TT 2017:31 — Sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta maksettava korvaus

Asiassa oli kysymys siitä, määräytyykö harjoituskorvaus työaikasopimuksen sanamuodon mukaisesti virkamiehen tehtävän vaativuusluokan vai työnantajan tulkinnan mukaisesti euromääräisen palkan perusteella.

KANTAJA

Palkansaajajärjestö Pardia ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta, harjoituskorvaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Pääkäsittely 24.1.2017

Työtuomioistuin on pääkäsittelyssä 24.1.2017 hyväksynyt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n entisen pääluottamusmiehen A:n kuulemisen todistajana.

SOVELLETTAVAT MÄÄRÄYKSET

Puolustusministeriön sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:n, Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välisessä virkaehtosopimusta tarkentavassa puolustusvoimien työaikasopimuksessa (muutettu 8 §:n 5-7 kohtien osalta 18.3.2010) on muun ohella seuraavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 §

Sotilaallinen harjoitus

Poiketen siitä, mitä tässä sopimuksessa ja työaikalain alaisten virkamiesten osalta valtion virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu työajoista ja haittatyökorvauksista, noudatetaan puolustusvoimien virkamiesten osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen seuraavia määräyksiä.

5. Enintään JSA-vaativuusluokan 16 mukaista tai enintään ESJA-vaativuusluokan 15 mukaista tehtävää hoitavan virkamiehen osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen, maksetaan hänelle harjoituskorvauksena 115,28 euroa vuorokaudelta.

Valtion matkustussäännössä 2015 on muun ohella seuraava määräys:

11 §

Päivärahojen suuruus

Päiväraha suoritetaan:

1) osapäivärahana 1.1. — 31.12.2015 väliseltä ajalta 18 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta virkamatkaan on käytetty 10 §:n 1 momentissa mainittu vähimmäisaika, ja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Puolustusvoimista annetun lain 41 §:n ja puolustusvoimien takuupalkkajärjestelmän mukaan, jos virkamies siirretään tehtävästään alemman palkkaluokan tehtävään, hänelle maksetaan vuoden ajan takuupalkkana vanhan palkkaluokan mukainen palkka. Harjoituspäiväraha määräytyy valtion matkustussäännön 11 §:n perusteella, jonka mukaan virkamiehelle suoritetaan 40 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, määräytyykö harjoituskorvaus tehtävän vaativuusluokan vai euromääräisen palkan perusteella.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitto MTTL ry:n entisen pääluottamusmies C:n lausunto 16.12.2015

2. Puolustusvoimien työaikasopimus ja soveltamisohjeet 5.4.2005

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Pääesikunnan vastaus Ilmavoimille sotaharjoituskorvauksen tulkintakysymykseen vuonna 2010

Kantajan henkilötodistelu

1. C, Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitto MTTL ry:n entinen pääluottamusmies

2. A, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n entinen pääluottamusmies

Vastaajan henkilötodistelu

1. D, puolustusministeriön hallitusneuvos

2. E, Puolustusvoimien palvelukeskuksen suunnittelija

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Palkansaajajärjestö Pardia ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, että tarkentavan virkaehtosopimuksen 8 §:n 5 kohtaa on tulkittava siten, että virkamiehelle sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta maksettavan harjoituskorvauksen maksuperusteena on tehtävän vaativuusluokka eikä euromääräinen palkka; ja

— velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Palkansaajajärjestö Pardia ry:n oikeudenkäyntikulut 3.599,86 eurolla korkoineen.

Perusteet

Puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n 5 kohtaa on tulkittava sen sanamuodon mukaisesti siten, että harjoituskorvauksen perusteena on henkilön tehtävään perustuva vaativuusluokka. Työaikasopimuksessa ei ole mainintaa maksupalkkaluokasta tai euromääräisestä palkasta eikä muunlaisesta tulkinnasta ole myöskään sovittu. Lisäksi työnantaja on aiemmin tulkinnut sopimuskohtaa tehtävän vaativuusluokan perusteella. Näin ollen sopimuksen sanamuotoa ei ole syytä tulkita sanamuodosta poiketen.

Puolustusvoimien 30.11.2004 asti käytössä olleessa A-palkkausjärjestelmässä harjoituskorvausta maksettiin virkamiehen sijoituspalkkaluokan mukaan. Puolustusvoimissa siirryttiin A-palkkausjärjestelmästä uuteen palkkausjärjestelmään 1.12.2005. Uusi palkkausjärjestelmässä sisältää viisi palkkausjärjestelmää (mukaan lukien asiantuntijoiden ESJA-järjestelmä).

ESJA-järjestelmään siirryttäessä joidenkin virkamiesten tehtävien vaativuusluokka laski ja he siirtyivät takuupalkalle. Virkamiehille maksettiin tuolloin harjoituskorvaus, vaikka takuupalkka ylitti määritellyn ESJA-enimmäistason. Ratkaisevaa ei siis ollut euromääräinen palkka vaan tehtävän vaativuusluokka.

ESJA-järjestelmään siirryttäessä ei ole myöskään sovittu muutoksesta harjoituskorvauksen maksun määräytymisen perusteisiin, vaan maksun perusteena on aikaisemman käytännön mukaisesti tehtävän vaativuusluokka.

Vuonna 2010 VES 8 §:n 5 kohdan enimmäisraja nostettiin ESJA 13 luokasta 15 luokkaan, mutta sopimustekstiä ei muutettu. Vuoden 2015 alussa puolustusvoimissa tehtiin laajempi organisaatiouudistus, jonka seurauksena tehtyjen tehtävämuutosten johdosta ESJA-järjestelmän piiriin tuli useita takuupalkkaan oikeutettuja virkamiehiä. Osa näistä virkamiehistä siirrettiin vaativuusluokan ESJA 15 tai alle mukaisiin tehtäviin. Näille virkamiehille maksettiin kuitenkin heidän aiemman tehtävänsä mukaista palkkaa vuoden ajan.

Harjoituskorvauksen maksuperusteena on edellä kerrotuilla perusteilla pidettävä virkamiehen tehtävän vaativuusluokkaa eikä euromääräistä palkkaa. Näin ollen vaativuusluokan laskiessa alle sotaharjoituskorvauksen maksurajan, virkamies on oikeutettu sotaharjoituskorvaukseen riippumatta palkan suuruudesta.

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja kantaja velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 49,20 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan ratkaisevaa harjoituskorvauksia maksettaessa on ollut virkamiehen palkkauksen taso. Vaikka sopimusosapuolet eivät ole nimenomaisesti ottaneet kantaa siihen, miten takuupalkkaussäännöstö sovitetaan sotilaallisesta harjoituksesta maksettavaan korvaukseen, ei sopimusosapuolten tarkoitus ole ollut muuttaa vallitsevaa käytäntöä, jonka mukaan sotilaallisen harjoituskorvauksen maksuperusteena on virkamiehen maksupalkkaluokka tai euromääräinen takuupalkka tehtäväkohtaisen vaativuusluokan (entinen sijoituspalkkaluokka) sijaan.

ESJA-vaativuudenarviointijärjestelmää koskevan palkkausjärjestelmäsopimus tuli voimaan 1.12.2005. Puolustusvoimien palkanmaksujärjestelmien tietotekniset ratkaisut suunniteltiin siten, että järjestelmä estää korvauksen maksatuksen ESJA 15 -vaativuusluokkaa korkeammille palkkaluokille. Ennen SAP-järjestelmän käyttöönottoa 1.5.2011 käytössä ollut Pv-palkanmaksujärjestelmä oli ohjelmoitu ratkaisemaan sotaharjoituskorvauksen maksu virkamiehen maksupalkkaluokan perusteella tehtäväkohtaisesta vaativuusluokituksesta riippumatta. Täten kantajan väite siitä, että työnantaja olisi aiemmin tulkinnut kiistanalaista sopimuskohtaa tehtäväkohtaisen vaativuusluokan perusteella, on paikkaansa pitämätön.

Siirryttäessä A-palkkaluokista ESJA -järjestelmään, joitakin virkamiehiä jäi 30.11.2005 tilanteen mukaisille A-palkkaluokkaan perustuville euromääräisille takuupaikoille. Näiden virkamiesten joukossa oli myös kantajan esimerkkihenkilö B. Kaikille virkamiehille laskettiin euromääräinen palkka 30.11.2005, josta muodostui virkamiehen takuupalkkaus niin kauan, kun hän on puolustusvoimien palveluksessa. Tätä palkkaa verrataan tehtävän vaativuuden mukaiseen palkkaukseen lisättynä henkilökohtaisella osuudella, ja näistä vaihtoehdoista maksetaan korkeamman mukaan.

B:lla oli euromääräinen takuupalkka. Hänelle maksettiin ESJA 12 vaativuusluokan mukaista palkkausta lisättynä 32 prosentin henkilökohtaisella palkanosalla. Koska tämä palkka oli pienempi kuin hänen euromääräinen A-takuupalkkauksensa, hänelle maksettiin lisäksi näin muodostettujen palkkojen erotus takuuosana. B:lle maksettiin meripalvelukorvauksia ja muutama sotaharjoituskorvaus. Hänen euromääräistä takuupalkkaustaan verrattiin ESJA-taulukon siihen rajaan, jolla sotaharjoituskorvauksen maksuperuste vielä on olemassa (ESJA 15).

Jos virkamiehen tehtäväkohtainen vaativuusluokka laskee esimerkiksi uuden tehtävän seurauksena, hänelle kuitenkin maksetaan entisen vaativuusluokan mukaista palkkaa vuoden tai kahden vuoden ajan. Tämän jälkeen virkamiehen palkkaus voi laskea enintään yhden vaativuusluokan. Kaikki haittatyökorvaukset mukaan lukien sotaharjoituskorvaus maksetaan tosiasiallinen maksuvaativuusluokan (enintään ESJA 15) mukaan riippumatta siitä, että henkilön tehtävän vaativuusluokka on matalampi.

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Puolustusvoimissa oli 30.11.2004 saakka käytössä niin sanottu A-palkkausjärjestelmä, jossa sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta maksettiin harjoituskorvaus virkamiehen palkkaluokan mukaan. Uusi palkkausjärjestelmä, johon siirryttiin 1.12.2005, sisältää myös asiantuntijoiden niin sanotun ESJA-palkkausjärjestelmän.

Puolustusministeriön sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:n, Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välisen puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n 5. kohdan mukaan enintään ESJA-vaativuusluokan 15 mukaista tehtävää hoitavan virkamiehen osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen, maksetaan hänelle harjoituskorvauksena 115,28 euroa vuorokaudelta. Enimmäisraja nostettiin ESJA:n osalta vuonna 2010 luokasta 13 luokkaan 15, mutta määräystä ei muilta osin muutettu.

Asiassa on kysymys siitä, onko harjoituskorvauksen maksuperusteena kantajan esittämällä tavalla virkamiehen tehtävän vaativuusluokka vai vastaajan esittämällä tavalla virkamiehen euromääräinen palkka.

Sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta maksettava harjoituskorvaus

Asiassa on riidatonta, että aiemmassa 30.11.2004 saakka voimassa olleessa työaikasopimuksessa vaativuusluokkaan ja euromääräiseen palkkaan perustuvat korvaukset oli eroteltu toisistaan. Sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta maksettava harjoituskorvaus oli määritelty siten, että korvaus maksetaan enintään JSA-vaativuusluokan 16 mukaista tehtävää hoitavan tai enintään A 25 sijoituspalkkausluokkaan kuuluvan virkamiehen osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen.

Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitto MTTL ry:n entinen pääluottamusmies C ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n entinen pääluottamusmies A ovat työtuomioistuimessa kertoneet, että maininta sijoituspalkkausluokasta A 25 korvattiin uudistuksessa ESJA 13-palkkausluokalla 1.12.2005 alkaen. C:n ja A:n tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa tällä hetkellä voimassa olevan työaikasopimuksen 8 §:n 5. kohdan määräystä olisi tulkittu siten, että oikeus korvaukseen määräytyisi virkamiehen euromääräisen palkan perusteella. A on lisäksi kertonut, ettei työntekijäpuoli olisi suostunut tekemään sopimusta, jossa harjoituskorvauksen maksuperusteena olisi virkamiehen euromääräinen palkka.

Työnantajapuolen edustajana neuvotteluihin osallistuneen D:n mukaan työaikasopimuksen 8 §:n 5. kohdan tarkoituksena on osoittaa palkkauksen määrä, jonka yläpuolella olevat henkilöt eivät ole oikeutettuja korvaukseen sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta. Vuonna 2010 rajaus nostettiin ESJA luokasta 13 luokkaan 15, mutta muutoksen yhteydessä ei muutoin keskusteltu määräyksen sisällöstä tai tarkoituksesta. Puolustusvoimilla ei ole työaikasopimuksen 8 §:n 5. kohdan soveltamisesta erillistä ohjetta.

Työtuomioistuin katsoo, ettei työaikasopimusta koskeviin neuvotteluihin osallistuneiden henkilöiden kertomuksista voida päätellä, että sopijaosapuolet olisivat sopineet ESJA-järjestelmään siirryttäessä vuonna 2005 tai myöhemminkään muutoksesta harjoituskorvauksen maksun perusteisiin. Kertomuksista on pääteltävissä, että aiempi maininta A 25 sijoituspalkkaluokasta korvattiin ESJA-palkkausluokalla.

Asiassa ei ole myöskään esitetty selvitystä työnantajan vakiintuneesta soveltamiskäytännöstä tai siitä, että mahdollinen vakiintunut soveltamiskäytäntö olisi ollut työntekijäpuolen tiedossa. Näin ollen työaikasopimuksen 8 §:n 5. kohdan määräystä on tulkittava sen sanamuodon mukaisesti.

Työtuomioistuin katsoo, että työaikasopimuksen 8 §:n 5. kohdan sanamuoto on selvä. Sanamuodon mukaan harjoituskorvauksen perusteena on henkilön tehtävään perustuva ESJA-vaativuusluokka. Määräyksen sanamuoto on ollut samankaltainen ESJA-palkkausjärjestelmää edeltäneen A-palkkausjärjestelmän voimassa ollessa. Sanamuodon mukaista tulkintaa puoltaa myös se, ettei työaikasopimuksen harjoituskorvausta koskevassa 8 §:n 5. kohdassa tai sen soveltamisohjeessa (K1) ole mainintaa maksupalkkaluokasta tai euromääräisestä palkasta.

Virkaehtosopimusta tarkentavan puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n 5. kohdan määräystä on edellä kerrotuilla perusteilla tulkittava siten, että virkamiehelle sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta maksettavan harjoituskorvauksen maksuperusteena on tehtävän vaativuusluokka eikä euromääräinen palkka.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään valtiovarainministeriö on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Palkansaajajärjestö Pardia ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 3.599,86 euroa. Valtiovarainministeriö on paljoksunut Palkansaajajärjestö Pardia ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimusta todistaja A:n palkkion osalta, eli siltä osin kuin oikeudenkäyntikuluvaatimus ylittää 3.294 euroa.

Palkansaajajärjestö Pardia ry on työtuomioistuimen pääkäsittelyn jälkeen ilmoittanut todistaja A:n palkkioksi 305,86 euroa, joka koostuu 41 euron päivärahasta ja 264,86 euron matkakuluista. Työtuomioistuimen pääkäsittelystä laaditusta pöytäkirjasta ilmenee A:n ilmoittaneen työtuomioistuimelle kuulemisensa jälkeen, ettei hänellä ole todistajanpalkkiovaatimusta.

Työtuomioistuin katsoo, että A:n olisi tullut esittää todistajanpalkkiovaatimuksensa työtuomioistuimen pääkäsittelyssä, jotta se voitaisiin huomioida Palkansaajajärjestö Pardia ry:n valtiovarainministeriön korvattavaksi tuomittavissa oikeudenkäyntikuluissa. Näin ollen valtiovarainministeriön on korvattava Palkansaajajärjestö Pardia ry:n oikeudenkäyntikulut 3.294 eurolla.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

— vahvistaa, että puolustusministeriön sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:n, Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n tarkentavan virkaehtosopimuksen 8 §:n 5. kohtaa on tulkittava siten, että virkamiehelle sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta maksettavan harjoituskorvauksen maksuperusteena on tehtävän vaativuusluokka eikä euromääräinen palkka; ja

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Kröger, Äimälä, Niittylä, Lehto ja Mustonen jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.