 27.7.2015

2. Erimielisyysmuistio varapääluottamusmiehen irtisanomisesta 30.3.2015

3. Pöytäkirjat yhteistoimintaneuvotteluista 24.2.-10.3.2015 (OSITTAIN SALASSA PIDETTÄVÄ)

4. Selvitys yhtiön teettämästä ylityöstä 2015-2016

5. Pääluottamusmies W:n sähköpostiviesti X:lle 29.7.2015

6. A:n työhakemus Neste Oyj:lle 20.4.2015

7. X:n ja A:n tekstiviestit (3 kpl) 29. ja 30.3.2016 (V5)

8. Ote autotieto.net-internet-sivustolta – Tulevaisuuden työntekijän ominaisuuksia

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen aloittamiseksi 12.2.2015

2. Taulukot tankkausvolyymista ja – kerroista 2014 ja 2015 (SALASSA PIDETTÄVÄ)

3. Ylityövuorot ja poissaolot vuosina 2015 ja 2016

4. Arviointilomakkeet A:sta ja verrokeista

5. X:n ja A:n tekstiviestit (3 kpl) 29. ja 30.3.2016 (K7)

6. Pöytäkirjat yhteistoimintaneuvotteluista 24.2.-10.3.2015 (K3) (OSITTAIN SALASSA PIDETTÄVÄ)

Kantajan henkilötodistelu

1. A todistelutarkoituksessa

2. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n palkkasihteeri Y

3. Shell Aviation Finland Oy:n entinen työsuojeluvaltuutettu ja nykyinen varapääluottamusmies Z

4. Shell Aviation Finland Oy:n pääluottamusmies W

Vastaajan henkilötodistelu

1. Shell Aviation Finland Oy:n toimitusjohtaja ja Öljytuote ry:n hallituksen puheenjohtaja Å

2. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n johtava asiantuntija Ä

3. Shell Aviation Finland Oy:n ilmailuhuoltopäällikkö X

4. Shell Aviation Finland Oy:n ilmailuhuollon työnjohtaja Ö

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, että Shell Aviation Finland Oy on toiminut yleissopimus 2012 -osan 4.3:n vastaisesti irtisanoessaan varapääluottamusmiehenä toimineen A:n työsopimuksen päättymään 26.7.2015;

— velvoittaa Shell Aviation Finland Oy:n suorittamaan A:lle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 94.383,12 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 15.2.2016 lukien; ja

— velvoittaa Öljytuote ry:n ja Shell Aviation Finland Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 13.963,07 eurolla korkoineen.

Irtisanomisen todellisena syynä oli A:n varapääluottamusmiesasema. A:ta ei olisi saanut valita irtisanottavaksi hänen varapääluottamusmiesasemansa takia. Kun yhtiöllä ei ylipäätään ollut irtisanomisperustetta, sekin osoittaa varapääluottamusmiehen suojaa koskevan määräyksen rikkomista.

A:n irtisanomisessa on rikottu myös työehtosopimuksen irtisanomisjärjestystä koskevaa määräystä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan yrityksen kannalta tärkeitä ammattityöntekijöitä. A:n ammattitaito oli vähintään samalla tasolla kuin yrityksen palvelukseen jääneiden, joten hänen valikoitumisensa irtisanottavaksi ei ole johtunut hänen vähäisemmästä käytettävyydestään tai heikommasta ammattitaidostaan. Kun yhtiö ilmoitti valintaperusteeksi yhteistoimintaneuvotteluissa ja myöhemminkin työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisjärjestyksen ja se ei ole sitä noudattanut, osoittaa tämä irtisanomisen tai vähintäänkin sen kohdistumisen johtuneen A:n varapääluottamusmiesasemasta.

A:ta ennen olisi tullut irtisanoa ne työntekijät, joiden työsuhde alkoi A:n työsuhteen alkamisen jälkeen. Lisäksi A:ta ennen olisi tullut irtisanoa B, C ja D, koska heidän työsuhteensa on lähes samanpituinen kuin A:lla ja huoltovelvollisuuden määrä on pienempi. A:lla on kolme huollettavaa.

Lista verrokeista:

Nimi Työsuhde alkanut Huollettavien määrä

B…………..8.4.2002………………….?

C…………..25.11.2002………………2

D…………..24.9.2003 ……………….?

E…………..3.10.2005………………..1

F…………..4.1.2007………………….?

G………….14.4.2008…………………?

H………….20.4.2009…………………?

I…………..1.5.2010………………….2

J………….. 1.3.2010…………………0

K…………..1.8.2011…………………2

L…………..1.5.2013………………….0

Yhtiössä ei ole kuin kaksi ilmailuhuoltomiestä (M ja N), joita voidaan pitää tärkeinä ammattityöntekijöinä ja joita ei irtisanottu yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena. Muut työntekijät tekevät keskenään samaa työtä, eikä heidän välillään ole eroja siinä, kuinka tärkeitä ammattityöntekijöitä he ovat yhtiön toiminnalle. Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa sekä käytettävyyttä ei kartoitettu ennen irtisanomispäätöstä, eikä työnantajan ilmoittamia valintatekijöitä ainakaan sovellettu objektiivisesti ja totuudenmukaisesti. Kun arvioidaan, ketä työntekijää voidaan pitää yhtiön toiminnalle tärkeänä ammattityöntekijänä, ei suurimmalle osalle vastaajan kirjallisesta todisteesta 4 ilmenevistä kriteereistä voida antaa merkitystä.

Yhtiö järjesti irtisanotuille O:lle ja P:lle työtä siten, etteivät heidän työsuhteensa päättyneet laskennallisten irtisanomisaikojen jälkeen, vaan jatkuivat O:n osalta ainakin 7.2.2016 saakka ja P:n osalta edelleen. Yhtiö järjesti Q:lle työtä jälleen 14.11.2015 lukien, vaikka hänen työsuhteensa päättyi 25.9.2015. Yhtiö palkkasi uuden työntekijän R:n 1.5.-30.9.2015. Yhteistoimintaneuvotteluissa oli luvattu, että irtisanotuille työntekijöille tarjotaan työtä syksyyn 2015 saakka.

Lisäksi yhtiö teetti runsaasti ylityötä A:n työsuhteen päättymisen jälkeen. Yhtiö ei kuitenkaan tarjonnut A:lle ollenkaan työtä irtisanomisen jälkeen. Edellä mainitut seikat osoittavat, että A:n työsuhteen päättäminen johtui hänen varapääluottamusmiesasemastaan ja ettei yhtiöllä ollut irtisanomisperustetta.

A:n keskimääräinen kuukausipalkka työsuhteen päättämishetkellä oli 3.932,63 euroa. Hänen kuukausipalkkansa nykyisessä työssä on 3.000 euroa. Yhtiö menetteli A:n työsuhdetta päättäessään loukkaavasti, joten puolet korvauksesta tulisi tuomita korvauksena aineettomasta vahingosta.

Vastaus kannevaatimuksiin

Öljytuote ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Irtisanomisperusteesta

Yhtiö ei irtisanonut A:ta varapääluottamusmiesaseman vuoksi, vaan tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Yhtiö hoiti muun muassa Flybe Finland Oy:n (nykyään Nordic Regional Airlines Oy) koneiden tankkauksen, mutta hävisi Flyben kilpailutuksen helmikuussa 2015. [Teksti salainen]

Tankkausvolyymin ja — kertojen vähentyminen vastasi noin kahdeksan ilmailuhuollon työntekijän työmäärää, jonka vuoksi yhtiö aloitti yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön vähentämisestä neuvotteluesityksellä 12.2.2015. Neuvotteluesityksen mukaan yhtiö harkitsi enintään kahdeksan ilmailuhuollon työntekijän irtisanomista. Neuvottelujen jälkeen yhtiö päätyi kuitenkin irtisanomaan vain kuusi ilmailuhuollon työntekijää, joiden joukossa A oli. Yhtiössä ei ole tehty tavanomaista enempää ylitöitä irtisanomisten jälkeen. Ylityöt johtuivat työntekijöiden sairauspoissaoloista.

Finnair-kaupan myötä yhtiön osuus siirtyi Stl Avifuels:lle ja Flyben tarjouskilpailun voitti Neste. Stl Avifuels ja Neste kumpikin tarjosivat työehtosopimuksessa olevan ilmailuhuollon kilpailutusliitteen mukaisesti työtä yhdelle yhtiön irtisanomalle henkilölle. A:lle tarjottiin työtä kilpailutuksen voittaneesta yhtiöstä, mutta A kieltäytyi työtarjouksesta.

Työehtosopimus ei estä työnantajaa irtisanomasta varapääluottamusmiestä, jos irtisanominen johtuu muusta seikasta kuin luottamusmiesasemasta. Varapääluottamusmiehen irtisanomista koskeva työehtosopimuksen kohta ei liity irtisanomisjärjestystä koskevaan kohtaa. Työehtosopimuskirjaus ei tarkoita, että työnantajan pitäisi irtisanoa pätevämpi työntekijä, jotta varapääluottamusmies voitaisiin säästää. Varapääluottamusmiestä koskevan kohdan on tarkoitus ainoastaan asettaa todistustaakka työnantajalle siitä, että irtisanomiselle on ollut muu peruste kuin varapääluottamusmiesasema. Samasanaisen työehtosopimuskirjauksen on tulkittu myös työtuomioistuimen käytännössä (TT 2012:83) tarkoittavan vain käänteistä näyttövelvollisuutta työnantajalle siitä, että sillä on ollut asiallinen peruste varapääluottamusmiehen irtisanomiselle.

Yhtiössä tarjolla oleva työ väheni kilpailutuksien häviämisen myötä 1.3.2015 alkaen. Yhteistoimintaneuvotteluissa kuitenkin todettiin, että yhtiössä saatettaisiin tarvita tulevana kesänä kesälomasijaisia jokakesäiseen tapaan lomien aiheuttaman henkilöstövajauksen vuoksi. Näihin sijaisuuksiin käytettiin irtisanottuja työntekijöitä, jos heidän työsuhteensa olisi muutoin päättynyt kesän alussa. Koska useiden irtisanottujen työntekijöiden työsuhteet jatkuivat pitkien irtisanomisaikojen vuoksi kesän yli, uusia kesätyöntekijöitä ei olisi tarvittu.

Koska sairauspoissaolot kuitenkin lisääntyivät irtisanomisten jälkeen, yhtiö joutui palkkaamaan uuden työntekijän R:n kesälomasijaiseksi 1.5.-30.9.2015. Lyhytaikaiset määräaikaiset kesätyöntekijät eivät korvaa vakituisia työntekijöitä eivätkä siten muodosta estettä työvoiman vähentämiselle. R:n työsuhde päättyi 30.9.2015, joten yhtiön palvelukseen ei jäänyt uusia työntekijöitä. Työnantajalla oli siten peruste irtisanoa A ja muut työntekijät tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä työn vähentyessä kilpailutusten häviämisen myötä.

Yhtiö ei järjestellyt tarkoituksella työtä muille irtisanotuille, vaan muut irtisanotut työskentelivät sairaus- ja vuosilomien sijaisina. O:n työsuhde olisi päättynyt 15.10.2015 ja hän toimi D:n sairauslomasijaisena 16.10.2015-30.5.2016. Q, jonka työsuhde päättyi 25.9.2015 oli S:n sairauslomasijaisena 14.11.2015 alkaen. S:n sairausloma jatkuu edelleen. P:n työsuhde päättyi 25.5.2015 ja hän oli kesälomasijaisena 26.5.-30.9.2015 sekä talviloma- ja sairauslomasijaisena 12.1.-30.4.2016. P jatkoi kesälomasijaisena 1.5.-30.9.2016 ja vakinaistettiin, koska T irtisanoutui.

Myös A:lle tarjottiin 29.3.2016 kesälomasijaisuutta kesälle 2016, mutta hän ei ottanut tehtävää vastaan. O, Q ja P olivat työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisen takaisinottovelvollisuuden piirissä silloin, kun työnantaja tarvitsi väliaikaisesti lisätyövoimaa vuosi- ja sairauslomien vuoksi.

Yhtiöllä oli tuotannollinen ja taloudellinen peruste irtisanoa A työn vähentyessä kilpailutuksen häviämisen vuoksi oleellisesti ja pitkäaikaisesti, eikä yhtiöllä ollut tarjota vaihtoehtoista työtä. Työnantaja ei ottanut A:n irtisanomista ennen tai sen jälkeen uutta työntekijää samaan tai samankaltaiseen tehtävään. Yhtiöllä oli asiallinen ja painava tuotannollinen ja taloudellinen peruste irtisanoa A:n työsopimus eikä irtisanominen johtunut A:n varapääluottamusmiesasemasta.

Yhtiö ei valinnut A:ta irtisanottavien joukkoon hänen varapääluottamusmiesasemansa vuoksi, vaan arvio työntekijöiden ammattitaidosta ja tärkeydestä työnantajan toiminnan kannalta tehtiin keväällä 2015 kolmen esimiehen toimesta. Yhtiö irtisanoi kuusi henkilöä, jotka ovat kokonaisarvioinnin perusteella yhtiön toiminnan kannalta vähiten tärkeitä ammattityöntekijöitä. Arvio perustui neljääntoista eri kriteeriin, muun muassa ammatilliseen erityisosaamiseen, asiakaslähtöisyyteen, ongelmanratkaisukykyyn, motivaatioon ja kielitaitoon.

Työnantaja ei olisi voinut arvioida työntekijöitä objektiivisemmin. M ja N olivat asentajia, eivät ilmailuhuoltomiehiä, joten he eivät olleet irtisanomisuhan alla. Heidän työnsä ei suoraan vähene sen vuoksi, että tankkauskerrat vähentyvät. Vaikka ilmailuhuoltomiehet eli tankkaajat tekevät keskenään samanlaista työtä, heidän työskentelyssään on kuitenkin keskinäisiä eroja. Kokonaisarvioinnin perusteella irtisanotut työntekijät ja kantajan ilmoittamat verrokit saivat arvioinnissa seuraavat pisteet.

Irtisanottu, työsuhteen alkamispäivä Pisteet

A……4.4.2005……………………………………145

Q……2.5.2001……………………………………175

O……1.6.1999……………………………………179

P……1.5.2010……………………………………183

U……1.3.2011……………………………………189

V……2.2.2004……………………………………198

G……14.4.2008-…………………………………221

J…….1.3.2010-…………………………………..221

E……3.10.2005-………………………………….223

D……24.9.2003-………………………………….226

B……8.4.2002-……………………………………230

C……25.11.2002-………………………………..232

L……1.5.2013-……………………………………232

F……4.1.2007-……………………………………233

K……1.8.2011-……………………………………235

I…….1.5.2010-……………………………………237

H……20.4.2009-…………………………………..240

Työehtosopimuksen irtisanomisjärjestys on 1.1.2011 alkaen ollut suositus eikä se sido työnantajaa. Yhtiö noudatti irtisanomisjärjestyssuositusta, koska irtisanottaviksi valittiin vähiten tärkeät työntekijät.

Kaikki tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanotut työntekijät saivat työtodistuksen, jossa heidän työtaito on arvioitu kiitettäväksi, jotta heidän työnsaantimahdollisuudet olisivat mahdollisimman hyvät. Kiitettävä arvio työtaidosta ei osoita, etteivätkö yhtiöön jääneet työntekijät olisi ammattitaitoisempia kuin irtisanotut työntekijät. Lisäksi työnantaja on jatkuvasti kouluttanut kaikkia työntekijöitään, joten kaikkien työtaito on ollut korkealla tasolla.

Korvauksen määrästä

Ottaen huomioon että A oli työttömänä vain noin kolme ja puoli kuukautta, kantajan vaatimus on määrällisesti kohtuuton. Lisäksi tulee huomioida, että Neste Oyj tarjosi A:lle keväällä 2015 ilmailuhuollon tehtävää, mutta A on kieltäytyi työtarjouksesta. Jos A olisi ottanut tehtävän vastaan, hänellä olisi ollut ainakin 30.9.2015 saakka Neste Oyj:llä samanlaista työtä samalla ansiotasolla kuin Shell Aviation Finland Oy:llä.

Mikäli katsottaisiin, että irtisanominen johtui A:n varapääluottamusmiesasemasta, kohtuullinen korvaus on kolmen kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Öljytuote ry:n sekä Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry:n säiliö- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevan työehtosopimuksen (1.2.2014–31.1.2017) yleissopimuksen 2012 kohdan 4.3 mukaan jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiesasemasta, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

Edellä mainittuun työehtosopimukseen kuuluvan irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaan muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnan kannalta tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan palveluksessa osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi työnantaja voi kiinnittää huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Koska asiassa on riidatonta, että A oli irtisanomishetkellä varapääluottamusmies, työtuomioistuin toteaa, että irtisanomisen katsotaan yleissopimuksen 2012 kohdan 4.3 perusteella johtuneen hänen varapääluottamusmiesasemastaan, mikäli vastaaja ei osoita irtisanomisen johtuneen muusta seikasta (TT 2012:83).

Vastaajan mukaan yhtiöllä oli tuotannollinen ja taloudellinen peruste irtisanoa A työn vähentyessä kilpailutuksen häviämisen vuoksi olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Yhtiöllä ei myöskään ollut tarjota A:lle vaihtoehtoista työtä. Kantajan mukaan yhtiöllä ei ollut irtisanomisperustetta, koska yhtiö tarjosi työtä A:n kanssa yhtä aikaa irtisanotuille O:lle, Q:lle ja P:lle sekä palkkasi uuden työntekijän 1.5.-30.9.2015. Lisäksi yhtiö teetti runsaasti ylityötä A:n irtisanomisen jälkeen.

Asiassa on näin ollen ensinnäkin ratkaistava, oliko yhtiöllä tarjolla oleva työ A:n työsuhteen päättymishetkellä 26.7.2015 olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt siten, että yhtiöllä oli oikeus päättää A:n työsuhde.

Irtisanomisperusteesta esitetty selvitys

Ilmailuhuoltopäällikkö X on työtuomioistuimessa kertonut, että yhteistoimintaneuvotteluissa 3.3.2015 keskusteltiin siitä, että irtisanottavat voisivat työskennellä kesän 2015 lomasijaisina (K3, V6). P:lle tarjottiin kesälomasijaisuutta, koska hänen irtisanomisaikansa päättyi jo 25.5.2015. O:n työsuhde päättyi 15.10.2015 ja hänet palkattiin sairauslomasijaiseksi 16.10.2015-30.5.2016. Q:n työsuhde päättyi 25.9.2015 ja hänet palkattiin sairauslomasijaiseksi 14.11.2015 alkaen. Näiden lisäksi aiemmin vuorotteluvapaan sijaisena toiminut työntekijä palkattiin kesälomasijaiseksi 1.5.-30.9.2015, koska sujuva toiminta lomien aikana vaati lisäresursseja. A:lle ei tarjottu kesälomasijaisuutta kesälle 2015, koska hänen irtisanomisaikansa päättyi vasta kesälomakauden jälkeen 26.7.2015.

A on kertonut, että hän olisi ottanut vastaan kesätyön kesälle 2015, mikäli yhtiö olisi sellaista tarjonnut. A ei ottanut kesällä 2015 vastaan kesätyötä Neste Oyj:ltä, koska hänen irtisanomisaikansa oli vielä menossa. X tiedusteli puhelimitse A:lta huhtikuussa 2016 A:n kiinnostusta kesätyöhön. Koska X ei kertonut tarkemmin työsuhteen ehdoista ja A oli jo toisen työnantajan palveluksessa, A ei ottanut keskustelun jälkeen yhteyttä X:ään.

Pääluottamusmies W:n ja varapääluottamusmies Z:n mukaan yhteistoimintaneuvotteluissa sovittiin, että irtisanottuja työntekijöitä käytetään kesätyöntekijöinä kesällä 2015 tarvittaessa. W on lisäksi kertonut, että yhtiön ylityömäärät (K3) osoittavat, että A olisi voitu työllistää myös irtisanomisajan jälkeen. Yhtiö olisi voinut esimerkiksi tarjota A:lle sairauslomasijaisuuksia tarpeen mukaan (V3). W tiedusteli X:ltä sähköpostitse 29.7.2015, miksi A:lle ei tarjottu kesälomasijaisuutta syyskuun 2015 loppuun, koska yhtiö oli palkannut R:n määräaikaiseen työsuhteeseen ja jatkanut irtisanotun P:n työsuhdetta syyskuun 2015 loppuun (K5).

W oli A:n seurassa keväällä 2016, kun X tarjosi tälle puhelimitse kesätyötä. X ei kertonut tarkemmin työsuhteen ehdoista ja pyysi A:ta käymään luonaan. X:n ja A:n tekstiviesteistä (K7 ja V5) ilmenee X:n tiedustelleen 29.3.2016 A:n kiinnostusta lomasijaiseksi. A vastasi 30.3.2016 olevansa kiinnostunut ja kysyi lisätietoja työn kestosta ja työsopimuksen muodosta. X vastasi kysymyksessä olevan määräaikainen kesätyö, jota on mahdollisesti tarjolla myös muissa yhtiöissä.

Ylitöistä tehdyn selvityksen (K4) mukaan yhtiö teetti elokuussa 2015 yhteensä 153 ylityötuntia. Syys-marraskuussa 2015 ylityötunteja oli 265, 258 ja 266. Joulukuussa 2015 yhtiö teetti 179 ylityötuntia ja tammi-huhtikuussa 2016 ylityötunteja oli 242, 218, 229 ja 197. Keskimääräinen henkilön työtuntimäärä kuukaudessa on 150,3. Ylityö- ja poissaolovuorojen määristä esitetyn selvityksen (V3) mukaan ajalla tammikuu 2015-huhtikuu 2016 ylityövuoroja oli poissaolovuoroja enemmän tammi-, loka- ja marraskuussa 2015 sekä maalis- ja huhtikuussa 2016. Muina kuukausina poissaolovuoroja oli enemmän kuin ylityövuoroja.

Ilmailuhuollon työnjohtaja Ö on kertonut, että yhtiössä teetettiin yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen paljon ylityötä sairauslomien ja irtisanottujen työntekijöiden työnhakupäivien vuoksi. Kesälle 2015 tarvittava miehitys todettiin kesän alussa ja kesätyöntekijä palkattiin 1.5.2015 lukien, jolloin A oli sairauslomalla. A piti kesän 2015 aikana kesäloman ja tulevan kauden lomat.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työn vähentymisen olennaisuutta on arvioitava koko työsuhteen keston ajan (TT 2006:16).

Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka työnantajan toimintaedellytykset eivät ole vastaavana aikana muuttuneet. Lain kieltämää uuden työntekijän ottamista on myös määräaikaisen työntekijän työsuhteen jatkaminen tai vakinaistaminen tilanteessa, jossa työnantajalla on lakiin perustuva irtisanotun työntekijän uudelleen sijoittamisvelvollisuus (KKO 2000:64 ja KKO 1995:152). Mikäli määräaikaisen työntekijän palkkaamisella tai vakinaistamisella ei ole ajallista tai asiallista yhteyttä irtisanomiseen, toimenpide ei loukkaa irtisanottavan irtisanomissuojaa (TT 2011:85 ja TT 2005:77).

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työn vähentämistilanteessa työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Työtä on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjottava henkilökohtaisesti, irtisanomisen vaihtoehtona, selvin ehdoin ja vakavassa mielessä (KKO 1993:145).

Asiassa on selvitetty, että yhtiön tankkausvolyymi väheni 1.3.2015 lukien kilpailutusten häviämisen johdosta ja yhtiö aloitti sen vuoksi yhteistoimintaneuvottelut (K3, V1-2 ja 6). Ilmailuhuoltomiehet A, Q, O, P, U ja V irtisanottiin yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen 26.3.2015 (K3, V6). A:n irtisanomisaika päättyi 26.7.2015 (K1). Työtuomioistuin toteaa, että työn vähentymisen olennaisuutta ja pysyvyyttä on arvioitava työsuhteen loppuun saakka eli viimeisen kerran työsuhteen päättymispäivänä. Irtisanotulle työntekijälle on lähtökohtaisesti tarjottava myös määräaikaista työtä, vaikka määräaikaisuuden kesto olisi lyhyt.

Vaikka yhtiö teetti kesän ja syksyn 2015 aikana kuukausittain ylityötä vähintään yhden työntekijän työpanoksen verran, asiassa on selvitetty, että ylityöt johtuivat työntekijöiden poissaoloista. Näin ollen pelkästään ylityön teettäminen ei osoita, ettei työ olisi vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Yhtiö ei ole tarjonnut A:lle uutta työtä hänen työsuhteensa päättymishetkellä heinäkuun lopussa 2015. Asiassa esitetystä henkilötodistelun perusteella voidaan päätellä, että yhtiöllä on ollut A:n työsopimuksen irtisanomisen 26.3.2015 jälkeen lisätyövoiman tarvetta sekä kesällä että syksyllä 2015, koska yhtiö on palkannut uuden työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen aikavälille 1.5.2015-30.9.2015. Koska määräaikainen työntekijä on palkattu tekemään samoja töitä kuin A, hänen työsuhteensa on alkanut A:n irtisanomisajan kuluessa ja se on jatkunut A:n irtisanomisajan päättymisen jälkeenkin, määräaikaisen työntekijän palkkaamisella on ajallinen ja asiallinen yhteys A:n irtisanomiseen.

Työtuomioistuin katsoo edellä esitetyt seikat huomioon ottaen, että yhtiöllä olisi ollut tarjolla A:lle uutta työtä hänen irtisanomisaikanaan ja pian sen päättymisen jälkeen ainakin 30.9.2015 saakka. Se, että asiassa on selvitetty X:n tiedustelleen noin kahdeksan kuukautta A:n työsuhteen päättymisen jälkeen maalis-huhtikuussa 2016 A:n kiinnostusta määräaikaiseksi kesälomasijaiseksi kesälle 2016, ei osoita työnantajan tarjonneen A:lle työtä työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että yhtiöllä tarjolla oleva työ olisi A:n työsuhteen päättymisajankohtana 26.7.2015 olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt siten, että yhtiöllä olisi ollut työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukainen oikeus A:n työsuhteen päättämiseen. Kanne on siten hyväksyttävä jo tällä perusteella.

Päädyttyään tähän lopputulokseen työtuomioistuimella ei ole tarvetta ottaa kantaa siihen, noudattiko yhtiö irtisanomisjärjestystä.

Korvauksen määrä

Yhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle korvausta irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta työsopimuksen päättämisestä. Irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

A:n työsuhde on kestänyt yhteensä noin kymmenen vuotta. A:n työsuhde päättyi 26.7.2015. A työllistyi toisen työnantajan palvelukseen 9.11.2015 ja tämä työsuhde jatkuu edelleen. A:n keskimääräinen kuukausipalkka nykyisessä työssä on noin tuhat euroa pienempi kuin yhtiön palveluksessa. A:lla oli työsuhteen päättymishetkellä kolme huollettavaa.

Kantaja on vaatinut korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä A:n 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Vaikka A:n työsuhde on kestänyt useita vuosia, se ei kuitenkaan ole ollut siten merkittävän pitkä, että työsuhteen kesto tulisi huomioida korvausta korottavana seikkana. A on työllistynyt noin kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen, mikä vaikuttaa korvauksen määrään alentavasti. Toisaalta korvauksen määrää arvioitaessa on sitä korottavana seikkana huomioitava, että A oli varapääluottamusmies ja hänen ansiotasonsa on irtisanomisen johdosta merkittävästi laskenut. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi A:n 6 kuukauden palkkaa vastaavat 23.595,78 euroa.

A:n työsuhde on irtisanottu taloudellis-tuotannollisista syistä, eikä irtisanomiseen ole näytetty liittyneen A:ta loukkaavia piirteitä. Vaikka A on uskottavasti kertonut kärsineensä unettomuudesta irtisanomisen jälkeen, asiassa ei kuitenkaan ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella osaakaan korvauksesta tulisi tuomittavaksi korvauksena aineettomasta vahingosta.

Irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä säädetyllä tavalla. Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan määrätystä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista on vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa (602/1984) tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan tuomioistuin voi tehdä korvauksesta 1 momentissa säädettyä pienemmän vähennyksen tai jättää vähennyksen kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

A:lle on esitetyn selvityksen mukaan maksettu työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeiseltä työttömyysajalta 27.7.-8.11.2015 yhteensä 8.394,19 euroa. Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella vähennys tulisi jättää tekemättä tai tehdä säädettyä pienempänä. Näin ollen A:lle tuomittavasta korvauksesta 23.595,78 eurosta on vähennettävä 75 prosenttia hänelle edellä mainitulta ajalta maksetusta työttömyyspäivärahasta eli 6.295,64 euroa. A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää siten 17.300,14 euroa. Shell Aviation Finland Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän 6.295,64 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Öljytuote ry ja Shell Aviation Finland Oy ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut korkoineen. Oikeudenkäyntikuluja on paljoksuttu siltä osin kuin kaksi asiamiestä on käyttänyt aikaa asiaan perehtymiseen.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n asiamies on vaihtunut kesken asian kirjallisen valmistelun ennen suullista valmisteluistuntoa 29.9.2016. Toimenpide-erittelystä ilmenee, että ensimmäinen asiamies on käyttänyt haastehakemuksen laatimiseen ja muihin kirjalliseen valmisteluun liittyviin toimenpiteisiin yhteensä viisi tuntia, mikä määrä on asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullinen. Jälkimmäinen asiamies on ennen valmisteluistuntoa käyttänyt asian kirjalliseen valmisteluun ja neuvotteluun päämiehen kanssa yhteensä 13,5 tuntia. Vaikka jälkimmäisen asiamiehen toimenpiteet ovat joiltakin osin päällekkäisiä ensimmäisen asiamiehen toimenpiteiden kanssa, työtuomioistuin pitää myös jälkimmäisen asiamiehen toimenpiteitä kohtuullisena ottaen erityisesti huomioon, että jälkimmäinen asiamies on toimenpide-erittelystä ilmenevällä tavalla hankkinut asiassa lisäselvityksiä, täydentänyt alkuperäistä kannetta ja sen perusteita sekä perehtynyt vastapuolen uuteen kirjelmään.

Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään kohtuullinen ja Öljytuote ry:n ja Shell Aviation Finland Oy:n on korvattava Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut vaatimuksen mukaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

— vahvistaa, että Shell Aviation Finland Oy on toiminut yleissopimus 2012 -osan 4.3 §:n vastaisesti irtisanoessaan varapääluottamusmiehenä toimineen A:n työsopimuksen päättymään 26.7.2015;

— velvoittaa Shell Aviation Finland Oy:n suorittamaan A:lle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 6 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 17.300,14 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 15.2.2016 lukien;

— velvoittaa Shell Aviation Finland Oy:n suorittamaan työttömyysvakuutusrahastolle (FI60 2001 1800 1235 91) korvauksesta vähennetyn määrän 6.295,64 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien; ja

— velvoittaa Öljytuote ry:n ja Shell Aviation Finland Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 13.963,07 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Kröger, Aarto, Tuliara, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.