TT 2017:142 — Lakko

Ammattiosasto oli yhdessä neljän pirkanmaalaisen ammattiosaston kanssa järjestänyt työtaistelun, jonka syyksi oli ilmoitettu pyrkimys vastustaa hallituksen palkansaajien työehtoja heikentävää toimintaa työmarkkina-asioissa. Työnseisauksella oli läheinen ajallinen yhteys hallituksen kehysriihen aloittamiseen.

Työtaistelutoimenpiteen tarkoituksesta esitetyn tiedotusaineiston ja muun selvityksen perusteella tuomiossa katsottiin, ettei ammattiosastojen tavoitteena ollut painostaa työnantajapuolta työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa kysymyksissä, vaan tarkoituksena oli pyrkiä vaikuttamaan valtioelinten poliittiseen päätöksentekoon. Työnseisauksella ei siten ollut rikottu työehtosopimuslaissa säädettyä työrauhavelvollisuutta. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Teollisuusliitto ry (entinen Metallityöväen Liitto ry)

KUULTAVA

Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry

ASIA

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä on järjestetty työtaisteluita siten, että lakot ovat alkaneet torstaina 20.4.2017 kello 22.00 ja päättyneet perjantaina 21.4.2017 kello 22.00.

Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry:hyn kuuluvat työntekijät ovat olleet lakossa seuraavasti:

Aurajoki Pirkkala Oy:ssä lakossa on ollut 18 työntekijää. Lakossa on ollut myös ammattiosaston valitsema yhtiön pääluottamusmies.

Aurajoki Oy:ssä lakossa on ollut 18 työntekijää. Lakossa on ollut myös ammattiosaston valitsema yhtiön pääluottamusmies.

Valmet Technologies Oy:ssä lakossa on ollut 54 työntekijää Tampereen Automiehenkadun toimipaikassa. Lakossa ovat olleet myös pääluottamusmies ja osastonluottamusmies.

Metso Minerals Oy:ssä lakossa on ollut 197 työntekijää. Lakossa ovat olleet myös pääluottamusmies ja osastonluottamusmiehiä.

Bronto Skylift Oy:ssä lakossa oli 88 työntekijää. Lakossa on ollut myös yhtiön pääluottamusmies.

Sandvik Oy:ssä lakossa oli 393 työntekijää. Myös yhtiön pääluottamusmies on ollut lakossa.

Kuultavassa ammattiosastossa on maksavia jäseniä noin 3.000.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Lehdistötiedote 13.4.2017

2. Tiedote 13.4.2017

3. Vetoomus työntekijöille ammattiosaston hallitukselta ja työntekijöiltä

4. Uutinen Ylen www-sivuilta 13.4.2017

5. Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry:n säännöt

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Ammattiosaston laatima lehdistötiedote

2. Sandvik Mining and Construction Oy:n vaatimus

3. Pilkington Automotive Finland Oy:n laatima vetoomus

7. Liittohallituksen kokouksen pöytäkirjan ote

8. Pääluottamusmiehen lähettämä sähköposti työnantajalle

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— tuomitsee Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon, ja

— velvoittaa Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry:n korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Tampereen Metallityöväen ammattiosasto ry on rikkonut sille kuuluvan työrauhavelvollisuuden.

Tampereen Metallityöväen ammattiosasto on ollut päättämässä ja toimeenpanemassa lakkoja. Lakkoihin on osallistunut työpaikoilla ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiehiä sekä osastonluottamusmiehiä. Ammattiosastot vastaavat lakkoon osallistuneiden edustajiensa menettelystä.

Tapahtumainkulku ja työtaistelutoimenpiteet

Tampereen Ammattiosasto ry on ilmoittanut kirjallisesti Teknologiateollisuus ry:lle lakosta ja sen syistä 13.4.2017 päivätyllä lakkoilmoituksella. Ammattiosastot ovat yhdessä julkaisseet asiasta samana päivänä päivätyn lehdistötiedotteen, jonka lähettäjäksi on merkitty ammattiosaston puheenjohtaja. Lakon järjestäneet ammattiosastot ovat myös jakaneet kyseisen tiedotteen sekä vetoomuksen koskien lakon syitä. Tampereen Ammattiosasto ry:n toimitsija on antanut 13.4.2017 haastattelun YLE:lle lakon syistä.

Lakon kohteena olleissa jäsenyrityksissä pääluottamusmiehet ovat ilmoittaneet lakosta työnantajille sekä suullisesti että kirjallisesti.

Lakon syyksi on ilmoitettu hallituksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton toiminta, kilpailukykysopimus, työehtojen heikennykset, työmarkkinoiden paikallisen sopimisen kulttuuri, palkan heikennykset ja riittämättömyys.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Työtaistelu kohdistui voimassa olevaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan ja erityisesti sen työajan pidentämistä (kiky) pöytäkirjaan ja palkkausta koskeviin määräyksiin.

Lakolla on pyritty vaikuttamaan työehtosopimusasioihin ja kyseessä on ollut laiton työehtosopimukseen kohdistuva työtaistelu. Kyseessä ei ole ollut poliittinen lakko.

Lakkojen järjestäjinä ovat olleet paikalliset ammattiosastot eivätkä valtakunnalliset työntekijäliitot. Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry:n säännöissä ei ole mitään mainintaa siitä, että ammattiosaston tehtäviin kuuluu vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon toisin kuin esimerkiksi Metallityöväen Liitto ry:n säännöissä. Ammattiosaston voidaan katsoa näin toimineen myös oman yhdistyksen tarkoituksen vastaisesti. Ammattiosaston toimintaa arvioitaessa on muistettava, että joitakin päiviä ennen lakkoa sekä työnantajapuolen että työntekijäpuolen vientiliitot, muun muassa Metallityöväen Liitto ry, ovat yhdessä esittäneet yhteiset tavoitteensa hallituksen puoliväliriiheen.

Lakkojen on väitetty olleen vastalause muun muassa hallituksen toiminnalle. Ammattiosastot eivät ole olleet missään yhteydessä pääministeriin tai hallitukseen neuvotellakseen asioista, joihin lakolla on väitetty vaikuttavan, eikä mainittujen tahojen ole edes väitetty olleen varmuudella tietoisia lakoista. Lakoilla ei siten ole ollut aitoa ja todellista pyrkimystä vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

Lakkojen vuoksi työtunteja menetettiin 6.613 tuntia ja taloudellista vahinkoa aiheutui noin 2.800.000 euroa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Teollisuusliitto ry (entinen Metallityöväen Liitto ry) on vaatinut, että kanne hylätään ja kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Mielenilmauksen poliittisuus

Mielenilmauksesta on ilmoitettu 13.4.2017 valtakunnansovittelijalle, Metallityöväen Liitto ry:lle, Teknologiateollisuus ry:lle sekä lehdistölle. Mielenilmauksen on ilmoitettu olevan vastalause hallituksen ja Elinkeinoelämän Keskusliiton toiminnalle. Erityisesti mielenilmaisun tarkoituksena on ollut osoittaa mieltä hallituksen kehysriihessä käsiteltävää työttömien aktiivimallia vastaan. Mielenilmaus on päättynyt viimeisenä arkipäivänä ennen hallituksen kehysriiheä, joka on alkanut maanantaina 24.4.2017.

Kuultava ammattiosasto on työpaikkatiedotteiden ja lehdistötiedotteen lisäksi myös lehdille annetuissa haastatteluissa kertonut mielenilmauksen kohdistuvan vain ja ainoastaan hallituksen harjoittamaan politiikkaan. Erityisesti on korostettu, että mielenilmaus ei miltään osin kohdistunut työnantajiin.

$100

Mielenilmauksen poliittisuus ja sen kohdistuminen hallituksen toimiin on ollut selvää Sandvik Mining and Construction Oy:lle jo ennen mielenilmauksen alkamista. Sandvik Mining and Construction Oy on ponnekkaasti vaatinut mielenilmauksen peruuttamista, koska yhtiö on pitänyt kohtuuttomana sitä, että työnantaja kärsii lakosta, jonka kohteena on hallitus. Vaatimuksessa on erikseen todettu, että mielenilmaus on ollut poliittinen eikä sen kohteena ole ollut työnantaja eivätkä työehtosopimusosapuolet.

Kantaja on vedonnut kanteessaan kuultavan ammattiosaston työntekijän antamaan haastatteluun väittäessään mielenilmauksen kohdistuneen voimassa olevaan työehtosopimukseen. Haastateltu henkilö ei ollut kuultavan ammattiosaston hallituksen jäsen eikä hän ole ollut mukana päättämässä mielenilmauksesta. Kyseinen henkilö ei siten edustanut kuultavaa ammattiosastoa.

Mielenilmauksen yhteydessä ei ole esitetty ainoatakaan vaatimusta työnantajalle. Kuultava ammattiosasto on johdonmukaisesti kertonut osoittavansa mieltä maan hallituksen toimille ja se on jopa yksilöinyt, että mieltä haluttiin osoittaa erityisesti kehysriihessä käsiteltävää työttömien aktiivimallia vastaan. Mielenilmauksella oli selkeä ajallinen yhteys hallituksen kehysriihen kanssa.

Mielenilmauksen syyksi ei ole ilmoitettu työehtojen heikennyksiä, vaan se, että hallituksen ei tullut omalla toiminnallaan kannustaa työnantajaliittoja ostovoimaa leikkaaviin työehtojen heikennyksiin. Lisäksi on täsmennetty, että hallituksen yksiselitteinen pyrkimys vaikutti olevan heikentää työntekijöiden ja työväenliikkeen asemaa.

Työmarkkinoiden paikallisen sopimisen kulttuuria ei ole myöskään ilmoitettu mielenilmauksen syyksi. Sen sijaan ammattiosasto on yhtenä hallituksen toimista maininnut ideologiset hyökkäykset ammattiyhdistysliikettä vastaan sekä työtätekevien elintason alentamisen, jotka ovat romuttamassa työmarkkinoiden sopimisen kulttuurin. Kyse oli siis hallituksen pyrkimyksistä puuttua niihin asioihin, jotka ovat tähän saakka olleet työmarkkinaosapuolien sopimia asioita. Paikalliseen sopimiseen ei ammattiosasto ole millään tavoin ottanut kantaa mielenilmauksessaan. Mielenilmauksen syyksi ei ole myöskään ilmoitettu palkan heikennyksiä tai palkan riittämättömyyttä.

On riidatonta, että ammattiosastot eivät ole olleet yhteydessä pääministeriin tai hallitukseen. Lienee kuitenkin varsin todennäköistä, että pääministeri ja muut hallituksen jäsenet ovat voineet havaita lehdistä, että hallituksen toimia vastaan tultiin järjestämään mielenilmaus, joten mielenilmaus lienee ollut hallituksen tiedossa.

Ammattiosastojen laatimia tiedotteita ja vetoomuksia tulee lukea kokonaisuutena, eikä yksittäisiä lauseita asiayhteydestään irrotettuina. Vetoomukset yhdessä annettujen lehtihaastattelujen kanssa osoittavat sen, että kyse on ollut poliittisesta mielenilmauksesta.

Kantajan ja työnantajien pyrkimyksenä on rajoittaa työntekijöiden perustuslaillisia oikeuksia laajentamalla myös poliittiset lakot kiellettyjen lakkojen piiriin. Tulkitsemalla kaikki poliittiset mielenilmaukset teennäisesti työehtosopimukseen kohdistuviksi jää perustuslaillinen oikeus ainoastaan näennäiseksi oikeudeksi, jota se ei todellisuudessa kuitenkaan ole. Tästä rajoituspyrkimyksestä on osoituksena Sandvik Mining and Construction Oy:n laatima vetoomus, jossa se on kieltänyt työntekijöiden osallistumisen poliittiseen lakkoon.

Ammattiosaston säännöistä perustuslain rajoittajana

Mielenilmaus on poliittinen, kun sillä pyritään vaikuttamaan esimerkiksi lainsäädäntöön tai muihin julkisen vallan toimenpiteisiin. Järjestävän ammattiosaston säännöissä ei tarvitse olla määräystä siitä, että ammattiosaston tehtäviin kuuluisi vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kyse on perustuslaillisesta yhdistymis- ja kokoontumisvapaudesta, eikä oikeutta poliittiseen mielenilmaukseen voida asettaa riippuvaiseksi ammattiosaston säännöistä. Tällainen rajoite ei ole lakiin perustuva, eikä se täyttäisi perustuslain mukaisiin oikeuksiin tehtävien rajoituksien vaatimuksia miltään osin.

Ammattiosaston säännöissä mainitaan kuitenkin ammattiosaston tarkoituksena puolustaa työ- ja palkkaehtoja, taloudellisia, sosiaalisia ja oikeudellisia etuja. Lisäksi ammattiosasto toimii palkansaajien yhteiskunnallisen aseman, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. Siten poliittinen mielenilmaus ei ole vastoin kuultavan ammattiosaston sääntöjä ja tarkoitusta.

Hyvityssakon määrä ja ammattiosaston vastuu

Sandvik Oy:n pääluottamusmies ei ole osallistunut mielenilmaukseen. Pääluottamusmies on osallistunut samana päivänä Metallityöväen Liitto ry:n (nykyisin Teollisuusliitto ry:n) hallituksen kokoukseen. Sandvik oy:n pääluottamusmies on ilmoittanut 30.8.2016 osallistumisestaan liittohallituksen kokoukseen 21.4.2017. Koska poissaolon syyksi on ilmoitettu liittohallitukseen osallistuminen, ja mielenilmauksesta on päätetty ja mielenilmaus järjestetty vasta ilmoituksen jälkeen, ei Sandvik Oy:n pääluottamusmiehen voida katsoa osallistuneen mielenilmaukseen.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 23.3.3-kohdan mukaan liittohallitukseen valitulla työntekijällä on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen liittohallituksen kokoukseen. Pääluottamusmies on siten ollut luvallisesti pois työstä 21.4.2017. Se, mitä työnantaja on jälkikäteen kirjannut poissaolon syyksi, osoittaa vain työnantajan tulkinnan poissaolon perusteesta.

Mikäli työtuomioistuin vastoin vastaajan käsitystä katsoo mielenilmauksen kohdistuneen voimassa olevaan työehtosopimukseen, tulisi hyvityssakko jättää tuomitsematta siitä syystä, että kuultava ammattiosasto on aidosti pyrkinyt järjestämään työehtosopimukseen kohdistumattoman mielenilmauksen. Hyvityssakon määrässä on joka tapauksessa otettava huomioon mielenilmauksen lyhyt kesto sekä mielenilmauksen taustalla vaikuttanut inhimillinen syy. Lisäksi alentavana tekijänä on otettava huomioon se, että työpaikalla käytiin hyvissä ajoin keskustelua siitä, miten mielenilmauksesta aiheutuvat vahingot voidaan minimoida.

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja erimielisyys

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä on järjestetty edellä kuvatuin tavoin työtaisteluita siten, että lakot ovat alkaneet torstaina 20.4.2017 kello 22.00 ja päättyneet perjantaina 21.4.2017 kello 22.00. Työtaisteluun on osallistunut noin 800 Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry:hyn kuuluvaa työntekijää.

Teollisuusliitto ry:n mukaan työnseisaus on kohdistunut hallituksen toimintaan ja ollut siten luonteeltaan poliittinen. Toimenpiteillä on vastustettu erityisesti hallituksen kehysriihessä käsiteltyä työttömien aktiivimallia. Teknologiateollisuus ry on puolestaan katsonut, että lakkojen järjestäjinä ovat olleet paikalliset ammattiosastot, joiden säännöissä ei ole mainintaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamisesta. Lisäksi joitakin päiviä ennen lakkoa sekä työnantajapuolen että työntekijäpuolen vientiliitot, muun muassa Metallityöväen Liitto ry, ovat esittäneet yhteiset tavoitteensa hallituksen puoliväliriiheen. Työtaistelu on Teknologiateollisuus ry:n mukaan kohdistunut voimassa olevaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan ja erityisesti sen työajan pidentämistä (kiky) pöytäkirjaan ja palkkausta koskeviin määräyksiin.

Asiassa esitetty selvitys

Kantajan ja vastaajan nimeämästä viiden pirkanmaalaisen ammattiosaston antamasta tiedotteesta (K1, V1) käy ilmi, että mielenilmauksen kohteena ovat olleet hallituksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton toiminta. Tiedotteessa on mainittu muun ohessa työntekijöiden työsuhteiden heikennykset sekä työmarkkinoiden sopimisen kulttuuriin kohdistunut vastustus. Myös kantajan kirjallisena todisteena työtuomioistuimeen annetussa ammattiosaston laatimassa vetoomuksessa (K3) on mainittu kiky-sopimuksesta aiheutuneet työsuhteiden etujen heikennykset. Vastaajan todisteena olevasta mielenilmauksen uutisoinnista (V4) puolestaan

käy ilmi se, että Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry:n puheenjohtajan kannanoton mukaan lakko ei ole kohdistunut työnantajiin vaan hallituksen leikkauksiin.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa esitettyjen kirjallisten todisteiden perusteella viisi pirkanmaalaista ammattiosastoa, joista yksi on ollut Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry, on yhdessä pannut toimeen työtaistelun. Työtaistelulla on ollut läheinen ajallinen yhteys hallituksen kehysriiheen, koska mielenilmaus on päättynyt viimeisenä arkipäivänä ennen kehysriihen alkamista 24.4.2017.

$101

Mielenilmaisu laajasti uutisoituna on tullut myös sen kohteena olevien tahojen tietoon. Mielenilmauksesta on lisäksi erikseen ilmoitettu 13.4.2017 valtakunnansovittelijalle, Metallityöväen Liitto ry:lle, Teknologiateollisuus ry:lle ja lehdistölle. Sillä seikalla, että mielenilmauksen järjestäjinä ovat olleet paikalliset ammattiosastot valtakunnallisten työntekijäliittojen sijaan, ei ole ratkaisevaa merkitystä asian arvioinnissa. Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry:n sääntöjen sisällöllä ei ole myöskään merkitystä arvioitaessa sitä, onko työnseisaus ollut työehtosopimuslain mukaan sallittu työtaistelutoimenpide.

Edellä esitetyillä perusteilla työnseisauksella ei ole rikottu työehtosopimuslaissa säädettyä työrauhavelvollisuutta. Kanne on tästä syystä hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Teknologiateollisuus ry velvoitetaan korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Paanetoja, Lavikkala, Nybondas, Lehto ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.