TT 2016:77 — Lakko
Työtaistelun syynä oli yhteistoimintaneuvottelut ja niiden johdosta toteutettu muutos, joka kohdistui muun muassa ruokataukojen pituuteen. Työtaistelu kohdistui siten työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, lepotaukoja sekä työaikaa koskeviin määräyksiin. Pääluottamusmiehet ilmoittivat työnantajalle lakon syyt ja työntekijöiden painostustarkoituksen sekä osallistuivat lakkoon. Ammattiosasto rikkoi näin ollen työrauhavelvollisuuteensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon. Koska ammattiliitto ei ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun päättämiseksi ja työrauhan...
6 min de lecture · 1 166 mots
Työtaistelun syynä oli yhteistoimintaneuvottelut ja niiden johdosta toteutettu muutos, joka kohdistui muun muassa ruokataukojen pituuteen. Työtaistelu kohdistui siten työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, lepotaukoja sekä työaikaa koskeviin määräyksiin. Pääluottamusmiehet ilmoittivat työnantajalle lakon syyt ja työntekijöiden painostustarkoituksen sekä osallistuivat lakkoon. Ammattiosasto rikkoi näin ollen työrauhavelvollisuuteensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon. Koska ammattiliitto ei ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi, ammattiliitto laiminlöi valvontavelvollisuutensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon.
KANTAJA
Elintarviketeollisuusliitto ry
VASTAAJA
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry
KUULTAVA
Valkeakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry
ASIA
ASIAN TAUSTA JA TYÖTAISTELUTOIMENPITEET
Saarioinen Oy:n (yhtiö, työnantaja) Valkeakosken tehtailla aloitettiin yhteistoimintaneuvottelut syksyllä 2015. Neuvotteluissa käsiteltiin muun muassa muutoksia työaikoihin ja ruokailutaukoihin. Työntekijät olivat yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisen johdosta lakossa 28.10. ja 2.11.2015 välisen ajan (TT 2016:5).
Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen työnantaja päätti sijoittaa päivätyötä tekevien työntekijöiden ruokatauon siten, että työntekijöille tulee päivittäinen tunnin lepoaika. Muutos tuli voimaan 30.5.2016.
Ruokatehtaan pääluottamusmies A ja lihavalmistetehtaan pääluottamusmies B ilmoittivat työnantajan edustajille tiistaina 24.5.2016 kello 9.00, että ruokatehtaan tuotannon ja kunnossapidon sekä lihavalmistetehtaan tuotannon työntekijät menevät lakkoon perjantaina 27.5.2016. Ruokatehtaan ja lihavalmistetehtaan tuotantotyöntekijät olivat ilmoituksen mukaisesti lakossa perjantaina 27.5.2016 yhteensä kolmen työvuoron ajan.
Lakkoon osallistui yhteensä noin 220 työntekijää. Valkeakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:llä on 441 maksavaa jäsentä, joista elintarviketeollisuuden sopimusalalla 266 ja liha-alan sopimusalalla 167.
KANNE
VASTAUS
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Elintarviketeollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin
— velvoittaa Valkeakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n maksamaan hyvityssakkoa kantajalle työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvollisuuden edelleen rikkomisesta tai toissijaisesti valvontavelvollisuuden edelleen rikkomisesta;
— tuomitsee Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n maksamaan hyvityssakkoa kantajalle työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden edelleen rikkomisesta; ja
— velvoittaa Valkeakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 3.400 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Perusteet
Kohdistuminen työehtosopimukseen
Pääluottamusmiesten A:n ja B:n mukaan ruoka- ja lihavalmistetehtaan työt keskeytettiin vastalauseena työnantajan yhteistoimintamenettelyn jälkeen tekemälle päätökselle. Työntekijöiden tarkoituksena oli saada työnantaja luopumaan suunnitelmista sijoittaa päivätyötä tekevien työntekijöiden ruokatauko 30.5.2016 alkaen elintarvikealojen työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 18 §:n mukaisesti siten, että työntekijöille tulisi päivittäinen tunnin lepoaika. Aiemmin tuotantotyöntekijät tekivät päivävuorossa niin sanotun suoran päivän, jossa varattiin mahdollisuus ruokailuun työaikana.
A:n mukaan ruokatehtaan työntekijät halusivat lisäksi työnantajan peruuttavan päätöksen luopua ruokatehtaan niin sanotuista jumppatauoista. Tauot ovat liittyneet tehtäviin, jotka ovat tuotannollisten muutosten myötä osin poistuneet ja osin vähentyneet. Vaatimuksellaan työntekijät vaativat työehtosopimuksen työaikamääräyksen ylittäviä etuuksia.
Ruokatehtaan työtaistelu kohdistui elintarvikealojen työehtosopimuksen lepotaukoja koskevaan 18 §:n määräykseen, 16 §:n työaikaa koskevaan määräykseen ja 4 §:n työnjohto-oikeutta koskevan määräykseen. Työtaistelu kohdistui työehtosopimukseen myös jumppataukojen osalta, koska jumppatauoista pitäminen tai niiden lopettaminen kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuteen.
Lihavalmistetehtaan työtaistelu kohdistui liha-alan työehtosopimuksen 18 §:n ruokailu- ja lepotaukoja koskevaan sekä 4 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.
Ammattiosaston vastuu
Ammattiosaston puheenjohtaja oli työtaistelun aikana sairauslomalla, mutta pääluottamusmiehet osallistuivat työtaisteluun. A oli työtaistelupäivänä työpaikalla vain kello 7.00–10.00 ja B kello 8.00–11.00. Kumpikaan ei kysynyt työnantajalta, mitä työtä he voisivat tehdä tuotannon ollessa työtaistelun johdosta keskeytynyt. A oli merkinnyt, että hän oli ollut päivän luottamusmiehen tehtävissä.
Pääluottamusmiehet, ammattiosaston puheenjohtaja tai kukaan muukaan ammattiosaston edustaja ei ryhtynyt tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi.
Ammattiliiton vastuu
Elintarviketeollisuusliitto ry ilmoitti Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:lle lakosta ensin puhelimitse ja sitten sähköpostitse lähetetyllä valvontakirjeellä tiistaina 24.5.2015 kello 16.43. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ei antanut Elintarviketeollisuusliitto ry:lle selvitystä toimenpiteistä lakon lopettamiseksi. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ei ole ryhtynyt tehokkaisiin ja riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Hyvityssakoista
Työnseisauksesta aiheutui työnantajalle merkittävää vahinkoa viikonlopun toimitusten jäädessä tavanomaista pienemmiksi.
Koska samasta syystä järjestettiin työtaistelu edellä kerrotulla tavalla jo aiemmin ja täten on vaarana, että lakot uusiutuvat, hyvityssakon tulisi olla tuntuva.
Vastaus kannevaatimuksiin
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Valkeakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry ovat vaatineet, että kantajan vaatimukset hylätään.
Kanteen kiistämisen perusteet
Työnseisaus ei kohdistunut työehtosopimukseen siltä osin kuin kyse oli niin sanotuista jumppatauoista.
Ammattiosasto ei toimeenpannut työnseisausta, joten se ei rikkonut työrauhavelvoitettaan.
Pääluottamusmiehet pyrkivät kertomaan henkilöstölle työrauhan palauttamisesta sen jälkeen, kun työnantaja edellytti tätä pääluottamusmiehiltä. Pääluottamusmiesten toimet eivät estäneet työnseisausta.
Pääluottamusmiehet A ja B eivät osallistuneet lakkoon, vaan työskentelivät sen aikana.
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n C oli yhteydessä työpaikalle, mutta ei onnistunut palauttamaan työrauhaa, minkä D ilmoitti Elintarviketeollisuusliitto ry:n E:lle ETL:ään 26.5.2016. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry teki voitavansa työrauhan palauttamiseksi.
Työnseisaus aiheutui osittain syistä, jotka liittyivät työhyvinvointiin. Työnseisaus oli lyhyt eikä kyse ole ollut työrauhavelvoitteen edelleen rikkomisesta. Työnantajalle ei ole aiheutunut työnseisauksesta vahinkoa.
Edellä mainituin perustein mahdollisesti tuomittavan hyvityssakon määrän tulisi olla vähäinen.
Oikeudenkäyntikulut
Perustelut
Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen
Saarioinen Oy:n Valkeakosken ruoka- ja lihavalmistetehtailla järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka kesti perjantaina 27.5.2016 kolmen työvuoron ajan. Työtaisteluun osallistui yhteensä noin 220 työntekijää.
Työtaistelun syynä oli syksyllä 2015 käydyt yhteistoimintaneuvottelut ja niiden johdosta 30.5.2016 toteutettu muutos, jossa työntekijöille tuli päivittäinen tunnin ruokailutauko. Ruokatehtaan työntekijät halusivat lisäksi työnantajan peruuttavan päätöksen luopua ruokatehtaan työntekijöiden niin sanotuista jumppatauoista.
Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu
Asiassa on edellä kerrotulla tavalla selvitetty, että pääluottamusmiehet A ja B kertoivat työnantajalle työtaistelun syyt ja työntekijöiden painostustarkoituksen. B oli perjantaina 27.5.2016 työpaikalla vain kello 7.00–11.00 ja A kello 8.00–11.00 eivätkä he olleet tiedustelleet työnantajalta, mitä työtä voisivat tehdä tuotannon ollessa keskeytyneenä työtaistelun johdosta.
Ammattiosasto vastaa lakkoon osallistuneiden edustajiensa menettelystä, joten työtuomioistuin katsoo, että ammattiosasto on tässä tapauksessa rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
Asiassa on selvitetty, että Elintarviketeollisuusliitto ry ilmoitti Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:lle työtaistelusta puhelimitse ja kirjeitse tiistaina 24.5.2015 kello 16.43. Työtaistelu alkoi tästä huolimatta alkoi perjantaina 27.5.2016 ja kesti kolmen työvuoron ajan, eikä ammattiliiton tai sen edustajien ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelun päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Ammattiliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Hyvityssakko
Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat. Hyvityssakon määrää korottavana seikkana on otettu huomioon se, että työtaistelutoimenpiteet ovat jatkuneet työtuomioistuimen samassa asiassa antamasta, työtaistelutoimet lainvastaiseksi toteavasta tuomiosta (TT 2016:5) huolimatta.
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Valkeakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta on paljoksuttu siltä osin, kuin se ylittää 3.000 euroa.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Valkeakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3.000 euroa ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3.500 euroa.
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Valkeakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Nybondas, Ahokas ja Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Taramaa.
Tuomio on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...