TT 2017:127 — Siirto toisiin tehtäviin

Asiassa oli kysymys siitä, olisiko työnantajan tullut noudattaa KVTES:n mukaista irtisanomisaikaa muuttaessaan organisaatiouudistuksen johdosta neljän henkilön työtehtäviä.

Asiassa oli riidatonta, että työnantaja ja kanteessa tarkoitetut henkilöt olivat tehneet kirjalliset sopimukset henkilöiden siirrosta toisiin tehtäviin ilman irtisanomisaikaa. Koska siirto oli toteutettu työntekijöiden suostumuksella, työnantaja ei ollut velvollinen noudattamaan irtisanomisaikaa, eikä työnantaja ollut menetellyt KVTES:n vastaisesti alentamalla henkilöiden tehtäväkohtaisia palkkoja KVTES:ssä tarkoitetulla tavalla kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

ASIA

Virka- ja työehtosopimuksen tulkinta, työtehtävien muutos

Suullinen valmistelu 21.8.2017

Pääkäsittely 25.9.2017

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) sisältää muun ohella seuraavat määräykset.

I LUKU

10 § Työntekijän tehtävät

Työntekijät

1 mom.

Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

2 mom.

Työntekijää ei voida siirtää ilman suostumustaan pysyvästi tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat hänen työsopimuksensa mukaisista tehtävistä, ellei työnantajalla ole samalla irtisanomisperustetta.

Soveltamisohje

Yli kahdeksan viikkoa kestävä siirto edellyttää joko työntekijän suostumuksen tai sitä, että työnantajalla on irtisanomisperuste.

Viranhaltijan tehtävät ja muut velvollisuudet määräytyvät asianomaisten säännösten ja määräysten mukaan. Tällaisia määräyksiä voi olla esimerkiksi johtosäännöissä.

Samansisältöinen määräys on ollut KVTES:ssä vuodesta 1992 alkaen.

II LUKU

10 § Olennainen muutos tehtävissä

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat:

1. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi

2. kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi

3. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos työntekijä hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtymistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona tai

4. toiseen virkaan siirtymishetki.

VIII LUKU

5 § Irtisanomisajat

1 mom. Työnantajan irtisanoessa viranhaltijan virkasuhteen tai työntekijän työsopimuksen, irtisanomisaika on vähintään

— 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

— yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta

— kaksi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut yli neljä, mutta enintään kahdeksan vuotta

— neljä kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut yli kahdeksan, mutta enintään 12 vuotta

Samansisältöinen, sanamuodoltaan hieman erilainen määräys on ollut KVTES:ssä vuodesta 1992 alkaen.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (työnantaja) kävi muun muassa syksyllä 2015 yhteistoimineuvotteluja tehtävämuutoksista organisaatiouudistuksen johdosta.

A työskenteli 31.12.2015 saakka työnantajan palveluksessa työsuhteessa apulaisosastonhoitajana. A on 1.1.2016 lukien työskennellyt työsuhteessa kätilönä. B työskenteli 31.12.2015 asti työnantajan palveluksessa työsuhteessa apulaisosastonhoitajana. B on 1.1.2016 lukien työskennellyt työsuhteessa sairaanhoitajana. C työskenteli 31.12.2015 saakka työnantajan palveluksessa virkasuhteessa osastonhoitajana. C on 1.1.2016 lukien työskennellyt työsuhteessa apulaisosastonhoitajana. D työskenteli 31.12.2015 saakka työnantajan palveluksessa työsuhteessa apulaisosastonhoitajana. D on 1.1.2016 lukien työskennellyt työsuhteessa laboratorionhoitajana.

Kaikkien edellä mainittujen henkilöiden palvelussuhde oli syksyllä 2015 kestänyt yli 12 vuotta, joten heidän KVTES:n mukainen irtisanomisaikansa oli 6 kuukautta.

Työnantaja antoi 28.9.2015 muun muassa A:lle ja B:lle kutsun kuulemistilaisuuteen 1.10.2015. Kutsun mukaan kuulemistilaisuus pidetään yhteistoimintamenettelyyn liittyen ja prosessissa selvitetään ne esimiestehtävät, joita työntekijöille voidaan tarjota. Mikäli työntekijä / viranhaltija ei ota vastaan hänelle tarjottua esimiestehtävää, käynnistyy normaali irtisanomisprosessi. Edellä mainitut tiedot annettiin kaikille kanteessa tarkoitetuille henkilöille.

Kanteessa tarkoitetut henkilöt tarjosivat työnantajalle vaihtoehtoista suostumuslomaketta, jonka mukaan he suostuvat muuhun työhön irtisanomisen vaihtoehtona, mutta siten, että irtisanomisaikaa noudatetaan. Työnantaja ei hyväksynyt esitystä ja kaikki kanteessa tarkoitetut henkilöt allekirjoittivat 17.11.2015 sopimuksen tehtävien muutokseen ilman irtisanomisaikaa 1.1.2016 lukien.

Asiassa on kysymys siitä, onko työnantaja menetellyt KVTES:n I luvun 10 §:n ja VIII luvun 5 §:n vastaisesti jättämällä noudattamatta irtisanomisaikaa muuttaessaan A:n, B:n, C:n ja D:n työtehtäviä 1.1.2016 lukien ja alentamalla heidän tehtäväkohtaisia palkkojaan 27.2.2016 lukien, ja siitä, onko työnantaja voinut KVTES:n II luvun 10 §:n nojalla alentaa edellä mainittujen henkilöiden palkkaa kahdeksan viikon kuluttua sovitusta tehtävämuutosajankohdasta.

Tehtävien muutos ja uusien työtehtävien tehtäväkohtaiset palkat sekä kanteessa ja vastauksessa esitetyt muutkin tapahtumatiedot ja -ajat ovat riidattomia.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 31/1997

2. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 5/1998

Vastaajien kirjallinen todiste

1. KVTES:n palkkausjärjestelmäopas s. 40

Vastaajien henkilötodistelu

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, että Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on menetellyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen I luvun 10 §:n ja VIII luvun 5 §:n vastaisesti laiminlyömällä noudattaa A:n ja D:n palvelussuhteiden keston perusteella määräytyviä irtisanomisaikoja muuttaessaan heidän tehtäviään irtisanomisperusteella 1.1.2016 lukien ja kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen VIII luvun 5 §:n vastaisesti laiminlyömällä noudattaa B:n ja C:n palvelussuhteiden keston perusteella määräytyviä irtisanomisaikoja muuttaessaan heidän tehtäviään irtisanomisperusteella 1.1.2016 lukien sekä kunnallisen II luvun 10 §:n vastaisesti alentamalla kaikkien edellä mainittujen työntekijöiden ja viranhaltijoiden tehtäväkohtaisia palkkoja 27.2.2016 lukien;

— velvoittaa Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän suorittamaan

A:lle 16,90 euroa ajalta 1.–29.2.2016 viivästyskorkoineen 16.2.2016 lukien, 163,36 euroa ajalta 1.–31.3.2016 viivästyskorkoineen 16.3.2016 lukien, 163,36 euroa ajalta 1.–30.4.2016 viivästyskorkoineen 15.4.2016 lukien, 163,36 euroa ajalta 1.–31.5.2016 viivästyskorkoineen 16.5.2016 lukien, 287,26 euroa ajalta 1.– 30.6.2016 viivästyskorkoineen 16.6.2016 lukien ja 63,24 euroa ajalta 1.–12.7.2016 viivästyskorkoineen 15.7.2016 lukien;

C:lle 15,92 euroa ajalta 1.– 29.2.2016 viivästyskorkoineen 16.2.2016 lukien, 153,85 euroa ajalta 1.–31.3.2016 viivästyskorkoineen 16.3.2016 lukien, 148,72 euroa ajalta 1.–30.4.2016 viivästyskorkoineen 15.4.2016 lukien, 143,92 euroa ajalta 1.–31.5.2016 viivästyskorkoineen 16.5.2016 lukien, 239,03 euroa ajalta 1.–30.6.2016 viivästyskorkoineen 16.6.2016 lukien ja 59,55 euroa ajalta 1.– 12.7.2016 viivästyskorkoineen 15.7.2016 lukien;

D:lle 12,91 euroa ajalta 1.–29.2.2016 viivästyskorkoineen 16.2.2016 lukien, 124,15 euroa ajalta 1.–31.3.2016 viivästyskorkoineen 16.3.2016 lukien, 124,15 euroa ajalta 1.– 30.4.2016 viivästyskorkoineen 15.4.2016 lukien, 124,15 euroa ajalta 1.–31.5.2016 viivästyskorkoineen 16.5.2016 lukien, 213,53 euroa ajalta 1.–30.6.2016 viivästyskorkoineen 16.6.2016 lukien ja 48,06 euroa ajalta 1.–12.7.2016 viivästyskorkoineen 15.7.2016 lukien;

Kaikkien edellä mainittujen korkovaatimusten korkokanta määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisesti.

— tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 11 §:n ja 20 §:n mukaiseen hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä;

— velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 5.738 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työnantaja ilmoitti yhteistoimintaneuvottelujen aikana, että työ- ja virkasuhteet päättyvät, mikäli työntekijät eivät suostu aloittamaan uudessa tehtävässä 1.1.2016. Kyse oli näin ollen työsopimuslain 7 luvun 4 §:n ja kunnallisen viranhaltijalain 37 §:n mukaisesta muun työn tarjoamisesta, eikä siitä, että osapuolet olisivat sopineet muutoksista työsopimukseen tai virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi.

Oikeuskäytännössä (KKO 1996:89, KKO 2016:80 ja TT 1989:9) ja -kirjallisuudessa on katsottu, että irtisanomisperustetta edellyttävien muutosten tekeminen työsopimukseen edellyttää irtisanomisajan noudattamista. Merkitystä ei ole sillä, irtisanooko työnantaja työsopimuksen ja tarjoaa uutta työsopimusta alkamaan irtisanomisajan päätyttyä, vai ilmoittaako työnantaja muutoksesta yksipuolisesti irtisanomisaikaa noudattaen. Molemmissa vaihtoehdoissa on noudatettava irtisanomisaikaa. Oikeuskäytännössä on lisäksi katsottu (TT 2016:92), ettei kyse ollut virkaehtosopimusmääräyksessä tarkoitetusta suostumuksesta, jos työntekijöiltä puuttuu mahdollisuus vapaaseen tahdonmuodostukseen.

KVTES I luvun 10 §:ssä ei ole mainintaa siitä, että työnantajan on työsopimuksen ehtoja irtisanomisperusteella muuttaessaan noudatettava irtisanomisaikaa. Mikäli sopimusosapuolet olisivat tarkoittaneet sopia, ettei irtisanomisaikaa tarvitse noudattaa, tämä olisi kirjattu vähintään soveltamisohjeeseen. Näin ollen KVTES I luvun 10 §:ään on katsottava sisältyvän velvollisuus irtisanomisajan noudattamiseen silloin, kun työnantaja määrää työntekijän pysyvästi tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat työsopimuksen mukaisista tehtävistä.

KVTES I luvun 10 §:n mukaan työnantaja voi muuttaa työsopimusta joko työntekijän suostumuksella tai irtisanomisperusteella. Tässä tapauksessa on kysymys irtisanomisperusteisesta muutoksesta. Työntekijät eivät antaneet vapaaehtoista suostumusta tehtävien muutokseen, vaan ottivat vastaan muuta työtä irtisanomisen vaihtoehtona. Työntekijät pitivät kiinni oikeudestaan irtisanomisaikaan. Koska työnantaja ilmoitti, että siinä tapauksessa työsuhteet päättyvät, työntekijät joutuivat ottamaan uuden työn vastaan ennen irtisanomisajan päättymistä. Allekirjoitetun suostumuslomakkeen sanamuodosta huolimatta on ilmeistä, ettei kyse ole ollut vapaasta tahdonmuodostuksesta, jollaista KVTES I luvun 10 §:ssä tarkoitettu suostumus olisi edellyttänyt.

Työnantaja ilmoitti irtisanovansa kanteessa tarkoitettujen henkilöiden palvelussuhteet, mikäli nämä eivät suostu aloittamaan uusissa tehtävissä 1.1.2016 alkaen. Työnantaja on näin ollen muuttanut työsopimuksia irtisanomisperusteella irtisanomisaikaa kuitenkaan noudattamatta, vaikka työnantaja muodollisesti tarjosikin uutta työsopimusta irtisanomisen vaihtoehtona. Työnantajan olisi tullut noudattaa KVTES VIII 5 §:n mukaista irtisanomisaikaa.

KVTES II luvun 10 §:n mukaan tehtäväkohtaisen palkan muutoshetki on kahdeksan viikkoa tehtävien muuttumisesta silloin, kun kysymys on palkan alentumisesta. Kanteessa tarkoitettujen henkilöiden tehtävät muuttuivat 1.1.2016. Mikäli työnantaja olisi noudattanut KVTES:iä, muutos tehtävissä olisi tapahtunut vasta irtisanomisajan jälkeen. Työnantajan KVTES:n vastainen menettely ei voi johtaa siihen, että työnantaja saisi oikeuden olla maksamatta palkkaa KVTES:n mukaisesti.

Suostumus uuteen työtehtävään ei merkinnyt luopumista oikeudesta vanhaan palkkaan irtisanomisajalta ja sitä seuranneelta kahdeksalta viikolta. Kanteessa tarkoitetut henkilöt joutuivat suostumaan vähemmän vaativan työn tekemiseen irtisanomisaikana vain siksi, että heidän palvelussuhteensa olisivat muutoin päättyneet. Koska työnantaja ei ole noudattanut irtisanomisaikoja, se on rikkonut KVTES:n työsopimuksen ehtojen muuttamista, irtisanomisaikoja ja palkan alentamisajankohtaa koskevia määräyksiä.

Palkkasaatavien määrä

Tehtäväkohtaisen palkan mukaiseksi alentamisajankohdaksi on KVTES:ssä määritelty kahdeksan viikkoa siitä päivästä, jolloin tehtävät olisivat muuttuneet, mikäli työnantaja olisi noudattanut irtisanomisaikoja. Irtisanomisajan on katsottu vakiintuneen tulkinnan mukaan alkaneen silloin, kun työnantaja on allekirjoituttanut suostumuksen uuden tehtävän vastaanottamiseen, eli 17.11.2015. Suostumuslomakkeen allekirjoittaminen rinnastuu irtisanomisilmoitukseen.

Kuuden kuukauden irtisanomisajat olisivat näin ollen päättyneet 17.5.2015, jonka jälkeen tehtävämuutokset olisivat tulleet voimaan. Vanhaa palkkaa olisi tullut maksaa tehtävien muutoksen jälkeen kahdeksan viikon ajan eli 12.7.2016 saakka. Kanteessa tarkoitetut henkilöt eivät saaneet ennen suostumuslomakkeen allekirjoittamista sellaisia yksilöityjä tietoja irtisanomisesta, että irtisanomisajan voitaisiin katsoa alkaneen ennen suostumuslomakkeen allekirjoittamista.

Palkkasaatavat on laskettu siten, että irtisanomisajalta ja sitä seuranneelta kahdeksalta viikolta on laskettu tehtäväkohtainen palkka 31.12.2015 voimassa olleen tehtäväkohtaisen palkan mukaan ja summasta on vähennetty samalta ajalta maksetut tehtäväkohtaiset palkat. Lisäksi laskelmassa on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan vaikutus työkokemuslisään ja lomarahaan.

Työnantaja tarjosi B:lle irtisanomisperusteella apulaisosastonhoitajan ja kätilön työtä. B ei terveydellisistä syistä voinut ottaa vastaan apulaisosastonhoitajan työtä, joka on kolmivuorotyötä ja sisältää fyysisesti sellaisia työtehtäviä, joita B ei olisi kyennyt tekemään. D ei ottanut vastaan työnantajan hänelle tarjoamaan apulaisosastonhoitajan tehtävää, koska sitä tarjottiin noin 100 kilometrin päässä hänen asuin- ja työskentelypaikastaan. Se, että B ja D ottivat vastaan tarjotuista töistä matalapalkkaisemman, ei johda siihen, että irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä hänelle aiheutunut vahinko olisi kanteessa vaadittua pienempi. Tehtävien olisi joka tapauksessa pitänyt muuttua vasta irtisanomisajan jälkeen ja tehtävänkohtaisen palkan alentua vasta kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muuttumisesta.

Hyvityssakkovaatimukset

Työnantajan palveluksessa on noin 2.500 työntekijää. Tässä tapauksessa velvollisuus noudattaa irtisanomisaikoja on ollut niin selvä, ettei suurehkon työnantaja menettely selitettävissä sillä, että se on toiminut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeistusten mukaisesti. Työnantaja tulee tuomita maksamaan hyvityssakkoa työ- ja virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on saanut kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot viimeistään keskusneuvotteluissa. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei kuitenkaan puuttunut työnantajan menettelyyn, vaan tuki sitä. Oikeus irtisanomisaikaan työnantajan muuttaessa ehtoja irtisanomisperusteella kuuluu työoikeuden perusasioihin, eikä Kunnallinen työmarkkinalaitos ole voinut perustellusti olla epätietoinen siitä. Näin ollen asia ei ole ollut sillä tavalla epäselvä tai tulkinnanvarainen, että hyvityssakon voisi jättää tuomitsematta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 6.135 eurolla korkoineen.

Työnantaja tarjosi A:lle, C:lle, B:lle ja D:lle uusia tehtäviä irtisanomisen vaihtoehtona 1.1.2016 lukien ja he ottivat työnantajan tarjoamat uudet tehtävät vastaan. Työnantaja ei siis muuttanut tehtäviä irtisanomisperusteella tai yksipuolisesti, vaan uusista tehtävistä sovittiin työntekijöiden kanssa. Työnantaja ilmoitti samalla, että tehtäväkohtainen palkka muuttuu 8 viikon kuluttua muutoksesta eli 27.2.2016 lukien, mikä kirjattiin myös sopimukseen työtehtävien muutoksesta.

B toimi aiemmin osastonhoitajana ja sopi 1.1.2016 lukien kätilön tehtävästä. B:lle tarjottiin myös apulaisostonhoitajan tehtävää, jota hän ei ottanut vastaan. Jos B olisi ottanut apulaisosastonhoitajantehtävän vastaan, hänen palkkansa olisi laskenut 384,82 euroa 691,82 euron sijaan. D toimi aikaisemmin apulaisosastonhoitajana ja sopi 1.1.2016 lukien laboratoriohoitajan tehtävästä. D:lle tarjottiin myös apulaisosastonhoitajan tehtävää, jota hän ei ottanut vastaan. Jos D olisi ottanut apulaisosastonhoitajantehtävän vastaan, hänen palkkansa olisi noussut 208,05 euroa. D:n osalta on lisäksi huomioitava, että hänen tehtäväkohtaisen palkkansa olisi tullut alentua 1.1.2016 lukien senkin vuoksi, että hän itse valitsi tehtävän, jossa on aiempaa tehtävää alhaisempi palkka.

Työnantaja ei siirtänyt kanteessa mainittuja henkilöitä ilman heidän suostumustaan pysyvästi tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat työsopimuksen mukaisista tehtävistä. Näin ollen kysymyksessä ei ole KVTES I luvun 10 §:ssä tarkoitettu tilanne. Lisäksi on otettava huomioon, että KVTES I luvun 10 § koskee vain työsuhteisia työntekijöitä. B ja C olivat virkasuhteissa, joten määräys ei tälläkään perusteella sovellu heihin.

Keskusneuvottelussa asianosaisten erimielisyys koski sitä, oliko työnantajalla oikeus muuttaa tehtäväkohtaista palkkaa 27.2.2016 lukien tilanteessa, jossa tehtävämuutoksesta on sovittu työntekijöiden kanssa. Näin ollen asiassa kysymys on työsopimuslain 7 luvun 4 §:n ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n mukaisesta muun työn tarjoamisvelvollisuudesta. Uudesta tehtävästä sovittiin kanteessa tarkoitettujen henkilöiden kanssa, eikä kysymys ole irtisanomisesta tai siitä, että työnantaja olisi yksipuolisesti muuttanut työsuhteen ehtoja.

KVTES II luvun 10 §:n mukaan jos viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus muuttuu olennaisesti vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaa tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleen järjestelyjen vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä. Sopimusmääräystä tulee tulkita sen sanamuodon mukaisesti ja sitä noudatetaan riippumatta siitä, onko kysymyksessä tehtävän vaativuuden olennainen nousu vai lasku. Sopimusmääräystä sovelletaan myös tilanteessa, jossa työnantaja yksipuolisella päätöksellä siirtää henkilön toiseen tehtävään.

KVTES II luvun 10 §:ä tulee noudattaa riippumatta siitä, minkä vuoksi muutos tehdään. Jos tehtävän vaativuus nousee, myös palkka nousee heti, vaikka tehtävämuutoksen syynä olisi se, että aiempaa tehtävää ei ole tarjolla. Kantajan tulkinta johtaisi siihen, että myös tehtävän vaativuuden noustessa palkkaa tarkistettaisiin vasta irtisanomisajan jälkeen, jos työtä on tarjottu irtisanomisen vaihtoehtona.

Tehtävät tuli organisaatiouudistuksen johdosta muuttaa 1.1.2016 lukien ja tehtävien vaativuuden olennaisen muutoksen yhteydessä palkkaukseen sovelletaan KVTES II luvun 10 §:n määräyksiä. KVTES II luvun 10 §:ssä on turvattu se, että palkka säilyy ennallaan 8 viikkoa muutoksen jälkeen riippumatta siitä, kuinka pitkä irtisanomisaika työntekijällä on. Kantajan tulkinta aiheuttaisi sen, että työntekijän palkka säilyisi ennallaan 6 kuukauden irtisanomisajan ja sen jälkeen vielä 8 viikkoa eli 8 kuukautta tehtävämuutoksesta lukien.

Asiassa tulisi myös ottaa huomioon ratkaisu TT 2007:88, jossa henkilön tehtävien muutos johtui organisaatiouudistuksesta, eikä palkansaajajärjestönkään edustaja väittänyt, että muutoksessa olisi tullut noudattaa irtisanomisaikaa.

Kantajan mainitsemat oikeustapaukset eivät sovellu nyt kysymyksessä olevaan asiaan, koska niissä on ollut kyse työsuhteen ehtojen yksipuolisesta muuttamisesta, eikä nyt käsiteltävänä olevan kaltaisesta tilanteesta.

Palkkasaatavien määrät

Hyvityssakkoa koskevat vaatimukset

Mikäli tuomioistuin kuitenkin edellä esitetystä huolimatta katsoisi työnantajan rikkoneen KVTES:n määräyksiä, tulee hyvityssakkovaatimukset kuitenkin hylätä.

Työnantaja on noudattanut KVTES:n määräyksiä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tulkitsemalla tavalla. KVTES:n sopijaosapuolet ovat oppineet palkan muutoksen ajankohdasta ja tätä määräystä työnantaja ja Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat olleet velvollisia noudattamaan. Jos työtuomioistuin päätyisi siihen, että kyseistä sopimuskohtaa ei voida soveltaa sen sanamuodon mukaisesti, hyvityssakko on jätettävä tuomitsematta.

Perustelut

Asiassa on ensin ratkaistava, menettelikö Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä KVTES:n vastaisesti jättämällä noudattamatta irtisanomisaikaa muuttaessaan organisaatiouudistuksen johdosta A:n, B:n, C:n ja D:n työtehtäviä 1.1.2016 lukien ja alentamalla heidän tehtäväkohtaisia palkkojaan 27.2.2016 lukien.

Kantajan mukaan työnantajan olisi tullut noudattaa irtisanomisaikaa, koska työnantaja määräsi yksipuolisesti A:n, B:n, C:n ja D:n pysyvästi tehtäviin, jotka olennaisesti poikkesivat heidän työsopimustensa tai virkasuhteen ehtojen mukaisista tehtävistä. Vastaajien mukaan A, B, C ja D antoivat suostumuksensa siirtoon ja tehtäväkohtaisia palkkoja muutettiin kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, koska uusi tehtäväkohtainen palkka oli kaikilla kanteessa tarkoitetuilla henkilöillä aiempaa alempi.

KVTES I luvun 10 §:n 2 momentin mukaan työntekijää ei voida siirtää ilman suostumustaan pysyvästi tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat hänen työsopimuksensa mukaisista tehtävistä, ellei työnantajalla ole samalla irtisanomisperustetta. Soveltamisohjeen mukaan yli kahdeksan viikkoa kestävä siirto edellyttää joko työntekijän suostumuksen tai sitä, että työnantajalla on irtisanomisperuste.

KVTES:n mainittua määräystä ei sellaisenaan sovelleta viranhaltijoihin eli tässä tapauksessa C:hen ja B:hen. Soveltamisohjeen mukaan viranhaltijan tehtävät ja muut velvollisuudet määräytyvät asianomaisten säännösten ja määräysten mukaan. Työtuomioistuin kuitenkin katsoo, että viranhaltijan suostumukselle on annettava vastaavanlainen merkitys kuin määräyksessä on sovittu työntekijän suostumuksesta. Tämä periaate ilmenee myös kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 24 §:stä, jossa säädetään viranhaltijan suostumuksesta yhtenä edellytyksenä sille, että hänet voidaan siirtää toiseen virkasuhteeseen.

KVTES II luvun 10 §:n 1 momentin mukaan jos viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen tehtävään siirtymisen vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä. Tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan 2 momentin 2. kohdan mukaan kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi.

Työtuomioistuin toteaa, että KVTES I luvun 10 §:n 2 momentti koskee tilanteita, joissa työnantaja päättää työntekijän siirtämisestä toisiin tehtäviin yksipuolisesti ja ilman työntekijän suostumusta. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa riidatonta on, että kaikki kanteessa tarkoitetut henkilöt tekivät 17.11.2015 työnantajan kanssa kirjallisen sopimuksen tehtävien muutoksesta ilman irtisanomisaikaa 1.1.2016 lukien. Myös sopimusten sisältö ja sanamuoto ovat selvät. Sopimuksissa on määräykset uusista tehtävistä, niiden alkamisesta 1.1.2016 ja uusien tehtävien mukaisen palkkauksen maksamisesta 27.2.2016 lukien. Koska työnantaja ja kanteessa tarkoitetut henkilöt sopivat siirrosta toisiin tehtäviin, työtuomioistuin katsoo, ettei tässä tapauksessa ole kysymys siirtämisestä toisiin tehtäviin ilman henkilöiden suostumusta. Asiassa ei myöskään ole kysymys henkilöiden irtisanomisesta, eikä sopimus tehtävien muutoksesta rinnastu kantajan väittämällä tavalla työnantajan irtisanomisilmoitukseen.

Asiassa ei ole väitetty, että kanteessa tarkoitetut henkilöt olisivat allekirjoittaneet sopimuksen vastoin tahtoaan tai etteivät he olisi ymmärtäneet allekirjoittamansa sopimuksen sisältöä ja tarkoitusta. Kanteessa tarkoitetut henkilöt tarjosivat työnantajalle vaihtoehtoista sopimusta, jonka mukaan he suostuvat muuhun työhön siten, että irtisanomisaikaa noudatetaan. Tämäkin seikka tukee sitä, että henkilöt ymmärsivät, että työnantajan laatiman sopimuksen mukaan tehtävät muuttuvat ilman irtisanomisaikaa 1.1.2016 lukien. Pelkästään se seikka, että sopimuksia tarjottiin heille vaihtoehtona irtisanomismenettelyn käynnistämiselle, ei tee heidän antamiaan suostumuksia tahdonilmaisuina pätemättömiksi.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei työnantajalla tässä tapauksessa ole ollut velvollisuutta noudattaa irtisanomisaikaa tehtävien muutoksen yhteydessä. Työnantaja ei näin ollen ole menetellyt KVTES:n vastaisesti alentamalla kanteessa tarkoitettujen henkilöiden tehtäväkohtaisia palkkoja KVTES II luvun 10 §:n 2 momentin 2. kohdassa tarkoitetulla tavalla kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta eli 27.2.2016.

Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:n kanne on selostetuista syistä hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhteiset oikeudenkäyntikulut.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat ilmoittaneet yhteisten oikeudenkäyntikulujensa määräksi 6.135 euroa. Määrään sisältyy asiamiehen 31,5 tunnin ajankäyttöön perustuva 4.725 euron palkkio ja Vaasan sairaanhoitopiirin kulut 1.100 euroa. Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry on paljoksunut oikeudenkäyntikuluja Vaasan sairaanhoitopiirin kulujen osalta ja siltä osin kuin asiamiehen toimenpiteistä johtuva palkkio ylittää 3.738 euroa.

Asian laatu ja laajuus sekä työtuomioistuimessa yleisesti hyväksyttyjen oikeudenkäyntikulujen taso huomioon ottaen työtuomioistuin pitää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ilmoittamien oikeudenkäyntikulujen määrää kohtuullisena. Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut vaaditun mukaisesti.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhteiset oikeudenkäyntikulut 6.135 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Paanetoja, Vainio, Aarto, Mustonen ja Vettainen jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.