TT 2016:130 — Asiaväite

Asiassa oli kysymys ylläpitokorvauksiin liittyvästä metsäkonealan työehtosopimuksen määräyksen tulkinnasta ja sen soveltamista koskevasta erimielisyydestä. Työtuomioistuin oli toimivaltainen käsittelemään kannevaatimukset.

KANTAJA

Puuliitto ry

VASTAAJA

Koneyrittäjien liitto ry

KUULTAVAT

Koneurakointi Järvinen Ky

A

B

ASIA

Ylläpitokorvaukset

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puu- ja erityisalojen liitto ry:n (nykyisin Puuliitto ry) ja Koneyrittäjien liitto ry:n välisessä metsäkonealan työehtosopimuksessa 1.3.2011 — 31.1.2014 on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §

MATKAKUSTANNUS- JA TYÖVÄLINEKORVAUS 1.3.2011 lukien

9.2 Kun työntekijä sovittuaan siitä työnantajan kanssa yöpyy vakituisen asuinpaikkansa ulkopuolella asianmukaisessa työmaamajoituksessa taikka työmaata

varten järjestetyssä asunnossa, maksetaan hänelle ylläpitokorvausta 30,00 euroa/yöpymisvuorokausi. Ylläpitokorvaus sisältää ateriakorvauksen.

Pöytäkirjamerkintä: Sovittiin, että työehtosopimuksen 9 §:n 3 kohdassa sanotussa asianmukaisessa majoituksessa on lämpö, valaistus ja vesi, makuusija

vuodevaatteineen, mahdollisuus ruoan valmistukseen sekä peseytymismahdollisuus saunassa tai suihkussa.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

C työskenteli Koneurakointi Järvinen Ky:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 1.2.2009 lukien. Työsuhteen aikana C:lle ei maksettu työehtosopimuksen mukaista 9 §:n 2 kohdan mukaista ylläpitokorvausta, mutta hänelle maksettiin ajoittain ateriakorvausta. C:n työsuhde päättyi 31.10.2013.

C:n työsopimuksessa hänen osoitteekseen on merkitty kotiosoite Kymönkoskella. Työnteon aikana C on tosiasiassa majoittunut kommandiittiyhtiön pihassa olleessa asuntovaunussa.

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko C:lle syntynyt oikeus työehtosopimuksen mukaiseen ylläpitokorvaukseen. Sopijapuolet ovat neuvotelleet asiasta, viimeksi 6.5.2015. Osapuolet ovat jääneet erimielisiksi asiassa.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kirjallinen työsopimus

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Puuliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, että C:n työehtosopimuksen 9.2 §:ssä (ja 1.3.2011 asti 9.3 §:ssä) tarkoitettuna vakituisena asuinpaikkana hänen työsuhteensa aikana on tullut pitää hänen Kymönkoskella sijaitsevaa asuntoaan,

— vahvistaa, että C:llä on ollut oikeus saada työnantajaltaan Koneurakointi Järvinen Ky:ltä työehtosopimuksen 9.2 §:ssä (ja 1.3.2011 asti 9.3 §:ssä) tarkoitettu ylläpitokorvaus työsuhteensa ajalta,

— velvoittaa Koneurakointi Järvinen Ky:n ja sen vastuunalaiset yhtiömiehet A:n ja B:n yhteisvastuullisesti maksamaan C:lle ylläpitokorvauksia yhteensä 20.891,71 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna

4.834,60 eurolle 31.12.2010 lukien

4.968,60 eurolle 31.12.2011 lukien

4.077,40 eurolle 31.12.2012 lukien

3.024,20 eurolle 31.12.2013 lukien, ja

— velvoittaa vastaajan ja kuultavat korvaamaan Puuliitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Työtuomioistuimen toimivallasta

Asia kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan, koska kysymyksessä on metsäkonealan työehtosopimuksen soveltamista koskeva erimielisyys. Erimielisyysmuistion 6.5.2013 mukaan osapuolet ovat jääneet erimielisiksi siitä, kuuluiko C:lle maksaa työehtosopimuksen mukainen ylläpitokorvaus. Kannevaatimukset eivät perustu työsopimuslakiin eivätkä C:n työsopimukseen, vaan C:n saatavia vaaditaan työsuhteessa noudatettavan työehtosopimuksen perusteella.

Vastaaja Koneyrittäjien Liitto ry ei ole vastauksessaan myöntänyt asiassa olevan riidatonta, että C:n työehtosopimuksen mukaisena vakituisena asuinpaikkana voidaan pitää Kymönkoskea, tai että työnantajan pihamaan asuntovaunua on voitu pitää työehtosopimuksen tarkoittamana asianmukaisena työmaamajoituksena, tai sitä, että C:n ja työnantajan välillä on työehtosopimuksessa tarkoitetuin tavoin sovittu yöpymisestä vakituisen asuinpaikan ulkopuolella asianmukaisessa työmaamajoituksessa.

Vastaaja ei siten ole myöntänyt, että työehtosopimusta soveltaen C:llä lähtökohtaisesti on oikeus kanteessa tarkoitettuihin saataviin. Se, miksi C:llä ei ole oikeutta saataviin, ei käy ilmi vastauksesta. Se, minkä tapahtumien toteen näyttämisestä tarkalleen ottaen asiassa olisi kysymys, ei käy ilmi vastauksesta. Vastauksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä siitä, etteikö asia kuuluisi työtuomioistuimen toimivaltaan. On tavanomaista, että työehtosopimuksen soveltamisriitoihin voi liittyä jossain määrin riitaista näyttöä tosiseikoista. Se ei kuitenkaan muuta toimivaltakysymystä.

Väitteet mallityöehtosopimuksen työehtosopimusluonteesta ja saamisoikeuden vanhentumisesta ovat asiaväitteitä, joiden perusteella kannetta ei voida jättää tutkimatta. Vaikka työtuomioistuin katsoisi, ettei mallityösopimus olisi osa työehtosopimusta, on C:n työehtosopimusmääräyksen mukaisena vakituisena asuinpaikkana pidettävä hänen kotiosoitettaan Kymönkoskea.

Vaikka C:n työsuhde on päättynyt 31.10.2013, kyseessä on kuitenkin työehtosopimuksen sellainen ilmeinen tulkinta- tai soveltamisriita, jonka kanneaika on viisi vuotta työsuhteen päättymisestä. Joka tapauksessa kanneoikeuden vanhentumista koskeva kysymys voidaan ratkaista tältä osin vasta kun juttu on ensin tutkittu. Koko Puuliitto ry:n kannetta ei voida hylätä tai jättää tutkimatta sillä perusteella, että kanneoikeuden katsottaisiin päättyneen vaatimuskohdan 3 osalta.

Pääasia

Metsäkonealan työehtosopimuksen osana on kirjallisen työsopimuksen malli. Tässä mallissa osapuolia kehotetaan merkitsemään asuinpaikka erikseen, jos kysymyksessä on muu kuin työntekijän vakituinen asunto. Tällaista merkintää ei ole C:n työsopimuksessa, joten työehtosopimusmääräyksen mukaisena vakituisena asuinpaikkana on pidettävä C:n kotiosoitetta Kymönkoskella.

C ja yhtiö ovat sopineet tai ainakin C:n ja yhtiön välillä voidaan katsoa sovitun, että C majoittuu asuntovaunussa yhtiön pihassa Jyväskylässä Kuikan alueella. He ovat täten sopineet työehtosopimuksessa määrätyllä tavalla siitä, että C yöpyy vakituisen asuinpaikkansa ulkopuolella asianmukaisessa työmaamajoituksessa taikka työmaata varten järjestetyssä asunnossa. Näin ollen C:lle tulee maksaa ylläpitokorvausta.

Saatavien määrä

Sopijapuolet ovat 24.3.2015 todenneet ylläpitokorvauksen määriksi (perusteen työnantajapuoli on kiistänyt) seuraavat

— vuosi 2009: 4.606,50 euroa

— vuosi 2010: 5.385,60 euroa

— vuosi 2011: 4.968,60 euroa

— vuosi 2012: 5.024,40 euroa

— vuosi 2013: 3.427,20 euroa

Yhtiö maksoi C:lle ruokarahoja seuraavasti

— vuosi 2009: 619,59 euroa

— vuosi 2011: 0 euroa

— vuosi 2012 : 947,00 euroa

— vuosi 2013: 403,00 euroa

Maksetut ruokarahat voidaan lukea ylläpitokorvauksen osaksi. Täten C:lle olisi maksettava:

— vuodelta 2009 yhteensä 3.986,91 euroa

— vuodelta 2010 yhteensä 4.834,60 euroa

— vuodelta 2011 yhteensä 4.968,60 euroa

— vuodelta 2012 yhteensä 4.077,40 euroa

— vuodelta 2013 yhteensä 3.024,20 euroa

Vastaus kannevaatimuksiin

Koneyrittäjien liitto ry, Koneurakointi Järvinen Ky, A ja B ovat ensisijaisesti vaatineet, että kanne jätetään tutkimatta. Toissijaisesti yhdistys ja kuultavat ovat vaatineet, että kanne hylätään. Lisäksi vastaaja ja kuultavat ovat vaatineet, että kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajan ja kuultavien yhteiset oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Oikeudenkäyntiväite

Puuliitto ry:n kanteessa esitetyissä suoritusvaatimuksissa (kanteen 3 kohta) ei ole kysymys työehtosopimuksen määräysten tulkinnasta, vaan pelkästään vaatimuksen perusteena olevien tapahtumien tai tosiasioiden toteen näyttämisestä. Kanne tällaisesta asiasta olisi nostettava toimivaltaisessa käräjäoikeudessa. Koska työtuomioistuin ei ole toimivaltainen käsittelemään ja ratkaisemaan kanteessa esitettyjä vaatimuksia, kanne tulee jättää tutkimatta.

Vaikka suoritusvaatimus sinänsä perustuu työehtosopimukseen, nyt käsiteltävänä oleva riitajuttu ei kuulu työtuomioistuimen ratkaistavaksi, koska asianosaisten kesken ei ole erimielisyyttä työehtosopimuksen sisällyksestä taikka työehtosopimuksen ehdon tulkinnasta. Työtuomioistuimen tehtävänä ei ole käsitellä työehtosopimukseen perustuvaa selkeää velkomuskannetta.

Työtuomioistuin ei voi tutkia työsopimuslakiin taikka työsopimukseen perustuvia vaatimuksia. Vastaaja ja kuultavat toteavat, ettei työehtosopimuksen mukana toimitettu mallityösopimus ole osa työehtosopimusta, ensiksi sen vuoksi, ettei se ole osa allekirjoitettua työehtosopimusta. Työehtosopimuksen osana noudatettavat sopimukset ja pöytäkirjat on erikseen yksilöity työehtosopimuksen kohdassa 1.4. Kanteessa vedotulta mallityösopimus-asiakirjalta puuttuu siten työehtosopimusluonne. Näin ollen kantaja voi käytännössä vedota kyseiseen asiakirjaan ainoastaan C:n työsopimuksena, johon perustuvien vaatimusten käsittely kuuluu yleisen alioikeuden toimivaltaan.

Asian käsittely työtuomioistuimessa tarkoittaisi myös sitä, että C:n työnantajan Koneurakointi Järvinen Ky:n C:ltä olevia vastasaatavia ei voitaisi käsitellä samanaikaisesti Puuliitto ry:n kanteen kanssa. Tämä johtaisi myös prosessiekonomisesti epäedulliseen lopputulokseen.

C:n saamisoikeudet ovat joka tapauksessa vanhentuneet, koska hänen työsuhteensa on päättynyt jo 30.11.2013 eikä kannetta ole nostettu määräajassa. Kanneoikeuden vanhentumista koskeva kysymys on ratkaistava työsopimuslain nojalla, eikä asiaa senkään perusteella voida käsitellä työtuomioistuimessa.

Perustelut

Työtuomioistuimen toimivaltaa koskevat vastaajan ja kuultavien väitteet

Työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin nojalla työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee erikoistuomioistuimena muun ohella työntekijöiden työehtosopimuksia koskevat riita-asiat, kun kysymys on työehto- tai virkaehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä ja laajuudesta sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta; siitä, onko jokin menettely työehto- tai virkaehtosopimuksen taikka edellä mainittujen säädösten mukainen; tai työehto- tai virkaehtosopimuksen taikka edellä mainittujen säädösten vastaisen menettelyn seuraamuksesta, ei kuitenkaan rangaistus- tai kurinpidollisesta seuraamuksesta. Sitä vastoin työtuomioistuin ei voi tutkia työsopimuslain nojalla esitettyjä yksittäisiin työsopimuksiin perustuvia kannevaatimuksia.

Vastaaja Koneyrittäjien liitto ry sekä kuultavat Koneurakointi Järvinen Ky, A ja B ovat vaatineet, että Puuliitto ry:n kanne asiassa jätetään tutkimatta, koska työtuomioistuin ei ole toimivaltainen käsittelemään kannevaatimuksia. Vastaajan ja kuultavien mukaan kyseessä on työehtosopimukseen perustuva velkomuskanne eikä asianosaisten kesken ole erimielisyyttä työehtosopimuksen sisällyksestä taikka työehtosopimuksen ehdon tulkinnasta.

Työtuomioistuin katsoo, että tässä Puuliitto ry:n ja Koneyrittäjien liitto ry:n välisessä riita-asiassa, jossa kuultavina ovat Koneurakointi Järvinen Ky, A ja B, on Puuliitto ry:n ensimmäisen ja toisen kannevaatimuksen perusteella kysymys metsäkonealan työehtosopimuksen 9 §:n tulkinnasta ja sanotun työehtosopimusmääräyksen soveltamista koskevasta sopimusosapuolten välisestä erimielisyydestä. Sopimusosapuolten välisessä erimielisyysmuistiossa 6.5.2013 on todettu, että osapuolet ovat jääneet erimielisiksi siitä, kuuluiko C:lle maksaa työehtosopimuksen mukainen ylläpitokorvaus. Puuliitto ry:n haastehakemuksen ja sen täydennyksen perusteella työtuomioistuin toteaa, että asiassa ei ole esitetty kannevaatimuksia, joiden perusteena olisivat työsopimuslain säännökset tai C:n ja kommandiittiyhtiön välillä solmitun työsopimuksen ehdot.

Työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 2 momentissa säädetään, että jos velvollisuus suoritukseen tai työehto- tai virkaehtosopimuksen soveltaminen tiettyyn yksittäistapaukseen riippuu edellä tarkoitetun riidan ratkaisusta, työtuomioistuin voi samalla käsitellä ja ratkaista myös sitä koskevan kanteen. Jollei työtuomioistuin katso voivansa ratkaista tällaista vaatimusta, on asianosainen osoitettava nostamaan kanne toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on esitetty kanteen kolmannessa kannevaatimuksessa C:lle suoritettavaksi vaadittuja ylläpitokorvaussaatavia koskeva kannevaatimus. C:n mahdollinen oikeus saada tämän asian kuultavilta suoritus ylläpitokorvauksista riippuu työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin siitä, miten oikeus ylläpitokorvauksiin määräytyy metsäkonealan työehtosopimuksen 2011-2014 perusteella ja siten siitä, miten työehtosopimusta on tulkittava tässä asiassa tarkoitetussa tilanteessa.

Koneyrittäjien Liitto ry ja kuultavat Koneurakointi Järvinen Ky, A ja B eivät ole yhteisessä vastauksessaan ottaneet kantaa siihen, miten työehtosopimuksen 9 §:n määräystä on tulkittava tilanteessa, jossa C:n on kerrottu asuneen työnantajansa pihamaalla olleessa asuntovaunussa. Vastaaja ja kuultavat eivät myöskään ole ottaneet yhteisessä vastauksessaan kantaa siihen, onko kanteessa kerrottua asuntovaunua voitu pitää työehtosopimuksen tarkoittamana asianmukaisena työmaamajoituksena, tai siihen, onko C:n ja työnantajan välillä sovittu työehtosopimuksessa tarkoitetuin tavoin yöpymisestä vakituisen asuinpaikan ulkopuolella asianmukaisessa työmaamajoituksessa.

Työtuomioistuin toteaa, että vastaajan ja kuultavien yhteisessä vastauksessa esitetty väite siitä, ettei kanteessa kerrottu mallityösopimus ole osa työehtosopimusta, on työehtosopimuksen laajuutta ja sisällystä koskeva väite, jonka ratkaiseminen edellyttää työehtosopimuksen tulkintaa ja sanotun kysymyksen ratkaiseminen kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin nojalla. Työtuomioistuin viittaa ratkaisusta TT 2009:136 ilmenevään oikeusohjeeseen (vrt. TT 2000:36).

Vastaajan ja kuultavien esittämä asiaväite

Vastaajan ja kuultavien esittämä väite siitä, että C:n ylläpitokorvauksia koskevat saatavat ovat vanhentuneet, on asiaväite, johon työtuomioistuin voi ottaa kantaa asian lopullisesti ratkaistessaan. Tämä kannanotto edellyttää selvitystä siitä, koska C:n työsuhde on päättynyt ja siitä, onko saatavien vanhentuminen mahdollisesti katkaistu kommandiittiyhtiölle tai sen lailliselle edustajalle tehdyn vaatimuksen perusteella. Kanteen kolmannen kohdan kannevaatimuksen mahdollinen hylkääminen ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei Puuliitto ry:n kannetta voitaisi käsitellä ja ratkaista siitä riippumatta.

Työtuomioistuin on ratkaissut vastaajan Koneyrittäjien liitto ry:n sekä kuultavien Koneurakointi Järvinen Ky:n, A:n ja B:n asiassa esittämät oikeudenkäyntiväitteet ja asiaväitteet päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin hylkää vastaajan Koneyrittäjien liitto ry:n sekä kuultavien Koneurakointi Järvinen Ky:n, A:n ja B:n asiassa R 27/16 esittämät oikeudenkäyntiväitteet. Työtuomioistuin ottaa kantaa vastaajan ja kuultavien esittämiin asiaväitteisiin asian lopullisesti ratkaistessaan.

Työtuomioistuin varaa vastaajalle Koneyrittäjäin Liitto ry:lle ja kuultaville Koneurakointi Järvinen Ky:lle, A:lle ja B:lle tilaisuuden antaa kirjallinen lausuma, jossa vastaaja ja kuultavat täydentävät vastaustaan asiassa ja ottavat kantaa Puuliitto ry:n asiassa esittämien kannevaatimuksiin, niiden perusteisiin ja määriin. Vastaajan ja kuultavien kirjallinen lausuma on toimitettava työtuomioistuimeen viimeistään maanantaina 16. tammikuuta 2017.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Lavikkala, Lehto ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Päätös on yksimielinen.