TT 2017:102 — Irtisanomissuoja

Työsuojeluvaravaltuutetun työsuhde oli päätetty taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voitu katsoa, että irtisanominen olisi tosiasiallisesti johtunut työsuojelutehtävissä toimimisesta ja siten tapahtunut henkilöön liittyvillä perusteilla. Kanne hylättiin.

KANTAJA

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry

VASTAAJA

Kumiteollisuus ry

KUULTAVA

Nokian Renkaat Oyj

ASIA

Työsuhteen päättämistä koskeva riita-asia

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 11.5.2017

Pääkäsittely 20.6.2017

SALASSAPITO

Työtuomioistuin on 11.5.2017 määrännyt seuraavat asiakirjat oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n ja viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 luvun 1 §:n 20 kohdan nojalla salassa pidettäviksi 10 vuoden ajan asian vireille tulosta 24.11.2016 lukien:

— vastaajan kirjallinen todiste 6 (Sekoitusosaston työntekijöiden osaamispistetykset)

— vastaajan kirjallinen todiste 7 ( Tilastot tuotantokilojen määrästä/työtunti B/ A)

Salassapitoaika on oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 11 §:n nojalla kymmenen vuotta asian vireille tulosta eli 24.11.2026 saakka.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kumiteollisuus ry:n ja TEAM Teollisuusalojen Ammattiliitto ry:n välillä solmitussa aikavälillä 1.3.2014 — 30.11.2016 voimassa olevassa kumiteollisuuden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa ovat muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO

32 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut

Varaluottamusmies ja työsuojeluvaravaltuutettu

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen tai työsuojeluvaravaltuutetun työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä. Tämä sopimusmääräyksen mukainen olettama on voimassa varamiehen toimikauden aikana ja kuusi kuukautta sen päättymisen jälkeen.

Kumiteollisuuden työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen sisältyvässä irtisanomissuojasopimuksessa ovat muun muassa seuraavat määräykset:

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (TT-SAK)

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske

1. merimieslaissa (423/78),

2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98)

tarkoitettuja työsuhteita.

Soveltamisohje

Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.

2. Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.

3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.

4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.

5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 — 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat

käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 — 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 — 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu

hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

7 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10 §:ssä sovittuja kanneaikoja.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt Nokian Renkaat Oyj:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa 28 vuoden ajan aikavälillä 22.8.1988 – 29.3.2016. Tästä ajasta A on työskennellyt viimeiset 15 vuotta yhtiön sekoitusosastolla sekoituskoneiden hoitajana. A on toiminut työsuojeluvaravaltuutettuna 1.1.2012 alkaen. Hän on ollut myös osaston työsuojeluasiamies.

Nokian Renkaat Oyj kävi syksyllä 2015 yhteistoimintalain mukaiset työvoiman vähentämisneuvottelut, jotka päättyivät 28.9.2015.

Nokian Renkaat Oyj:llä on ollut vuoden 2015 syksyllä taloudelliset ja tuotannolliset syyt irtisanoa yhtiön palveluksessa olleita työntekijöitä.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Sekoitusosaston työntekijöiden osaamispistetykset (Salassapidettävä, vastaajan todiste 6)

2. Tilastot tuotantokilojen määrästä/työtunti — B/A (Salassa pidettävä asiakirja = vastaajan kirjallinen todiste 7)

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. Pöytäkirja YT-neuvotteluista 4.9.2015

2. Sopimus ammattitaitolisästä 25.8.2010

3. Työnkuva A

4. Työnkuva Kemikaalikoneen hoitaja

5. Työnkuva E

6. Sekoitusosaston työntekijöiden osaamispistetykset (Salassa pidettävä asiakirja)

7. Tilastot tuotantokilojen määrästä/työtunti — B/A (Salassa pidettävä asiakirja = kantajan kirjallinen todiste 2)

Kantajan henkilötodistelu

1. A, todistelutarkoituksessa

2. Pääluottamusmies L

3. Työsuojeluvaltuutettu I

4. Sekoitusosaston luottamusmies M

Vastaajan henkilötodistelu

1. N, henkilöstöpäällikkö

2. O, tehdaspäällikkö

3. P, sekoitus- ja komponenttiosaston tuotantopäällikkö

4. Q, sekoitusosaston osastoinsinööri

5. J, eläkkeellä oleva tehdas-/henkilöstöpäällikkö

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, että Nokian Renkaat Oyj:llä ei ole ollut perusteita irtisanoa A:n työsopimusta,

— velvoittaa Nokian Renkaat Oyj:n suorittamaan A:lle korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 92.739,84 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiannosta 2.12.2016 lukien, ja

— velvoittaa Kumiteollisuus ry:n ja Nokian Renkaat Oyj:n korvaamaan TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 10.450 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Nokian Renkaat Oyj:n tehtaan sekoitusosastolla on työskennellyt 56 työntekijää samoissa tai samankaltaisissa tehtävissä ennen yhtiössä syksyllä 2015 pidettyjä ja 28.9.2015 päättyneitä yhteistoimintaneuvotteluita. Yhteistoimintaneuvotteluiden päättymisen jälkeen sekoitusosastolta irtisanottiin viisi työntekijää. A:n ja neljän muun työntekijän irtisanomisten jälkeen sekoitusosastolle jäi 51 työntekijää. Nämä työntekijät työskentelivät samoissa tai hyvin samankaltaisissa sekoitusosaston tuotantotehtävissä.

Yrityksessä käydyissä erimielisyysneuvotteluissa työnantaja on ilmoittanut ja liittotasolla 12.5.2016 käydyissä erimielisyysneuvotteluissa työnantajaliitto on ilmoittanut, että A:n valinta irtisanottavien työntekijöiden joukkoon on tapahtunut työehtosopimuksessa määritettyä irtisanomisjärjestystä noudattaen.

Töihin jääneistä työntekijöistä ainakin C, D, E, F, G ja B ovat olleet ammatillisesti saman vertaisia ja yrityksen toiminnalle yhtä tärkeitä ammattityöntekijöitä kuin A. Heidän kaikkien työsuhteet ovat kuitenkin kestäneet lyhyemmän aikaa kuin A:n työsuhde. C:n työsuhde on alkanut 18.6.1990, D:n 27.1.2005, E:n 17.2.2004, F:n 31.7.1990, G:n 3.6.1996 ja B:n 4.1.2000. Lisäksi A:lla on ollut yksi alaikäinen huollettava, kun taas C:llä, D:llä, F:llä ja G:llä ei ole ollut huoltovelvollisuutta.

A:n aktiivisuus työsuojeluasioissa on useasti ärsyttänyt työnantajaa. Nokian Renkaat Oyj:n entinen tehdaspäällikkö H on syyttänyt A:ta yhteistoimintaneuvotteluiden aikana työntekijöiden agitoimisesta ja vaatinut muun muassa varsinaiselta työsuojeluvaltuutettu I:tä, ettei A sijaistaisi häntä. Toinen entinen tehdaspäällikkö J on syyttänyt häntä useaan otteeseen asenteellisuudesta työnantajaa kohtaan.

A:n irtisanominen, joka on suoritettu työsopimuslain 7 luvun 3 §:n nojalla, on tosiasiallisesti aiheutunut hänestä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä.

Työehtosopimusosapuolet ovat keväällä 2010 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa lisänneet työehtosopimuksen 32 §:ään uuden määräyksen, jonka tarkoituksena on ollut asettaa työnantajalle käännetty todistustaakka ja korostettu näyttövelvollisuus pääluottamusmiehen varamiehen lomautuksen tai irtisanomisen laillisuutta arvioitaessa. Sopimustekstin sanamuoto vastaa työsopimuslain 7 luvun 9 §:n 2 momentin säännöstä, joka koskee raskaana olevan työntekijän irtisanomista. Sopimusmääräyksen tarkoituksena on, että samoja työsopimuslaissa noudatettavia periaatteita tulee noudattaa pääluottamusmiehen varamiehen kohdalla siten, että työnantajan on näytettävä, että varaluottamusmiehen asema ei ole vaikuttanut hänen valikoitumiseensa irtisanottavaksi.

Työehtosopimusosapuolet ovat loppuvuonna 2011 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa palanneet työehtosopimuksen 32 §:n irtisanomissuojamääräykseen. Neuvotteluissa on pääluottamusmiehen varamiehelle vuonna 2010 sovittu irtisanomissuoja laajennettu koskemaan myös työsuojeluvaravaltuutettua.

Otettaessa huomioon esimiesten asennoituminen A:han ja hänen valikoitumisensa irtisanottavien joukkoon työvoiman vähentämisjärjestyksen vastaisesti, on pääteltävissä A:n valikoituneen irtisanottavaksi työsuojeluvaravaltuutettuna toimimisen vuoksi. Työnantaja ei ole kumonnut määräyksen tarkoittamaa syrjintäolettamaa.

Vastaajan esittämät A:n ja B:n työn tuottavuutta kuvaavat kilomäärät ovat sinänsä oikeat, mutta määrät eivät ole vertailukelpoisia sen vuoksi, että A on toiminut varavaltuutetun tehtävissä ja osallistunut kyseiseen asemaansa liittyviin kokouksiin. Lisäksi muut työntekijät ovat käyttäneet A:n kanssa samaa konetta, vaikka A on ollut sille kirjautuneena.

Korvauksen suuruuden tulee vastata irtisanomissuojasopimuksen 13 §:ssä sovittua enimmäismäärää, kun otetaan huomioon A:n työsuhteen kesto, työttömyyden kesto, työttömyydestä aiheutunut ansionmenetys, työttömyyden keston osoittamat heikot edellytykset hankkia koulutustaan vastaavaa työtä ja työnantajan asema vakavaraisena yhtiönä. Korvausta korottavana tekijänä on otettava huomioon työnantajan menettelyn erityisen loukkaava luonne irtisanomisen kohdistuessa työsuojeluvaravaltuutettuun. Tämän irtisanomisen loukkaavan luonteen vuoksi on korvauksesta 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä katsottava aineettomaksi vahingoksi.

A on ollut työttömänä 30.3.-7.10.2016 välisen ajan.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kumiteollisuus ry ja Nokian Renkaat Oyj ovat vaatineet, että kanne hylätään ja kantaja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan Kumiteollisuus ry:n ja kuultavan Nokian Renkaat Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 12.430,06 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Asian tausta

Nokian Renkaat Oyj:n yhteistoimintaneuvotteluissa on todettu, että yhtiön taloudellinen tilanne ja rakenteelliset muutokset edellyttivät henkilöstön määrän sopeuttamista vastaamaan tuottavaa ja taloudellista toimintaa. Yhtiön tuotannon volyymi on laskenut ja kokonaiskapasiteetin vähäisyydestä johtuen joustoratkaisuilla ei ole voitu hoitaa volyymin sesonkimuutoksia. Nokian tehtaan henkilöautorenkaiden tuotannon on todettu vakiintuvan aiempaa alemmalle tasolle, noin 12.000 kappaleeseen vuorokaudessa. Keskimääräinen tuotantokustannus on lisäksi ollut korkea suhteessa muihin vertailukohteisiin. Kustannussäästövaikutukset seuraavan kolmen vuoden jaksossa ovat olleet noin 23 miljoonaa euroa. Muutostarpeet ovat olleet pysyviä ja pitkäaikaisia.

Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen yhtiö määritteli henkilöstön vähennystarpeen kussakin toiminnossa ja teki päätöksiä työtehtävien lakkauttamisista taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Työntekijöiden irtisanomisperusteena oli toiminnan sopeuttaminen kysyntää vastaavalle tasolle ja kustannussäästöjen aikaansaaminen. Tuotannollisin ja taloudellisin syin irtisanottiin yhteensä 116 työntekijää ja lisäksi kuusi työntekijää jäi eläkkeelle.

Vähentämisjärjestyksen toteutuminen A:n tapauksessa

$16a

Yhtiön sekoitusosastolla on työskennellyt 56 työntekijää. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen osastolta on tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanottu viisi työntekijää. Työnantaja on tehnyt työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä koskevan tarkastelun työehtosopimuksen mukaisilla kriteereillä ja ottanut huomioon työntekijöiden ammattitaidon, kokemuksen ja käytettävyyden eri työkokonaisuuksissa.

Sekoitusosaston työt on jaoteltu perussekoituskoneen hoitoon, rikityskoneen hoitoon, purkuriin, kuljetukseen, STO:n tehtäviin, kemikaalipunnitukseen ja raaka-ainevaraston työhön.

Kantaja on esittänyt väitteen siitä, että Nokian Renkaat Oyj:n palvelukseen jääneistä työntekijöistä ainakin C, D, E, F, G ja B ovat olleet ammatillisesti samanvertaisia ja yrityksen toiminnalle yhtä tärkeitä ammattityöntekijöitä kuin A.

E työskentelee sekoitusosastolla avaintehtävänään rikitys-, ahvalli- ja kemikaali-inventaarien teko, järjestyksen ylläpito ja työvaatehuolto. E:n työnkuva on yksilöllinen eikä muilla työntekijöillä ole ollut osaamista tähän tehtävään. Hänellä on lisäksi osaamista tuotantolaboratorion tehtäviin.

G työskentelee tuotantolaboratoriossa eivätkä hänen työtehtävänsä jo yksinomaan niiden vaativuus huomioon ottaen ole olleet vertailukelpoisia A:n tehtävien kanssa.

A on työskennellyt yhtiössä sekoituskoneen hoitajana ainoastaan sekoituslinjalla SK11. A:n päätehtävät ovat olleet sekoitusten teko vaakakuljettimelle, raaka-aineiden ja kemikaalien hakeminen, kumin vahvuuden ja leikkausten säätö annettujen ohjeiden mukaan ja alakoneella aloitusten tekeminen. A:n työtehtävien vaativuustaso ei ole ollut korkea.

Yhtiössä on panostettu työntekijöiden käytettävyyden lisäämiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Ammattitaito ja osaamispisteet käydään läpi vuosittain kehityskeskusteluissa. A:ta on useasti kannustettu opiskelemaan uusia tehtäviä. Kannustaminen ei ole muilta osin johtanut tuloksiin, mutta A on ollut opettelemassa SK 13 konelinjan tehtäviä tammikuussa 2013. A ei ole kuitenkaan kyennyt omaksumaan uutta tehtävää. Näin ollen hänen käytettävyytensä eri työtehtäviin yhtiössä on ollut vähäinen eikä hänelle ole maksettu oman vakituisen työnsä lisäksi osaamislisiä. A:lla ei ole ollut osaamista esimerkiksi tuotantolaboratorion tai kemikaalipunnituksen työtehtäviin.

A:n tehtäviä vastaavanlaisissa tehtävissä on toiminut B. Tuotantolinjalla työskentelevien työntekijöiden tuottavuutta seurataan tuotantokilojen määrällä työtuntia kohden. Tarkasteltaessa esimerkiksi ajanjaksoa 1.1.2015 — 30.9.2015, eli aikaa juuri ennen A:n irtisanomista 29.9.2015, on B:n työn tuottavuus ollut 4.955 kilogrammaa työtuntia kohti ja A:n työn tuottavuus 4.275 kilogrammaa työtuntia kohti. Vuonna 2014 B:n työn tuottavuus on puolestaan ollut 4.957 kilogrammaa työtuntia kohti ja A:n työn tuottavuus 3.994 kilogrammaa työtuntia kohti. B:n työn tuottavuus ja käytettävyys ovat olleet oleellisesti korkeammalla tasolla kuin A:n. B:lla on kolme alaikäistä lasta. Lisäksi A on ollut useammin poissa töistä kuin B.

C on työskennellyt yhtiön palveluksessa vuodesta 1990 lukien ja hän on 60-vuotias. C on parhaillaan osa-aikaeläkkeellä ja hänen osa-aikainen työpanoksensa on kohdennettu kuljetustehtäviin. C:llä on oman työnsä lisäksi kaksi muuta osaamisaluetta, joista hänelle on maksettu osaamislisää.

A:n toiminta työsuojelullisessa roolissa

Nokian Renkaat Oyj:ssä on vakiintunut käytäntö, että työsuojeluvaltuutetulla on sekä ensimmäinen että toinen varavaltuutettu. Työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt hoitamaan työsuojelutehtäväänsä, hänen sijaisenaan toimii ensisijaisesti ensimmäinen varavaltuutettu. Käytännössä työsuojeluvaltuutettu I:n ollessa lomalla tai muuten estynyt toimimaan työsuojeluvaltuutettuna häntä on sijaistanut ensimmäisenä varavaltuutettuna toiminut K. A on toiminut yhtiössä toisena työsuojeluvaravaltuutettuna 1.1.2014 alkaen. A ei ole toiminut työsuojeluvaltuutetun sijaisena eikä hän ole muutoinkaan toiminut aktiivisesti työsuojelullisessa roolissa tai osallistunut yhteistoimintaneuvotteluihin virallisena edustajana.

A:n esimiehillä ei ole ollut ristiriitoja hänen kanssaan. A:n työsuhde yhtiössä on kestänyt varsin pitkään. Eri kehityskeskusteluissa on luonnollisesti noussut esille sekä esimiehen että työntekijän näkemyksiä toiminnan ja työtekotavan kehittämisestä. Mitään normaalista poikkeavaa ei ole noussut esille A:n kanssa käydyissä keskusteluissa esimiesten taholta. Entinen tehdaspäällikkö J ei ole syyttänyt A:ta asenteellisuudesta työnantajaa kohtaan. A:n edustuksellisella roolilla ei ole ollut vaikutusta hänen irtisanomiseensa eikä A:n toiminta työsuojelullisessa tehtävässä ole ollut omiaan johtamaan ristiriitoihin yhtiön kanssa.

Oikeudellinen arviointi

A:n työsuhde on päätetty työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisin tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Irtisanomiset Nokian Renkaat Oyj:n Nokian tehtaalla on kohdistettu toimintoihin, joissa työ on konkreettisesti vähentynyt. Irtisanottavien valintaa ohjaavana säännöksenä työsopimuslaki edellyttää työnantajaa kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti. Työntekijöiden keskinäinen etuoikeus työhön tulee ratkaista irtisanomistilanteessa asiallisin perustein. Oikeuskäytännössä on edellytetty, ettei työnantaja menettele irtisanottavien valinnassa epäasiallisesti yhtiön tarpeet, työntekijöiden soveliaisuus uudelleen järjestettyihin työtehtäviin sekä muut seikat huomioiden. Valinnassa korostuvat työnantajan tarpeet myös tulevaisuutta ajatellen.

Työehtosopimuksen 32 §:n määräyksen tarkoituksena on ollut asettaa työnantajalle korostettu näyttövelvollisuus pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun varamiehen irtisanomisen laillisuutta arvioitaessa. Työehtosopimuksen sanamuoto vastaa työsopimuslain 7 luvun

9 §:n 2 momentin säännöstä, joka koskee raskaana olevan työntekijän irtisanomista. Työnantajalla tulee olla asialliset ja ei-syrjivät perusteet irtisanottavan valikoimiselle. Näitä periaatteita tulee noudattaa työsuojeluvaravaltuutetun kohdalla siten, ettei tämän aseman voida osoittaa vaikuttaneen hänen valikoitumiseensa irtisanottavaksi. Työnantajan tulee kumota määräyksen tarkoittama olettama siten, että työnantaja kertoo avoimesti asialliset työvoiman vähentämisen perusteensa.

Työnantaja saa lähtökohtaisesti turvata toimintansa kannalta tärkeän työvoiman ottamalla huomioon työehtosopimuksen mukaisen vähentämisjärjestyksen. Osatekijänä voidaan ottaa huomioon työntekijöiden työsuoritukseen perustuva arviointi sekä esimerkiksi työntekijän poissaolojen vaikutus. Työsopimuslaki ei myöskään aseta estettä irtisanoa esimerkiksi kokoaikaisia työntekijöitä ennen osa-aikaisessa työsuhteessa olevia.

Kumiteollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen määräykset työvoiman vähentämisestä eivät sisällä minkäänlaista etusijajärjestystä työsuojeluvaravaltuutetun osalta siten, että hänet pitäisi irtisanoa viimeisenä esimerkiksi ammattiryhmästään tai ylipäätään työntekijöiden joukosta. Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä ei voida tulkita siten, että työnantajan pitäisi irtisanoa pätevämpi työntekijä, jotta työsuojeluvaravaltuutettu voitaisiin säästää. Työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen mukaisella yrityksen toiminnalle tärkeällä ammattityöntekijällä tarkoitetaan muun muassa sellaisia työntekijöitä, jotka ammattitaitonsa, koulutuksensa, kokemuksensa tai muun vastaavanlaisen kyvyn ja taidon perusteella ovat muiden samaa työtä tekevien joukossa yritykselle tärkeitä.

Edellä kuvatuin tavoin tuotantolaboratoriossa tai kemikaalipunnituksessa työskentelevät työntekijät eivät ole työskennelleet samoissa tai samankaltaisissa tehtävissä kuin A.

Muilta osin irtisanottujen työntekijöiden valinnassa on otettu huomioon palvelukseen jääneiden työntekijöiden laajempi osaaminen ja käytettävyys niissä töissä, joista työntekijöitä on irtisanottu, työntekijöiden perusteltu ja todellinen valmius selviytyä työstä ja sosiaaliset tekijät. Yhtiöllä ei ole ollut tarjota työtä, johon A olisi voitu sijoittaa.

Yhtiö ei ole kohdistanut irtisanomisia epäasiallisin perustein tai muutoinkaan harkintavaltansa ylittäen. Arviointi on suoritettu objektiivisin perustein.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että Nokian Renkaat Oyj:llä on ollut vuoden 2015 syksyllä taloudelliset ja tuotannolliset syyt irtisanoa yhtiön palveluksessa olleita työntekijöitä. Asiassa on selvitetty, että Nokian Renkaat Oyj:n tehtaalla toiminnot on jaettu osastokohtaisesti ja henkilöstön vähennystarve on määritelty erikseen kussakin toiminnossa. Yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen yhtiö on irtisanonut 116 työntekijää ja kuusi työntekijää on jäänyt eläkkeelle. Tehtaan sekoitusosastolla on työskennellyt 56 työntekijää, joista on A mukaan luettuna irtisanottu viisi työntekijää.

Kantaja on esittänyt väitteen siitä, että yhtiön palvelukseen jääneistä sekoitusosaston työntekijöistä ainakin C, D, E, F, G ja B ovat olleet ammatillisesti samanvertaisia ja yrityksen toiminnalle yhtä tärkeitä ammattityöntekijöitä kuin A.

Asiassa riitaista on se, onko A:n irtisanominen tosiasiallisesti aiheutunut hänen toiminnastaan työsuojeluvaravaltuutettuna ja siten johtunut henkilöön liittyvästä syystä.

Selvitys A:n työtehtävistä

A on kertonut aloittaneensa vuonna 1981 Nokian Renkaat Oyj:ssä, jossa hän työskenteli pääosan työurastaan SK11 linjan rikityskoneen hoitajana. A on työskennellyt jonkin aikaa myös SK13 linjan koneella sekä esimerkiksi kemikaalipunnituksessa. A toimi työsuojeluvaravaltuutettuna vuodesta 2012 lukien. Hän jakoi I:n sijaistamisen puoliksi toisen varavaltuutetun kanssa ja hän sijaisti varsinaista valtuutettua I:tä käytännössä viikoittain. Työnantajan suhtautuminen A:han ei ole ollut aina myönteistä, koska hän on joutunut asemansa vuoksi esimerkiksi pysäyttämään tietyn koneen vaaratilanteen tapahduttua. Työsuojeluasioiden hoitaminen on laskenut A:n käyttämältä koneelta mitattavia tuottavuuslukemia, koska kone oli tällöin pysäytettävä tai laitettava niin sanotulle ryöminnälle. Joku toinen työntekijä on saattanut myös sijaisena käyttää konetta, vaikka A on ollut sille kirjautuneena. Lisäksi koneen huollattaminen vaikutti lukemiin.

Nokian Renkaat Oyj:n sekoitusosaston luottamusmies M on kertonut työskennelleensä yhtiössä 15 vuotta. A on työskennellyt kaikilla sekoitusosaston koneilla toisin kuin esimerkiksi B. Käyttöjärjestelmä oli kaikissa koneissa sinänsä sama ja uuden koneen käytön saattoi oppia muutamassa päivässä. Työsuojeluasioiden hoitaminen laski työn tuottavuutta, koska kone jouduttiin tuolloin pysäyttämään tai sen käyntiä hidastamaan. Kemikaalipunnituksessa tehtävä työ ei ollut yhtä vaativaa. Tämän vuoksi palkkaluokatkin olivat erilaisia. Myöskään E:n tai G:n työt eivät vastanneet vaativuudeltaan sekoitusosaston koneiden käyttöä.

Nokian Renkaat Oyj:n sekoitus- ja komponenttiosaston tuotantopäällikkö P on kertonut toimineensa yhtiössä vuodesta 1993 lukien erilaisissa tuotantotehtävissä. P toimi A:n kanssa samalla osastolla vuodesta 2003 alkaen. A toimi rikityskoneella koko tämän ajan. Rikityskoneen käyttö oli helpompaa kuin muiden sekoitusosaston koneiden hoitaminen. A ei olisi voinut toimia kemikaalipunnituksessa ilman perehdytystä eikä kemikaalipunnituksesta ole irtisanottu yhtään työntekijää nyt kysymyksessä olevien yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä. A ei olisi osannut toimia myöskään E:n tehtävässä, koska tällä oli yksilöllinen toimihenkilötyyppinen tehtävänkuva sekä myös osaamista muihin tehtäviin. G oli puolestaan ainoa työntekijä tuotantolaboratoriossa, jossa tehtävän hoitamisen edellytyksenä oli laborantin tutkinto tai pitkä työkokemus. C oli osa-aikaeläkkeellä ja hän teki kuljetustyötä.

Nokian renkaat Oyj:n sekoitusosaston osastoinsinööri Q on kertonut toimineensa yhtiössä lähes 20 vuotta erilaisissa esimiestehtävissä, joista viimeisimmässä vuodesta 2015 lukien. Yhtiössä kannustettiin työntekijöitä laajentamaan ammattitaitoaan hankkimalla niin sanottuja osaamispisteitä ammattitehtävistä, jotka eivät kuuluneet vakituiseen työhön. Näistä maksettiin osaamislisää. A:lla oli osaamispiste vain rikityskoneen käyttämisestä. Hänellä oli mahdollisuus vaikuttaa omiin pisteisiinsä. Vaikka A on toiminut toisellakin koneella vuonna 2013, tämä työskentely ei ole oikeuttanut osaamislisään.

Selvitys irtisanomisperusteesta

Kirjallisista todisteista käy ilmi, että A:lla ja kanteessa tämän verrokeiksi nimetyistä henkilöistä D:llä, F:llä, G:llä ja B:llä on kullakin ollut vain yksi ammattitaitoa kuvaava osaamispiste (K1, V6). Tuotantokilojen määrästä esitetyn tilaston (K2, V7) perusteella A:n kanssa samoissa työtehtävissä työskennelleen B:n työn tuottavuus on ollut selvästi suurempi kuin A:n työn tuottavuus.

Nokian Renkaat Oyj:n henkilöstöpäällikkö N on kertonut toimineensa yhtiön henkilöstöhallinnossa viimeiset 10 vuotta ja sitä ennen tuotantoesimiehenä. N toimi vuoden 2015 yhteistoimintaneuvotteluissa sihteerinä. Henkilöstötarve harkittiin menettelyssä henkilöstön osaamisen perusteella. Kunkin työntekijän osaaminen on kartoitettu vuosittain kehityskeskustelujen ja osaamispisteiden avulla. Monitaitoisuus oli yhtiölle tärkeää toiminnan joustavuuden kannalta.

Nokian Renkaat Oyj:n sekoitus- ja komponenttiosaston tuotantopäällikkö P on kertonut päättäneensä irtisanomisten kohdentamisesta sekoitusosastolla. Hän on kertonut tehneensä nämä ratkaisut tehtaan tuotannon ehdoilla. P on edelleen kertonut, ettei hän pitänyt A:ta erityisen tehokkaana työntekijänä.

Nokian Renkaat Oyj:n eläkkeellä oleva tehdas-/henkilöstöpäällikkö J on kertonut toimineensa yhtiössä tuotanto- ja projektitehtävissä 43 vuotta. J on kertonut, että hänellä ei ole ollut erimielisyyksiä A:n kanssa eikä hän ole puuttunut tämän toimintaan työsuojeluasioissa. J:llä ei ollut myöskään mitään tekemistä A:n irtisanomisen kanssa.

Pääluottamusmies L on kertonut toimineensa Nokian Renkaat Oyj:ssä vuodesta 1997 lukien ja pääluottamusmiehenä 2007 lukien. A on sijaistanut varsinaista työsuojeluvaltuutettua puoliksi toisen varavaltuutetun kanssa useita kertoja ja hän on ollut tehtävässään aktiivinen. Työnantajan edustajat ovat arvostelleet A:n toimintaa L:lle. Tapaukset ovat L:n mukaan liittyneet siihen, että tuotantokoneita on pysäytetty A:n vaatimuksesta. Yhtiössä toimitetut irtisanomiset on kohdistettu erityisesti työsuojeluaktiiveihin.

Työsuojeluvaltuutettu I on kertonut työskennelleensä Nokian renkaat Oyj:ssä vuodesta 2000 lukien ja toimineensa vuodesta 2012 lukien työsuojeluvaltuutettuna. A on sijaistanut I:tä tämän lomien ja opintojen aikana puoliksi toisen varamiehen kanssa. A on toiminut aktiivisesti työsuojeluasioissa. Työnantaja ei ole hyväksynyt sitä, että tuotantokoneita on pysäytetty A:n toiminnan johdosta. J on myös ilmaissut I:lle, ettei A:n ole haluttu toimivan tämän sijaisena. I ei pitänyt A:n työn tuottavuuslukuja vertailukelpoisina, koska työsuojeluasioiden hoitaminen on vaikuttanut työn tehokkuuteen.

M on kertonut, että Nokian Renkaat Oyj:n entinen tehdaspäällikkö on kohdellut A:ta epäasiallisesti palkkaneuvotteluissa.

N, O, P ja Q ovat puolestaan kaikki kertoneet, ettei A:n toiminta työsuojeluvaravaltuutettuna ole vaikuttanut tämän irtisanomiseen.

Asiassa kuultujen henkilöiden arviot A:n työsuojelutehtäviin kuluttamasta ajasta ovat vaihdelleet vuositasolla neljän viikon ja kymmenen tunnin välillä.

Arvio ja johtopäätökset

Kantaja on vedonnut siihen, että A on valikoitunut irtisanottavien joukkoon sen vuoksi, että työnantaja on halunnut päästä hänestä eroon, koska hänen aktiivista toimintaansa työsuojeluasioissa ei ole hyväksytty. A:n työura yhtiössä on kanteen mukaan ollut huomattavasti pidempi kuin kanteessa kerrotuilla verrokkihenkilöillä.

Kumiteollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1.3.2014-30.11.2016 osan VI LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO 32 §:ssä on muun ohella sovittu siitä, että jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen tai työsuojeluvaravaltuutetun työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

Määräyksen sanamuodosta käy ilmi, että määräys vastaa sanamuodoltaan työsopimuslain 7 luvun 9 §:n raskaana olevan työntekijän irtisanomista koskevaa todistustaakkasäännöstä. Taloudellisella ja tuotannollisella perusteella tapahtuneen irtisanomisen yhteydessä työnantajan on työsopimuslain 7 luvun 9 §:n nojalla näytettävä toteen se, että irtisanomisperuste on ollut todellinen ja ettei raskaana olevan työntekijän valikoituminen irtisanottavaksi tai irtisanottavien joukkoon ole millään tavalla johtunut työntekijän raskaudesta.

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole esitetty todistelua työehtosopimuksen VI osan 32 §:n määräystä koskevista työehtosopimusneuvotteluista eikä siitä, mikä on ollut sopimusosapuolten tarkoitus siinä vaiheessa, kun määräys on otettu osaksi kumiteollisuuden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Vastaavanlaista työehtosopimusmääräystä on tulkittu muun muassa työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2012:83.

Koska työsuojeluvaravaltuutettu A:n työsopimus on irtisanottu taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla, työnantajan Nokian Renkaat Oyj:n on osoitettava, että hänen irtisanomiseensa on ollut todellinen ja hyväksyttävä, A:n luottamusmiestehtävään liittymätön syy.

Osana kumiteollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen 2001 (TT -SAK) IV luvun 17 §:ssä on puolestaan sovittu, että muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Tässä asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, liittyvätkö kumiteollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen VI luvun 32 §:n määräys ja irtisanomissuojasopimuksen IV luvun 17 §:n määräys toisiinsa.

Asiassa on kuitenkin selvitetty se, että yhtiössä on ollut käytössä työntekijöiden ammattitaitoa mittaava niin sanottu osaamispistejärjestelmä, jonka mukaisesti työntekijät ovat voineet hankkia itselleen pisteitä ja sitä kautta parantaa omaa palkkaustaan laajentamalla osaamistaan tuotannon eri osa-alueilla. Yhtiössä on kannustettu työntekijöitä näiden osaamispisteiden hankkimiseen eikä asiassa ole ilmennyt estettä sille, että A olisi voinut samalla tavoin kuin muut yhtiön työntekijät hankkia itselleen lisää osaamispisteitä. Osaamispisteiden kannalta A:n kanssa vertailukelpoisia henkilöitä ovat kanteessa nimetyistä työntekijöistä vain D, F, G ja B, koska E:llä ja C:llä on ollut kummallakin kaksi osaamispistettä, mikä on käytännössä tarkoittanut E:n ja C:n laajempaa ammattitaitoa ja käytettävyyttä yhtiön kannalta. He ovat siten olleet irtisanomissuojasopimuksen IV luvun 17 §:ssä tarkoitettuja yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä.

$16b

Koska ainoastaan SK 11 linjan koneen käyttäjänä toiminut B on työskennellyt A:n kanssa samoissa tai samankaltaisissa työtehtävissä ja koska A:lla ei ole ollut osaamispisteitä muista työtehtävistä, ainoastaan B:tä voidaan työtehtäviensä perusteella pitää varsinaisena verrokkihenkilönä asiassa.

B on asiassa esitetyn kirjallisen todisteen K2 = V7 perusteella ollut vuosina 2014 ja 2015 työteholtaan selvästi parempi kuin A. Työsuojelutehtävien hoitaminen on A:n itsensä sekä L:n ja I:n olennaisesti saman sisältöisten kertomusten perusteella välttämättä laskenut A:n työn tuottavuutta. Tästä huolimatta A:n ja B:n tilastoista ilmenevä tuottavuuseron suuruus on ollut niin merkittävä, että B on ollut yrityksen toiminnan kannalta tärkeämpi työntekijä kuin A. Koska näin on asian laita, ei asiassa ole irtisanomissuojasopimuksen IV luvun 17 §:n mukaisesti merkitystä sillä, että A on ollut selvästi B:tä pidempään Nokian Renkaat Oyj:n palveluksessa.

Asiassa esitetyn henkilötodistelun, erityisesti L:n ja M:n kertomusten perusteella A:lla on ollut jotain työsuojeluasioihin liittyvää erimielisyyttä yhtiön entisen tehdaspäällikön ja yhtiön entisen henkilöstöpäällikön kanssa. Nyt kysymyksessä olevat irtisanomiset on kuitenkin toimitettu yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen syksyllä 2015 vasta sen jälkeen, kun ongelmia aiheuttaneen tehdaspäällikön työsuhde on päättynyt alkuvuodesta 2015.

$16c

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Kumiteollisuus ry:n ja Nokian Renkaat Oyj:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Työtuomioistuin velvoittaa TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n korvaamaan Kumiteollisuus ry ja Nokian Renkaat Oyj yhteiset oikeudenkäyntikulut 12.430,06 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Paanetoja, Lindström, Ruohoniemi, Koskinen ja Vettainen jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.