TT 2016:127 — Asiakirjan työehtosopimusluonne

Öljyalan yhtiöön oli tehty työnantaja- ja työntekijäliittojen hyväksymä yrityskohtainen palkkausjärjestelmäsopimus. Tämän ohella paikalliset osapuolet olivat tehneet ammattiosaston vaatimuksesta yrityksen yhden jalostamon nimeltä mainittuja työntekijöitä koskevan, yrityskohtaisesta sopimuksesta osin poikkeavan sopimuksen. Sen tekemisessä oli tietoisesti vältetty noudattamasta uuden palkkausjärjestelmän valmistelussa ja hyväksymisessä muuten noudatettuja menettelytapoja. Sopimus oli pidetty yritysjohdolta ja asianomaisilta liitoilta salassa.

Kanteessa vaadittiin yhtiön tuomitsemista hyvityssakkoon jalostamokohtaisen sopimuksen tieten rikkomisesta. Välituomiossa katsottiin, ettei paikallisten osapuolten tarkoituksenakaan ollut sopia asiasta työehtosopimuksen oikeusvaikutuksin, ja kanne hylättiin. (Ään.)

KANTAJA

Neste Oy:n työntekijät ry

VASTAAJA

Neste Oyj

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 6.10.2016

Pääkäsittely 24.10.2016

SOPIMUSMÄÄRÄYKSET

Tämä sopimus koskee Neste Oyj:n Naantalin jalostamon työntekijöiden suorittamia tutkintoja, jotka ovat suoritettu ennen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa 1.1.2013. Tässä sopimuksessa sovitaan se menettely, kuinka ns. vanhat aikaisemmin suoritetut, hyväksi luetut, tutkinnot huomioidaan siirryttäessä työntekijöiden uuteen, talokohtaiseen, palkkausjärjestelmään. Uusien, tai kesken olevien, tutkintojen osalta noudatetaan menettelyä, mikä on sovittu uuden palkkausjärjestelmän sisällön ja sen toimivuuden osalta näiden tutkintojen suorittamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ammattitutkinnon suorittaneille työntekijöille maksetaan 1.1.2014 alkaen erillistä lisää, jonka suuruus on puolet (112) palkkaryhmä viiden (PR5) ja palkkaryhmä kuuden (PR6) välisestä erotuksesta, laskettuna kyseisenä hetkenä voimassaolevasta palkkaryhmätaulukosta.

Mikäli liitteen 1 mukaisilla työntekijöillä on vielä 1.1.2014 tutkinnon suorittaminen kesken, niin heidän osaltaan sovelletaan uutta palkkausjärjestelmää ja

siinä sovittuja menettelyjä, kuten palkkaryhmässä siirtymistä. Palkkausjärjestelmän palkkavaikutus aloitetaan vasta hyväksytyn ammattitutkinnon suorittamisen jälkeen. Todistus hyväksytystä tutkinnosta tulee toimittaa henkilöstöpäällikölle, jolloin se voidaan huomioida seuraavan palkanmaksukauden alusta.

Aiemman määritelmän mukaisesti on Naantalissa sovittu, että työnantajan toimintaa tukevan erikoisammattitutkinnon ovat suorittaneet seuraavat työntekijät

(Liite 2).

Erikoisammattitutkinnon suorittaneille työntekijöille maksetaan 1.1.2014 alkaen erillistä lisää, jonka suuruus on puolet (1/2) palkkaryhmä seitsemän

(PR 7) ja palkkaryhmä viiden (PR5) välisestä erotuksesta laskettuna kyseisenä

hetkenä voimassaolevasta palkkaryhmätaulukosta.

Mikäli liitteen 2 mukaisilla työntekijöillä on 1.1.2014 erikoisammattitutkinnon

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Kemianteollisuus ry ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry vahvistivat Neste Oyj:n kaikkia työntekijöitä koskevan uuden palkkausjärjestelmäsopimuksen 16.1.2013. Nesteen uusi yrityskohtainen palkkausjärjestelmä ja sen käyttöönottosopimus tulivat voimaan takautuvasti 1.1.2013 lukien.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko Naantalin sopimus ollut paikallinen työehtosopimus, ja onko Neste laiminlyönyt järjestää ammattiosastoon kuuluville työntekijöilleen sopimuksen edellyttämää täydennyskoulutusta.

Vastaaja on väittänyt, ettei Naantalin sopimus ole pätevä työehtosopimus ja ettei työtuomioistuin siten ole toimivaltainen tutkimaan asiaa. Tämän johdosta työtuomioistuin toteaa, että kysymys siitä, voidaanko asiakirjaa pitää työehtosopimuslaissa tarkoitettuna työehtosopimuksena, on kanteen hyväksymistä tai hylkäämistä koskeva asiakysymys eikä oikeudenkäynnin edellytyksiä koskeva kysymys. Kantajan työehtosopimuslakiin perustuva hyvityssakkovaatimus on joka tapauksessa työtuomioistuimen tutkittavaksi kuuluva asia.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 30 §:n 2 momentin nojalla ottanut välituomiolla erikseen ratkaistavakseen kysymyksen siitä, onko Naantalin sopimus työehtosopimuslain 1 §:n mukainen pätevä työehtosopimus.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Sopimus Naantalin tutkintojen hyväksi lukemisesta työntekijöiden uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottovaiheessa 6.11.2012

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Palkkausjärjestelmän käyttöönottosopimus 9.1.2013

2. Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden työehtosopimus 1.2.2012-28.2.2014 (sisällysluettelo ja sivut 52-53)

3. Palkkausjärjestelmäsopimus

4. Naantalin sopimus 6.11.2012 (=K1)

Kantajan henkilötodistelu

1. A, pääluottamusmies

2. B, operaattori

Vastaajan henkilötodistelu

1. C, Neste Oyj:n entinen työsuhdepäällikkö (eläkkeellä)

2. D, Neste Oyj:n henkilöstön kehittämispäällikkö

Vaatimukset

Neste Oy:n työntekijät ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa Neste Oyj:n menetelleen yhtiön Naantalin jalostamoa koskevan, 6.11.2012 solmitun työehtosopimuksen vastaisesti sen laiminlyötyä järjestää jalostamon työntekijöille sovittua koulutusta, joka oli asetettu edellytykseksi sille, että työntekijät siirtyvät korkeampaan palkkaryhmään 1.1.2015,

— tuomitsee Neste Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja

-velvoittaa Neste Oyj:n korvaamaan Neste Oy:n työntekijät ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Työtuomioistuimen toimivallasta

Naantalin sopimus on työehtosopimuslain 1 §:n mukainen työehtosopimus ja työtuomioistuin on siten toimivaltainen käsittelemään kanteen.

Tapahtumista

Neste Oyj neuvotteli Naantalin ja Porvoon jalostamoiden kemian alan työntekijöiden edustajien kanssa syksyllä 2012 uudesta Neste Oyj:n kemian alan työntekijöitä koskevasta yrityskohtaisesta palkkausjärjestelmästä. Neuvotteluissa Porvoon jalostamon työntekijöitä edusti Porvoon Öljynjalostamon työntekijät ry ja Naantalin jalostamon työntekijöitä Neste Oy:n työntekijät ry.

Kemianteollisuus ry, johon Neste Oyj kuuluu, ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry,

johon Porvoon ja Naantalin ammattiosastot kuuluvat, pidettiin neuvotteluista tietoisina ja järjestöjen edustajat osallistuivat neuvotteluihin tarvittaessa.

Nesteen Naantalin jalostamolla neuvottelijoita ohjeistettiin yhdistyksen hallituksen päätöksin siitä, miten Naantalin jalostamon työntekijöiden näkemykset tulee ottaa huomioon ennen kuin yhdistyksen hallitus käsittelee mahdollista neuvottelutulosta uudesta palkkausjärjestelmästä.

Kantajayhdistyksen hallitus ohjeisti neuvottelijoita helmikuun lopussa 2012 tehdyllä linjapäätöksellä, että vanhojen tutkintojen taloudellisen merkityksen on oltava samanarvoinen kuin tulevienkin tutkintojen.

Kun varsinaisesta palkkausjärjestelmästä oltiin saavuttamassa syksyllä 2012 neuvottelutulos, Naantalin jalostamon työntekijät ehdottivat lokakuun alussa, että ennen järjestelmän mahdollista hyväksymistä on selvitettävä, miten jäsenistön aiemmin suorittamat ammattitutkinnot otetaan henkilökohtaisella tasolla huomioon.

Yhtiön puolesta neuvotteluja kävivät konsernin työsuhdepäällikkö, Naantalin jalostamon

henkilöstöpäällikkö ja osaamisen kehittäjä. Neuvotteluja käytäessä oli tiedossa, että uuden palkkausjärjestelmäsopimuksen mukainen palkkaus tulisi osittain määräytymään yhtiössä suoritettujen Nesteelle sovellettujen opetushallituksen hyväksymien ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteella, jotka olivat olleet käytössä jo aiemmin.

Paikallisen tilanteen selvittämiseksi työnantaja laati listan Naantalin työntekijöistä, joilla oli jokin tutkinto suoritettuna. Tämä lista käytiin neuvotteluissa läpi ja sovittiin, kenen tutkinto hyväksytään työnantajan toimintaa tukevaksi ammattitutkinnoksi tai erikoisammattitutkinnoksi. Tämän perusteella sovittiin, että hyväksyttyjen tutkintojen suorittaneille ryhdytään maksamaan 1.1.2014 alkaen erillistä lisää, jonka suuruus on puolet uuden järjestelmän PR5:n ja tutkinnon mukaisen korkeamman palkkaluokan erotuksesta. Näin myös tapahtui.

Päästäkseen osalliseksi toisesta puolesta palkkaryhmien välisestä erotuksesta 1.1.2015 alkaen työntekijän tuli tältä osin suorittaa työnantajan vuosien 2013 ja 2014 aikana tarjoamaa täydennyskoulutusta, jolloin palkkaryhmä nousisi jalostamolla noudatettavan uuden yrityskohtaisen palkkausjärjestelmän mukaiseen palkkaryhmään PR6 tai PR7.

Naantalin sopimuksella on haluttu varmistaa, että tämä palkanlisään liittyvä aikataulu toteutuu.

Naantalin jalostamoa koskeva paikallinen työehtosopimus solmittiin 6.11.2012. Koko konsernin kemian alan työntekijöiden uutta palkkausjärjestelmää koskevat neuvottelut jatkuivat samaan aikaan ja asianosaiset allekirjoittivat neuvottelutuloksen 16.1.2013. Solmittu palkkausjärjestelmäsopimus ei ole ristiriidassa Naantalin jalostamolla 6.11.2012 tehdyn paikallisen ratkaisun kanssa.

Naantalin sopimuksen ovat Nesteen puolesta allekirjoittaneet konsernin työsuhdepäällikkö C, Naantalin jalostamon henkilöstöpäällikkö D ja Naantalin jalostamon osaamisen kehittäjä E. Työntekijöiden puolesta sopimuksen hyväksyivät pääluottamusmies B ja ammattiosaston puheenjohtaja A. Samat henkilöt ovat olleet myös allekirjoittamassa uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevaa sopimusta. Työntekijäpuoli on vilpittömin mielin voinut katsoa, että työnantajapuolen edustajilla on ollut valtuudet myös Naantalin jalostamoa koskevan erillisen sopimuksen allekirjoittamiseen.

Solmittujen sopimusten jälkeen Neste järjesti Naantalin jalostamolla vuoden 2013 alusta näiden sopimusten tarkoittamaa täydennyskoulutusta, johon työntekijät osallistuivat. Keväällä 2014 tilanne kuitenkin muuttui, kun Neste käytännössä lopetti sopimuksen mukaisen koulutuksen järjestämisen sen piiriin kuuluville työntekijöille. Tämä ja työnantajan ottama kanta tarvittavan koulutuksen riittävyyteen ja sisältöön on johtanut siihen, että 12 sopimuksessa sovitun työnantajan toimintaa tukevan ammattitutkinnon ja 18 erikoisammattitutkinnon haltijaa ei voinut saada tarkoitettua täydennyskoulutusta. Tämän takia he eivät saaneet myöskään sopimuksen mukaista korotusta palkkaansa vuoden 2015 alussa.

Neste on rikkonut marraskuussa 2012 tehtyä työehtosopimusta laiminlyömällä toteuttaa sopimuksessa kuvattua täydennyskoulutusta, jonka suorittaminen oli edellytyksenä sovittujen palkankorotusten saamiselle.

Sopimuksen vastainen menettely on ollut tietoista. Naantalin jalostamon pääluottamusmiehenä 1.1.2015 alkaen toiminut A on useaan otteeseen ollut yhteydessä työnantajaan ja vaatinut yhtiötä muuttamaan menettelyään tuloksetta.

Asia on ollut esillä myös uuden palkkausjärjestelmän mukaisessa yhtiön palkkausjärjestelmätoimikunnassa, vaikka kyse ei ole 16.1.2013 solmitun palkkausjärjestelmäsopimuksen

soveltamisesta tai tulkinnasta. Yhteistä ratkaisua riitakysymykseen ei toimikunnassa löydetty.

Yhtiö on toiminut tahallaan työehtosopimuksen vastaisesti ja se on tämän johdosta tuomittava työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvityssakkoon.

Työehtosopimuslain 2 §:n mukaisen velvoitteen laiminlyönti ei muuta Naantalin sopimuksen luonnetta työehtosopimuksena.

Vastaus kannevaatimuksiin

Neste Oyj on ensisijaisesti vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaa, ettei kanteen perusteena oleva sopimus ole työehtosopimus, ja asia jätetään toimivallan puuttuessa tutkimatta. Yhtiö on toissijaisesti vaatinut, että kanne hylätään ja Neste Oy:n työntekijät ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 18.160 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sopimuksen laatiminen on liittynyt Nesteellä alun perin jo vuodesta 2003 valmisteltuun yrityskohtaisen palkkausjärjestelmän käyttöönottoon. Palkkausjärjestelmän valmistelutyö lopetettiin vuonna 2009, mutta aloitettiin uudestaan vuoden 2010 kesällä. Alusta lähtien palkkausjärjestelmän kehittämisryhmässä ovat olleet mukana sekä työnantajan että henkilöstön edustajat, ammattiosaston silloinen pääluottamusmies B ja puheenjohtaja A mukaan lukien. Uuden järjestelmän käyttöönottoa on ryhdytty viimeistelemään kunnolla vuoden 2012 alusta lukien, jolloin on ilmoitettu, että uusi järjestelmä tulisi voimaan 1.1.2013 alkaen.

Vuoden 2012 aikana kehitysryhmä pääsi yhteisymmärrykseen uudesta palkkausjärjestelmästä ja siihen liittyvästä käyttöönottosopimuksesta.

Molemmat sopimukset hyväksyttiin kehitysryhmän kokouksessa 13.-14.8.2012 Vierumäellä. Tuossa kokouksessa on vahvistettu myös, että niin sanottujen vanhojen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen huomioon ottamisen pelisäännöt on määritelty käyttöönottosopimuksessa.

Kehitysryhmän seuraava kokous pidettiin Espoon Keilaniemessä 3.9.2012, jossa todettiin, että myös uuden palkkausjärjestelmän ohjausryhmä oli hyväksynyt sopimukset uudesta palkkausjärjestelmästä ja käyttöönotosta. Ohjausryhmään kuuluivat silloiset Neste- konsernin henkilöstöjohtaja, tuotanto- ja logistiikkajohtaja, Porvoon jalostamon johtaja sekä Naantalin jalostamon johtaja. Kokouksessa todettiin myös, että Neste- konsernin hallitus käsittelee uuden palkkausjärjestelmän joulukuun kokouksessaan. B ja A olivat paikalla myös tässä kokouksessa.

Sopimusten valmistumisesta ja syntyneestä yhteisymmärryksestä huolimatta B ja A esittivät silloisille Nesteen Naantalin jalostamon HR- päällikölle D:lle ja Neste- konsernin työsuhdepäällikölle C:lle vaatimuksen, että Neste Oy:n työntekijät ry:hyn kuuluvista työntekijöistä tehtäisiin erillinen sopimus, jolla työnantaja antaisi ammattiosastolle vielä erillisen varmuuden siitä, että sen työntekijöiden aikaisemmin, edellisen palkkausjärjestelmän aikana suorittamat öljynjalostusalaan liittyvät ammatti- ja/tai erikoisammattitutkinnot otetaan huomioon uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä ja työntekijöiden henkilökohtaisessa palkkauksessa.

Asiaa ei käsitelty lainkaan varsinaisessa kehitys- tai ohjausryhmässä, koska C:llä ja D:llä ei ollut Naantalin sopimuksen tekemiseen minkäänlaista valtuutusta Nesteen tai palkkausjärjestelmän tekemistä valvoneiden valtakunnallisten liittojen taholta. Tästä huolimatta sopimus kuitenkin tehtiin, koska C ja D arvioivat, että sillä varmistettaisiin palkkausjärjestelmän sujuva käyttöönotto suunnitellussa aikataulussa. Kysymys koski vain tiettyjä henkilöitä.

Naantalin sopimuksen liitteissä 1-2 listattiin ne ammattiosaston työntekijät, joiden aiemmin suoritettu ammatti- ja/tai erikoisammattitutkinto otettaisiin huomioon uudessa palkkausjärjestelmässä.

Uuden palkkausjärjestelmän myötä työnsä aloitti myös palkkausjärjestelmäsopimukseen perustuva palkkausjärjestelmätoimikunta, joka käsittelee palkkausjärjestelmään liittyvät kehittämis- ja periaatteellisluontoiset asiat sekä erimielisyydet. Toimikuntaan kuuluu työnantaja- ja henkilöstöedustus, ammattiosaston pääluottamusmies ja puheenjohtaja mukaan lukien. Palkkausjärjestelmätoimikunta on käytännössä jatkanut kehitysryhmän työtä.

Palkkausjärjestelmätoimikunta on toimintansa ensimmäisestä kokouksesta lähtien käsitellyt ja edistänyt myös vanhojen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen hyväksi lukemis- ja täydennyskoulutusasiaa palkkausjärjestelmä- ja käyttöönottosopimusten mukaisesti. Ensin on sovittu vanhojen tutkintojen tutkintotodistusten keräämisestä ja sitten todistusten läpikäynnistä ja hyväksymisestä. Tämän jälkeen on ryhdytty rakentamaan täydennyskoulutusten sisältöä sekä toteutettu itse täydennyskoulutusta.

Oikeudellinen arviointi

Naantalin sopimus ei ole työehtosopimuslain mukainen työehtosopimus. Työtuomioistuimella ei siten ole toimivaltaa käsitellä asiaa, vaan se on jätettävä tutkimatta.

Paikallisen työehtosopimuksen laatiminen edellyttää ensisijaisesti, että alalla sovellettavassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on sovittavasta asiasta erillinen paikallista sopimista koskeva valtuutus.

Asiassa sovellettava työehtosopimus on marraskuussa 2012 voimassa ollut öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden työehtosopimus. Työehtosopimuksessa ei missään kohdin anneta valtuutusta paikalliseen sopimiseen uudesta palkkausjärjestelmästä, sen käyttöönotosta tai siihen liittyvistä koulutusvelvollisuuksista. Päinvastoin, palkkausjärjestelmän uudistaminen on kantajankin ilmoittaman mukaan tapahtunut Nesteen, kantajan ja Porvoon jalostamon työntekijöiden toimesta. Tätä työtä valtakunnalliset liitot Kemianteollisuus ry ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ovat valvoneet.

Naantalin sopimus ei ole siten ainakaan niin sanottuun valtakunnalliseen viitetyöehtosopimukseen perustuva paikallinen työehtosopimus.

Sopimuksen tarkoitus ja muotoedellytysten puute

Naantalin sopimuksen ainoana varsinaisena tarkoituksena on ollut antaa ammattiosastolle

erillinen varmuus siitä, että sopimuksen liitteissä listattujen työntekijöiden vanhat ammatti- ja/tai erikoisammattitutkinnot otetaan varmasti huomioon uudessa palkkausjärjestelmässä. Lisäksi on haluttu varmistaa vanhojen tutkintojen taloudellisen merkityksen samanarvoisuus uuden palkkausjärjestelmän mukaisten uusien tutkintojen kanssa.

Sopimuksen liitteissä listattujen työntekijöiden vanhat ammatti- ja/tai erikoisammattitutkinnot on poikkeuksellisesti jo sopimuksen allekirjoitusvaiheessa hyväksytty otettavaksi huomioon uudessa palkkausjärjestelmässä.

Kaikkien muiden palkkausjärjestelmään kuuluvien työntekijöiden vanhojen ammatti- ja/tai erikoisammattitutkintojen hyväksymisprosessi on aloitettu käyttöönottosopimuksen mukaisesti vasta palkkausjärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Tällöin on sovittu, että jokaisen halukkaan tulee toimittaa tutkintotodistus suorittamastaan vanhasta ammatti- ja/tai erikoisammattitutkinnosta työnantajalle 31.8.2013 mennessä. Sittemmin tätä tutkintotodistusten toimittamisen määräaikaa on yhteisellä päätöksellä pidennetty 31.12.2013 saakka. Määräajan jälkeen työnantajan ja työntekijöiden edustajat ovat yhdessä käyneet läpi kaikki toimitetut tutkintotodistukset ja yhteisesti päättäneet, mitkä tutkinnoista otetaan huomioon uudessa palkkausjärjestelmässä.

Naantalin sopimuksessa ei missään kohdassa todeta tai edes viitata siihen, että kysymyksessä olisi paikallinen työehtosopimus. Työnantajan edustajien tarkoituksena ei ole ollut tehdä työehtosopimusta.

Sopimuksen laatimisen yhteydessä kukaan sopimusosapuolista ei ole millään tavoin edellyttänyt tai tuonut esille, että osapuolten tarkoituksena olisi ollut laatia työehtosopimus. Tähän ei ollut myöskään minkäänlaista tarvetta, koska kuten Naantalin sopimuksen ensimmäisestä kappaleesta käy ilmi, osapuolille oli täysin selvää, että varsinaisesta palkkausjärjestelmäsopimuksesta oli jo sovittu ja se otettaisiin käyttöön 1.1.2013 lukien.

Osapuolet ovat tavanneet ainoastaan yhden kerran sopimuksen laatimista varten. Tapaamisessa on keskitytty vain siihen, että sopimuksen liitteissä lueteltujen henkilöiden vanhat tutkinnot tullaan varmasti hyväksymään uudessa palkkausjärjestelmässä, eikä muusta ole keskusteltu.

Toimivallan ylittäminen

Neste tai valtakunnalliset liitot eivät ole antaneet C:lle, D:lle tai E:lle valtuutusta tehdä Naantalin sopimusta. Tästä osoituksena on yksistään jo se, että palkkausjärjestelmäsopimuksen ja käyttöönottosopimuksen sisällöstä ja ehdoista päätettiin omissa erillisissä kehitysryhmässä ja ohjausryhmässä, minkä lisäksi päätökset lopulta hyväksyi Neste- konsernin johtoryhmä.

Naantalin sopimus pidettiin salassa kaikilta muilta palkkausjärjestelmään liittyneiltä tahoilta, joille sopimuksen olemassaolo tuli ilmi vasta vuoden 2014 alussa. Valtakunnalliset liitot, Nesteen johto tai Porvoon jalostamon ammattiosasto eivät siten olleet tietoisia Naantalin sopimuksesta vuoden 2013 alussa, kun palkkausjärjestelmän käyttöönotto lopullisesti vahvistettiin. Neste ei ole hyväksynyt sopimusta missään toimivaltaisessa päättävässä elimessä eikä se ole voinut tulla yhtiötä sitovaksi.

Kantaja on ollut tai sen on vähintäänkin täytynyt olla tietoinen Nesteen edustajien toimivallan ylityksestä. Naantalin sopimusta koskeva järjestely on ollut täysin poikkeuksellinen ja siihen on ryhdytty ammattiosaston vaatimuksesta. Naantalin sopimuksen keskeisestä asiasta, vanhojen tutkintojen hyväksymisestä, oli jo sovittu erityisesti käyttöönottosopimuksessa ja kaikista palkkausjärjestelmään liittyvistä asioista tuli keskustella ja päättää kehitysryhmässä. Kantaja on tiennyt edellä mainituista seikoista ottaen huomioon kantajan tuolloisten edustajien B:n ja A:n asema palkkausjärjestelmän neuvotteluissa.

Sopimusvelvoitteiden täyttäminen

Täydennyskoulutuksen suorittaminen on uudessa palkkausjärjestelmässä täysin vapaaehtoista, mikä on ollut kaikille osapuolille täysin selvää jo Naantalin sopimuksen laatimisen aikaan.

Neste ei ole missään kohdin nimenomaisesti sitoutunut tarjoamaan täydennyskoulutusta erityisesti vuosien 2013 — 2014 aikana eikä vain Neste Oy:n työntekijät ry:n täydennyskoulutuksen piiriin kuuluville työntekijöille.

Neste on joka tapauksessa täyttänyt koulutuksen järjestämisvelvollisuutensa.

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Neste Oyj:ssä on valmisteltu uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa vuosina 2010-2012. Tähän kokonaisuuteen ovat liittyneet palkkausjärjestelmäsopimus ja järjestelmän käyttöönottoa koskeva sopimus, joita on valmistellut palkkaustyöryhmä. Työtä ohjaavana ja valvovana elimenä on toiminut ohjausryhmä, joka on myös hyväksynyt sopimukset. Asianomaiset liitot, Kemianteollisuus ry ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, ovat vahvistaneet sopimukset, ja uusi palkkausjärjestelmä on tullut voimaan 1.1.2013 lukien.

Neste Oy:n työntekijät ry:n hallitus on tehnyt aloitteen Naantalin sopimuksen laatimiseksi lokakuussa 2012. Ammattiosasto on halunnut sopimuksella saada varmistuksen siitä, että Naantalin jalostamon työntekijöiden suorittamat ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tulevat huomioon otetuiksi uudessa palkkausjärjestelmässä. Työntekijäpuoli on laatinut sopimuksen tekstin, ja sopimuksen ovat 6.11.2012 allekirjoittaneet työntekijäpuolen edustajina Naantalin jalostamon ammattiosaston puheenjohtaja A ja Naantalin jalostamon pääluottamusmies B sekä työnantajapuolen edustajina konsernin työsuhdepäällikkö C, Naantalin jalostamon osaamisen kehittäjä E ja Naantalin jalostamon henkilöstöpäällikkö D.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko osapuolten välille 6.11.2012 syntynyt oikeudellisesti pätevä paikallinen työehtosopimus edellä mainittujen tutkintojen hyväksi lukemisesta.

Selvitys Naantalin sopimuksen laatimisesta

$138

Neste Oyj:n operaattori B on kertonut toimineensa Naantalin työntekijöiden pääluottamusmiehenä vuosina 2011-2014. Elokuussa 2012 palkkausjärjestelmää koskevat neuvottelut olivat loppusuoralla. Ammattiosaston hallitus ei hyväksynyt neuvoteltuja sopimuksia, vaan halusi ennen lopullisia ratkaisuja saada Naantalin osalta varmistuksen siitä, mitkä työntekijöiden aiemmin suorittamat tutkinnot luetaan hyväksi uudessa järjestelmässä. Naantalin sopimuksen laatimisesta ja allekirjoittamisesta B on kertonut kuten A.

Neste Oyj:n entinen työsuhdepäällikkö (eläkkeellä) C on kertonut olleensa mukana neuvottelemassa Neste Oyj:n uutta palkkausjärjestelmää. C veti palkkaustyöryhmää, joka valmisteli järjestelmään liittyvät sopimukset. Sopimusten hyväksyminen kuului työryhmää valvovalle ohjausryhmälle ja myös yhtiön hallitus seurasi menettelyä kustannusvaikutusten vuoksi. Palkkausjärjestelmä- ja käyttöönottosopimukset hyväksyttiin lopullisesti Vierumäellä pidetyssä kokouksessa 13.-14.8.2012. Tämän jälkeen alettiin pitää tiedotustilaisuuksia palkkausjärjestelmän sisällöstä. Työryhmän kokouksessa 3.9.2012 vielä todettiin, että Vierumäellä viimeistellyt sopimukset oli ohjausryhmässä hyväksytty. Valtakunnallisen työehtosopimuksen osapuolet viime kädessä hyväksyivät palkkausjärjestelmän.

$139

$13a

Arviointi ja johtopäätökset

Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuutta koskevan työehtosopimuksen III luvussa on määräykset alan työntekijöiden palkoista. Työehtosopimuksessa ei ole valtuutusta sopia paikallisesti toisenlaisesta palkkausjärjestelmästä.

Tämä ei kuitenkaan ole estänyt sitä, että valtakunnallisen työehtosopimuksen osapuolet ovat 16.1.2013 itse sopineet Neste Oyj:tä koskevasta, työehtosopimuksesta poikkeavasta yrityskohtaisesta palkkausjärjestelmästä. Sopimuksen johdantokappaleessa on myös viittaus paikallisten osapuolten laatimaan palkkausjärjestelmän käyttöönottosopimukseen. Tämäkin sopimus on siten saanut liittojen hyväksynnän. Palkkausjärjestelmäsopimuksessa ei sen sijaan mainita nyt riidanalaista Naantalin sopimusta, vaikka tuossa sopimuksessa käsitellään samoja asioita kuin käyttöönottosopimuksessa. Lisäksi Naantalin sopimus on lopullisesti hyväksytty ja allekirjoitettu jo 6.11.2012 eli ennen liittojen allekirjoittamaa palkkausjärjestelmäsopimusta. Naantalin sopimus ei siten ole syntynyt työehtosopimuksen mukaisessa tai työehtosopimukseen osallisten muuten hyväksymässä järjestyksessä.

Edellä sanotusta huolimatta paikalliset osapuolet ovat tietyin edellytyksin voineet solmia pätevän, itsenäisen yrityskohtaisen työehtosopimuksen, jos se ei ole ristiriidassa valtakunnallisen sopimuksen kanssa. Työehtosopimuslain 1 §:n mukaan tämä edellyttää sopimuksen kirjallista muotoa ja osapuolten kelpoisuutta työehtosopimuksen laatimiseen. Näistä ei tässä asiassa ole erimielisyyttä. Riitaa on sen sijaan ensinnäkin siitä, onko osapuolten tarkoituksena ollut laatia työehtosopimuksen oikeusvaikutukset saava sopimus.

Esitetyn selvityksen perusteella (C, D) kaikki uuteen palkkausjärjestelmäkokonaisuuteen liittyvät asiat on ollut tarkoitus käsitellä ja hyväksyä palkkaustyöryhmässä ja ohjausryhmässä. Työnantaja- ja työntekijäliitot ovat viime kädessä vahvistaneet näin aikaansaadut sopimukset. Kaikki neuvottelijat ovat olleet selvillä näistä pelisäännöistä. Naantalin sopimusta ei kuitenkaan ole saatettu käsiteltäväksi tässä menettelyssä, vaikka sopimus on koskenut uutta palkkausjärjestelmää. Sopimus on poikennut yrityskohtaisesta yleisestä sopimuksesta muun muassa siten, että Naantalin jalostamon työntekijöille on etukäteen taattu tiettyjen tutkintojen hyväksyminen palkankorotusten perusteeksi ilman asianomaisten henkilöiden ja heidän suorittamiensa tutkintojen yhteistä käsittelyä palkkausjärjestelmätyöryhmässä.

Sen jälkeen kun uuden palkkausjärjestelmän ja sen käyttöönottomääräysten sisällöstä on asiallisesti sovittu elokuussa 2012, niistä on alettu pitää henkilöstölle tiedotustilaisuuksia. Naantalin sopimus on sen sijaan pidetty salassa vuoden 2014 puolelle asti.

Työtuomioistuin toteaa, että Naantalin sopimuksen vahvistamiseksi työehtosopimuksena olisi ollut tarjolla selkeät, yhteisesti sovitut ja noudatetut menettelytavat. Naantalin asiassa niiden noudattamista on kuitenkin tietoisesti vältetty. Kukaan asiassa kuulluista henkilöistä ei ole kertonut, että työehtosopimuksen solmimisesta olisi ollut puhetta. Kun otetaan huomioon sopimuksen käsittelyyn ja syntymiseen liittyneet poikkeukselliset piirteet, työtuomioistuin katsoo, ettei osapuolten tarkoituksenakaan ole ollut solmia työehtosopimuslain 1 §:n mukaista sopimusta. Työtuomioistuin siis katsoo, ettei osapuolten välille ole syntynyt pätevää paikallista työehtosopimusta. Neste Oy:n työntekijät ry:n vaatimukset on tästä syystä hylättävä.

Päädyttyään tähän arvioon työtuomioistuimella ei ole tarvetta ottaa kantaa siihen, olisivatko Naantalin sopimuksen työnantajapuolelta allekirjoittaneet henkilöt ylittäneet toimivaltuutensa oikeustoimilain 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Oikeudenkäyntikulut

Neste Oy:n työntekijät ry on jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Neste Oyj:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 18.160 euroa. Kantajan asiamies on paljoksunut ilmoitettujen toimenpiteiden määrää sekä tuntiveloitusta 220 euroa ylittäviltä osin. Asiamies on ilmoittanut kohtuulliseksi kulujen määräksi 9.000 euroa.

Työtuomioistuin katsoo, että vastaajan asiamiehen tuntiveloitus 320 euroa on sellainen, joka on työtuomioistuimessa katsottu vielä hyväksyttäväksi. Siihen nähden, että Neste Oyj on joutunut valmistautumaan vastaamaan myös Naantalin sopimuksen väitetystä rikkomisesta johtuviin vaatimuksiin, toimenpiteet ovat asian laatu ja laajuus huomioon ottaen olleet tarpeellisia. Vastaajan kuluvaatimus on siten hyväksyttävä.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Neste Oy:n työntekijät ry velvoitetaan korvaamaan Neste Oyj:n oikeudenkäyntikulut 18.160 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Aarto, Lavikkala, Suokas ja Helenius jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Helenius, jonka lausuntoon jäsen Suokas yhtyi, lausui:

Neste Oy:n Naantalin jalostamon työntekijät sekä ammattiosasto ja Neste Oyj:n edustajat tekivät 6.11.2012 sopimuksen, ns. Naantalin sopimuksen, jolla ennakoitiin 1.1.2013 voimaan tulevaa yrityskohtaista palkkausta koskevaa konsernikohtaista työehtosopimusta. Palkkausta koskeva yrityskohtainen työehtosopimus oli jo hyväksytty sitä valmistelleessa työryhmässä. jossa myös Naantalin sopimuksen allekirjoittajat istuivat. Naantalin jalostamon työntekijät halusivat kuitenkin ennen sopimuksen lopullista hyväksymistä täsmennyksiä siitä, miten työntekijöiden koulutus huomioitaisiin tulevassa palkkausjärjestelmässä ja miten yhtiö järjestäisi lisäkoulutusta Naantalin jalostamon työntekijöille, jotta nämä voisivat saada tutkintoja suoritettua ja mahdollisuuden nousta ylempiin palkkaryhmiin.

Naantalin jalostamon työntekijöitä koskevan Naantalin sopimuksen allekirjoittivat Naantalin jalostamon ammattiosaston puheenjohtaja A ja pääluottamusmies B työntekijöiden edustajina sekä Neste Oyj:n konsernin työsuhdepäällikkö C, Naantalin jalostamon osaamisen kehittäjä E ja Naantalin jalostamon henkilöstöpäällikkö D työnantajan edustajina. Samat henkilöt olivat allekirjoittamassa myös koko konsernia koskevaa palkkausjärjestelmäsopimusta.

Naantalin sopimus oli työehtosopimuksen tekemiseen kelpoisten sopijaosapuolten allekirjoittama kirjallinen sopimus. Naantalin jalostamon työntekijät olivat tehneet useita paikallisia työehtoihin liittyviä sopimuksia myös alemmilla vakansseilla työnantajaa edustaneiden toimihenkilöiden kanssa.

Työehtosopimuksen tekemiseen kelpoisten sopijaosapuolten tekemä sopimus ei muutu pätemättömäksi sillä perusteella, että työnantajapuolen edustaja on mahdollisesti ylittänyt toimivaltuutensa. Toimivaltuuden ylitystä on arvioitava sen mukaan, onko tehty sopimus ollut ilmeisen poikkeuksellinen. Niin poikkeuksellinen, että myös työntekijäpuolen olisi pitänyt ymmärtää työnantajapuolen edustajan toimivaltuuden ylitys.

Naantalin sopimus ei ollut Naantalin jalostamon aiempaan sopimuskäytäntöön nähden poikkeuksellinen. Sopimuksella vain täsmennettiin vähäiseltä osin yrityskohtaista palkkasopimusta, jonka sisällön kaikki Naantalin sopimuksen allekirjoittajat hyvin tunsivat. Yrityskohtaisen palkkasopimuksen voimaantulosta oli sitä valmistellut työryhmä jo sopinut. Naantalin sopimuksen täsmennyksillä haluttiin vain varmistaa, että Naantalin jalostamon työntekijöiden yhdistys hyväksyy yrityskohtaisen sopimuksen ja sen voimaantulon. Esitetyn selvityksen mukaan tutkintoihin liittyvät kysymykset olivat Naantalin yksikön työntekijöille tärkeämpiä kuin konsernissa keskimäärin.

Naantalin sopimuksella ei poikettu yrityskohtaisesta raamisopimuksesta yhdenkään konsernin työntekijän vahingoksi. Sopimus ei siis ollut lain vastaisesti ristiriidassa koko konsernia koskevan sopimuksen kanssa. Sopimus koski yksinomaan Naantalin jalostamon työntekijöitä eikä siitä tiedotettu muille kuin Naantali jalostamon työntekijöille. Tämä on normaali käytäntö paikallisissa työehtoihin liittyvissä sopimuksissa. Niistä ei yleisesti tiedoteta yksikön ulkopuolisille tahoille.

Naantalin sopimus oli työehtosopimuksen solmimiseen kelpoisten sopijaosapuolten yhdessä tekemä sopimus, jolla sovittiin työehdoista yleisesti. Mitään yksilötason valtuutuksia eivät sopijaosapuolina toimineet työntekijöiden edustajat olleet edustamiltaan työntekijöiltä saaneet. Sopimusta tehtäessä ei siitä käytetty nimitystä työehtosopimus. Sopijaosapuolet ovat kuitenkin tarkoittaneet sen osaksi konsernikohtaista palkkausta koskevaa työehtosopimusta. Tämän takia ei sopimusta voi pitää muuna kuin konsernikohtaista työehtosopimusta täydentävänä yksikkökohtaisena työehtosopimuksena.

Työehtosopimuksen laatimiselle ei laissa ole asetettu muita muotomääräyksiä kuin kirjallinen muoto. Sopimuksen laatijalla ja menettelyllä sopimustekstiä käsiteltäessä ei ole merkitystä, kun ei edes väitetä, etteivätkö sopijaosapuolet olisi ymmärtäneet ja hyväksyneet sopimaansa ja mieltäneet itseään sopijakelpoisiksi. Yhtiön johdon jälkeenpäin esittämä arvostelu ja syytökset toimivallan ylityksestä ei poista sitä asemavaltuutukseen perustunutta sopimiskelpoisuutta, joka työnantajan edustajilla oli sopimusta allekirjoittaessaan.

Näillä perusteilla vahvistan kanteen mukaan, että mainittu Naantalin sopimus on yritystä sitova ja siten luonteeltaan paikallinen yrityskohtainen työehtosopimus.

Asian ollessa sen luonteinen ja epäselvä, on perusteltua katsoa, että kumpikin osapuoli kärsii omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.