TT 2017:111 — Tehtävien vaativuusarviointi

Kolmen kasvatustieteiden tiedekunnan yliopisto-opettajan tehtävän vaativuus oli sijoitettu tasolle 4 ja kahden tasolle 3. Asiassa oli kysymys siitä, tuliko opettajien tehtävien vaativuusarvioinnit nostaa tasolle 5. Yliopisto-opettajia oli kaikissa tiedekunnissa sijoitettu vaativuustasoille 3–6. Nyt kysymyksessä olevien opettajien tehtävien vaativuutta arvioitiin kokonaisuutena verraten muihin saman yliopiston ja erityisesti saman tiedekunnan opettajien tehtävien vaativuuteen.

Kaikki kanteessa tarkoitetut opettajat opettavat ja vastaavat antamastaan opetuksesta itsenäisesti yksittäisillä kursseilla. Tehtävien sijoittaminen vaativuustasolle 5 olisi kuitenkin edellyttänyt tasoille 3–4 sijoitettuja tehtäviä enemmän itsenäisyyttä ja vastuullisuutta. Koska opettajat eivät vastaa opintokokonaisuuksista eikä heiltä edellytetä opetusalueen kokonaisuuden hallintaa, tehtävien ei katsottu täyttävän vaativuustason 5 olennaisia kriteereitä. Tehtävien vaativuustasojen katsottiin myös olevan oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa ja yliopiston muun opetushenkilökunnan tehtäviin. Kanne hylättiin.

ks. TT 2017:94 ja TT 2009:71

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJAT

Sivistystyönantajat ry

Oulun yliopisto

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta, tehtävien vaativuusarviointi

Suullinen valmistelu 7.3.2017

Pääkäsittely 15.8.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Sivistystyönantajat ry:n välisessä Yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa 1.3.2010–29.2.2012, 1.3.2012–31.3.2014 sekä 1.4.2014–31.1.2017 on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 LUKU

YLIOPISTOJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

1 § Palkkausjärjestelmän tavoitteet

Yliopistojen palkkausjärjestelmän (YPJ) tavoitteena on edistää palkkauksen oikeudenmukaisuutta, parantaa yliopistojen palkkakilpailukykyä työnantajana sekä tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä ja entistä vaativampiin tehtäviin hakeutumista, kannustaa henkilöstöä parempiin työsuorituksiin sekä kehittää ja parantaa esimiestyötä ja johtamista.

3 § Arviointijärjestelmät

Yliopistoissa on käytössä kaksi arviointijärjestelmää, opetus- ja tutkimushenkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä sekä muuhun henkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä.

Työnantaja päättää 14 §:n mukaisissa liitteissä olevien kriteerien perusteella kumpaa arviointijärjestelmää tehtävään sovelletaan.

4 § Palkkatekijät

Järjestelmän mukainen palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta

tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä 31.12.2009 voimassa olleeseen

virka- tai työsuhteeseen liittyvästä, silloin voimassa olleeseen virka- ja työehtosopimukseen perustuvasta palkan takuuosuudesta.

5 § Tehtäväkohtaisen palkanosan määräytyminen

5.1 Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella.

Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään,

tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan ja muun henkilöstön tehtäväkohtaisen palkan osan taulukko on liitteenä 5.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmään ja sopimuksen soveltamisalaan

ylempää korkeakoulututkintoa, tehtäväkohtaisen palkanosan määrä on vähintään 75 % kyseisen vaativuustason palkasta.

5.2 Tehtävien vaativuustekijät

Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä työn luonne ja vastuu, tehtävän edellyttämät vuorovaikutustaidot sekä tehtävän edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Muun henkilöstön järjestelmässä päävaativuustekijät ovat tehtävän sisältö sekä

tehtävän edellyttämät ongelman ratkaisu- ja organisointitaidot, vuorovaikutustaidot, vastuu sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

5.3 Tehtävien arviointi

5.3.2 Arviointiprosessi

Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen vaativuustasosta.

Arviointiryhmät käsittelevät uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelevät kantansa niihin.

Uutena pidetään sellaista tehtävää, jonka tehtävien vaativuutta tai joita vastaavien tehtävien vaativuutta ei ole aikaisemmin käsitelty arviointiryhmässä. Vastaavina tehtävinä pidetään toisiaan olennaisesti vastaavia tehtäviä.

5.3.3 Vaativuusarvioinnin suorittaminen

Uusien tehtävien osalta työnantaja tekee alustavan arvion tehtävän vaativuustasosta. Tehtävän vaativuus arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esimies katsoo tehtävän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi, tuleeko vaativuustasoa muuttaa.

Soveltamisohje: Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasoille 1–4 kuuluvien tehtävien vaativuutta arvioidaan ottaen huomioon mm. väitöskirjatyön eteneminen.

Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi myös, kun henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies sitä pyytää.

Arvioinnin käynnistämistä tulee pyytää kirjallisesti. Pyynnössä on yksilöitävä, millä tavalla tehtävä on muuttunut aikaisemman arvioinnin jälkeen ja millä perusteella muutos nostaa tehtävän vaativuutta.

Muutettaessa tehtäviä vakinaisessa työsuhteessa tehtävien vaativuustaso yleensä pysyy ennallaan tai nousee. Mikäli työnantaja tekee työsuhteen aikana aloitteen työtehtävien muuttamiseksi siten, että muutoksen seurauksena tehtävän vaativuustaso alenisi, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää tehtävät siten, että tehtävän vaativuustaso säilyy ennallaan.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä käytännön arviointimenettelyt voivat poiketa yliopistokohtaisesti järjestelmän puitteissa. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna myös useamman henkilön muodostamaa asiantuntijaryhmää.

Määräys: Väitöskirjaa päätyönään tekevien henkilöiden (5 luvun 6 §:n tarkoittamat henkilöt) eteneminen vaativuustasolta toiselle voidaan toteuttaa ilman palkkausjärjestelmän mukaista vaativuusarviointia ja arviointiryhmän käsittelyä, jos yliopistossa on määritelty eteneminen vaativuustasoilla. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteella.

Soveltamisohje: Jos postdoc-vaiheessa oleva tutkijatohtori sijoittuu vaativuustasolle 5, kun väittelystä on enintään 3 vuotta, arviointiryhmän käsittelyä ei edellytetä. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen

6.4.2 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi tehtävien vaativuustason muuttuessa

Henkilön suoritustaso muuttuneessa tehtävässä arvioidaan alustavasti muutoshetkestä lähtien kuten uudessa tehtävässä niin, että se vastaa sellaista suoritustasoa, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan suhteessa muuttuneeseen vaativuustasoon ja tehtävään.

Kokonaispalkka ei tässä vaiheessa kuitenkaan saa alentua, jos tehtävän vaativuustaso nousee.

Suoritustaso arvioidaan uudelleen muuttuneessa tehtävässä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua.

7 § Palkan maksaminen ja muutosten voimaantulo

Uudessa tai muuttuneessa tehtävässä palkka maksetaan työnantajaa edustavan esimiehen tekemän alustavan vaativuus- ja suoritusarvioinnin mukaisesti, kunnes arviointiryhmä on arviointimenettelyssä antanut oman ratkaisunsa tehtävän vaativuustasosta.

Jos arviointiryhmä esittää uudelle tai muuttuneelle tehtävälle alustavasta arvioinnista poikkeavan vaativuustason, maksetaan palkka uuden tason perusteella arviointiryhmän esitystä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien, jos työnantaja vahvistaa arviointiryhmän esityksen.

Muuttuneen vaativuustason johdosta työnantajalla on kohdan 6.4.2 mukaisesti mahdollisuus arvioida henkilön suoritustaso alustavasti muutoshetkestä lähtien uudelleen. Mahdollinen muuttunut suoritustaso tulee tällöin voimaan samasta ajankohdasta kuin vaativuustason muutos.

13 §

Jos työntekijä on tyytymätön työnantajan tekemään tehtävän vaativuutta tai henkilökohtaista suoriutumista koskevaan päätökseen, hän voi tehdä asiassa kirjallisen erimielisyysilmoituksen. Erimielisyysilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.

Vaativuusarviointia koskeva erimielisyys käsitellään henkilön tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arviointiryhmässä.

Mikäli asia edelleen jää erimieliseksi, erimielisyys voidaan saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksen mukaisella neuvottelumenettelyllä.

14 § Liitteet

Tämän palkkausjärjestelmän toteuttamiseksi ja käytännön soveltamiseksi on

työehtosopimusosapuolten kesken yhteisesti hyväksytty tehtävänvaativuuden

arviointiin liittyvät vaativuustasokartta (opetus- ja tutkimushenkilöstö) ja vaativuuskehikko (muu henkilöstö), jotka ovat tämän työehtosopimuksen liitteenä.

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN VAATIVUUSTASOKARTTA (Liite 1)

(Taulukko poistettu)

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Yliopistojen yleinen työehtosopimus tuli voimaan 1.3.2010. Työehtosopimuksen kuudennessa luvussa on määräykset yliopistojen palkkausjärjestelmästä. Asiassa on kysymys viiden Oulun yliopiston yliopisto-opettajan tehtävien vaativuuden arvioinnista.

Kasvatustieteen maisteri A toimii tekstiilityön yliopisto-opettajana. Kasvatustieteen maisteri B toimii soiton yliopisto-opettajana päävastuualueenaan pianonsoiton opetus. Kasvatustieteen maisteri C toimii vapaan säestyksen yliopisto-opettajana. Kasvatustieteen ja taiteen maisteri sekä lastentarhanopettaja D toimii kuvataidekasvatuksen yliopisto-opettajana. Kasvatustieteen maisteri E toimii soiton yliopisto-opettajana.

Oulun yliopisto on arvioinut E:n ja B:n tehtävän vaativuustasoksi kolme (3) sekä A:n, C:n ja D:n tehtävän vaativuustasoksi neljä (4), vaikka heidän esimiehensä esittivät heidän tehtävänsä sijoittamista tasolle viisi (5).

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, tulisiko kanteessa tarkoitetut henkilöt sijoittaa vaativuustasolle viisi (5).

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sivistystyönantajat ry ja Oulun yliopisto ovat vaatineet, että kanne jätetään tutkimatta siltä osin kuin se C:n osalta kohdistuu aikaan ennen työehtosopimuksen voimaantuloa 1.3.2010.

Muilta osin Sivistystyönantajat ry ja Oulun yliopisto ovat vaatineet, että kanne hylätään. Sivistystyönantajat ry ja Oulun yliopisto ovat lisäksi vaatineet, että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.388,10 eurolla korkoineen.

A

A:n tehtävänkuvaus vahvistettiin 24.5.2011. Erimielisyysilmoitus tehtiin aikaisintaan 21.3.2012, eli lähes vuosi päätöksen jälkeen. Erimielisyysilmoitusta ei siten A:n osalta tehty työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla ilman aiheetonta viivytystä. Kanne tulisi A:n osalta hylätä tällä perusteella.

Mikäli kannetta ei A:n osalta tällä perusteella hylätä, tulee arvioinnissa ottaa huomioon seuraavaa. A:n esimies F antoi erimielisyysilmoituksen liitteenä olevan lausunnon A:n vaativuustasosta ja on lisäksi JUKO:n luottamusmies. Tämän kaksoisroolin johdosta F:n arviota tehtävän vaativuustasosta ei voida pitää asiassa merkityksellisenä ja hänen olisi tullut jäävätä itsensä intressiristiriidan vuoksi.

A tekee tekstiilityön perusopetuksen tehtäviä, joihin osittain sisältyy vastuuta opintokokonaisuuksien suunnittelusta, kehittämisestä ja toteutuksesta. Kokonaisvastuu opetuksen opetussuunnitelmasta, opintokokonaisuuksien suunnittelusta ja koordinoinnista on A:n kollegalla, tekstiilityön yliopisto-opettajalla. Tämä tehtävä arvioitu korkeammalle vaativuustasolle kuin A:n tehtävä.

Mikäli A:n tehtävän vaativuus nousisi tasolle 5, tulisi muutos voimaan esimiehen tekemää alustavaa arviointia seuraavan palkanmaksukuukauden alusta eli 1.4.2011 lukien. Vaatimus tätä edeltävältä ajalta ei perustu työehtosopimukseen. Työntekijän suoritustaso muuttuneessa tehtävässä arvioidaan uudelleen siten, että se vastaa suoriutumista muuttuneessa tehtävässä. Sopimuskohtaa on vakiintuneesti sovellettu siten, että tehtävän vaativuustason noustessa henkilökohtaisen suoriutumisen tasoa on laskettu yhdellä. A:n henkilökohtaisen työsuorituksen taso on ollut 31.5.2011 saakka 4, ei taso 5.

Ottaen huomioon edellä mainitun palkkasaatavan laskenta-ajankohdan sekä henkilökohtaisen työsuorituksen tason alentamisen ja kannevaatimuksen virheen A:n työsuorituksen tason osalta, A:n palkkasaatava voi olla enintään 18.620,17 euroa. Mikäli henkilökohtaisen palkanosan alenemista ei otettaisi huomioon, olisi palkkasaatava tällöin enintään 28.595,89 euroa.

B

B tekee soiton perusopetukseen liittyviä opetustehtäviä luokanopettajan koulutuksessa. Tehtävään liittyy myös vähäisiltä osin vastuuta soitonopetuksen suunnittelusta, kehittämisestä ja toteutuksesta. Kokonaisvastuu musiikin opetussuunnitelman ja opintokokonaisuuksien suunnittelusta ja koordinoinnista on musiikin lehtorilla, joka on B:n esimies. B:n tehtävän vastuut rajautuvat vain hänen omaan tehtäväänsä.

Henkilökohtaisen palkanosan alenemisen vaikutus ja muut edellä mainitut seikat huomioon ottaen B:n palkkasaatava voi olla enintään 14.312,83 euroa. Mikäli henkilökohtaisen palkanosan alenemista ei otettaisi huomioon, palkkasaatava olisi enintään 17.925,10 euroa.

C

C:n osalta vaatimukset eivät perustu työehtosopimukseen, minkä vuoksi ne ovat kokonaan perusteettomia. Mikäli C:n vaatimukset kuitenkin tutkitaan, tulee ottaa huomioon, että C:n tehtävän vaativuudesta ei ole tehty kirjallista erimielisyysilmoitusta ilman aiheetonta viivytystä. Päätös tehtävän vaativuudesta tehtiin 17.6.2009 ja kirjallinen erimielisyysilmoitus 12.4.2013 eli lähes neljän vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja siitä, kun päätös oli tullut C:n tietoon. Neljä vuotta ei ole työehtosopimuksen 6 luvun 13 §:n 1 kohdassa tarkoitettu kohtuullinen aika erimielisyysilmoituksen tekemiseen, joten vaatimus tulisi jo tällä perusteella hylätä.

Mikäli vaatimusta ei jätetä tutkimatta eikä hylätä edellä mainitulla perusteella, tulisi ottaa huomioon, että C:n tehtävät ovat perusopetukseen liittyviä itsenäisesti toteutettavia tehtäviä, jotka sijoittuvat vaativuustasolle 4. Tehtäviin liittyy myös osittain vastuuta opintokokonaisuuksien suunnittelusta, kehittämisestä ja toteutuksesta. Kokonaisvastuu musiikkikasvatuksen opetussuunnitelmasta, opintokokonaisuuksien suunnittelusta ja koordinoinnista on musiikkikasvatuksen professorilla. Laitostehtävien (esimerkiksi valintojen ja tuntiopetus-rekrytoinnin koordinointi, opintojen aikataulutukset) osalta kokonaisvastuu on musiikkikasvatuksen professorilla ja kahdella yliopisto-opettajalla, joiden tehtävät on vastuuopettajan roolin vuoksi sijoitettu vaativuustasolle 5.

C:n tasolle 4 arvioitu tehtävän vaativuustaso on tullut voimaan 1.8.2009 alkaen. Ottaen huomioon henkilökohtaisen työsuorituksen alentamisen vaikutuksen, C:n palkkasaatava voi olla enintään 20.925,40 euroa. Mikäli henkilökohtaisen palkanosan alenemista ei oteta huomioon, palkkasaatava on enintään 32.153,99 euroa.

D

D tekee taidekasvatuksen, kuvataiteen ja varhaiskasvatuksen perusopetukseen liittyviä tehtäviä. Tehtäviin liittyy myös vähäisiltä osin vastuuta opetuksen suunnittelusta, kehittämisestä ja toteutuksesta. Kaikki opetus on harjoitusmuotoista pienryhmäopetusta sekä yksilötason opetusharjoittelun ohjausta. Kuvataiteen ja varhaiskasvatuksen opetuksesta vastaavat oppiaineiden lehtori ja yliopistonlehtori, joilla on kokonaisvastuu oppiaineen suunnittelusta ja toteutuksen koordinoinnista ja jotka toimivat D:n esimiehinä.

D:n palkkasaatavaa tarkasteltaessa on otettava huomioon edellä mainittu henkilökohtaisen palkanosan uudelleen arvioinnin merkitys vaativuustason noustessa. Tällä perusteella palkkasaatava voi olla enintään 9.001,86 euroa. Mikäli henkilökohtaisen palkanosan alenemista ei oteta huomioon, palkkasaatava on enintään 14.243,89 euroa.

E

E:n tehtävä on soiton perusopetukseen liittyvä opetustehtävä on harjoitusopetusta varhaiskasvatuksen koulutuksessa. Tehtävään liittyy myös vähäisiltä osin vastuuta soitonopetuksen suunnittelusta, kehittämisestä ja toteutuksesta. E:n opetustehtävät ovat olleet soitonopetuksen kertautuvaa yksilö- ja pariopetusta. Kokonaisvastuu musiikin opetussuunnitelman ja opintokokonaisuuksien suunnittelusta ja koordinoinnista on musiikin lehtorilla, joka on E:n esimies.

Mikäli E:n tehtävä arvioitaisiin korkeammalle vaativuustasolle, se voisi tulla voimaan vasta 1.5.2013 lukien. Suoritustason muutoksen vaikutus huomioon ottaen palkkasaatava voi olla enintään 23.079,30 euroa. Mikäli henkilökohtaisen palkanosan alenemista ei oteta huomioon, palkkasaatava olisi enintään 28.902,97 euroa.

Hyvityssakoista

Oulun yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävien arviointiryhmä ei ollut yksimielinen yhdenkään kanteessa tarkoitetun henkilön tehtävien vaativuuden arvioinnista, joten työehtosopimuksen sopijaosapuolilla oli erilaiset näkemykset tehtävien vaativuudesta. Näin ollen Oulun yliopisto ei ole päätöksellään tehtävien vaativuustasosta tieten rikkonut työehtosopimusta etenkään, kun sen käsitys vaativuustasosta on vastannut arviointiryhmän enemmistön kantaa.

Sivistystyönantajat ry ei ole voinut erimielisyysmenettelyssä todeta Oulun yliopiston rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimuksen tehtävän vaativuuteen vaikuttavien tekijöiden arviointitulokset ja –näkemykset eivät kuulu Sivistystyönantajat ry:n valvontavelvollisuuden piiriin. Kantaja ei ole yksilöinyt niitä tekijöitä, joiden perusteella Oulun yliopisto on toiminut niin selkeästi vastoin työehtosopimuksen määräyksiä, että Sivistystyönantajat ry:n olisi tullut velvoittaa Oulun yliopisto muuttamaan toimintaansa ja työehtosopimuksen tulkintaansa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. UPJ-käsikirja 16.10.2006 (kansilehti ja sivut 7–11)

2. Erimielisyysmuistio A:n asiasta liitteineen 27.9.2012

3. B:n tehtäväkuvaus ja vaativuuden arviointi 1.6.2013 ja 1.6.2014

4. C:n tehtäväkuvaus ja vaativuuden arviointi 17.6.2009

5. D:n tehtäväkuvaus ja vaativuuden arviointi 15.3.2012

6. E:n tehtäväkuvaus ja vaativuuden arviointi 6.5.2013 ja 20.5.2014

7. Oulun yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointikriteerit vaativuustasoittain 6.2.2012

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. A:n tehtävänkuvaus

2. Oulun yliopiston paikallisneuvottelun pöytäkirja liitteineen 27.10.2014

3. Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n neuvottelupyyntö 26.2.2015

Kantajan henkilötodistelu

1. OAJ:n neuvottelupäällikkö G

2. Tieteentekijöiden liitto ry:n toiminnanjohtaja H

3. Oulun yliopiston lehtori, lehtoreiden pääluottamusmies I

Vastaajan henkilötodistelu

1. Sivistystyönantajat ry:n entinen toimitusjohtaja J

2. Oulun yliopiston entinen henkilöstöjohtaja K

3. Oulun yliopiston henkilöstöpäällikkö, entinen hallintopäällikkö L

4. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan entinen dekaani, professori M

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, että Oulun yliopiston yliopisto-opettajien B:n ja E:n tehtävien vaativuustaso on sijoittunut yliopistojen yleisen työehtosopimuksen opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan vaatimustasolle viisi (5) 1.3.2010 lukien, A:n ja C:n vaativuustasolle viisi (5) 1.9.2010 lukien sekä D:n vaativuustasolle viisi (5) 7.8.2013 lukien;

— velvoittaa Oulun yliopiston suorittamaan palkkasaatavia A:lle 31.406,71 euroa, B:lle 51.837,63 euroa, C:lle 30.653,69 euroa, D:lle 13.992,38 euroa, E:lle 51.837,63 euroa, sekä kaikille edellä oleville määrille korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa 20.12.2015 lukien;

— tuomitsee Oulun yliopiston maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta;

— tuomitsee Sivistystyönantajat ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä; ja

— velvoittaa Sivistystyönantajat ry:n ja Oulun yliopiston yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 14.694,50 eurolla korkoineen.

Perusteet

Oulun yliopistossa noudatetaan yliopiston palkkausjärjestelmää (YPJ). Järjestelmän mukainen palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä 31.12.2009 voimassa olleeseen virka- tai työsuhteeseen liittyvästä, silloin voimassa olleeseen virka- ja työehtosopimukseen perustuvasta palkan takuuosuudesta.

Tehtävien vaativuudesta

A suunnittelee opetuksensa, toteuttaa sen ja arvioi opiskelijoita. A:n työnkuvaan kuuluu myös opetusharjoittelun ohjaus sekä omaopettajana toimiminen. A on mukana suunnittelemassa käsi- ja tekstiilityön ja -teknologian opetusohjelmaa, menetelmiä ja opetusmateriaalia. Lisäksi A:n tehtäviin kuuluu opetustilojen kehittäminen.

B:n työhön kuuluvat opetuksen suunnittelu, opetustyö sekä opiskelijoiden ohjaus ja arviointi. Soitonopetus toteutetaan pariopetuksena. B:llä on opetusvelvollisuutta 640 tuntia vuodessa. B antaa perustutkinto-opetusta luokanopettajien monialaisiin opintoihin sekä musiikin sivuainekokonaisuudessa säestyssoittimen, pääsoittimen ja sivusoittimen osalta.

C:n opetukseen sisältyy pienryhmä- ja luento-opetusta sekä opetusalueen kokonaisuuden hallinta. C suunnittelee opetuksen sisällöt ja menetelmät. Työhön kuuluu myös opetussuunnittelua ja C osallistuu koulutusohjelma- ja valintatoimikuntatyöhön. Opetusryhmien koot vaihtelevat 2–25 henkilön välillä. C arvioi opiskelijoiden menestystä ja antaa arvosanat.

D vastaa varhaiskasvatuksen koulutuksen kuvataidekasvatuksen opetuksesta, opetuksen suunnittelusta sekä opiskelijoiden arvioinnista. D vastaa myös Varhaislapsuuden kulttuuriset ympäristöt -sivuaineen suunnittelusta ja toteutuksesta. D ohjaa varhaiskasvatuksen pedagogisia harjoitteluita ja opiskelijoiden kandidaatintöitä. D:n opetusryhmässä on 10 opiskelijaa ja lisäksi D on 20 opiskelijan omaopettaja. D toimii myös edustajana varhaiskasvatuksen opiskelijavalintojen valintatoimikunnassa ja on varhaiskasvatuksen koulutusohjelmatoimikunnan jäsen.

E:n tehtäviin kuuluvat pianonsoiton opetuksen suunnittelu ja toteutus soitonopetuksen pariryhmissä. E ohjaa ja arvioi opiskelijoita. Soitonopetus tapahtuu pariopetuksena. E:llä on opetusvelvollisuutta 640 tuntia vuodessa. E antaa perustutkintoon kuuluvaa opetusta musiikkikasvatuksessa ja klassista pianonsoiton opetusta sivuaineopiskelijoille.

Vaativuustaso 3 on tarkoitettu opetuksen avustavissa tehtävissä työskenteleville. B ja E toimivat itsenäisissä opetustehtävissä, eivätkä opetusta avustavissa tehtävissä.

Vaativuustaso 4 on tarkoitettu sellaisille jatko-opintoja suorittaville henkilöille, joiden tehtäviin kuuluvat tutkimuksen lisäksi opetusta avustavat tehtävät kuten laskuharjoitukset. Vaativuustasolle 4 sijoitettu jatko-opiskelija on pääsääntöisesti jatko-opintojensa loppuvaiheessa, usein hyvin lähellä väitöstä oleva tutkija. Siten vaativuustaso 4 ei voi tulla sovellettavaksi kenenkään kanteessa tarkoitetun henkilön osalta.

Kaikkien kanteessa tarkoitettujen henkilöiden tehtävien oikea ja työehtosopimuksen mukainen vaativuustaso on 5.

Vaativuustaso 5 on jaettu tutkimus- ja opetuspainotteisiin tehtäviin, jolloin on kiinnitettävä huomiota siihen, kumpaan näistä tehtävät pääsääntöisesti painottuvat. Tutkimuspainotteisiin tehtäviin kuuluvat muun muassa itsenäinen tieteellinen tutkimustyö, kandidaatin tutkielmien ohjaus omalta tutkimusalueelta, tutkimusprojektien suunnittelu ja toteutus sekä yhteiskunnalliset ja tieteelliset asiantuntijatehtävät. Tiedollisena ja taidollisena valmiutena on tohtorin tutkinto tai muu tutkijakoulutus.

Koska A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n työtehtävät eivät ole tutkimuspainotteisia, tulee heidän vaativuuskriteereitään tarkastella yksinomaan opetuspainotteisten tehtävien kuvaajien perusteella.

Vaativuustason 5 opetuspainotteisissa tehtävissä opetus on perustutkintotasoista itsenäistä työtä, johon kuuluu arviointia ja kehittämistä. Tehtäviin voi kuulua myös opintokokonaisuuksien suunnittelua ja toteutusta sekä perustutkinto-opiskelijoiden ohjausta. Tiedollisena ja taidollisena valmiutena opetuspainotteisissa tehtävissä on hyvä opetustaito sekä opetusalueen kokonaisuuden hallinta eikä niissä toimimiseen vaadita tohtorin tutkintoa.

Työnantajan sisäisen ohjeen mukaan tutkijatohtori sijoittuu vaativuustasolle 5. Ohjeessa ei ole otettu kantaa siihen, millaisia opetustehtäviä sijoitetaan tasoille 5–6. Ohjeistuksesta on pääteltävissä, että Oulun yliopisto edellyttää tasolla 5 jatkotutkinnon suorittamista ja tutkimuspainotteisuutta. Koska työehtosopimuksen vaativuustasokartassa ei edellytetä jatkotutkintoa, ei sellaista vaatimusta voida myöskään asettaa yliopiston sisäisessä ohjeistuksessa. Työnantaja ei ole voinut ilman sopijajärjestöjen suostumusta asettaa tiukempia vaatimuksia vaativuustasoille sijoittamiselle kuin mistä on sovittu virka- ja työehtosopimuksen vaativuustasokartassa (TT 2009:71).

Työnantajan sisäisessä ohjeessa tasot 1–4 kuuluvat jatkokoulutustehtävissä työskenteleville, joten E:n ja B:n sijoittaminen vaativuustasolle 3 on myös yliopiston ohjeen vastaista.

Työtuomioistuin katsoi ratkaisussaan TT 2009:71, että yliopiston virka- ja työehtosopimuksessa ei ollut tarkemmin määritelty, mitä vaativuustasokartan tason 4 kohdalla mainituilla opetusta avustavilla tehtävillä tarkoitettiin. Tasolle 4 kuuluvista opetustehtävistä oli kysymys silloin, kun henkilölle ei kuulunut vastuu opetuskokonaisuuksista, vaan hän huolehti vain opetukseen liittyvistä harjoitustehtävistä tai teki opetustyötä, jonka joku toinen henkilö oli suunnitellut. Yliopistojen uutta palkkausjärjestelmää koskevan käsikirjan mukaan tehtävien vaativuutta arvioitaessa tehtävien tietylle tasolle sijoittamisen edellytyksenä ei ollut kaikkien tasokuvauksissa yksilöityjen kriteerien täyttyminen.

Koska A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n työtehtävät ovat itsenäisiä opetustehtäviä, eivätkä opetukseen liittyviä harjoitustehtäviä tai toisen suunnittelemaa ja valmistelemaa opetusta, olisi tehtävät tullut sijoittaa vaativuustasolle 5. Tehtävien kuulumista tasolle 5 puoltaa erityisesti se, että tehtäviin on kuulunut myös arviointia ja kehittämistä, jotka eivät sisälly tasolle 4.

Palkkasaatavista

Koska työnantaja on suorittanut vaativuusarvioinnin väärin, A:lle, B:lle, C:lle, D:lle ja E:lle on aiheutunut taloudellista vahinkoa saamatta jääneen palkan johdosta. Laskelmassa on verrattu työntekijöille maksettua palkkaa vaativuusryhmän 5 palkkaan.

Viivästyskorkoa vaaditaan kuukauden kuluttua siitä päivästä lukien, kun asiaa käsiteltiin liittojen välisessä erimielisyysneuvottelussa.

Työnantaja on tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä, kun se on vahvistanut kanteessa mainittujen yliopisto-opettajien tehtävien vaativuustasot tasolle 3 tai 4, vaikka tehtävien vaativuustasoksi olisi tullut vahvistaa 5. Asiassa on otettava huomioon erityisesti se, että vastaavanlaisia tilanteita on käsitelty työantajan kanssa aiemminkin, joten sen olisi tullut tietää, miten vaativuusjärjestelmää tulkitaan (TT 2009:71).

Sivistystyönantajat ry:n olisi tullut viimeistään liittotason neuvottelujen yhteydessä perustellusti havaita työnantajan tulkinnan virheellisyys ja antaa sille ohjeet virheellisen menettelyn korjaamiseksi. Kun Sivistystyönantajat ry ei ole puuttunut työnantajan virheelliseen menettelyyn, se on tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Tutkimatta jättäminen

Kanteessa vaaditaan C:n tehtävän vaativuuden arvioinnin toteamista virheelliseksi ja saamatta jääneiden palkkojen suorittamista. Työnantaja vahvisti C:n tehtäväkuvauksen 1.8.2009. Vaatimus kohdistuu tältä osin aikaan, jolloin yliopistojen yleinen työehtosopimus ei ole ollut voimassa, vaan yliopistoissa sovellettiin valtion yleistä virkaehtosopimusta sekä yliopistojen palkkausjärjestelmästä tehtyä tarkentavaa virastokohtaista virkaehtosopimusta.

Koska edellä mainittu vaatimus perustuu virkaehtosopimukseen eikä työehtosopimukseen, vaatimus tulee jättää tutkimatta.

Palkkausjärjestelmää koskevat työehtosopimusmääräykset ja niiden tulkinta

Työehtosopimusta solmittaessa palkkausjärjestelmää koskeviin määräyksiin tehtiin merkittäviä asiallisia muutoksia. Vaikka opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta siirrettiin työehtosopimuksen liitteeksi sellaisenaan, sen tulkintaperiaatteita ja merkitystä ohjaavaan työehtosopimustekstiin tehtiin muutoksia, jotka vaikuttavat myös vaativuustasokartan tulkintaan ja tehtävien vaativuuden arviointiprosessiin. Vaativuustasokartta on alisteinen työehtosopimuksen tekstille, eikä se ole itsenäinen asiakirja tehtävien vaativuutta arvioitaessa.

Sopimusosapuolet totesivat vuonna 2010, että yliopistojen palkkausjärjestelmän tulkinnassa ja sen soveltamisessa ei enää työehtosopimuksen voimaan tulon jälkeen sovelleta käsikirjaa yliopistojen uudesta palkkausjärjestelmästä (YPJ). Käsikirjalla ei siten ole tässä oikeudenkäynnissä merkitystä työehtosopimuksen määräyksiä tulkittaessa.

Edellä mainituilla muutoksilla vahvistettiin työtehtävän sisällön merkitystä tehtävän vaativuuden arviointiprosessissa ja ensisijaisuutta työntekijän tehtävänkuvaukseen. Työehtosopimus sallii käyttää arviointiprosessissa tehtävänkuvauksen lisäksi esimerkiksi tiedonkeruulomakkeella hankittua tietoa tehtävien sisällöstä.

Työehtosopimuksen 6 luvun 5 §:n 5.3.3:n soveltamisohjeen mukaan väitöskirjaa laativien työntekijöiden tehtävien eteneminen vaativuustasolta toiselle voidaan toteuttaa ilman työehtosopimuksen mukaista vaativuuden arviointia ja arviointiryhmän käsittelyä, jos yliopistossa on määritelty eteneminen vaativuustasoilla. Tällä työehtosopimuksen muutoksella virallistettiin yliopistoissa voimassa ollut käytäntö.

Oulun yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointikriteerit vaativuustasoittain 6.2.2012 -ohjeesta ei voi päätellä, että opetuspainotteisissa tehtävissä työskenteleviä ei voisi sijoittaa tasolle 3 ja 4 sekä myös näitä alemmille vaativuustasoille tai että tämä olisi oikea työehtosopimuksen tulkinta. Mikäli opetuspainotteiset tehtävät voidaan sijoittaa vain työehtosopimuksen vaativuustasokartan niille tasoille, joilla on erikseen kuvattu tutkimus- ja opetuspainotteiset tehtävät, ei opetuspainotteisia tehtäviä voitaisi tällöin kantajan käsityksen mukaan ilmeisesti sijoittaa myöskään tasolle 7 ja sitä ylemmille vaativuustasoille. Vastaavasti myöskään tutkimuspainotteisten tehtävien ja opetuspainotteisten tehtävien kriteeristöjen kuvaaminen erikseen vaativuustasokartan tasoilla 5 ja 6 ei tarkoita sitä, että tehtävät arvioitaisiin yksinomaan näillä kriteereillä.

Ratkaisu TT 2009:71 ei ole enää merkityksellinen tulkittaessa yliopistojen yleisen työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää ja tehtävien vaativuuden arviointia koskevia määräyksiä. Työehtosopimuksen määräykset ovat edellä kuvatuin tavoin merkittäviltä osin muuttuneet eikä työtuomioistuimen ratkaisulla tai palkkausjärjestelmäkäsikirjalla ole enää merkitystä tehtävien vaativuutta arvioitaessa tai työehtosopimusta tulkittaessa. Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokarttaa tulkittaessa oleellisessa asemassa on kussakin yliopistossa vakiintunut arviointikäytäntö ja vaativuustasokartan käsitteistölle syntynyt vakiintunut merkitys.

Yliopisto-opettajien tehtävien vaativuuden arviointi

Kanteessa mainittujen yliopisto-opettajien koulutusalat johtavat 300 opintopisteen kasvatustieteen maisterin tutkintoon, joista heidän työnsä osuus on kahdesta viiteen opintopistettä. Sivuaineopinnoissa kokonaisuus voi olla enintään 25 opintopistettä. Toteutuminen riippuu siitä, valitsevatko opiskelijat kyseisiä aineita lukuvuonna tarpeeksi sivuaineopinnoiksi. Opettajilta edellytetään vain maisterin tutkintoa, joka on yliopistossa poikkeuksellisen matala koulutusvaatimus.

Kaikissa kanteessa mainituissa tehtävissä opetus on perusopetusta ja kohdistuu perustutkinto-opetuksen pieneen osa-alueeseen. Kaikkien tehtävien vastuut rajautuvat yliopisto-opettajan omaan tehtävään ja siinä annettavaan opetukseen, laajempi vastuu on kunkin aineen vastuuopettajalla, joka toimii myös esimiehenä. Vastuuopettaja ja vain omaan tehtävään rajautuvan yliopisto-opettajan tehtävät eivät voi olla vaativuudeltaan samantasoisia.

Asian tausta

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Sivistystyönantajat ry:n yliopistojen yleinen työehtosopimus tuli voimaan 1.3.2010. Tätä ennen yliopistoissa noudatettiin virka- ja työehtosopimusta. Asiassa on kysymys Oulun yliopiston yliopisto-opettajien A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n tehtävien vaativuuden arvioinnista.

Vastaajat ovat ensisijaisesti C:n osalta vaatineet, että kanne jätetään tutkimatta, koska kanne perustuu hänen osaltaan virkaehtosopimukseen eikä työehtosopimukseen. Asiassa on ensin ratkaistava, voidaanko C:n tehtävän vaativuuden arviointi tutkia työtuomioistuimessa.

Mikäli kannevaatimukset tutkitaan myös C:n osalta, vastaajien mukaan C:n ja A:n tehtävien vaativuutta koskevat kannevaatimukset tulisi ensisijaisesti hylätä sillä perusteella, ettei niitä ole tehty ilman aiheetonta viivytystä. Näin ollen asiassa on toiseksi ratkaistava, tuleeko C:n ja A:n tehtävien vaativuuden arviointia koskevat vaatimukset hylätyiksi jo sillä perusteella, että niitä koskevia erimielisyysilmoituksia ei ole tehty ilman aiheetonta viivytystä.

Käsittelyratkaisu C:n osalta

Yliopistojen yleinen työehtosopimus tuli voimaan 1.3.2010 ja sillä korvattiin yliopistoissa aiemmin noudatettu virka- ja työehtosopimus. Työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen myös vaativuusarvioinnit on suoritettu työehtosopimuksen perusteella ja niistä mahdolliset johtuneet erimielisyydet ratkaistu työehtosopimuksessa tarkoitetussa erimielisyysmenettelyssä.

C:n vaativuusarviointi vahvistettiin 1.8.2009, eli ennen työehtosopimuksen voimaantuloa 1.3.2010. Myös virka- ja työehtosopimuksen aikaan tehtävien vaativuusarviointeja koskevat erimielisyydet käsiteltiin tarvittaessa erimielisyysmenettelyssä ja työtuomioistuimessa (esimerkiksi TT 2009:71). Työtuomioistuin katsoo C:n oikeusturvan edellyttävän, että myös hänen tehtävänsä vaativuusarviointi on vahvistamisajankohdasta riippumatta voitava tarvittaessa käsitellä työehtosopimuksen mukaisessa erimielisyysmenettelyssä ja tutkia myös työtuomioistuimessa. C:n palkkaus on joka tapauksessa maksettu työehtosopimukseen perustuvan vaativuusluokituksen mukaisesti.

Vastaajien tutkimatta jättämistä koskeva vaatimus hylätään ja kanne tutkitaan myös C:n tehtävän vaativuustason osalta.

C:n ja A:n erimielisyysilmoitukset

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen 6 luvun 13 §:n mukaan jos työntekijä on tyytymätön työnantajan tekemään tehtävän vaativuutta tai henkilökohtaista suoriutumista koskevaan päätökseen, hän voi tehdä asiassa kirjallisen erimielisyysilmoituksen. Erimielisyysilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.

Kuten edellä on todettu, C:n tehtävänkuvaus vahvistettiin 17.6.2009 (K4) ja kirjallinen erimielisyysilmoitus tehtiin 12.4.2013. A:n tehtävänkuvaus vahvistettiin 24.5.2011 (K2) ja erimielisyysilmoitus tehtiin aikaisintaan 21.3.2012.

Työehtosopimuksessa ei ole kuitenkaan tarkemmin määritelty, minkä ajan kuluessa tehtävänkuvauksen vahvistamisesta erimielisyysilmoitus tulisi tehdä. Työehtosopimuksesta ei myöskään ilmene, että viivästys erimielisyysilmoituksen tekemisessä johtaisi siihen, ettei työehtosopimuksen mukainen neuvottelumenettely ole enää mahdollinen. Asiassa on lisäksi otettava huomioon, että C ja A työskentelevät edelleen Oulun yliopiston palveluksessa määräaikaisissa työsuhteissa, mikä on voinut olla omiaan viivyttämään erimielisyysilmoitusten tekemistä.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo tässä tapauksessa, että C:n ja A:n tehtävien vaativuusarvioinnit on voitu saattaa ratkaistaviksi työehtosopimuksen 6 luvun 13 §:n mukaisessa neuvottelumenettelyssä ja edelleen työtuomioistuimessa. Näin ollen asiassa tulee ratkaistavaksi myös C:n ja A:n osalta, tulisiko heidän tehtävänsä sijoittaa vaativuustasolle 5.

Tehtävien vaativuuden arviointi

Kysymyksenasettelu

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen 6 luvun 5.1 §:n mukaan tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella, jonka arviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään, tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään. Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat 5.2 §:n mukaan työn luonne ja vastuu, vuorovaikutustaidot sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Työehtosopimuksen 6 luvun 14 §:n mukaan palkkausjärjestelmän toteuttamiseksi ja käytännön soveltamiseksi on hyväksytty tehtävän vaativuuden arviointiin liittyvä opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartassa tehtävät on jaettu tasoille 1–11. Vaativuustasoilla 1–7 opetuspainotteisten tehtävien koulutusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Vaativuustasoilla 8–11 vähimmäisvaatimuksena on professorin kelpoisuus. Muille opetuspainotteisten tehtävien vaativuustasoille ei ole määritelty kelpoisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Vaativuustasokartan mukaan vaativuustasoille 1 ja 2 sijoittuvat jatko-opiskelijat, joiden tehtäviin kuuluu jatko-opintoihin liittyvää pienimuotoista opetustyötä. Vaativuustasoja 3 ja 4 ei sen sijaan ole määritelty kuuluvaksi pelkästään jatko-opiskelijoille tai opetusta avustaville opettajille. Näillä tasoilla tehtäviin kuuluu opetusta avustavien tehtävien lisäksi perusopetukseen liittyviä itsenäisesti toteutettavia tehtäviä sekä perustutkinto-opiskelijoiden ohjaukseen liittyviä tehtäviä.

Vaativuustaso 5 eroaa vaativuustasokartan mukaan tasoista 3 ja 4 siten, että opetustehtävät ovat vastuullisempia ja itsenäisiä. Opettajalta edellytetään opetusalueen kokonaisuuden hallintaa sekä opintokokonaisuuksien suunnittelua ja toteutusta. Tehtäviin kuuluu tasoa 4 vastaavasti perustutkintotasoista opetusta ja perustutkinto-opiskelijoiden ohjausta. Sen sijaan varsinaista opinnäytteiden ohjausta ja oppiainevastuuta sisältävät tehtävät kuuluvat vaativuustasokartan mukaan vaativuustasolle 6.

Oulun yliopisto vahvisti tekstiilityön yliopisto-opettaja A:n tehtävän vaativuuden tasolle 4 (K2), soiton yliopisto-opettaja B:n tehtävän vaativuuden tasolle 3 (K3), vapaan säestyksen yliopisto-opettaja C:n tehtävän vaativuuden tasolle 4 (K4), kuvataidekasvatuksen yliopisto-opettajan D:n tehtävän vaativuuden tasolle 4 (K5) ja soiton yliopisto-opettajan E:n tehtävän vaativuuden tasolle 3 (K6).

Kaikkien henkilöiden esimies esitti tehtävien sijoittamista tasolle 5, ja tehtävien vaativuus käsiteltiin ennen vaativuustason vahvistamista yliopiston arviointiryhmässä. Asiassa on ratkaistava, tulisiko kanteessa tarkoitettujen yliopisto-opettajien tehtävien vaativuus sijoittaa tasolle 5.

Esitetty selvitys

Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneet OAJ:n neuvottelupäällikkö G ja Tieteentekijöiden liitto ry:n toiminnanjohtaja H sekä Oulun yliopiston lehtori, lehtoreiden pääluottamusmies ja arviointiryhmän jäsen I ovat kertoneet yhdensuuntaisesti, että vaativuustasokartan vaativuustasoille 2–4 sijoittuvat lähinnä jatko-opiskelijat ja muut opetusta avustavat henkilöt. Opetusta avustava henkilö ohjaa esimerkiksi pelkkiä harjoitustöitä ja opetuksen kokonaisuudesta vastaa toinen opettaja. Tasoja 3–4 käytetään opetustyötä tekevien kohdalla harvoin. Itsenäistä opetusta antavaa opettajaa ei pitäisi sijoittaa tasoille 3–4, vaan tasolle 5 ja sitä korkeammille tasoille.

I on lisäksi kertonut, että A, B, C, D ja E suunnittelevat opetuksensa sekä opettavat ja arvioivat opiskelijoita itsenäisesti. A:lla on 5–8 opetettavaa opintokokonaisuutta, jotka hän suunnittelee toisen opettajan kanssa. D vastaa varhaiskasvatuksen 25 opintopisteen kuvataiteen sivuaineopetuksesta ja opettaa kaksi viiden opintopisteen laajuista kurssia itse. C pitää vapaan säestyksen opetuksen lisäksi luentoja ja harjoituksia musiikkikasvatuksen opiskelijoille. A:lla ja C:llä on opetustehtävien lisäksi laitostehtäviä. Oppiaineiden vastuuhenkilöt ovat yliopistonlehtoreita, joiden tehtävien vaativuus sijoittuu tasolle 6. Taito- ja taideaineissa vastuuopettajina on myös yliopisto-opettajia, joiden tehtävien vaativuus on tasolla 5.

Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneen Sivistystyönantajat ry:n entisen toimitusjohtaja J:n mukaan työehtosopimukseen kirjattiin maininta, että työnantaja määrittelee tehtävän, koska työntekijät tekivät toisistaan poikkeavia tehtävänkuvauksia, joista tehtävän vaativuus ei välttämättä ilmennyt. Yliopistot arvioivat tehtäviä eri tavoin ja samalla tehtävänimikkeellä oleva tehtävä voi sijoittua usealle eri tasolle. Yhden vaativuustason sisällä voi olla eritasoisia tehtäviä, joista osa on lähellä alempaa tasoa ja osa lähellä ylempää tasoa. Työntekijän työkokemus vaikuttaa henkilökohtaiseen suoritustasoon korottavasti, mikäli tehtävä ei täytä seuraavan vaativuustason kriteereitä.

$18e

Oulun yliopiston henkilöstöpäällikkö, entinen hallintopäällikkö L on kertonut tehtävien sijoittamisesta vaativuustasoille sekä vaativuustasojen 4 ja 5 eroista pääosin kuten K. L on lisäksi kertonut, että B:n ja E:n tehtävät kuuluvat tasolle 3, koska he molemmat opettavat varhaiskasvatus- ja luokanopettajaopintoihin kuuluvaa kahden opintopisteen kurssia, joka sisältää 16 tuntia opetusta. C:n tehtävä on B:n ja E:n tehtäviä vaativampi, koska C opettaa musiikin aineenopettajiksi opiskelevia. A opettaa neljän opintopisteen valinnaista opintojaksoa, jossa kontaktiopetuksen määrä on 32 tuntia. D opettaa yksittäisiä kursseja ja hänelle maksetaan erillinen korvaus varhaiskasvatuksen koordinointityöstä, joka ei kuulu hänen varsinaiseen tehtävänkuvaansa.

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan entisen dekaanin, professori M:n mukaan nyt kysymyksessä olevat yliopisto-opettajat ovat niin sanottuja ammatillisia opettajia ja vastaavat ainoastaan itse opettamistaan kursseista. Heillä ei ole laajempaa vastuuta opetuksesta tai oppiaineesta. A teki vuonna 2010 väliaikaisesti varsinaiseen tehtäväänsä kuulumattomia vastuullisempia tehtäviä, mikä korvattiin hänelle suoritusarviointia ja henkilökohtaista palkanosaa korottamalla. Hänen tehtävänsä vaativuus ei kuitenkaan ole tasolla 5, johon kuuluu tyypillisesti esimerkiksi luentokokonaisuuksien suunnittelua ja luentojen pitämistä sekä oppiainevastuu. B ja E opettavat vain vähäisen määrän pianonsoittoa yksilöopetuksena, kun musiikin opetuksesta vastaava opettaja vastaa musiikin opetuksesta kokonaisuutena. C:llä on B:stä ja E:stä monipuolisempi osaaminen, joten hän antaa myös pienryhmäopetusta. D ei vastaa mistään kokonaisuudesta, eikä kuvataiteen sivuaineen kehittäminen ole D:n vastuulla.

Arviointi ja johtopäätökset

Yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa tai opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartassa ei ole määritelty esimerkiksi tehtävänimikkeittäin, mille vaativuustasoille erilaiset opetuspainotteiset tehtävät tulisi sijoittaa. Tehtävien vaativuustasoille asetetut kriteerit ja vaativuustasojen väliset erot ovat osittain epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia. Yksin siitä, että vaativuustasoille 1–4 on asiassa esitetyn selvityksen perusteella käytännössä sijoitettu myös opetusta avustavia henkilöitä ja jatko-opiskelijoita, ei kuitenkaan voida suoraan tehdä sellaista johtopäätöstä, että itsenäisesti opettavan yliopisto-opettajan tehtävän vaativuus tulisi automaattisesti sijoittaa vähintään tasolle 5.

Kuten työtuomioistuimen yliopiston henkilökunnan tehtävien vaativuutta koskevassa aiemmassa ratkaisukäytännössä (TT 2017:94 ja TT 2009:71) on todettu, tehtävien vaativuutta on arvioitava tapauskohtaisesti tosiasiallisista työtehtävistä esitetyn selvityksen perusteella ja siten, että tehtävien vaativuustasot ovat oikeudenmukaisessa suhteessa verrattuna muihin saman yliopiston ja tiedekunnan opetushenkilökunnan tehtävien vaativuustasoihin. Tehtävien vaativuutta arvioitaessa tehtävien tietylle tasolle sijoittamisen edellytyksenä ei ole kaikkien tasokuvauksissa yksilöityjen kriteerien täyttyminen. Tehtävien tulisi kuitenkin täyttää pääosin ne edellytykset, jotka vaativuustasokartassa on kullekin tasolle asetettu (TT 2009:71).

Yliopisto-opettajien tehtävien vaativuutta on tässäkin tapauksessa arvioitava esitetyn selvityksen perusteella kokonaisuutena ja muihin Oulun yliopiston ja erityisesti kasvatustieteiden tiedekunnan opetushenkilökunnan tehtävien vaativuustasoihin peilaten. Arvioinnissa on otettava huomioon, että nyt kysymyksessä olevien yliopisto-opettajien opettamat aineet eroavat käytännönläheisen luonteensa vuoksi muissa tiedekunnissa annettavasta opetuksesta. Lisäksi on otettava huomioon se M:n kertoma seikka, että kanteessa tarkoitettujen henkilöt ovat niin sanottuja ammatillisia opettajia, jolloin heidän opetustehtäviään tai niiden vaativuutta ei voi suoraan rinnasta tieteellistä opetusta antavien yliopisto-opettajien tehtäviin ja niiden vaativuuteen.

Kanteessa tarkoitettujen yliopisto-opettajien opettamat aineet, opetuksen tuntimäärät ja sitä kautta tehtävien vaativuus eroavat toisistaan. Esitetystä selvityksestä on pääteltävissä, että A:n tehtävät (K2) ovat muihin kanteessa tarkoitettuihin opettajiin verrattuna jonkin verran monipuolisempia ja vaativampia. C:n ja D:n (K4 ja K5) tehtävien on puolestaan selvitetty olevan soitonopettajina yhdellä kurssilla toimivien B:n ja E:n (K3 ja K6) tehtäviä vaativampia.

Asiassa on selvitetty, että kaikki kanteessa tarkoitetut yliopisto-opettajat opettavat itsenäisesti, eikä heidän pääasiallisena tehtävänään ole jonkun toisen opettajan avustaminen. Kukin opettaja vastaa antamastaan opetuksesta, tuntiensa suunnittelusta ja opiskelijoiden arvioinnista kyseisillä kursseilla. Tehtävien sijoittaminen tasolle 5 kuitenkin edellyttäisi lisäksi, että tehtävät olisivat vastuullisempia ja itsenäisempiä kuin tasoille 3 ja 4 sijoitetut tehtävät. Vaikka jotkut opettajista ovatkin kirjanneet tehtävänkuvauksiinsa vastaavansa opintokokonaisuuksista, kenenkään heistä ei ole kuitenkaan selvitetty virallisesti vastaavan opintokokonaisuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta, mikä on vaativuustasokartassa tasolle 5 asetettu edellytys. Koska opettajat opettavat yksittäisiä kursseja, heidän tehtäviensä hoitaminen ei myöskään välttämättä edellytä tasolla 5 vaadittua opetusalueen kokonaisuuden hallintaa.

Tehtävien vaativuustasot on käsitelty ja hyväksytty yliopiston arviointiryhmässä, jossa on käsitelty kaikkien tiedekuntien yliopisto-opettajien ja lehtoreiden tehtävien sisältö ja niiden vaativuusarvioinnit. Arviointiryhmällä voidaan katsoa olevan riittävän objektiivinen kokonaiskuva yliopisto-opettajien ja lehtoreiden tehtävistä sekä niiden vaativuuden arvioinnista. K:n ja L:n kertomuksilla on selvitetty, että Oulun yliopiston kaikissa tiedekunnissa yliopisto-opettajia on sijoitettu tasoille 3–6. Tasolle 4 on sijoitettu yliopisto-opettajia, jotka opettavat yksittäisiä kursseja. I, K ja L ovat kertoneet, että tasolle 5 on sijoitettu myös opetuskokonaisuuksista vastaavia opettajia.

Esitetystä selvityksestä on pääteltävissä, että B:n, E:n, A:n, C:n ja D:n tehtävien vaativuutta arvioitaessa on riittävällä tavalla otettu huomioon Oulun yliopiston muut tehtävät ja erityisesti kasvatustieteiden tiedekunnan yliopisto-opettajien ja lehtoreiden tehtävät sekä niiden vaativuus suhteessa toisiinsa. Tehtävien ei ole selvitetty täyttävän tasolle 5 asetettuja olennaisia kriteereitä. Se, että kanteessa tarkoitettujen henkilöiden esimies on esittänyt heidän tehtäviensä vaativuuden sijoittamista tasolle 5, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Asiassa ei edellä kerrotuilla perusteilla ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että B:n, E:n, A:n, C:n tai D:n tehtävän vaativuustaso sijoittuisi yliopistojen yleisen työehtosopimuksen opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan vaativuustasolle 5. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n kanne on kokonaisuudessaan hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Sivistystyönantajat ry:n ja Oulun yliopiston yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on myönnetty.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asiaan ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Äimälä, Lindström, Vettainen ja Pohjola jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.