TT 2017:36 — Työsopimuksen irtisanominen

Energiayhtiön asiakasneuvojan työsopimuksen irtisanomisperusteeksi oli esitetty kaksi yksilöityä laiminlyöntiä sekä useista varoituksista ja huomautuksista huolimatta jatkunut muunlainen työtehtävien laiminlyönti.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan työntekijä ei ollut jatkanut menettelyä, jonka johdosta häntä oli varoitettu vajaat kaksi kuukautta ennen irtisanomista. Muut varoitukset ja huomautukset olivat eri syistä aiheettomia tai niillä ei ollut ajallista tai asiallista yhteyttä irtisanomisen välittömiin syihin. Työntekijän teknisesti virheellinen menettely sähkösopimuksen tehneiden asiakkaiden kaupparekisterinotteiden tallentamisessa ei osoittanut työvelvoitteen vakavaa laiminlyöntiä. Kanne hyväksyttiin ja työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJA

Energiateollisuus ry

KUULTAVA

Haminan Energia Oy

ASIA

Lomautus ja irtisanomissuoja

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.1.2017

Pääkäsittely 14.2.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Energiateollisuus ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n välillä 28.11.2013 solmitun Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1.10.2014 – 31.1.2017 osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa ovat muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

Sopimusta sovelletaan työnantajan tai toimihenkilön irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen ja työnantajan lomauttaessa toimihenkilön sekä irtisanomista ja lomauttamista koskeviin menettelytapoihin.

2 § Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta eikä lomauttaa toimihenkilöä ilman työsopimuslain mukaista perustetta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Irtisanomisen toimittaminen

1. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

10 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisanottaessa työnantaja on velvollinen maksamaan korvausta perusteettomasta irtisanomisesta vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkan. Korvauksen määrään vaikuttavat vahingon määrä ja menettelytavat työsuhdetta päätettäessä. Vahingonkorvauksen lisäksi työnantajaa ei voida tuomita hyvityssakkoon menettelytapamääräysten rikkomisesta.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Asiakasneuvojana A:n työtehtäviin kuului asiakaspalvelun ja asiakasneuvojilla kiertävän puhelinvaihteenhoidon lisäksi erikseen myös kassanhoito, asiakkaiden/vieraiden vastaanotto sekä eri energiayhtiöiden välisen sanomaliikenteen hoitaminen.

A:n työsuhde irtisanottiin 29.1.2015 päättymään 29.7.2015. Irtisanomisen syyksi ilmoitettiin useista huomautuksista ja henkilökohtaisista keskusteluista sekä useista annetuista kirjallisista varoituksista huolimatta jatkunut työtehtävien laiminlyönti. Työsuhteen päättyessä A:n palkka luontaisetuineen oli 2.893,86 euroa kuukaudessa.

A on ollut työttömänä 30.7.2015-5.6.2016. A on ollut määräaikaisessa työsuhteessa opintovapaan sijaisena KSS Energia Oy:n palveluksessa Kouvolassa asiakkuusneuvojana 6.6.-29.12.2016. Uudessa työsuhteessa A:n palkka on ollut noin 500 euroa alhaisempi kuin Haminan Energia Oy:ssä.

Asiasta käydyissä liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa 14.10.2015 osapuolet ovat jääneet erimielisiksi.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Sähköpostiviesti C 5.11.2012 kello 12.56 aihe: lisäyksiä eportti käyttäjiin Haminan Energia Oy (vastaajan kirjallinen todiste 2)

2. Ote kuultavayhtiön asiakaskontaktijärjestelmästä (vastaajan kirjallinen todiste 16 b)

3. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta 29.1.2015 (vastaajan kirjallinen todiste 1)

4. A:n kuuleminen 29.1.2015 (vastaajan kirjallinen todiste 1)

5. Varoitus 9.12.2014 (vastaajan kirjallinen todiste 17)

6. Muistio 9.12.2014 (vastaajan kirjallinen todiste 17)

7. Varoitus 18.1.2013 (vastaajan kirjallinen todiste 25)

8. Muistio 18.1.2013 (vastaajan kirjallinen todiste 25)

9. Varoitus 14.9.2011 (vastaajan kirjallinen todiste 26)

10. Muistio 14.9.2011 (vastaajan kirjallinen todiste 26)

11. Vastine 15.9.2011

12. Varoitus 13.12.2010 (vastaajan kirjallinen todiste 28)

13. Varoitus 9.3.2010 (vastaajan kirjallinen todiste 30)

14. Muistio 9.3.2010 (vastaajan kirjallinen todiste 30)

15. Varoitus 9.5.2006 (vastaajan kirjallinen todiste 32)

16. Työsuojelupiirin tarkastuskertomus 30.11.2009

17. Sähköposti F 10.9.2010 ym.

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. A:n irtisanomisilmoitus ja muistio irtisanomista edeltäneestä kuulemistilaisuudesta 29.1.2015 (=kantajan kirjallinen todiste 3)

2. Muistio yhtiön asiakaspalveluhenkilöstön kokouksesta 27.6.2013 sekä asiakaspalvelun esimiehen C:n sähköpostiviestit asiakaspalvelijoille 5.11.2012 ja 4.4.2013

3. Ote yhtiön asiakassopimusten hallintaa koskevasta, 18.5.2009 annetusta ohjeesta

4. Ote yhtiön liittymän myyntiä koskevasta, 7.7.2009 annetusta ohjeesta

5. Ote yhtiön asiakaskontaktijärjestelmää koskevasta, 2.2.2011 annetusta ohjeesta

6. A:n ja G:n yhtiön asiakaskontaktijärjestelmään tekemät kirjaukset ja tallennukset Primary Commerce Oy:n osalta 7.1.2015 – 31.3.2016

7. Ote yhtiön asiakassopimusten hallintaa koskevasta, 20.4.2011 annetusta ohjeesta

8. Ote yhtiön asiakaskontaktijärjestelmää koskevasta, 2.2.2011 annetusta ohjeesta

9. Ote yhtiön myyntiä koskevasta, 20.4.2011 annetusta ohjeesta

10. Varatoimitusjohtaja D:n sähköpostiviesti 18.2.2011 A:lle ja muille asiakaspalvelun työntekijöille

11. A:n yhtiön asiakaskontaktijärjestelmään tekemät kirjaukset ja tallennukset Tuber Magnatum Tmi:n osalta 13.8.2015

12. A:n yhtiön asiakaskontaktijärjestelmään tekemät kirjaukset ja tallennukset TSL Kauppa Oy:n osalta 29.8.2013

13. A:n ja H:n yhtiön asiakaskontaktijärjestelmään tekemät kirjaukset ja tallennukset 4Nature Oy Ltd:n osalta 7.10.2013 ja 14.10.2013

14. A:n yhtiön asiakaskontaktijärjestelmään tekemät kirjaukset ja tallennukset Laivapullo Oy:n osalta 11.4.2014

15. A:n yhtiön asiakaskontaktijärjestelmään tekemät kirjaukset ja tallennukset Ankkuri-Energia Oy:n osalta 21.5.2014

16. A:n, H:n ja I:n yhtiön asiakaskontaktijärjestelmään tekemät kirjaukset ja tallennukset 11 asiakasyrityksen osalta

17. A:lle annettu varoitus ja sitä edeltänyt muistio kuulemistilaisuudesta 9.12.2014

18. J:n, K:n, L:n ja M:n sähköpostiviestit 25.9.2014 – 5.11.2014

19. Ote yhtiön muuttoprosessia koskevasta, 15.10.2012 annetusta ohjeesta

20. Asiakaspalvelupäällikkö C:n sähköpostiviesti 8.3.2012 asiakaspalvelun henkilöstölle

21. A:n yhtiön asiakaskontaktijärjestelmään tekemät kirjaukset ja tallennukset N –nimisen asiakkaan osalta 20.1.2014

22. A:n yhtiön asiakaskontaktijärjestelmään tekemät kirjaukset ja tallennukset Haminan Kehä – nimisen asiakkaan osalta 12.11.2014 sekä A:n sähköpostiviesti 12.11.2014 yhtiön edustajalle O:lle

23. Asiakaspalvelupäällikkö B:n sähköpostiviesti 13.11.2014 asiakaspalvelun henkilöstölle

24. Toimitusjohtaja P:n sähköpostiviesti 14.1.2013 silloiselle asiakaspalvelupäällikkö C:lle

25. A:lle annettu varoitus ja sitä edeltänyt muistio kuulemistilaisuudesta 18.1.2013

26. A:lle annettu varoitus ja sitä edeltänyt muistio kuulemistilaisuudesta 14.9.2011

27. Asiakaspalvelupäällikkö E:n sähköpostiviesti 2.3.2006 mm. A:lle

28. A:lle 13.12.2010 annettu varoitus

29. Varatoimitusjohtaja D:n sähköpostiviestit A:lle 13.9.2010 ja 17.9.2010

30. A:lle annettu varoitus ja sitä edeltänyt muistio kuulemistilaisuudesta 9.3.2010

31. Muistio A:lle 19.1.2007 annetusta suullisesta huomautuksesta

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. Q, voimalaitospäällikkö ja toimitusjohtaja, Kaukaan voima Oy

3, R, laskuttaja

4. E, verkkopalvelupäällikkö

Vastaajan henkilötodistelu

1. D, varatoimitusjohtaja, Haminan energia Oy

2. B, myyntipäällikkö, Karhu Voima Oy

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa Haminan Energia Oy:n menetelleen Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n 1. kohdan vastaisesti irtisanoessaan 29.1.2015 asiakasneuvoja A:n työsopimuksen päättymään 29.7.2015,

— velvoittaa Haminan Energia Oy:n suorittamaan A:lle edellä todetun irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n nojalla korvausta A:n perusteettomasta irtisanomisesta hänen 24 kuukauden palkkaansa vastaavan määrän 69.452,54 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, ja

— velvoittaa Energiateollisuus ry:n ja Haminan Energia Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 13.439,35 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Perustelut

Taustaa

A oli toiminut Toimihenkilöliitto Jytyyn kuuluneiden toimisto- ja asiakaspalvelun toimihenkilöiden luottamusmiehenä työpaikalla yhdeksän vuotta 1.1.2001 – 31.12.2010. Tässä luottamustoimessa A oli joutunut toistuvasti puuttumaan kuultavan varatoimitusjohtajan epäasialliseen käytökseen alaisiaan kohtaan. Tästä seurasi, että A joutui työnantajan ylemmän johdon erityistarkkailuun, joka alkoi vuonna 2006. Luottamushenkilönä vielä toimiessaan vuonna 2010 ja luottamustehtävät lopetettuaan A:lle ryhdyttiin jakamaan varoituksia ja huomautuksia työstään pääosin ilman varoituksen edellyttämää vakavaa laiminlyöntiä tai rikkomusta.

Irtisanomisen perusteet

Työsuhteen päättämistä edeltäneen kuulemistilaisuuden muistion 29.1.2015 mukaan irtisanomiseen johti seuraava ohjeiden vastainen toiminta:

1) A ei ollut tallentanut dokumentteja asiakkaan kansioon annetun ohjeistuksen mukaisesti.

2) A ei ollut ohjeistuksen mukaisesti tarkistanut asiakkaan nimenkirjoitusoikeutta sähkösopimusta tehtäessä.

Kohdassa 1 oli kysymys yhdeksän kuukautta aikaisemmin, toukokuussa 2014, sähkösopimusta tehtäessä A:n pdf-muodossa asiakasrekisteriin tallentamasta kaupparekisteriotteesta. Tallennusvaiheessa tapahtuneen tahattoman virheen johdosta dokumentti ei auennut myöhemmin. Kaupparekisteriote oli tallennettu osoittamaan sähkösopimuksen solmineen asiakkaan edustajan nimenkirjoitusoikeutta. Asiakasta sähkösopimusta tehtäessä edustaneella toimitusjohtaja-omistajalla oli ollut oikeus toimia yhtiön nimissä. Siinä vaiheessa, kun työnantaja käytti tapahtunutta työsuhteen päättämisperusteena, sähkösopimus oli jo päättynyt. Asiakas oli muuttanut pois sähkönkäyttöpaikasta syyskuussa 2014. A oli tarkistanut asiakkaan edustajan nimenkirjoitusoikeuden eikä työnantajalle ollut aiheutunut mitään vahinkoa siitä, että kaupparekisteriote ei ollut tallentunut oikein.

Kohdassa 2 oli kysymys tammikuussa 2015 tehdystä sähkösopimuksesta. Erään asiakkaan toimitusjohtaja oli tehnyt sähkösopimuksen edustamansa yhtiön lukuun. A oli tallentanut asiakirjat mukaan lukien kaupparekisteriotteen. Kuulemistilaisuudessa työnantaja ilmoitti, että A oli toiminut asiassa annettujen ohjeiden vastaisesti, koska nimenkirjoitusoikeus ei ilmennyt tallennetuista asiakirjoista. A ei päässyt tarkistamaan asiaa, koska hänet irtisanottiin tällä perusteella heti ja hän joutui luovuttamaan avaimet ja poistumaan työpaikalta välittömästi.

A ei ole saanut laillisen irtisanomisen edellytyksenä olevaa varoitusta tai edes huomautusta näistä irtisanomisen välittömäksi perusteeksi ilmoitetuista laiminlyönneistä.

Vuoden 2013 osalta A on tarkistanut nimenkirjoitusoikeuden ja tehnyt tallennuksen eportin -sivuilta, mutta väärästä kohtaa niin, ettei liite osoittanut nimenkirjoitukseen oikeutettuja. Vuoden 2014 osalta A oli tarkistanut nimenkirjoitusoikeuden ja tallentanut dokumentin, joka ei ole myöhemmin auennut. A oli tehnyt tallennuksen väärästä kohtaa tietokantaa.

Irtisanomisen perusteena työnantaja on viitannut lisäksi A:lle aiemmin annettuihin varoituksiin sekä puhutteluun 22.1.2011 väitetyn perättömän lausuman antamisen johdosta.

Varoitus 9.12.2014

Ensimmäisessä tapauksessa on ollut kysymys siitä, onko asiakkaan jättämästä tarjouspyynnöstä pitänyt tallentaa asiakaskontakti.

Kesällä 2010 kuultava yhtiö sai tuhansia tarjouspyyntöjä asiakkailta silloisesta energian edullisesta myyntihinnasta johtuen. Tästä alkaen tarjouspyyntöjen jättäjät ohjattiin asiasta esimiehen antaman suullisen ohjeen mukaisesti tekemään sähköpostitse hintalaskelma yhtiön nettisivuilla. Asiasta ei kirjattu asiakaskontaktia. Myös muut asiakaspalvelijat toimivat vastaavalla tavalla. KWh-määrältään huomattavat tarjouspyynnöt ohjattiin energiakauppaa hoitavalle henkilölle sekä esimiehelle ja muuten asiakkaille lähetettiin jokaisen asiakaspalvelijan toimesta samasanainen sähköposti, jossa heidät ohjattiin tekemään hintavertailu vastaajan nettisivujen kautta. Asiakaskansioita ei tässä vaiheessa luotu eikä tarjouspyyntöjä arkistoitu.

Varoituksen saatuaan A tiedusteli esimiehiltä, miten tarjouspyyntöä koskeva asiakaskontakti tallennetaan järjestelmään, koska tätä kontaktityyppiä ei erikseen mainittu asiakastietojärjestelmässä. A ei käsitellyt tarjouspyyntöjä 9.12.2014 annetun varoituksen jälkeen eikä näin ollen myöskään menetellyt 9.12.2014 annetun ohjeen vastaisesti. Asiaa koskeva kirjallinen ohje annettiin keväällä 2015 vasta A:n irtisanomisen jälkeen.

Varoituksen tarkoittaman muuton tekemisestä A oli sopinut esimiehensä kanssa 12.11.2014. Takautuvia muuttoja koskenut ohjeistus oli tulkinnanvarainen, koska MELT- järjestelmän myötä takautuvia muuttoja oli tehty, jos muutosta ei aiheutunut ongelmia laskutuksessa eikä kulutusta ollut. Yksiselitteisempiä ohjeita oli pyydetty useasti. A:n pyynnöstä asiakaspalvelun esimies B lähetti 13.11.2014 sähköpostitse ohjeen asiakasneuvojille takautuvista muutoista ja ilmoitti, ettei niitä jatkossa tehdä. A ei tehnyt takautuvia muuttoja tämän ohjeen antamisen jälkeen.

Varoitus 18.1.2013

A sai noin kaksi vuotta ennen työsuhteensa irtisanomista varoituksen henkilökohtaisten yksityispuheluiden soittamisesta työaikana. Asiaa koskeneessa kuulemistilaisuudessa oli tullut ilmi, että A ei itse soittanut puheluita, mutta oli joutunut vastaamaan huonokuntoisen, iäkkään äitinsä soittaessa. Varoituksen saatuaan A oli muuttanut käytöstään. Vuonna 1929 syntyneen lähiomaisen hoitoon liittyvät asiat ovat myös järjestyneet niin, etteivät ne ole kuormittaneet A:ta.

Varoitus 14.9.2011

Varoitus 13.12.2010

A sai 13.12.2010 varoituksen siitä, että hän olisi laiminlyönyt asiakaskontaktijärjestelmän käytön ja asiakastapahtumien kirjaamisen sovitulla tavalla ja että hän olisi käyttänyt puhelinta sellaisiin asiakasyhteydenottoihin, jotka oli ohjeistettu tehtäväksi sähköpostilla.

Varoitus 9.3.2010

A sai 9.3.2010 varoituksen, kun hän oli tekemässään ylityöilmoituksessa niputtanut useampana päivänä tekemänsä ylityöt yhteen. Kuulemistilaisuudessa todettiin yhteisesti, ettei A ole syyllistynyt vilpilliseen menettelyyn. Työnantaja katsoi, että kyse oli kuitenkin annettujen ohjeiden ja työsääntöjen vastaisesta toiminnasta.

Varoitus 9.5.2006

Irtisanomisen edellytykset

Irtisanomiskynnyksen ylittyminen edellyttää 1) riittävän vakavaa velvoitteiden vastaista tekoa tai laiminlyöntiä ja sitä, 2) että työntekijä menettelee velvoitteidensa vastaisesti varoituksesta huolimatta. Varoituksen antamalla työnantaja luopuu irtisanomisoikeuden käyttämisestä sen rikkomuksen osalta, joka on ollut varoituksen perusteena. Aiemmin annetut varoitukset voidaan ottaa huomioon irtisanomisperusteen riittävyyttä arvioitaessa vain, jos varoituksen antamisella on ollut asiallinen yhteys työsuhteen päättämiseen. Mitä enemmän aikaa varoituksen antamisesta on kulunut, sitä vähemmän sillä on merkitystä. Perusteetta annetuilla varoituksilla ja varoituksilla menettelystä, joka ei ole niin vakava, että työnantajalla sen perusteella olisi asiallinen ja painava syy työsopimuksen irtisanomiseen, ei ole laisinkaan merkitystä irtisanomisen perusteena.

Useita vuosia aiemmin annettujen varoitusten käyttäminen irtisanomisen perusteena ei täytä perusteelta edellytettyä asiallisuutta ja painavuutta. Varoituksilla ei ole mitään merkitystä niiden antamisesta kuluneen huomattavan ajan johdosta eikä myöskään sen takia, että ne on annettu asiallisesti joko riittämättömin perustein, tai A ei sittemmin ole menetellyt tavalla, josta hän oli saanut varoituksen.

Korvauksen määrästä

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta on tuomittava irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n mukaan. Kantaja pitää korvauksen määrää korottavina tekijöinä:

— A:n pitkää, miltei 26 vuotta kestänyttä työsuhdetta

— ikää, nyt 55 vuotta,

— aiheutunutta aineellista ansionmenetystä,

— olemattomia mahdollisuuksia työllistyä vastaavissa tehtävissä, mitä osoittaa se, että A ei ole pyrkimyksistään huolimatta työllistynyt irtisanomisen jälkeen, ja

— ison työnantajan menettelyn ilmentämää piittaamatonta suhtautumista, joka on tarkoituksellisesti kohdistunut luottamustehtävissä pitkään toimineeseen henkilöön.

Osa tuomittavasta korvauksesta tulee määrittää aineettoman vahingon korvaukseksi.

Työttömyysvakuutusrahastolle työsopimuslain 12 luvun 3 §:n nojalla tehtävä vähennys tulee jättää kokonaan tekemättä tai se on ainakin tehtävä huomattavasti pääsäännön mukaista 75 prosenttia pienempänä.

Korvauksen mittaamisessa tulee myös huomioida, että A:n työ KSS Energia Oy:n palveluksessa on ollut heikommin palkattua ja hänelle on aiheutunut ylimääräisiä kuluja siitä, että päivittäiset työmatkat ovat olleet yhteensä 95 kilometriä. Kyse on ollut lyhytkestoisesta työllistymisestä ja työttömyys on tämän jälkeen jatkunut.

Vastaus kannevaatimuksiin

Energiateollisuus ry ja Haminan Energia Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Energiateollisuus ry:n ja Haminan Energia Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Irtisanomisen perusteina olevat laiminlyönnit

A:n irtisanomisen välittöminä perusteina olivat asiakkaiden yhteydenottojen kirjaamiseen ja yritysasiakkaiden edustajien nimenkirjoitusoikeuden tarkistamiseen liittyvät, pitkään jatkuneet ja toistuvat laiminlyönnit, joiden vuoksi A:lle oli annettu varoitus viimeksi 9.12.2014. Irtisanomisperusteen täyttymistä kokonaisuutena harkittaessa työnantaja otti huomioon myös A:lle aiemmin annetut varoitukset muun muassa asiakkaiden sähkösopimusten takautuvaan päättämiseen ja työajan noudattamisen laiminlyönteihin liittyen.

Näistä työtehtävistä erityisesti asiakasyrityksen edustajan nimenkirjoitusoikeuden tarkistamisen tärkeyttä työnantaja oli erikseen painottanut jo vuosina 2012 ja 2013. Velvollisuus on selvästi todettu myös yhtiön asiakassopimusten hallintaa ja liittymän myyntiä koskevissa ohjeissa ainakin vuodesta 2009 alkaen sekä yhtiön asiakaskontaktijärjestelmää koskevassa ohjeessa vuodesta 2011 alkaen. A on tuntenut edellä mainitut ohjeet.

Uuden yritysasiakkaan edustajan nimenkirjoitusoikeuden tarkistaminen on ollut yhtiön kannalta erityisen tärkeää, koska yhtiö ei voi veloittaa asiakkaalle toimitettua sähköä, mikäli sopimuksen on tehnyt asiakkaan puolesta henkilö, jolla ei ole ollut nimenkirjoitusoikeutta. Asiakkaalle toimitettu sähkö jää tällöin yhtiön luottotappioksi, mikäli asiakas kiistää sähkösopimuksen pätevyyden. Asiakasyrityksen toimitusjohtajalla ei välttämättä ole yksin yrityksen nimenkirjoitusoikeutta, vaan nimenkirjoitusoikeudet on määritelty kunkin yrityksen kaupparekisteriotteessa tai yhdistyksen yhdistysrekisteriotteessa. Nimenkirjoittamiseen yrityksen puolesta oikeutetut henkilöt voivat myös vaihtua ja usein vaihtuvatkin, mikä korostaa huolellisen tarkistamisen sekä tarkistustoimenpiteen dokumentoinnin merkitystä.

A ei ollut toiminut yhtiön antamien ohjeiden mukaisesti, kun hän oli 7.1.2015 kirjannut yhtiön asiakaskontaktijärjestelmään uudeksi asiakkaaksi virolaisen yrityksen tallentamatta tämän asiakaskansioon nimenkirjoitusoikeuden luotettavasti todentavaa kaupparekisteriotetta. An tallentamista asiakirjoista ei ilmene edes se, onko asiakkaan yhteydenotto tapahtunut puhelimitse vai sähköpostitse.

A:n toiminnalle oli luonteenomaista toistuva, vuosikausia jatkunut huolimattomuus ja laiminlyönnit asiakastietojen ohjeiden mukaisessa tarkistamisessa ja tallentamisessa. Lisäksi monet A:n tallentamat asiakirjat eivät avautuneet lainkaan, jolloin työnantajalla ei ollut ylipäänsä mahdollisuutta tarkistaa tietojen ja niiden dokumentoinnin asianmukaisuutta. Avautumatta jääneet tiedostot ovat koskeneet eri asiakkaita ja ne on tallennettu eri ajankohtina. Mikään seikka ei viittaa tekniseen vikaan tai yksittäiseen tallennusvirheeseen. A:n suhtautuminen omien työtehtäviensä hoitamiseen on ollut ilmeisen piittaamatonta.

Muut asiakaspalvelun työntekijät eivät ole laiminlyöneet tehtäviään vastaavalla tavalla kuin A tai kyse on ollut enintään yksittäistapauksista, joissa työntekijä on korjannut toimintatapansa viimeistään varoituksen saatuaan. A:n laiminlyönnit ovat olleet muihin työntekijöihin verrattuna täysin poikkeuksellisia sekä lukumäärältään että varoituksen kohteena olevien asioiden moninaisuuden vuoksi. Muiden työntekijöiden asiakkaiden kansioihin tallentamat tiedostot ovat avautuneet normaalisti, vaikka kaikki työntekijät ovat käyttäneet samoja ohjelmia, laitteita ja järjestelmiä.

Varatoimitusjohtaja D ei ole käyttäytynyt epäasiallisesti A:ta kohtaan. A ei ole kertaakaan työsuhteensa aikana maininnut työnantajan edustajille, että D olisi kohdellut A:ta tai muitakaan työntekijöitä epäasiallisesti, eivätkä myöskään luottamusmiehet ole esittäneet tällaisia väitteitä.

Varoitukset ja huomautukset on annettu yksinomaan niissä mainituista, työtehtävien ja työajan laiminlyönteihin liittyvistä asiallisista syistä. Varoituksia ja huomautuksia eivät ole A:lle antaneet vain varatoimitusjohtaja D itse, vaan myös A:n kulloinenkin lähiesimies.

Työnantaja ei ole kohdellut A:ta epäasiallisesti myöskään hänen aiemman luottamusmiesasemansa perusteella. Luottamusmies ei nauti erivapauksia työtehtävien hoitamisen tai työajan noudattamisen suhteen, vaan luottamusmiehellä on velvollisuus hoitaa työnsä yhtä hyvin kuin muillakin työntekijöillä. A:lle annetut varoitukset ja huomautukset ovat liittyneet yksinomaan hänen omien työtehtäviensä ja työajan noudattamisen laiminlyönteihin, jotka ovat jatkuneet luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeenkin.

Luottamusmiehen tulisi asemansa perusteella olla erityisen hyvin tietoinen työtehtävien asianmukaisen hoitamisen ja työnantajan ohjeiden noudattamisen merkityksestä ja näyttää edustettavilleen esimerkkiä. A:n työtehtävien laiminlyönnit, luvattomat poissaolot ja pitkät yksityispuhelut johtivat siihen, että muut asiakaspalvelijat joutuivat tekemään A:lle kuuluvia töitä ja korjaamaan hänen tekemiään virheitä.

Viimeinen irtisanomista edeltävä varoitus annettiin A:lle vain noin kuukautta ennen työsuhteen irtisanomiseen johtaneiden laiminlyöntien tapahtumista. Varoituksessa oli kyse samanlaisista laiminlyönneistä, joiden toistumisen vuoksi A:n työsuhde irtisanottiin tammikuussa 2015.

Asiakaskontaktien hoitamiseen liittyvät laiminlyönnit

Yhtiön asiakaskontaktijärjestelmää koskevassa, helmikuussa 2011 julkaistussa ohjeessa on alusta saakka edellytetty yksiselitteisesti kaikkien asiakaskontaktien ja asiakaskirjeenvaihdon kirjaamista järjestelmään ilman poikkeuksia. Kantajan viittaama asiakastietojärjestelmä on eri asia kuin asiakaskontaktijärjestelmä eikä sillä ole tekemistä nyt kysymyksessä olevien laiminlyöntien kanssa.

Yhtiön saamien tarjouspyyntöjen määrä ei vaikuta asiakkaiden yhteydenottojen dokumentointia koskeviin velvollisuuksiin. Yhtiössä ei ole koskaan tehty asiakkaille suullisia tarjouksia, vaan kaikki tarjoukset on tehty kirjallisesti ja ne on tullut tallentaa asiakaskohtaiseen kansioon. Toimintaa ei ole myöskään ohjeistettu suullisesti eivätkä muut asiakaspalvelijat ole toimineet A:n tavoin.

Takautuvat muutot

Varoituksen toisena perusteena olivat A:n tekemät niin sanotut takautuvat muutot, jotka ovat olleet asiakkaan muuttoprosessia koskevan ohjeen mukaan kiellettyjä ainakin vuodesta 2012 alkaen.

Takautuvissa muutoissa on kyse siitä, että A on hyväksynyt asiakkaan ilmoittaman sähkösopimuksen katkaisun tulevan takautuvasti voimaan jo asiakkaan yhteydenottoa edeltävästä ajankohdasta. Tästä seuraa, että yhtiö ei voi laskuttaa takautuvaksi hyväksytyn katkaisuajankohdan jälkeen asiakkaalle toimitettua sähköä, vaan takautuvan katkaisuajankohdan ja asiakkaan tekemän katkaisuilmoituksen välisenä aikana asiakkaalle toimitettu sähkö jää yhtiön luottotappioksi.

Takautuvien muuttojen kielto tarkoittaa sitä, että sähkösopimuksen katkaiseminen voi tulla voimaan aikaisintaan ajankohdasta, jolloin asiakas on ilmoittanut haluavansa katkaista sopimuksen. Asia on ollut kaikkien asiakaspalvelutyötä yhtiössä tekevien tiedossa ja työnantaja on korostanut asiaa moneen kertaan. Asiaa koskeva ohjeistus ei ole ollut tältä osin tulkinnanvarainen. Ohjeen mukaan takautuvien muuttojen tekeminen on ollut sallittua vain, jos kyse on ollut energiayhtiön virheestä tai muusta poikkeuksellisesta tilanteesta. Poikkeustilanteessakin takautuvan muuton tekeminen on edellyttänyt esimiehen lupaa.

A:n tekemistä takautuvista muutoista ei ole aiheutunut yhtiölle suoraa taloudellista vahinkoa, koska kyseiset asiakkaat eivät kiistäneet maksuvelvollisuuttaan. Taloudellista vahinkoa olisi kuitenkin syntynyt, mikäli maksuvelvollisuus olisi kiistetty.

Etäkytkettävien mittareiden ohjausjärjestelmän MELT myötä ei ole tehty takautuvia muuttoja. MELT ei liity millään tavoin takautuvien muuttojen tekemiseen tai niihin ohjeisiin, joita takautuvista muutoista on yhtiössä annettu.

A:lle oli tavanomaista pitkien yksityispuheluiden puhuminen työaikana. Myös yhtiön toimitusjohtaja sekä muut asiakaspalvelijat kiinnittivät asiaan huomiota ja valittivat siitä A:n silloiselle lähiesimiehelle C:lle. C oli suullisesti huomauttanut A:ta tämän yksityispuheluista jo 3.11.2011 ja 23.3.2012.

Pitkien yksityispuheluiden toistuva puhuminen oli erityisen moitittavaa senkin vuoksi, että A:n työtehtävänä yhtiön puhelinvaihteen hoitajana ja asiakasneuvojana oli vastata viivytyksettä asiakkaiden puheluihin ja muihin yhteydenottoihin. A:n toistuvat pitkät yksityispuhelut työaikana eivät ole olleet hyväksyttäviä, vaikka soittaja olisikin ollut A:n iäkäs perheenjäsen. Varoituksessa ei kuitenkaan ollut kyse näihin puheluihin vastaamisesta, vaan pitkien yksityispuheluiden puhuminen oli jatkunut jo pitkän aikaa.

Pitkien yksityispuheluiden toistuva puhuminen työaikana kuvastaa osaltaan A:n piittaamatonta suhtautumista työtehtävien hoitamiseen, ja sitä koskeva varoitus tulee tämän vuoksi ottaa huomioon irtisanomisperusteen täyttymistä koskevassa kokonaisharkinnassa.

A:lle annettiin 14.9.2011 varoitus yhtiön poissaoloja koskevien ohjeiden noudattamatta jättämisestä sekä kalenterimerkinnän jälkikäteisestä muuttamisesta vastaamaan hänen todellista työstä poissaoloaikaansa. A oli merkinnyt Outlook – kalenteriin olevansa poissa töistä 30 minuuttia 5.9.2011. Samana päivänä työpaikalle palattuaan hän oli muuttanut kalenterimerkintää siten, että poissaolo on alkanut 15 minuuttia aiemmin merkittyä varhemmin, ja päättynyt 45 minuuttia myöhemmin kuin alkuperäisestä kalenterimerkinnästä oli ilmennyt. A:n työstä poissaolo oli kestänyt tunnin ja 26 minuuttia. A myönsi poissaolon pituuden ja kalenterimerkinnän takautuvan muuttamisen.

Asiakaspalvelun työntekijöillä oli sinänsä ollut mahdollisuus valita yhtiön liukuvan työajan ohjeiden mukaisten liukuma-aikojen puitteissa töihin tulonsa ja lähtönsä ajankohdat, kunhan vähintään yksi asiakaspalvelija oli aina paikalla asiakaspalvelun aukioloaikana. Poissaoloista työpäivän aikana tuli kuitenkin sopia muiden asiakaspalvelijoiden ja esimiehen kanssa. A ei ollut ilmoittanut eikä sopinut poissaolostaan 5.9.2011.

Lisäksi A oli merkinnyt itselleen kalenteriin poissaolovarauksen jokaisen viikon torstaille kello 15.45 – 16.00 välisenä aikana. Tällainen merkintä esti muita asiakaspalvelun työntekijöitä käyttämästä hyväkseen mahdollisuutta niin sanottuun iltapäiväliukumaan.

Varoituksen taustalla olivat A:n erittäin runsaat poissaolot omien asioiden hoitamiseksi verrattuna muihin asiakaspalvelijoihin. Tästä seurasi muiden asiakaspalvelijoiden työmäärän huomattava lisääntyminen. Pitkät ja toistuvat poissaolot sekä kalenterimerkintöjen takautuva muuttaminen vastaamaan pitkittyneitä poissaoloja kuvastavat nekin osalta A:n piittaamattomuutta omien työtehtävien hoitamisen, yhtiön ohjeiden noudattamisen sekä työtovereiden työmäärän lisääntymisen suhteen.

A:lle 13.12.2010 annetussa varoituksessa oli kyse siitä, että A ei ollut kirjannut asiakkaiden yhteydenottoja yhtiön asiakaskontaktijärjestelmään varoituksessa mainittujen ohjeiden mukaisella tavalla työnantajan neuvoista ja keskusteluista huolimatta. Lisäksi A oli sopinut asiakkaiden kanssa puhelimessa sellaisista asiakkaiden sähkösopimuksia koskevista asioista, joista yhtiön ohjeen mukaan tulisi sopia kirjallisesti siten, että vähintään asiakkaan sähköpostiviesti ja siihen sähköpostitse annettu vastaus tallennetaan yhtiön järjestelmään asiakaskohtaiseen kansioon. A oli myöntänyt tapahtuneet laiminlyönnit ja luvannut vastaisuudessa toimia ohjeiden mukaisesti. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan A:n asiakasdokumentointia koskevat laiminlyönnit jatkuivat.

Varoituksessa oli kyse siitä, että A yritti laskuttaa työnantajaansa sellaisina ajankohtina tehdyistä ylitöistä, jolloin hän ei ole ollut edes työpaikalla. Ylityön tekemiseen ei myöskään ole ollut A:n esimiehen suostumusta. Työnantajan näkemyksen mukaan A:lla ei ollut tahallista tarkoitusta laskuttaa vilpillisesti työnantajalta perusteettomia ylityökorvauksia, mutta perusteettomissa ylityöilmoituksissa oli kuitenkin kyse yhtiön ohjeiden vastaisesta toiminnasta.

Suullinen huomautus 19.1.2007

Huomautuksessa oli kyse siitä, että A oli toistuvasti poistunut lounastauolle ennen kello 11.00 pyytämättä siihen esimiehen lupaa. A:n esimies E oli jo maaliskuussa 2006 A:lle ja muille asiakaspalvelijoille lähettämässään sähköpostiviestissä selventänyt, että ylimääräisistä poissaoloista on ilmoitettava vähintään esimiehelle. A:n luvattomat poissaolot jatkuivat huomautuksen antamisen jälkeenkin siten, että hänelle jouduttiin antamaan niiden johdosta varoitus 14.9.2011.

Varoitus annettiin A:lle työnantajan ohjeiden laiminlyönnin vuoksi, mutta tarkempaa tietoa varoituksen perusteena olevista seikoista ei ole säilynyt. Varoitus kertoo osaltaan siitä, että jo vuonna 2006 A:n oli katsottu laiminlyöneen työstä ja työsuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan siinä määrin, että varoituksen antaminen oli katsottu aiheelliseksi.

Mahdollisen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomittavan korvauksen suuruutta harkittaessa tulee ottaa korvauksen määrää alentavana seikkana huomioon A:n itsensä antama aihe työsuhteen irtisanomiselle.

A ei ollut hänelle annettujen varoitusten yhteydessä kiistänyt varoituksissa mainittujen tosiseikkojen ja tapahtumien paikkaansa pitävyyttä lukuun ottamatta 14.9.2011 annetussa varoituksessa mainitun poissaolon luvattomuutta. Muilta osin A oli joko selitellyt tapahtumia seikoilla, jotka eivät tee hänen menettelyään hyväksyttäväksi, tai sitten hän oli suoraan myöntänyt varoituksen perusteen oikeaksi ja luvannut toimia vastaisuudessa työnantajan ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Tilanne oli muodostunut työnantajan ja töiden hoitamisen kannalta kestämättömäksi eikä työnantaja nähnyt tammikuussa 2015 enää muuta mahdollisuutta kuin työsuhteen irtisanomisen. Tässä vaiheessa oli käynyt jo selväksi, ettei aiemmin annetuilla varoituksilla ole ollut A:lle mitään merkitystä, eikä hän tulisi muuttamaan omaa toimintatapaansa vastaisuudessakaan.

Kysymyksenasettelu

Vastaaja ja kuultava ovat vedonneet A:n irtisanomisen välittöminä perusteina asiakkaiden yhteydenottojen kirjaamiseen ja yritysasiakkaiden edustajien nimenkirjoitusoikeuden tarkistamiseen liittyviin, pitkään jatkuneisiin ja toistuviin laiminlyönteihin, joiden vuoksi A:lle oli annettu varoitus viimeksi 9.12.2014. Irtisanomisperusteen täyttymistä kokonaisuutena harkittaessa työnantaja on ilmoituksensa mukaan ottanut huomioon myös A:lle aiemmin annetut varoitukset muun muassa asiakkaiden sähkösopimusten takautuvaan päättämiseen ja työajan noudattamisen laiminlyönteihin liittyen.

Asiassa on ratkaistava, onko Haminan Energia Oy:llä ollut ilmoitettujen syiden nojalla asiallinen ja painava peruste irtisanoa A:n työsuhde.

Irtisanomisperusteista esitetty selvitys

A on kertonut toimineensa Haminan Energia Oy:n asiakasneuvojana vuodesta 2010 lukien. A oli tunnollinen työntekijä, joka oli saanut esimiehiltään vain myönteistä palautetta ennen vuotta 2006, jolloin hän alkoi saada varoituksia ja huomautuksia kaikenlaisista työhön liittyvistä asioista. A koki joutuneensa silmätikuksi luottamusmiesasemansa vuoksi, koska hän oli tuonut aktiivisesti esiin huolensa henkilöstön jaksamisesta esimiehensä D:n epäasiallisen käytöksen vuoksi. Yhtiöön vuonna 2009 tehty työsuojelupiirin tarkastus ei kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin, koska henkilöstö ei uskaltanut kertoa kokemistaan epäkohdista.

$18d

$18e

$18f

Kaukaan Voima Oy:n voimalaitospäällikkö ja toimitusjohtaja Q on kertonut työskennelleensä Haminan Energia Oy:n energiakaupan johtajana vuosina 2012-2013. Kaikki asiakkaiden yhteydenotot tulivat asiakaspalveluun. Asiakaspalvelijat hoitivat pienasiakkaiden yhteydenotot itse ja ohjasivat suurasiakkaat energiakaupan puolelle, jossa tehtiin asiakaskontaktia koskeva kirjaus. Asiakkaasta ei tehty kirjausta varsinaiseen asiakastietojärjestelmään ellei asiakassuhdetta syntynyt. Internet-sivuille ohjattavien pienasiakkaiden hintatiedusteluja ei tarvinnut erikseen kirjata.

Laskuttaja R on kertonut työskennelleensä vuosina 1990-2015 Haminan Energia Oy:ssä, jossa hän toimi asiakasneuvojana vuodesta 2012 lukien. Tarjouspyyntöjen kirjaamiseen ei ollut kirjallista ohjetta. Pienkuluttajien tekemiä hintakyselyitä ei kirjattu. Jos asiakas teki sähköpostitiedustelun, yleisenä toimintatapana oli merkitä viestin otsikkoon, että asia on hoidettu. Näin muut asiakasneuvojat tiesivät, että asia oli otettu käsiteltäväksi. Takautuvan muuton sai tehdä, jos se ei aiheuttanut laskun perumista. Takautuvia muuttoja tehtiin jonkin verran ennen kuin B kielsi ne.

Verkkopalvelupäällikkö E on kertonut toimineensa Haminan Energia Oy:ssä myyntipäällikkönä ja A:n esimiehenä vuosina 2005-2009. A hoiti työtehtävänsä samalla tavoin kuin muutkin asiakaspalvelutehtävissä toimineet. E oli antanut kaikille asiakaspalveluhenkilöille suunnatun poissaoloja koskevan kirjausohjeen (K 27) muistuttaakseen henkilöstöä oikeasta menettelystä, eikä ohjetta ollut erityisesti kohdistettu A:han. Yhtiön johto halusi päästä A:sta eroon ja tämän vuoksi E antoi A:lle aiheettomasti suullisen huomautuksen vuonna 2007. Myös aiemman vuonna 2006 annetun varoituksen taustalla oli sama yhtiön johdon motiivi. A:n luottamusmiesasema vaikeutti hänen irtisanomistaan. A:ta kohdeltiin epätasa-arvoisesti suhteessa muihin työntekijöihin, koska muille työntekijöille ei annettu varoituksia tai huomautuksia vastaavasta menettelystä.

Oikeudelliset lähtökohdat

Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n 1 momentin mukaan työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta eikä lomauttaa toimihenkilöä ilman työsopimuslain mukaista perustetta. Työsopimuslain 7 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä.

Saman luvun 2 §:n 1 momentin mukaan työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Työsopimuslain esitöiden (HE 157/2000 vp) mukaan varoituksen antamisen merkitys on siinä, että työntekijä saa tiedon siitä, kuinka vakavana rikkomuksena työnantaja pitää hänen menettelyään. Varoitus on ennakkomuistutus siitä, millä tavoin työnantaja tulee reagoimaan varoituksessa tarkoitetun sopimusrikkomuksen tai laiminlyönnin toistuessa. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä ja osoittaa siten, että edellytykset sopimussuhteen jatkamiselle ovat olemassa. Työnantajan soveltamalta varoituskäytännöltä edellytetään johdonmukaisuutta sekä tasapuolisuutta suhteessa muihin työntekijöihin.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että irtisanomisperusteen täyttymistä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon vain aiheelliset huomautukset tai varoitukset. Irtisanomisoikeutta ei ole, mikäli varoitukset ovat aiheettomia tai ne on annettu vähäisistä rikkomuksista (TT 2005:31). Jotta irtisanomiskynnys ylittyisi, tulee työntekijän saamilla varoituksilla olla lisäksi jonkinlainen yhteys irtisanomisen syyhyn. Täysin eri asioista annetuilla varoituksilla ei ole suoranaista merkitystä myöhemmin ilmenneen perusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa (TT 2005:17). Toisaalta silloin, kun varoitusten perusteena olevat rikkomukset ilmentävät erilaisuudestaan huolimatta työntekijän samantyyppistä välinpitämättömyyttä työtehtävien suorittamiseen, varoituksilla on merkitystä irtisanomiskynnyksen ylittymistä arvioitaessa (TT 1982:104).

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Asiakastietojen kirjaaminen

Esitetystä selvityksestä on ilmennyt, että Haminan Energia Oy:ssä on ollut käytössä useita kirjallisia menettelyohjeita asiakkaiden yhteydenottojen käsittelystä. Ohjeet ovat sinänsä olleet kaikkien asiakaspalvelijoiden saatavilla, mutta henkilötodistelusta on ilmennyt, että asiakaspalvelutilanteissa yleisesti noudatetut menettelykäytännöt ovat kuitenkin saattaneet näistä ohjeista poiketa. Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo, että A:n menettelyn arvioinnissa merkitystä on erityisesti yhtiössä yleisesti noudatetuilla käytännöillä.

Asiassa esitetystä selvityksestä ei ole ilmennyt, että A olisi poikennut yhtiössä yleisesti käytössä olleista menettelytavoista asiakkaiden yhteydenottojen ja asiakastietojen kirjaamisessa. Koska yhteydenottoja ei ollut tapana kirjata vielä hintatiedusteluvaiheessa eikä asiakasneuvojien tehtäviin kuulunut suurasiakkaiden yhteydenottojen merkitseminen, A ei ole voinut syyllistyä laiminlyönteihin jättäessään kirjaamatta asiakastiedot kyseisissä tilanteissa. Asiassa ei ole muutenkaan ilmennyt, että A olisi toiminut vastoin yhtiössä noudatettua yleistä käytäntöä asiakastietojen kirjaamisessa. Lisäksi on otettava huomioon, ettei A ole käsitellyt tarjouspyyntöjä enää 9.12.2014 annetun varoituksen jälkeen. A ei siten ole mainitun ajankohdan jälkeen enää toistanut tätä varoituksen perusteena ollutta menettelyään.

Yritysasiakkaiden edustajien nimenkirjoitusoikeuden tarkistaminen

Henkilötodistajat ovat kertoneet yhtenevästi siitä, millaista käytäntöä nimenkirjoitusoikeuden tarkistamisessa on noudatettu ennen e-portin käyttöönottoa. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa olennaista on kuitenkin se, onko A tarkistanut ja tallentanut nimenkirjoitusoikeuden oikein e-portin vuonna 2012 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen.

A:n kertomuksesta on ilmennyt, että hän ei ole saanut opastusta e-portin käyttöön. A ei ole kertomansa mukaan laiminlyönyt nimenkirjoitusoikeuden tarkistamista, vaan hän on tarkistanut sen e-portista ja tallentanut sen oikeaksi olettamallaan tavalla. A:lle on vasta irtisanomisen yhteydessä selvinnyt, että hän on tallentanut nimenkirjoitusoikeutta osoittavia asiakirjoja väärin.

Työtuomioistuin katsoo, ettei A:n kertomusta tältä osin ole syytä epäillä. Kun A on kirjallisista todisteistakin ilmenevällä tavalla käynyt e-portin kautta tutkimassa asiakkaiden kaupparekisteritietoja, muuta syytä tähän ei voi olla kuin se, että hän on tarkistanut asiakkaan nimenkirjoitusoikeudet.

Vaikka A on tallentanut nimenkirjoitusoikeutta koskevia asiakirjoja virheellisesti, menettelyn ei ole katsottava johtuneen tahallisuudesta tai välinpitämättömyydestä, vaan kyse on ollut ennemminkin teknisestä osaamattomuudesta. Asia on selvinnyt A:lle vasta irtisanottaessa, eikä A siten ole voinut oikaista virheellistä menettelyään. Vaikka nimenkirjoitusoikeuden tarkistamiseen liittyvä asiakirjojen tallentaminen on ollut asian myöhemmän todentamisen kannalta yhtiölle tärkeää, irtisanomisperustetta arvioitaessa on otettava huomioon myös se, ettei A:n menettely ole käytännössä aiheuttanut yhtiölle taloudellisia menetyksiä.

Takautuvat muutot ja aiemmat laiminlyönnit

R:n kertomuksen perusteella yhtiössä oli käytäntönä tehdä sellaisia takautuvia muuttoja, joista ei aiheutunut laskun perumista, ennen kuin B kielsi takautuvien muuttojen tekemisen 13.11.2014 antamallaan ohjeistuksella. A on kertonut noudattaneensa tätä käytäntöä, eikä hänen ole näytetty tehneen takautuvia muuttoja enää B:n antaman ohjeistuksen jälkeen. Nämä seikat huomioon ottaen asiassa on jäänyt näyttämättä, että A olisi menetellyt takautuvien muuttojen tekemisessä vastoin yhtiössä yleisesti noudatettua käytäntöä.

$190

Yhteenveto

Työsuhteen päättämisperusteita on arvioitava kokonaisuutena ja huomioon on otettava kaikki kuhunkin yksittäistapaukseen vaikuttavat seikat. A:n menettely on ollut virheellistä vain nimenkirjoitusoikeuteen liittyvän asiakirjamateriaalin tallentamisessa. Senkin on edellä todetuin tavoin katsottava tapahtuneen erehdyksessä, eikä asia ole selvinnyt A:lle ennen irtisanomistilannetta. Tämän vuoksi A:lla ei ole ollut mahdollisuutta oikaista virheellistä menettelyään. Muut työtapojen virheet ovat olleet vähäisiä tai jääneet pääosin näyttämättä. Työtuomioistuin katsoo asiaa kokonaisuutena arvioiden, että työnantajalla ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:ssä edellytettyjä perusteita irtisanoa A:n työsopimusta.

Korvausvelvollisuus

Haminan Energia Oy on päättänyt A:n työsopimuksen työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti. Näin ollen yhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle kyseisen sopimuksen mukaisen korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

Sopimuksen 10 §:n 1 momentin mukaan toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisanottaessa työnantaja on velvollinen maksamaan korvausta perusteettomasta irtisanomisesta vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkan. Korvauksen määrään vaikuttavat vahingon suuruus ja menettelytavat työsuhdetta päätettäessä. Kanteessa on vaadittu enimmäismäärän suuruista korvausta.

Korvauksen määrää arvioitaessa on korottavana tekijänä otettava huomioon se, että työsuhde oli irtisanomiseen mennessä jatkunut noin 26 vuotta. A on työllistynyt työsuhteensa päättymisen jälkeen määräaikaiseen, heikommin palkattuun työhön, ja hänen työttömyytensä on tämän jälkeen jatkunut. A:n ikä huomioon ottaen hänen työllistymismahdollisuutensa ovat heikot. A:n itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen on arvioitava vähäiseksi.

Näillä perusteilla työtuomioistuin arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä noin 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli 28.938,60 euroa.

$191

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Energiateollisuus ry ja Haminan Energia Oy ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla yhteisvastuullisesti velvollisia korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

— vahvistaa, että Haminan Energia Oy on menetellyt energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti irtisanoessaan asiakasneuvoja A:n työsopimuksen, ja

Haminan Energia Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (tilinumero FI60 2001 1800 1235 91) korvauksesta vähennetty määrä 8.322,10 euroa, jolle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä lukien.

Energiateollisuus ry ja Haminan Energia Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 13.439,35 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Lavikkala, Nybondas, Koskinen ja Helenius jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.