TT 2017:141 — Lausuntoasia

Lausuntoasiassa oli kysymys siitä, oliko ylioppilaslehden päätoimittajan työsuhteeseen tullut soveltaa lehdistöalan yleissitovaa työehtosopimusta. Lisäksi oli kysymys päätoimittajan työehtosopimuksen mukaisesta palkkaryhmästä.

Koska ylioppilaskunta ei voi liittyä työehtosopimuksen solmineen työnantajaliiton jäseneksi, työehtosopimus ei olisi voinut tulla sovellettavaksi päätoimittajan työsuhteeseen normaalisitovuuden perusteella. Työehtosopimus on voinut tulla sovellettavaksi päätoimittajan työsuhteeseen työsopimuslaissa säädetyn yleissitovuuden perusteella, mikäli päätoimittajan esimiestehtävät ovat olleet käytännön työnjohtoon liittyviä tehtäviä, eikä hän ole työnantajan edustajana hoitanut työntekijöiden työehtoihin liittyviä asioita. Työehtosopimuksen soveltuminen päätoimittajan työsuhteeseen yleissitovuuden perusteella jäi lausuntoa pyytäneen käräjäoikeuden ratkaistavaksi (ks. KKO 2016:18).

Lisäksi lausuntoasiassa katsottiin liittojen kannan mukaisesti, että mikäli työsuhteeseen on tullut soveltaa työehtosopimusta, päätoimittajan työehtosopimuksen mukainen palkkaryhmä oli IIIa.

KUULTAVAT

Medialiitto ry

Suomen Journalistiliitto ry

ASIA

Keski-Suomen käräjäoikeuden lausuntopyyntö ylioppilaslehden päätoimittajana työskennelleen A:n työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta ja palkkaryhmästä

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 4.9.2017

Pääkäsittely 2.10.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n työehtosopimuksessa (4.5.2011-30.4.2013) oli muun ohella seuraavat määräykset.

1 luku

Soveltamisala ja voimassaolo

1.1 Soveltamisala

2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat Viestinnän Keskusliiton jäsenyrityksen palveluksessa oleva toimitukselliset työntekijät:

— toimittajat,

— kuvaajat,

— taiteilijat,

— kielenkääntäjät, jotka tekevät käännöstyötä siten, että tekstiä sellaisenaan tai vain vähäisin muutoksin voidaan käyttää toimituksellisena aineistona,

— henkilöstö, joka hankkii, valikoi ja käsittelee toimituksellista aineistoa yrityksen videotex-viestintään sekä

— muu toimituksen henkilöstö, joita ovat

— toimituksellinen arkistointihenkilöstö,

— uutisten vastaanottajat ja lähettäjät sanomalehdissä ja tietotoimistossa,

— toimituksellisissa kuvankäsittelytehtävissä olevat työntekijät, jotka valmistavat kuvia tai kuvamateriaalia toimituksen käyttöön,

— toimituksen sihteerit, mikäli vähintään puolet heidän työstään koostuu toimituksellisista erityistehtävistä, jotka eivät tavanomaisesti kuulu kaupallis-hallinnollisen sihteerin tehtäviin,

— oikolukijat sekä

— henkilöstö, jonka tehtävät ovat luonteeltaan edellä mainittuihin verrattavia.

——————————————————————

4 luku

Palkat ja palkanmaksu

4.2.3 Taso III. Journalistiset vastuutehtävät

Palkkaryhmä IIIa

Palkkaryhmään kuuluvat myös tehtävät, joihin sisältyy työnjohto- ja työnorganisointivastuu.

Palkkaryhmä IIIb

Palkkaryhmään IIIb kuuluvat journalistiset tehtävät, joiden sisältö poikkeaa selvästi vaativampaan suuntaan edellä kuvatuista tason IIIa tehtävistä tehtävän edellyttämän osaamisen, päätöksenteon tai vastuun osalta.

Palkkaryhmällä IIIb ei ole vähimmäispalkkaa, palkka sovitaan työehtosopimuksella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2016:18 katsonut, että ylioppilaskunnan oli noudatettava ylioppilaskunnan aikakausilehden toimittajan työsuhteessa yleissitovana lehdistöalan työehtosopimusta, koska se oli teettänyt työntekijällä lehdistöalan työehtosopimuksessa tarkoitettua työtä.

A toimi ylioppilaslehden päätoimittajana 14.2.2011–17.1.2013. A:n tehtäviin päätoimittajana ja vastaavana toimittajana kuuluivat lehden sisällön suunnittelu, juttujen kirjoittaminen, juttujen tilaaminen avustajilta, lehden jakelun järjestäminen, budjetin ja hankintojen suunnittelu yhdessä talouspäällikön kanssa sekä ulkoistetun mainosmyynnin ohjaaminen. A:n tehtäviin toimituksen esimiehenä kuuluivat toimituksen henkilökunnan ohjaaminen, alaisten työaikojen seuraaminen ja enintään kolmen päivän sairauspoissaolojen hyväksyminen. A:n viikoittainen työaika oli 36 tuntia 15 minuuttia.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, olisiko A:n työsuhteeseen tullut soveltaa Viestinnän Keskusliitto ry:n (nykyinen Medialiitto ry) ja Suomen Journalistiliitto ry:n työehtosopimusta. Mikäli kyseinen työehtosopimus olisi tullut sovellettavaksi, asianosaiset ovat lisäksi erimielisiä siitä, mikä olisi ollut A:n tehtävän työehtosopimuksen mukainen palkkaryhmä.

KANNE

VASTAUS

KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Keski-Suomen käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

1. Olisiko A:n työsuhteeseen tullut soveltaa Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n työehtosopimusta (4.5.2011–30.4.2013)?

2. Mikäli työehtosopimus olisi tullut sovellettavaksi, mikä olisi ollut A:n tehtävän työehtosopimuksen mukainen palkkaryhmä?

LAUSUMAPYYNNÖT

Työtuomioistuin on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla pyytänyt Suomen Journalistiliitto ry:n ja Medialiitto ry:n (entinen Viestinnän Keskusliitto ry) lausumat.

SUOMEN JOURNALISTILIITTO RY:N LAUSUMA

Työehtosopimuksen soveltamisalasta

Työehtosopimusosapuolten yhteisenä tarkoituksena on aina ollut, että tietyt, vain käytännön työnjohtoa hoitavat päätoimittajat kuuluvat lehdistön työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Ne päätoimittajat ja toimitukselliset esimiehet, jotka liitot yhteisesti 1980-luvun työehtosopimusneuvotteluissa totesivat olevan soveltamisalan tarkoittamassa (työnantaja)asemassa, jäivät sopimuksen ulkopuolelle. Jos asiasta ei sovittu yhteisesti, päätoimittajat kuuluivat työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Suomen Journalistiliitto ry ja Medialiitto ry päättävät omista järjestörakenteistaan. Jäsenrajat ja työehtosopimuksen soveltamisala eivät kuitenkaan automaattisesti muutu toisen muuttuessa.

Medialiitto ry ja sen edeltäjät ovat toistuvasti muuttaneet organisaatiotaan, nimeään ja sääntöjään. Näistä muutoksista ei ole neuvoteltu työntekijäliittojen kanssa, vaan ne on saatettu ainoastaan tiedoksi työntekijäliitoille. Medialiitto ry:n lähettyvillä on aina toiminut erilaisia toimialayhdistyksiä, kuten Aikakauslehtien liitto, joiden jäsenet eivät välttämättä ole olleet Medialiitto ry:n tai sen edeltäjien jäseniä.

$131

$132

Työehtosopimuksen soveltuminen A:n työsuhteeseen

Suomen Journalistiliitto ry:n jäsenrekisterissä on 140 sellaista henkilöä, jotka ovat ilmoittaneet ammattinimikkeekseen päätoimittaja ja joilla on työsuhde jotain lehteä julkaisevan tahon kanssa. Sääntöjen mukaan liittoon ei voi kuulua sellainen päätoimittaja, jonka pääasiallisiin tehtäviin kuuluu ratkaisevan päätösvallan käyttäminen työsuhteiden ehtoja koskevissa asioissa. Lehdistössä työskentelee siis ainakin 140 sellaista henkilöä, jotka ovat työnjohdollisia päätoimittajia, mutta eivät työnantajan edustajia.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ei ole A:n työsuhteen aikana soveltanut normaalisitovuuden perusteella mitään sellaista työehtosopimusta, jossa toimituksellista työtä olisi säännelty (KKO 2016:18). Työehtosopimuksen soveltamispiirin yläraja on työehtosopimusneuvotteluissa sovittu vastaavaksi kuin silloinen Suomen Journalistiliitto ry:n jäsenraja. Päällikkötoimittajiin sovelletaan työehtosopimusta, mikäli hän ei toimi työnantajan edustajana ja käytä itsenäistä päätösvaltaa.

$133

A:n palkkasaatavat koskevat 14.2.2011 ja 17.1.2013 välistä aikaa. Medialiitto ry:n edeltäjän Viestinnän Keskusliiton käsityksen mukaan Aikakausimedian jäsenyydellä ei ollut merkitystä työehtosopimuksen soveltamisalan kannalta.

A:n työsuhteeseen olisi siten tullut soveltaa työehtosopimusta.

Päätoimittajaan, päätoimittajan apulaiseen ja toimituspäällikköön on voitu soveltaa lehdistön työehtosopimusta aina 1970-luvulta lukuun ottamatta tiettyjä palkkamääräyksiä koskevia rajoituksia. Palkkamääräysrajaus poistui, kun uusi palkkausjärjestelmä tuli voimaan vuonna 2003, jolloin työehtosopimukseen palkkaryhmiin otettiin taso III. Palkkaryhmään IIIa sisältyy työnjohto- ja työnorganisointivastuu, kun taas tasolle IIIb kuuluvat työtehtävät ovat vaativampia sekä päätöksenteon että muun vastuun osalta. Sen vuoksi palkkaryhmässä IIIb ei ole määritelty vähimmäispalkkaa ja mikäli päätoimittaja kuuluu työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin, palkkaryhmää IIIb sovelletaan tyypillisesti päätoimittajan työhön.

Sananvapauslaista aiheutuva vastuu ei vaikuta päätoimittajan aseman arviointiin työehtosopimuksen soveltamisalan suhteen, sillä siihen ei liity samaa työnantajan edustajana toimimista nimenomaan alaistensa työntekijöiden työehtoihin liittyvissä kysymyksissä, kuten työehtosopimus edellyttää.

A:n palkkaryhmä

Työehtosopimuksen piiriin kuuluvan päätoimittajan palkkaryhmä ratkeaa työehtosopimuksen mukaisesti tehtävien vaativuuden kokonaisarvioinnin perusteella. Esimiestehtävät kuuluvat lehdistön työehtosopimuksen mukaan tasolle III. Esimerkiksi organisaation koko ja työtehtävien edellyttämä asiantuntemus ja vastuu vaikuttavat siihen, onko työehtosopimuksen mukainen palkkaryhmä IIIa vai IIIb. Esimiesasema, journalistisen työn organisointivastuu tai päätösvalta avustajien käytössä ovat yksistään sellaisia elementtejä, jotka tavallisesti johtavat siihen, että tehtävä kuuluu vähintään palkkaryhmään IIIa. Päätoimittajan tehtävä on asiakirjoissa kuvatussa toimitusorganisaatiossa vähintään IIIa-tason palkkaryhmän tehtävä.

MEDIALIITTO RY:N LAUSUMA

Medialiitto ry:llä on sekä yhdistys- että yritysjäseniä. Medialiitto ry:n solmimat työehtosopimukset sitovat vain sen noin 260 yritysjäsentä, joissa on yhteensä noin 18.500 työntekijää.

Sanomalehtien Liiton 99 jäsenkustantajasta 68 yritystä kuuluu Medialiitto ry:een. Sanomalehtien Liiton jäsenten yhteensä 235 lehdessä työskentelee yhteensä 195 päätoimittajaa, joista 165 päätoimittajan työnantaja on Medialiitto ry:n jäsen. Aikakausmedian jäsenet ovat joko kustantaja- tai julkaisijajäseniä. Jäseniä on yhteensä 274 ja päätoimittajia 408. Julkaisijajäseniä on 180, joista vain neljä kuuluu Medialiitto ry:een yleensä vain oman median, eli oman jäsenlehtensä osalta. Yhdistyksissä jäsenlehden päätoimittajan tehtävät yleensä yhdistetään muihin viestintätehtäviin. Arvion mukaan kustantajajäsenet kustantavat noin 338 lehteä ja niiden palveluksessa on noin 228 päätoimittajaa.

Medialiitto ry:n yritysjäsenistä 97:llä on toimituksellista henkilöstöä. Tästä henkilöstöstä 3.917 on lehdistön työehtosopimuksen piirissä ja 265 kuuluu kustannustoiminnan ylempiin toimihenkilöihin ja johtoon. Jäsenten päätoimiala on media-ala, eikä osakeyhtiömuoto ole ehdoton jäsenyysehto. Vertaamalla näitä lukuja Sanomalehtien Liiton ja Aikakausmedian päätoimittajamääriin voidaan päätellä, että päätoimittajat ovat pääsääntöisesti työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolella. Toimituksellista henkilöstöä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaa ei ole sidottu Suomen Journalistiliitto ry:n jäsenvaatimuksiin, vaikka jotkut päätoimittajista ovat edelleen Suomen Journalistiliitto ry:n jäseniä.

Soveltamisalamääräyksen niin sanottua ylärajavetoa koskeva kohta tuli työehtosopimukseen vuonna 1983. Työnantajaliiton tavoitteena oli, että työehtosopimuksen soveltamisala määritellään selvästi ja että päätoimittajat työnantajan edustajina eivät kuulu sopimuksen soveltamispiirin. Työehtosopimuksen sanamuoto on kuitenkin epäonnistunut, koska rajanvetoa koskeneiden neuvottelujen ensisijaisena kohteena eivät olleet päätoimittajat, vaan tarkoituksena oli täsmentää työehtosopimuksen soveltumista erityisesti alemmalla hierarkiatasolla olleisiin esimiehiin. Liittojen neuvotteleman suosituksen nojalla monen päätoimittajan työsopimuksessa on sovittu eduista, jotka pohjautuvat lehdistön työehtosopimukseen, vaikka päätoimittaja ei kuulu työehtosopimuksen piiriin.

Työehtosopimukseen vuonna 2006 toteutuneen liittofuusion jälkeen tehdyillä muutoksilla ei ole merkitystä nyt kysymyksessä olevan asian kannalta.

Sananvapauslain esitöissä (HE 54/2001 s.1 vp) korostetaan päätoimittajan velvollisuutta johtaa ja valvoa toimitustyötä, joten päätoimittajan asema poikkeaa sananvapauslaista johtuen muista esimiestehtävistä. Se, kuinka pitkälle päätoimittaja voi yksin päättää työehtojen sisällöstä, riippuu kustantajasta ja toimituksen organisaatiosta. Suurissa lehtitaloissa ja mediakonserneissa päätoimittajat joutuvat noudattamaan konserniohjausta. Tällöin työsuhteiden solmimista ja päättämistä voi rajoittaa esimerkiksi konsernin sisäinen uudelleensijoitusvelvollisuus. On myös olemassa lehtiä, jossa päätoimittaja on myös toimitusjohtaja.

Työehtosopimuksen sanamuodolla ei kuitenkaan tarkoiteta, että esimiehen tulisi voida päättää kaikista työsuhdeasioista. Käytännön työnjohtoa on esimerkiksi työtehtävien jako. Työehdoista päättämistä on puolestaan paikallinen sopiminen alaisten kanssa työehtosopimuksen ja työsopimuksen puitteissa, lomista määrääminen, vapaapäivien sijoittaminen tai sairauslomien hyväksyminen.

Ylioppilaskunnan lehden toimittaminen ei kuulu lehdistön työehtosopimuksen piiriin. Työehtosopimuksen tulkintojen hakeminen toimialalle, jolle sopimusta ei ole tarkoitettu soveltaa, johtaa helposti mielivaltaiseen lopputulokseen.

Kuten edellä on todettu, Medialiitto ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat päätoimittajat eivät lähtökohtaisesti kuulu lehdistön työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Jäsenten joukossa voi olla yksittäisiä päätoimittaja-nimikkeellä työskenteleviä, joiden toimittajan asema ei tosiasiallisesti vastaa yllä kuvattua ja heihin tulee siksi soveltaa työehtosopimusta. Esimerkiksi aikakautisten lehtien toimittajat saattavat kirjoittaa työnantajan useampiin lehtiin ja tulevat nimetyksi jonkin lehden päätoimittajaksi ilman todellista päätösvaltaa sisällön suhteen.

Medialiitto ry:n työtuomioistuimen asiaan TT 2010:137 tekemän selvityksen mukaan yhteenkään 150 lehden 100 päätoimittajasta ei ollut sovellettu työehtosopimusta. Työehtosopimuksen soveltamispiirin ulkopuolella olevien päätoimittajien työsopimuksella sovitut ehdot saattavat joiltain osin olla yhdenmukaisia toimittajien työehtojen kanssa.

A:lla on ollut aito päätoimittaja-asema. Se, että yhdistyksissä työsuhteiden solmimisesta ja henkilöstön etuuksista päätetään yhdistyksen sääntöjen mukaan, ei vähennä A:n päätoimittajuuteen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Kyseessä ei ole ollut pieni yhdistyksen tiedotuslehti. Lehden levikki on laaja ja lehteä jaetaan myös kauppakeskuksissa, kaupoissa ja matkakeskuksessa sekä kerran vuodessa peittojakeluna kotitalouksiin. A on vastannut lehden toimituksellisesta sisällöstä ja tehtäviin on kuulunut tyypillinen päätoimittajan tehtäväkokonaisuus, johon voi liittyä myös juttujen kirjoittaminen. A:n esimiehenä on ollut pääsihteeri, joka vastaa yhtiön toimitusjohtajaa. Kustantajan linjaa vastaa maininta sitoutumisesta noudattamaan lehden ohjesääntöä.

A on hoitanut työn ohjaamisen ohella myös työehtoihin liittyviä kysymyksiä, kuten valvonut työaikoja, hyväksynyt sairauslomia ja käynyt kehityskeskusteluja. Kustannusyrityksissä päätoimittajilla ei ole välttämättä yksinomaista oikeutta päättää työsopimusten solmimisesta, päättämisestä tai palkankorotuksista. Päätoimittajat eivät isoissa lehdissäkään päätä kaikista työehtoasioista.

Vaikka työehtosopimus olisi muutoin tullut sovellettavaksi ylioppilaskunnan lehdessä tehtävään toimitukselliseen työhön, A:n työsuhteeseen ei olisi viestintäalan yrityksessäkään tullut soveltaa lehdistön työehtosopimusta.

Palkkausjärjestelmän taustalla on neljä eri vaativuustekijää: tehtävän edellyttämä osaaminen, vuorovaikutustilanteiden haasteellisuus, tehtävään sisältyvät vastuut sekä itsenäisyys ja ohjaus päätöksentekotilanteissa. Tasolla III edellytetään laajaa ja monipuolista kokemusta tai syvempää erityisasiantuntemusta. Vuorovaikutuksessa korostuu vaikuttaminen asiantuntijana tai esimiehenä. Tehtävä edellyttää itsenäistä päätöksentekoa, jolla on vaikutus koko julkaisuun tai sen merkittävään osaan. Vastuu voi olla vastuuta työryhmän töiden tuloksista, suunnittelu- ja kehittämisvastuuta, kokonaisvastuuta omalla erityisalueella ja/tai taloudellista vastuuta.

Tehtävänimike ei kerro tehtävän vaativuudesta, joten sen perusteella ei voida määritellä, mihin palkkaryhmään tehtävä sijoittuu. Samalla nimikkeellä voidaan tehdä erisisältöisiä tehtäviä. Arvio vaativuustasosta ja palkkaryhmästä tehdään tehtävän kokonaisvaativuuden sekä sen perusteella, minkä vaativuustason työtä tehdään eniten.

Palkkausjärjestelmä ei ole yhteydessä päätoimittajan tehtäviin, juridiseen vastuuseen tai asemaan, koska päätoimittajat eivät lähtökohtaisesti kuulu työehtosopimuksen soveltamisalaan. Lisäksi päätoimittajan työ vaihtelee huomattavasti julkaisusta ja sen luonteesta riippuen.

Päätoimittaja A:n neljän eri vaativuustekijän tarkempaan arviointiin tarvittavat tiedot tehtävänkuvasta ovat puutteelliset. Tehtävän yleiskuvaus toki viittaa kuitenkin palkkaryhmään III. Jako IIIa- ja IIIb-palkkaryhmien välillä perustuu yrityksissä yleensä tehtävien keskinäiseen vertailuun, jollaista ei ole tässä tapauksessa käytettävissä.

TODISTELU

Suomen Journalistiliitto ry:n kirjalliset todisteet

1. Ote Suomen Journalistiliitto ry:n säännöistä

2. Graafisen teollisuuden työnantajaliiton ja Suomen sanomalehtimiesten liiton työehtosopimus 1983–1986 ja neuvottelupöytäkirja

3. Ote työehtosopimuspöytäkirjasta 29.9.2014

4. VKL:n lausuma 21.9.2012

5. Ote Paikallislehtien Päätoimittajayhdistys ry:n internet-sivustolta

6. TES 2001–2002, 4 luku, palkat ja palkanmaksu (sivut 26–30)

7. VKL ry:n lakimies B:n kirjelmä työtuomioistuimelle 3.6.2010

8. Ohjeet päätoimittajien ja muun toimituksellisen johdon työehtojen järjestämiseksi 25.5.1983 (Medialiitto ry:n todiste 1.)

Medialiitto ry:n kirjalliset todisteet

1. Ohjeet päätoimittajien ja muun toimituksellisen johdon työehtojen järjestämiseksi 25.5.1983

2. GTT:n hallituksen pöytäkirja 25.8.1983

3. Päätoimittajayhdistyksen kirje 13.6.1983

4. VKL-VTA-SJL pöytäkirja 24.10.2005

5. Luettelo Medialiitto ry:n yritysjäsenistä, joiden palveluksessa on toimituksellista henkilöstöä

6. Graafisen Teollisuuden työnantajaliiton esitykset työehtosopimusneuvotteluihin 1.2.1983

7. Graafisen Teollisuuden työnantajaliiton hallituksen kokouspöytäkirja 3.3.1983

Suomen Journalistiliitto ry:n henkilötodistelu

1. Suomen Journalistiliitto ry:n lakimies C

2. Suomen Journalistiliitto ry:n entinen pääsihteeri D

1. Medialiitto ry:n työmarkkinajohtaja E

2. Loviisan Sanomien ja Pyhtään lehden päätoimittaja, paikallislehtien päätoimittajanyhdistyksen hallituksen jäsen F

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Viestinnän Keskusliitto ry:n (nykyään Medialiitto ry) ja Suomen Journalistiliitto ry:n yleissitovan työehtosopimuksen (4.5.2011–30.4.2013) 1 luvun mukaan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat Viestinnän Keskusliiton jäsenyrityksen palveluksessa olevat toimitukselliset työntekijät. Soveltamisalaan eivät kuulu sellaiset päätoimittajat, joiden tehtävänä on työnantajan edustajana vastuullisesti hoitaa alaistensa työntekijöiden työehtoihin liittyviä kysymyksiä. Tällaisessa asemassa ei ole henkilöstö, joka hoitaa pelkästään käytännön työnjohtoon liittyviä tehtäviä.

A toimi Jyväksylän yliopiston ylioppilaslehden päätoimittajana 14.2.2011–17.1.2013. A:n työnantaja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ei ole työehtosopimuksen solmineen Medialiitto ry:n jäsen, eikä voi myöskään liittyä Medialiitto ry:n jäseneksi. Näin ollen nyt kysymyksessä oleva työehtosopimus ei ole voinut tulla sovellettavaksi A:n työsuhteeseen työehtosopimuslain 4 §:n mukaisen niin sanotun normaalisitovuuden perusteella.

$134

$135

Työehtosopimuksen soveltuminen A:n työsuhteeseen riippuu A:n tosiasiallisista päätoimittajan työtehtävistä. Asiassa on riidatonta, että A:n tehtäviin kuuluivat ainakin lehden sisällön suunnittelu, juttujen kirjoittaminen, juttujen tilaaminen avustajilta, lehden jakelun järjestäminen, budjetin ja hankintojen suunnittelu yhdessä talouspäällikön kanssa sekä mainosmyynnin ohjaaminen. A:n esimiestehtäviin kuuluivat toimituksen henkilökunnan ohjaaminen, alaisten työaikojen seuraaminen ja enintään kolmen päivän sairauspoissaolojen hyväksyminen. Nämä tehtävät sinänsä viittaavat sellaiseen käytännön työnjohtoon, joka voi kuulua työehtosopimuksen soveltamispiiriin.

Käräjäoikeuden työtuomioistuimelle toimittamista asiakirjoista tai asiassa esitetystä muusta selvityksestä ei kuitenkaan riittävän yksityiskohtaisesti ilmene, hoitiko A päätoimittajana työskennellessään työnantajan edustajana merkittävää osaa alaistensa työehtoihin liittyvistä kysymyksistä vai lähinnä käytännön työnjohtoon liittyviä kysymyksiä. Asiassa ei myöskään ole esitetty selvitystä päätösvallan jakautumisesta ylioppilaskunnassa ja näin ollen siitä, mikä taho tosiasiallisesti käytti ylioppilaslehdessä työnantajalle kuuluvaa päätösvaltaa aiemmin selostetuissa työnantajan vastuulle kuuluvissa asioissa. Nämä näytönvaraiset kysymykset ja niiden arviointi jäävät käräjäoikeudessa esitettävän selvityksen varaan.

Työtuomioistuin kiinnittää huomiota myös siihen, että toisin kuin lehdistön työehtosopimuksen normaalisitovuuden piiriin kuuluvissa media-alan yrityksissä, lehden julkaiseminen on kaikesta päättäen ollut vain pieni osa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan toimintaa. Vastaavasti julkaisutoiminnan ja siihen liittyvien työnantaja-asioiden hoidon arviointi voi johtaa erilaiseen lopputulokseen kuin jos kysymyksessä olisi järjestäytyneiden osapuolten välinen asia. Tämäkin arviointi jää käräjäoikeuden tehtäväksi työsopimuslain tulkintakysymyksenä.

A:n tehtävän palkkaryhmä

Työehtosopimuksen osapuolina olevat liitot ovat todenneet, että esimiestehtävät kuuluvat työehtosopimuksen palkkatasolle III. Liittojen yhdensuuntaisen kannan mukaan A:n tehtävä, mikäli työehtosopimus tulee siihen sovellettavaksi, kuuluu vähintään palkkaryhmään IIIa. Tämä on myös se palkkaryhmä, johon käräjäoikeudessa esitetyt palkkavaatimukset on perustettu.

Työtuomioistuimella ei ole aihetta poiketa liittojen yhteisestä oikeaa palkkaryhmää koskevasta tulkinnasta. Työtuomioistuin esittää lausuntonaan, että mikäli A:n työsuhteessa on

tullut noudattaa Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n työehtosopimusta, A:n päätoimittajan tehtävän työehtosopimuksen mukainen palkkaryhmä on IIIa.

Vaatimukset

A on käräjäoikeudessa vaatinut, että Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta velvoitetaan suorittamaan hänelle palkkasaatavia yhteensä 8.953,13 euroa korkoineen, lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomapalkan korotusta yhteensä 42,32 euroa korkoineen, talvilomapäivien korvauksena yhteensä 965,31 euroa korkoineen sekä oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n työehtosopimusta on sovellettava muun muassa aikakausilehtien toimituksissa työskentelevien toimituksellisten toimihenkilöiden työsuhteissa. Työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat myös sellaiset päätoimittajat, joiden työsopimuksen mukaisena tehtävänä ei ole toimia työnantajan edustajana alaistensa työntekijöiden työehtoihin liittyvissä kysymyksissä. A:n työtehtävinä päätoimittajana oli hoitaa ainoastaan käytännön työnjohtoon, kuten työaikaan, liittyviä tehtäviä. A ei edustanut työnantajaa esimerkiksi työntekijöitä koskevissa palkkaneuvotteluissa.

Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n työehtosopimus on yleissitova, joten se koskee kaikki alan työnantajia ja määrää alan työsuhteiden vähimmäisehdot. Yleissitovuus koskee kaikkia sellaisia työnantajia, joilla on palveluksessaan työntekijöitä, jotka tekevät sellaista työtä, jota koskee yleissitova työehtosopimus.

Työnantaja ei noudattanut A:n työsuhteessa työehtosopimusta, vaan maksoi hänelle työehtosopimuksen minipalkan alittavaa palkkaa. A:lle olisi tullut maksaa työehtosopimuksen palkkaryhmän IIIa mukaista palkkaa huomioiden se, että hänen säännöllinen työaikansa oli 96,7 prosenttia työehtosopimuksen mukaisesta säännöllisestä työajasta.

Vastaus

Työnantaja on vaatinut, että A:n kanne hylätään ja että A velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Tullakseen työnantajaa yleissitovana velvoittavaksi työehtosopimuksen on oltava valtakunnallinen ja asianomaisella alalla edustavana pidettävä. Työnantajalle asetettu velvollisuus edellyttää sitä, että asianomaisella alalla on voimassa työehtosopimus. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan toimiala ei kuitenkaan vastaa työehtosopimuksen soveltamismääräyksessä tarkoitettua toimialaa (TT 2013:100). Viestintäalan Keskusliitto ry:n sääntöjen mukaan liiton jäsenenä voi olla viestintäalalla toimiva yritys, joka toimii sisällöntuotannon, teknisten valmistuksen ja jakelun taikka näitä tukevien palvelutoimintojen alueella.

Yleissitovuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, olisiko työnantajalla niin halutessaan mahdollisuus liittyä työehtosopimuksen tehneeseen työnantajayhdistykseen. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ei voisi liittyä Viestinnän Keskusliitto ry:n (nyk. Medialiitto ry) jäseneksi. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on tällä hetkellä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsen.

Ylioppilaskunnan julkaisemaa lehteä ei voida pitää ylioppilaskunnan päätoimialasta erillisenä yksikkönä. Lehteä rahoitetaan samoista määrärahoista kuin muutakin ylioppilaskunnan toimintaa. Lehden työntekijät työskentelevät ylioppilaskunnan pääsihteerin alaisuudessa ja lehden tarkoitus on tiedottaa ylioppilaskunnan asioista. Lehti ei voi itsenäisesti päättää taloudestaan, rakenteestaan toimihenkilöistään tai tulevaisuudestaan. Työehtosopimus ei sovellu A:n työhön.

Mikäli A:n työhön olisi tullut soveltaa edellä mainittua työehtosopimusta, hänen työnsä lehden päätoimittajana jää joka tapauksessa työehtosopimuksen soveltamismääräyksen ulkopuolelle. Toimialan käytäntönä on, että päätoimittajat ovat ylempiä toimihenkilöitä ja heidän palkastaan sovitaan erikseen. Työehtosopimuksen soveltamisalaan voivat kuulua ainoastaan päätoimittaja-nimikkeellä työskentelevät työntekijät, jotka eivät tosiasiallisesti tee päätoimittajan tehtäviä. Koska A työskenteli päätoimittajana ja vastaavana toimittajana, hänen työnsä jäi työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen ulkopuolelle.

A:lle on maksettu työsopimuslain 2 luvun 10 §:n mukainen tavanomainen ja kohtuullinen palkka, josta on sovittu hänen työsopimuksessaan. Palkkaus on määräytynyt Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan palkkausjärjestelmän ja kokemuslisien mukaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Liukkunen, Äimälä, Lallo, Lehto ja Pohjola jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Lausunto on yksimielinen.