TT 2017:65 — Työehtosopimuksen tulkinta

Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen ylityötä ja sen korvaamista koskevan työehtosopimusmääräyksen sanamuodon mukaiseksi ja määräyksen oikeaa sisältöä parhaiten vastaavaksi tulkinnaksi katsottiin, että korvattaessa työntekijän esityksestä ylityötä kolmea ylityötuntia vastaava yksi vapaapäivä oli annettava vuorottelujärjestelmän mukaisena työpäivänä, eikä työntekijä ollut velvollinen käyttämään ansaitsemiaan ylityötunteja vuorottelujärjestelmän mukaisena vapaapäivänä. Kanne hyväksyttiin.

KANTAJA

Suomen Merimies-Unioni SM-U ry

VASTAAJA

Suomen Varustamot ry

ASIA

Ylityökorvaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.3.2017

Pääkäsittely 28.3.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Varustamot ry:n ja Suomen Merimies-Unioni SM-U ry:n välisessä ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksessa (1.3.2014–28.2.2017) on ollut muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 PALKKAEHDOT

3. Ylityö korvataan rahana tai työntekijän esityksestä vapaana siten, että kolme (3) ylityötuntia vastaa yhtä (1) vapaapäivää. Ylityön korvauksena annetut vapaapäivät kuluvat siitä huolimatta, sattuuko vapaan ajaksi lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä. Vapaata annettaessa on otettava huomioon työnantajan tai työntekijän tarpeet ja se, että se tapahtuu vuorottelujärjestelmän toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisena ajankohtana. Mikäli vapaa annetaan hiljaisen kauden aikana ja mikäli työtilanne sen sallii, vapaalle olevan työntekijän tilalle ei tarvitse ottaa sijaista.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Ruotsissa otettiin vuonna 2001 käyttöön matkustaja-alusten työvoimakustannustuki, minkä seurauksena muun ohella Suomen Varustamoyhdistys ry:n jäsenvarustamot ilmoittivat alusten ulosliputuksista Suomesta Ruotsiin. Suomen valtio antoi ehdollisen sitoumuksen matkustaja-alusten valtiontuesta. Valtiontuen edellytyksenä oli ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain (1707/91) 4 §:n mukaan, että työvoimakustannukset oli saatettu sellaiselle tasolle, että ne yhdessä valtiontuen kanssa mahdollistivat toiminnan kansainvälisessä liikenteessä. Työmarkkinaosapuolet saivat aikaan riittävät työvoimakustannusleikkaukset sisältäneen sopimuksen, minkä jälkeen matkustaja-aluksille myönnettiin työvoimakustannustuki ja varustamot päättivät olla ulosliputtamatta aluksia Ruotsiin. Uusi matkustaja-alussopimus tuli voimaan näiden neuvotteluiden seurauksena 1.3.2001.

Suomalaisilla matkustaja-aluksilla on käytännössä käytössä 1:1 vuorottelujärjestelmä. Tämä järjestelmä tarkoittaa sitä, että yhtä työjaksoa aluksella seuraa yhtä pitkä vapaa-ajanjakso riippumatta siitä, mille viikonpäiville työjakson työpäivät tai vapaajakson vapaapäivät sijoittuvat. Pääsääntöinen työjakson pituus matkustaja-aluksilla on seitsemän tai kahdeksan vuorokautta, mitä seuraa saman pituinen vapaajakso.

Vuorottelujärjestelmässä alusten miehitys on kaksinkertainen siten, että pääsääntöisesti työjaksolla on yksi miehistö ja vapaavuorolla vastaava miehistö. Eri henkilöstöryhmien siirtyminen työjaksolta vapaajaksolle voi tapahtua aluksella eri aikaan.

Asianosaisten välillä on erimielisyyttä siitä, miten työntekijän esityksestä annettava ylityövapaa annetaan työehtosopimuksen 6.4.3. kohdan määräyksen mukaisesti. Suomen Merimies-Unioni SM-U ry:n (jäljempänä SMU ry) on katsonut, että kolme ylityötuntia vastaa yhtä vuorottelujärjestelmän mukaisena työpäivänä annettavaa vapaapäivää. Suomen Varustamot ry on puolestaan katsonut, että työntekijä voi pitää yhden vuorottelujärjestelmän mukaisen työpäivän vapaana, jos työntekijälle on kertynyt ylityövapaata yhteensä kuusi tuntia tai työntekijällä on muita aikaisemmin kertyneitä vapaapäiviä eli katetta sekä työvuoron päivälle että vastaavalle vapaavuoron päivälle.

Asiasta on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimus 13.2.2001 (= V5)

2. Ote ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen työehtosopimuspöytäkirjasta 31.1.2008, kohta 2.6

3. Ote ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen työehtosopimuspöytäkirjasta 25.10.2013, s. 8, kohta 4.7

4. Tiedote Viking Line 7.5.2015, viimeinen ranskalainen viiva

5. Ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskevan työehtosopimuksen kohdat 4.6 ja 5.1.

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Pöytäkirja 20.3.2014, kohta 5

2. Pöytäkirja 13.11.2013, kohta ylityön vaihto vapaaksi

3. Pöytäkirja 31.10.2000 liitteineen

4. Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen voimaansaattamista koskeva allekirjoituspöytäkirja 13.2.2001, kohta 1

5. Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimus 13.2.2001, s. 10, kohta 6.4

Kantajan henkilötodistelu

1. A, puheenjohtaja, SMU ry, asianosaisen edustajana todistelutarkoituksessa

2. B, asiantuntija, SMU ry

Vastaajan henkilötodistelu

1. C, varatoimitusjohtaja, Suomen Varustamot ry, asianosaisen edustajana todistelutarkoituksessa

2. D, henkilöstöpurseri, Tallink Silja Oy

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Suomen Merimies-Unioni SM-U ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen 6.4.3. kohdan oikeaksi sisällöksi ja tulkinnaksi sen, että korvattaessa työntekijän esityksestä ylityötä kolmea ylityötuntia vastaava yksi vapaapäivä on annettava vuorottelujärjestelmän mukaisena työpäivänä, eikä työntekijä ole velvollinen käyttämään ansaitsemiaan ylityötunteja vuorottelujärjestelmän mukaisena vapaapäivänä, ja

— velvoittaa Suomen Varustamot ry:n korvaamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U ry:n oikeudenkäyntikulut 12.093,60 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Kantaja SMU ry nojautuu asiassa ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen tekstiin, jonka mukaan kolme (3) ylityötuntia vastaa yhtä (1) vapaapäivää sekä määräyksen tarkoitukseen. Kun vapaapäivä on ansaittu ylityötä tekemällä, niin ylityövapaa on luonnollisesti sijoitettava työjaksolle, jolloin palkallinen ylityövapaa lyhentää takuupalkkaan työjakson aikana sisältyvää työaikaa pidetyn vapaapäivän verran. Ylityövapaana ansaitun vapaapäivän sijoittaminen vapaajaksolle mitätöisi koko työehtosopimusmääräyksen sisällön.

Matkustaja-alussopimus on jo lähtökohtaisesti rakennettu siten, että takuupalkkaan sisältyy ajatus siitä, että työ- ja vapaavuoropäivien määrät ovat yhtä suuria sekä ajatus siitä, että järjestelmästä riippuen työntekijä saa lisäksi hyväkseen tietyn määrän vuosilomapäiviä. Matkustaja-alussopimus ei näin ollen perustu, toisin kuin ulkomaanliikenteen kauppa-alussopimus, ylitöiden muuttamiseen vapaaksi vastikelaskennan kautta. Matkustaja-alussopimus ei myöskään rakennu niin sanotun päivä työtä – päivä vapaata –periaatteen varaan, eli ajatukseen siitä, että tehty työpäivä oikeuttaa pitämään vastaavan vapaapäivän.

Matkustaja-alussopimuksen 6.4 kohdan tarkoittama mahdollisuus vaihtaa ylityötunteja ylimääräiseen vapaaseen on täysin irrallaan ja riippumaton matkustaja-alussopimuksen mukaisen ja takuupalkkaan sisältyvän vuorottelun toteuttamisen kanssa. Tarkoituksena oli, että työntekijälle annetaan mahdollisuus vaihtaa takuupalkkaan jo sisältyvien ylityötuntien lisäksi tehtyjä ylimääräisiä ylityötunteja vapaaksi. Työehtosopimusosapuolten kesken saavutettiin matkustaja-alussopimusta koskevien neuvottelujen kuluessa yhteisymmärrys siitä, että näin syntyneillä ylimääräisillä ylityötunneilla voidaan saada työjaksoon kuuluva työpäivä vapaaksi ja siitä, että työpäivän saamiseen vapaaksi riitti kolme ylityötuntia, mikä kirjattiin työehtosopimuksen 6.4 kohtaan osapuolten yhteiseksi näkemykseksi.

Merimiehen ylityövapaan johdosta pitämä vapaapäivä rinnastuu työssäolopäivään, koska työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkan ylityövapaaseen perustuvan poissaolon johdosta. Kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuva poissaolo, jolloin työpäivien lukumäärää vähennetään yhdellä päivällä jokaista poissaolopäivää kohden, kuten työehtosopimuksen 9.5 kohdassa on todettu.

Matkustaja-alussopimuksen osalta luovuttiin ulkomaanliikenteen kauppa-alussopimuksen mukaisesta vastikejärjestelmästä, kun uusi matkustaja-alussopimus tuli voimaan 1.3.2001. Kustannussäästö saatiin aikaiseksi sillä, että luotiin takuupalkkajärjestelmä. Osa ylityötunneista sisältyy takuupalkkaan. Vuorottelujärjestelmää pidetään edelleen yllä, mutta se ei perustu vastikevapaisiin.

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Varustamot ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— hylkää Suomen Merimies-Unioni SM-U ry:n kanteen ja

— velvoittaa Suomen Merimies-Unioni SM-U ry:n korvaamaan Suomen Varustamot ry:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 15.435,81 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Matkustaja-alussopimuksen 6.4.3. kohdan ylitöiden korvaamisella vapaana on tarkoitettu sitä, että työntekijän tekemät kolme ylityötuntia oikeuttavat yhden päivän vapaaseen siten, että tämä ylityövapaa ei kerrytä vapaavuorolle vastaavaa vapaata. Tämän vuoksi työntekijä voi pitää yhden ylityöllä ansaitsemansa työpäivän vapaana, jos työntekijälle on kertynyt ylityövapaata yhteensä kuusi tuntia tai työntekijällä on muita aikaisemmin kertyneitä vapaapäiviä, eli sekä työvuoron päivälle että vastaavalle vapaavuoron päivälle. Kolmen ylityötunnin tekeminen ei missään olosuhteissa oikeuta yhteen työpäivään ja vuorottelujärjestelmän mukaiseen vapaapäivään.

Tämä on välttämätöntä, koska näin toimimalla voidaan säilyttää vuorottelujärjestelmän sovittu työrytmi. Jos vuorottelussa ei tarvitsisi huomioida samassa rytmissä vaihtavan työparin työvuoroa, voisi työntekijä pitää yhden vapaansa ja palata vastaavasti vapaavuoroltaan kertyneiden vapaapäivien pitämisen jälkeen.

Vuorottelujärjestelmä on sikäli jäykkä, että työ- ja vapaajaksot eivät voi muuttua yksilötasolla jatkuvasti. Tämä johtuu tuplamiehityksestä; jos jonkun työntekijän työ- tai vapaajakson pituutta jatkuvasti muutettaisiin, pitäisi samalla käytännössä aina muuttaa myös vuorottelujärjestelmään kuuluvan työparin työ- tai vapaajaksoja. Tämä ei ole käytännössä mahdollista vuorottelujärjestelmässä myöskään aluksen majoitus- ja muiden vastaavien resurssien takia.

Vuorottelujärjestelmän toimivuus on olennainen osa matkustajaliikenteen toimivuutta ja tämän järjestelmän on toimittava ehdottomasti ja täysin varmasti kaikissa tilanteissa, eikä miehistön lukumäärä voi miltään osin olla vajaa. Aluksilla on oltava ehdoton ja etukäteinen tieto ja varmuus siitä, että paikalla on riittävä määrä miehistöä. Kyseessä on ennen kaikkea meriturvallisuuteen liittyvä seikka. Alusten miehistötodistus määrittelee sitovasti tarvittavan henkilöstön määrän ja tehtävät.

Vuorottelujärjestelmän rytmitystä ja ylityövapaita voidaan havainnollistaa seuraavalla esimerkillä: Vuorottelujärjestelmä 1:1, jossa työvuoron ja vapaavuoron pituus on seitsemän päivää (ma-su, vaihto viikon päätteeksi). Työntekijä pitää työvuorolla yhden ylityövapaapäivän (su) ja tekee töitä kuusi päivää (ma-la) kerryttäen näin vastikkeena kuusi vapaavuoron vapaapäivää (ma-la). Työntekijä voisi periaatteessa lähteä (ja lähteekin) aluksesta aikaisemmin (la), jolloin hänen pitäisi palata alukselle kuuden päivän päästä (eli jo perjantaina).

Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista vuorottelujärjestelmästä johtuen, koska muutoin myös vaihtavan työparin työrytmi muuttuisi ylityövapaan johdosta. Siten edellytetään, että myös vapaavuorolle on katetta.

Osapuolet eivät ole tarkoittaneet kolmen ylityötunnin oikeuttavan kahteen vapaapäivään

$10e

Työ- ja vapaavuoron päivät ovat samanarvoisia – työntekijä on velvollinen käyttämään ylityötunteja vapaapäivänä

Vuorottelujärjestelmässä työ- ja vapaavuoron päivät ovat samanarvoisia. Työntekijä on velvollinen käyttämään ylityötunteja myös vapaapäivänään. Päivien samanarvoisuus ilmenee työehtosopimuksen kohdasta 6.4, jonka mukaan ylityön korvauksena annetut vapaapäivät kuluvat siitä huolimatta, sattuuko vapaan ajaksi lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä. Päivien samanarvoisuus ilmenee myös sairaspäivien kohtelua koskevasta 9.5.1. kohdan. Sairauspoissaolot vähentävät työpäivien ja vapaavuorollaolopäivien lukumäärää samalla tavoin.

Vapaavuorolla sairastaminen ei siten oikeuta pitämään vapaavuorolla sairastettua päivää lisävapaana myöhemmin, vaan vapaavuoropäivä ainoastaan kuuluu sairauspäivään vastaavasti kuin työvuorolla sairastettu päivä.

Ylityövapaan suhde muihin poissaoloihin

Ylityövapaa ei voi rinnastua työssäolopäivään samalla tavoin kuin työehtosopimuksen kohdassa 9.5 tarkoitettu sairauspäivä tai muu poissaolo. Työehtosopimuksen ylityön korvaamista koskevalla kohdalla 6.4 ei ole luotu taikka tarkoitettu luotavaksi työehtosopimuksen 9. luvussa tarkoitettua poissaoloa. Järjestelmässä ei ole olemassa työehtosopimusmääräystä, joka koskisi poissaoloa ylityön johdosta. Mikäli tällainen olisi ollut tarkoitus luoda, siitä olisi tullut ottaa selkeä kirjaus sopimukseen.

Mikäli tällainen rinnastus tehtäisiin, joutuisi työnantaja käytännössä maksamaan työntekijälle palkkaa sekä yhdeltä ylityövapaapäivältä että samalla myös yhdeltä vapaavuoron päivältä, jota työntekijä ei kuitenkaan ole ansainnut, koska hän ei ole ollut töissä. Tämä ei ole ollut osapuolten tarkoitus sopimusta neuvoteltaessa eikä edeltäviä sopimuksia olisi edes voitu solmia, mikäli sopimus olisi sisältänyt lisäkustannuksia.

Vapaapäivien korvaaminen työsuhteen päättyessä

Vastaajan tulkintaa ylitöiden korvaamisesta tukee myös se, että ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen 6.1.4. kohdan mukaisesti työsuhteen päättyessä pitämättä olevat vuorottelujärjestelmän mukaisesti ansaitut vapaapäivät korvataan työntekijälle siten, että yksi vapaapäivä oikeuttaa yhden päivän palkkaa vastaavaan rahakorvaukseen. Työehtosopimuksen kohtaa on tulkittava seuraavasti: Ensinnäkin edellä mainitun kohdan mukaisesti jokainen työpäivän vastikkeena ansaittu vapaapäivä vastaa arvoltaan yhden työpäivän palkkaa. Riippuen vuorottelujärjestelmästä (A, B, C tai D) voi korvaus olla vähintään 8 tunnin palkka ja enintään 10,5 tunnin palkka.

Toiseksi sopimuksen 6.1.4. kohdan osoittaa, että vapaapäivällä on työehtosopimuksessa tarkoitettu vastikkeena saatua vapaapäivää, jonka työntekijä pitää vapaaviikollaan. Sopimuksen tuon määräyksen mukaisesti vuorottelujärjestelmässä vastikkeena saaduista vapaavuoron päivistä käytetään nimitystä vapaapäivä ja samassa tarkoituksessa kuin kohdassa 6.4, jossa puhutaan ylitöiden korvaamista vapaapäivänä, eli vain yksinkertaisena yhden työpäivän palkkaa vastaavana määränä. Kantajan väittämää suhdelukua ei voida tulkinnallisesti johtaa muista sopimuksen kohdista.

Ylityön korvaaminen rahana

Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen 6.4.2. kohdan mukaan ylityökorvaus tunnilta lasketaan takuupalkasta käyttäen jakajana lukua 100. Kolmen tunnin ylityökorvaus vastaa jakajalla 100 laskettuna hieman alle yhden päivän palkkaa. Siten kolme ylityötuntia vastaa rahana maksettavana ylityökorvauksena yhtä vapaapäivää.

Tätä voidaan havainnollistaa esimerkillä: Oletetaan, että työntekijän takuukuukausipalkka on 3 000 euroa. Ylityökorvaus tunnilta on 30 euroa (3 000 euroa : 100). Työntekijän laskennallinen päiväpalkka on 100 euroa (3000 euroa/kk : 30 pv/kk = 100 euroa/päivä). Työntekijä saa työehtosopimuksen mukaan kolmella ylityötunnilla yhden päivän vapaata rahana maksettuna. Sama ylityö 3 tuntia eli 90 euroa lisää palkkaa, joka on korvauksena lähestulkoon sama kuin laskennallinen päiväpalkka. On otettava huomioon, että laskennallinen päiväpalkka maksetaan kuitenkin 8-10,5 tunnin työpäivästä. Jos työntekijä saisi kolmella ylityötunnilla yhden päivän vapaata ja samalla vastikkeena yhden ylimääräisen palkallisen vapaavuoron päivän, tarkoittaisi tämä, että työnantaja maksaisi näistä vapaana pidetyistä ylitöistä työntekijälle korvausta yhteensä 200 euroa (2 x laskennallinen päiväpalkka) kun taas rahana maksettaessa korvaus olisi 90 euroa.

Arvioitaessa sitä, mitä työehtosopimusosapuolet ovat tarkoittaneet työehtosopimuksen kohdalla 6.4 koskien ylityön korvaamista vapaana, on selvää, että työnantajapuoli ei olisi suostunut työehtosopimusneuvotteluissa SMU ry:n esittämään erittäin avokätiseen ylityön korvaamiseen vapaa-aikana, koska se olisi työnantajalle kohtuuttoman kallista verrattuna rahakorvaukseen.

Vastaajan kannan mukainen tulkinta on vakiintunut

Ylitöiden korvaamista ja pitämistä koskevaa sopimusehtoa on tulkittu vastaajayhdistyksen näkemystä vastaavalla tavalla niin pitkään, että tämän tulkinnan voidaan katsoa vakiintuneen osapuolia sitovaksi käytännöksi. Työehtosopimuksen voimaantulosta lukien osapuolilla ei ole ollut erimielisyyttä sovellettavan sopimuskohdan tarkoituksesta tai sen tulkinnasta.

Varustamot ovat tulkinneet työehtosopimuksen kohtaa 6.4 siten, että ylityötä voidaan vaihtaa vapaaksi vain yhteisesti sovitulla tavalla ja tietyin edellytyksin, joihin kuuluu se, että työntekijällä on katetta vuorottelujärjestelmän vapaajaksolle. Vastaavasti kahden vapaan päivän saamiseksi edellytettyjen ylityötuntien määrästä ei ole ollut erimielisyyttä työehtosopimusosapuolten kesken ennen tässä asiassa kanteen nostamista edeltäneitä erimielisyysneuvotteluja. Ehdon pitkäaikainen tulkinta ilman ensimmäistäkään työtuomioistuimessa vireille pantua kannetta on osoitus siitä, että vastaajayhdistyksen näkemyksen mukainen tulkinta on vakiintunut osapuolia sitovaksi.

Perustelut

Asiassa esitetty näyttö

Suomen Merimies-Unioni SM-U ry:n (SMU ry) puheenjohtajana vuodesta 2000 toiminut A, joka on osallistunut ensimmäisen ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen neuvotteluihin, on kertonut, että 1.3.2001 voimaan tullut ensimmäinen ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimus syntyi säästöneuvotteluiden seurauksena. Työvoimakustannussäästöjä saatiin uudessa sopimuksessa uudistamalla palkkausjärjestelmä ja työaikamalli. Sopimuksessa luovuttiin esimerkiksi vastikelaskennasta kokonaan ja siirryttiin kuukausipalkkaan eli takuupalkkaan, joka sisälsi tietyn määrän ylityötä. Lisäksi päivittäistä työaikaa pidennettiin, luovuttiin hyttisiivoojien petirahoista ja sairauslomamääräyksiä heikennettiin. Koska varustamot eivät ole käytännössä halunneet korvata ylitöitä 1.3.2001 voimaan tulleen työehtosopimuksen mukaisesti vapaana työehtosopimuksen 6.4 kohdan mukaisesti, myöhemmissä työehtosopimusneuvotteluissa vuosina 2008 ja 2013 kyseistä määräystä on muutettu työntekijälle enemmän oikeuksia luovaan suuntaan.

Työehtosopimuksen mukaan työntekijä saa kolmella ylityötunnilla yhden työjakson päivän vapaaksi, eikä ylityövapaata voida antaa vapaapäivänä. A on kertonut, että hänellä ei ole tarkkaa tietoa varustamoiden noudattamista käytännöistä ylitöiden vapaana korvaamisen osalta. Kantajan kirjallisena todisteena 1 olevassa Viking Linen tiedotteessa 7.5.2015 ilmaistu kanta siitä, miten ylityötä korvataan vapaana, on työehtosopimuksen vastainen. Todellinen miehitys laivalla on aina suurempi kuin mitä esimerkiksi turvakaavio edellyttää. Näin ollen työntekijän poissaolo ylityövapaan johdosta ei aiheuta käytännön ongelmia. Myös sairauspoissaolojen johdosta on työntekijöitä poissa.

Suomen Varustamot ry:n varatoimitusjohtaja C, joka on osallistunut ensimmäisen ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen neuvotteluihin, on kertonut olennaisilta osin samalla tavalla kuin A uuden matkustaja-alussopimuksen neuvotteluiden tavoitteista ja säästöjen toteuttamistavoista. Ylityön korvaamista vapaana koskeva työehtosopimuksen 6.4 kohdan määräys ei ollut ongelmakohta 1.3.2001 voimaan tullutta sopimusta neuvoteltaessa. Määräyksen soveltamisesta ei ole ollut erimielisyyttä ennen nyt käsiteltävänä olevaa tapausta. Määräystä on sovellettu aluksilla sanamuodon mukaisesti siten, että kolmella ylityötunnilla saa yhden vapaapäivän, muttei muuta. Työntekijä voi pitää kolmella ylityötunnilla yhden työjakson päivän vapaana, mikäli tämä sopii töiden järjestelyiden puolesta työnantajalle, mutta kyseinen vapaapäivä ei kerrytä uutta vapaata. Työvuorolistoja ja työtuntijärjestelmää on mahdollista muuttaa yhteisesti sopimalla ja näin myös käytännössä tehdään.

SMU ry:n asiantuntija B, joka on osallistunut ensimmäisen ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen neuvotteluihin, on kertonut olennaisilta osin samalla tavalla kuin A uuden matkustaja-alussopimuksen neuvotteluiden tavoitteista, vuosien 2008 ja 2013 työehtosopimusneuvotteluista sekä alusten miehitysmääristä. Vastikejärjestelmästä luopumalla palkkausjärjestelmää saatiin yksinkertaistettua. Yksittäisten työjakson päivien pitäminen vapaina hiljaisina aikoina on mahdollista. Ylityövapaa voitiin antaa ainoastaan työpäivinä. Sellaista hyväksyttyä yhteistä soveltamiskäytäntöä ei ole ollut, että työntekijä voisi pitää kolmella ylityötunnilla yhden työjakson päivän vapaana ainoastaan, jos työntekijällä on myös vastaavalle vapaavuoron päivälle kolme ylityötuntia tai hänellä on muita aikaisemmin kertyneitä vapaapäiviä, joilla kattaa vastaava vapaavuoron päivä. Liitto ei ole ollut sopimassa kirjallisista todisteista V1 ja V2 ilmi käyviä ylityön vapaaksi vaihtamisessa noudatettavia periaatteita.

Tallink Silja Oy:n henkilöstöpurserina vuodesta 2013 lähtien työskennellyt D, jonka työtehtäviin on kuulunut muun ohella työ- ja vapaavuorojen laskeminen ja sijoittelu, on kertonut, että jos normaalin vuorottelujakson ollessa seitsemän työpäivää ja seitsemän vapaapäivää työntekijä haluaa olla kuusi päivää töissä ja kahdeksan päivää vapaalla, hän tarvitsee kuusi ylityötuntia. Kuudella ylityötunnilla ei saa kahta työpäivää vapaaksi. Silja Serenadella ei ole ollut vuodesta 2013 lukien erimielisyyksiä tästä asiasta.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on selvitetty A:n, C:n ja B:n kertomusten perusteella se, että 1.3.2001 voimaan tullutta ensimmäistä ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimusta neuvoteltaessa tarkoituksena on ollut saada aikaan työvoimakustannussäästöjä sisältävä työehtosopimus. Vastaaja Suomen Varustamot ry on katsonut, että työehtosopimusosapuolet eivät ole kyseistä työehtosopimusta neuvotellessaan tarkoittaneet, että työehtosopimuksen 6.4.3. kohtaa tulkittaisiin kantajan SMU ry:n esittämällä tavalla muun ohella siitä syystä, että tällainen tulkinta olisi merkinnyt kustannusten kasvua, mikä olisi ollut vastoin säästösopimuksen tavoitteita.

Työtuomioistuin toteaa, että SMU ry:n työehtosopimusmääräyksestä esittämä tulkinta johtaa korkeampiin työvoimakustannuksiin kuin Suomen Varustamot ry:n esittämä tulkinta. Työtuomioistuin katsoo kuitenkin, että on mahdollista, että nyt käsiteltävänä olevan työehtosopimusmääräyksen osalta ei ole kiinnitetty huomiota työehtosopimusneuvotteluissa siihen, mitä vaikutuksia määräyksellä voi olla työvoimakustannuksiin. Työtuomioistuimessa on selvitetty A:n ja B:n kertomuksilla, että alun perin työnantajat eivät lainkaan halunneet korvata ylitöitä vapaana. Työehtosopimuksen 6.4 kohdan määräys ei myöskään ole alkuperäisessä muodossaan velvoittanut työnantajaa korvaamaan ylityötä vapaana. Työnantajat ovat siten kyenneet omilla päätöksillään välttämään ylitöiden vapaana antamisesta aiheutuvat mahdolliset lisäkustannukset.

Vasta 1.3.2014 voimaan tulleessa työehtosopimuksen 6.4 kohdan määräyksessä on ensimmäisen kerran sovittu siitä, että työntekijällä on oikeus saada tietyin edellytyksin ylityökorvaus vapaana niin halutessaan. Toisaalta työtuomioistuin pitää myös mahdollisena sitä, että ensimmäistä matkustaja-alussopimusta neuvoteltaessa vuonna 2000 jokin yksittäinen työehtosopimusmääräys on voinut aiheuttaa työvoimakustannusten nousua, kun 1.3.2001 voimaan tullut matkustaja-alussopimus on kokonaisuutena saanut aikaan riittävät säästöt varustamoille.

$10f

Kantajan kirjallisena todisteena 5 olevan ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskevan työehtosopimuksen kohdista 4.6 ja 5.1 käy ilmi se, että kyseisessä työehtosopimuksessa on käytössä vastikejärjestelmä. Mainituissa työehtosopimusmääräyksissä käytetään useissa kohdissa vastike-ilmaisua. Vastaavasti sanotussa työehtosopimuksessa on kohdassa 5.1.2.4. määräys mahdollisuudesta korvata ylitöitä rahana tai työntekijän suostumuksin vapaa-aikana. Samassa määräyksessä on myös sovittu mahdollisuudesta muuttaa ylitöitä vastikkeiksi vuorottelujärjestelmän niin vaatiessa.

Työtuomioistuin katsoo, että vastaavanlaisia työehtosopimusmääräyksiä ei ole ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksessa. A ja B ovat kertoneet työtuomioistuimessa, että 1.3.2001 voimaan tulleessa matkustaja-alussopimuksessa on luovuttu vastikejärjestelmästä ja siten yksinkertaistettu palkkausjärjestelmää. Asiassa on siten jäänyt luotettavasti selvittämättä se, että matkustaja-alussopimuksessa olisi käytössä sellainen vastikejärjestelmä, jonka johdosta työehtosopimuksen 6.4.3. kohtaa tulisi tulkita Suomen Varustamot ry:n esittämällä tavalla.

Vastaaja Suomen Varustamot ry on vedonnut kantansa tueksi vielä siihen, että vuorottelujärjestelmän toimivuus ja meriturvallisuus edellyttävät, että työehtosopimuksen 6.4.3. kohtaa tulee tulkita vastaajan esittämällä tavalla. A:n, C:n ja B:n kertomusten perusteella työtuomioistuimessa on selvitetty, että yksittäisten työpäivien antaminen vapaana on mahdollista alusten käytännön työjärjestelyjen puolesta ja meriturvallisuuden vaarantumatta. Työehtosopimuksen 6.4.3. kohdan määräyksen mukaan annettaessa ylityötä vapaana on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän tarpeet. Tämän lisäksi ylityövapaa tulee määräyksen mukaan antaa vuorottelujärjestelmän toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisena ajankohtana. Vuorottelujärjestelmän toimivuus tai meriturvallisuutta koskevat seikat eivät näin ollen estä sitä, että työehtosopimuksen 6.4.3. kohdan määräystä tulkitaan SMU ry:n esittämin tavoin.

Suomen Varustamot ry on vielä vedonnut siihen, että työehtosopimuksen 6.4.3. kohtaa on vakiintuneesti tulkittu siten, että työntekijällä on oltava työpäivänä annettavaa ylityövapaata vastaavaa vapaapäivää korvaamaan ylityötunteja tai muita aikaisemmin kertyneitä vapaapäiviä. Väitteensä tueksi Suomen Varustamot ry on vedonnut kahteen kirjalliseen todisteeseen eli pöytäkirjaan 20.3.2014 työvuorojen suunnittelusta Baltic Princessin seisontapäivien yhteydessä ja pöytäkirjaan 13.11.2013 työvuorojen suunnittelusta Silja Serenadella telakoinnin yhteydessä.

Pöytäkirjan 13.11.2013 ylityön vaihtoa vapaaksi koskevasta kohdasta käy ilmi, että työntekijä on voinut enimmillään vaihtaa 18 tuntia ylitöitä kuudeksi vapaapäiväksi. Työtuomioistuimessa on riidatonta, että 18 ylityötunnilla saa kuusi päivää vapaata. Näin ollen pöytäkirjan 13.11.2013 perusteella ei voida tehdä merkityksellisiä johtopäätöksiä erimielisyyden ratkaisemisen kannalta.

Pöytäkirjassa 20.3.2014 on todettu ylityön vaihtoa vapaaksi koskevassa 5. kohdassa, että tarvitaan 6 tuntia ylitöitä, jotta saa yhden palkkapäivän ja yhden vapaapäivän. Työtuomioistuin toteaa, että pöytäkirjan on allekirjoittanut neuvottelussa läsnä olleista henkilöistä ainoastaan merihenkilöstöpäällikkö E. Neuvottelussa läsnä ollut laivaluottamusmies F ei ole allekirjoittanut pöytäkirjaa. Tästä huolimatta on sinänsä ollut mahdollista, että kyseisellä aluksessa on ainakin tässä tapauksessa noudatettu aluksen seisontapäivien yhteydessä käytäntöä, jonka mukaan työtekijällä on pitänyt olla kuusi ylityötuntia saadakseen vapaaksi yhden työpäivän ja sitä vastaavan vapaapäivän. B on todennut työtuomioistuimessa kuultuna, että SMU ry ei ole ollut sopimassa edellä mainituista pöytäkirjoista ilmenevistä käytännöistä.

D on kertonut, että Silja Serenade -aluksella noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan kuudella ylityötunnilla ei saa vapaaksi kahta työpäivää. C on kertonut, että määräystä on sovellettu aluksilla sanamuodon mukaisesti siten, että kolmella ylityötunnilla saa yhden vapaapäivän, muttei muuta. A on kertonut, ettei hän tuntenut varustamoiden tarkkaa soveltamiskäytäntöä. B on kiistänyt, että olisi olemassa sen kaltainen yhteisesti hyväksytty soveltamiskäytäntö, jota Suomen Varustamot ry on esittänyt.

SMU ry:n mukaan nyt käsiteltävänä oleva asia on riitautunut Viking Linen tiedotteen 7.5.2015 johdosta. Tiedotteen mukaan ylityön korvaaminen vapaana edellyttää, että työntekijällä on katetta myös vuorottelujärjestelmän vapaajaksolle. SMU ry on pitänyt tiedotteessa esitettyä tulkintaa työehtosopimuksen vastaisena. Työtuomioistuin katsoo edellä kerrotuilla perusteilla, että työehtosopimuksen 6.4.3. kohdan määräyksen soveltamiskäytännöstä on esitetty ristiriitaista näyttöä työtuomioistuimessa. Työtuomioistuin katsoo sen vuoksi jääneen näyttämättä, että työehtosopimuksen 6.4.3. kohtaa olisi tulkittu työehtosopimusosapuolten yhteisesti hyväksymällä tavalla vakiintuneesti Suomen Varustamot ry:n esittämällä tavalla.

Edellä kerrotuin perustein työtuomioistuin katsoo työehtosopimuksen 6.4.3. kohdan sanamuodon mukaiseksi ja oikeaa sisältöä parhaiten vastaavaksi tulkinnaksi, että korvattaessa työntekijän esityksestä ylityötä kolmea ylityötuntia vastaava yksi vapaapäivä on annettava vuorottelujärjestelmän mukaisena työpäivänä, eikä työntekijä ole velvollinen käyttämään ansaitsemiaan ylityötunteja vuorottelujärjestelmän mukaisena vapaapäivänä. Näin ollen SMU ry:n kanne on hyväksyttävä.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Varustamot ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla asian hävitessään velvollinen korvaamaan SM-U ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Lallo, Ruohoniemi, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Sihteeri on ollut Kalske.

Tuomio on yksimielinen.