TT 2017:72 — Luottamusmiehen siirtosuoja

Puolustusvoimien organisaatiouudistuksen seurauksena logistiikkatehtävissä toimineet virkamiehet sijoitettiin logistiikkakeskukseen. Asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantajalla oikeus siirtää kaksi luottamusmiehenä toiminutta insinööriä logistiikkakeskukseen ilman heidän suostumustaan. Työnantaja tarvitsi luottamusmiesten osaamista ja fyysistä läsnäoloa logistiikkakeskuksessa, joten siirroille oli puolustusvoimista annetun lain mukainen peruste. Siirtojen ei myöskään katsottu osaksikaan johtuneen virkamiesten luottamusmiesasemasta tai muusta epäasiallisesta syystä. Virkamiesyhdistyksen kanne hylättiin.

Ks. myös TT 2004:35 ja TT 1979:61.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virka- ja työehtosopimuksen tulkinta, virkamiehen siirto toiseen tehtävään

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.2.2017

Pääkäsittely 18.4.2017

ASIASSA SOVELLETTAVAT MÄÄRÄYKSET JA SÄÄNNÖKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Luottamusmies

Luottamusmiehellä tarkoitetaan virkamiestä tai työntekijää, jonka asianomainen henkilöstöjärjestö on valinnut edustajakseen hoitamaan näissä määräyksissä tarkoitettuja tehtäviä. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen viraston palveluksessa oleva henkilö sekä perehtynyt toimialueensa olosuhteisiin.

18 §

Henkilöstön edustajan tasapuolinen kohtelu

Henkilöstön edustajaa ei saa hänelle kuuluvien tehtävien hoitamisen vuoksi saattaa muita virkamiehiä tai työntekijöitä huonompaan asemaan eikä muutoinkaan syrjiä tai painostaa.

20 §

Virkamiehen siirtosuoja

Luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen virkasuhdetta ei tämän tehtävän vuoksi saa purkaa tai irtisanoa eikä häntä saa siirtää ilman hänen omaa suostumustaan sellaiseen virkaan, jossa yhteistoimintatehtävien hoito vaikeutuu. Sama koskee lisäksi siirtämistä sellaisiin tehtäviin tai tehtävien sellaista muuttamista, joissa sovellettavan palkkausjärjestelmän palkkaustekijät ovat hänen aikaisempia näitä hänen palkkaustekijöitään huonompia.

21 §

Virkamiehen palvelussuhdeturva

Mikäli virkamiehiä joudutaan siirtämään, on toimenpide pyrittävä viimeiseksi kohdistamaan luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaan virkamieheen.

Puolustusvoimista annetussa laissa (551/2007) on muun ohella seuraava säännös:

41 §

Jos siirtäminen toiseen virkaan tai määrääminen toiseen tehtävään aiheuttaa virkamiehelle palveluspaikkakunnan muutoksen, asianomaiselle on annettava päätöksestä tieto vähintään kolme kuukautta aikaisemmin.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Puolustusvoimissa (työnantaja) toteutettiin 1.1.2015 organisaatiouudistus, jonka seurauksena kaikki Puolustusvoimien logistiikkatehtävissä toimineet teollisuusinsinöörit ja insinöörit sijoitettiin Tampereen logistiikkakeskukseen 1.1.2015 lukien.

Insinöörieverstiluutnantti A työskenteli teollisuusinsinöörinä Maavoimien esikunnassa Mikkelissä ja toimi Mikkelin alueen luottamusmiehenä. Puolustusvoimat määräsi 3.9.2014 A:n suunnitteluinsinöörin tehtävään Tampereelle 1.1.2015 lukien. A ei antanut suostumusta siirtoon. B työskenteli siviilivirassa järjestelmäinsinöörinä Puolustusvoimien Laukaan/Lievestuoreen toimipisteessä ja toimi Jyväskylän alueen luottamusmiehenä. Puolustusvoimat määräsi 29.9.2014 B:n järjestelmäinsinöörin tehtävään Tampereelle 1.1.2015 lukien. B ei antanut suostumusta siirtoon.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, oliko Puolustusvoimilla oikeus siirtää A ja B Tampereelle ilman heidän suostumustaan. Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n henkilökohtaisen yhteistoimintamenettelyn pöytäkirja 25.3.2014

2. B:n tehtävään määräämistä tai siirtoa koskeva yhteistoimintamenettelyn pöytäkirja 12.3.2014

3. Muistio Maavoimien henkilöstökokoonpanotyöryhmän kokouksesta 4.9.2012 (s. 2, kohta 5 ja sivu 2, kohta 7 b)

4. ELL C:n tehtävään määräyksen esittelyasiakirja 17.7.2014

5. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan lausunto 31.8.2016

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 20.3.2015, 15/0204/3

2. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös 17.6.2015, 15/0192/4

3. Esittely Puolustusvoimien komentajalle 3.9.2014

Kantajan henkilötodistelu

1. Teollisuusinsinööri, insinöörieverstiluutnantti A

2. Järjestelmäinsinööri B

3. JUKO ry:n entinen pääluottamusmies D

4. JUKO ry:n neuvottelupäällikkö E

Vastaajan henkilötodistelu

1. Pääesikunnan henkilöstöosaston apulaisosastopäällikkö, eversti F

2. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen hallinto-osaston päällikkö G

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, ettei Puolustusvoimilla ole ollut oikeutta siirtää luottamusmies A:ta Mikkelistä Tampereelle ja luottamusmies B:tä Jyväskylästä Tampereelle 1.1.2015 alkaen ilman heidän suostumustaan;

— tuomitsee valtiovarainministeriön suorittamaan hyvityssakkoa virkaehtosopimuslain 19 §:n virkaehtosopimuksen tietensä rikkomisesta tai koska vastaaja olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sopimuksen määräyksiä; ja

— velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 18.260 eurolla korkoineen.

Perusteet

A:n ja B:n siirrot estivät heidän toimintansa luottamusmiehinä ja henkilöstön oikeus valita edustajansa vaarantui. A tai B eivät olleet antaneet suostumustaan siirtoon. Näin ollen työnantaja siirsi A:n ja B:n virkamiehen siirtosuojaa koskevan 20 §:n vastaisesti.

Luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen virkasuhdetta ei tämän tehtävän vuoksi saa purkaa tai irtisanoa, eikä häntä saa siirtää ilman hänen omaa suostumustaan sellaiseen virkaan, jossa yhteistoimintatehtävien hoito vaikeutuu. Irtisanomis- ja purkutilanteessa kriteerit eroavat siirtotilanteesta. Ensin mainitussa tapauksessa edellytetään, ettei toimenpide saa johtua luottamustehtävästä. Siirtäminen toiseen virkaan taas ei ole ilman luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen suostumusta mahdollista, jos yhteistoimintatehtävien hoito vaikeutuu.

Puolustusvoimauudistuksen kaltaisia muutoksia ei ole rajattu virkamiehen siirtosuojaa koskevan 20 §:n ulkopuolelle. Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen luottamusmiehiä koskevien ehtojen tarkoitus on turvata luottamusmiesten edustamien henkilöstöryhmien asema. Ehdot antavat luottamusmiehille mahdollisuuden, toimintavapauden ja suojan hoitaa vastuullisesti edustamiensa henkilöstöryhmien edunvalvontaa yhteistoiminnassa työnantajan kanssa myös isoissa rakennemuutoksissa. Työnantaja ei päätä siitä, milloin luottamusmiehen kausi päättyy, eikä työnantajan organisaatiomuutoksella ole vaikutusta luottamusmiehen toimikauteen.

A:n ja B:n luottamusmiestehtävien hoito vaikeutui, kun heidät vastoin suostumustaan siirrettiin Tampereelle luottamusmiestoimialueiden ulkopuolelle. Koska A ja B pyrkivät kuitenkin edelleen hoitamaan luottamustoimiaan, se asetti heidät uusissa tehtävissään muita virkamiehiä heikompaan asemaan. Työnantajan tiedossa oli, ettei A:lla ja B:llä ollut edes mahdollisuutta luopua luottamusmiestehtävistään, koska puolustusvoimauudistuksen yhteydessä oli Puolustusvoimia ja sen henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa sovittu, että luottamusmiessopimukset säilyvät voimassa ja alueelliset luottamusmiehet jatkavat toimissaan, kunnes sopimukset päivitetään vastaamaan puolustusvoimauudistuksen muutoksia.

Työnantaja on rikkonut virkaehtosopimusta siirtäessään B:n ja A:n Tampereelle. Työnantaja ei ole tehnyt kaikkea voitavaansa A:n ja B:n toimipaikkojen säilyttämiseksi heidän luottamusmiestoimialueillaan. Näin ollen siirtoja voidaan pitää myös heidän luottamusmiestehtäviensä vuoksi tehtyinä.

Henkilöstön edustajaa ei saa hänelle kuuluvien tehtävien hoitamisen vuoksi saattaa muita virkamiehiä tai työntekijöitä huonompaan asemaan, eikä muutoinkaan syrjiä tai painostaa. A ja B on siirrettiin toiselle paikkakunnalle ilman, että heille edes etsittiin tai tarjottiin uusia tehtäviä heidän luottamustoimialueiltaan.

A:lle ei tehty puolustusvoimien normin HG810/16.6.2010 mukaista urasuunnitelmaa, mikä olisi vaikuttanut hänen luottamusmiehen tehtävän säilymiseen.

Puolustusvoimat ei etsinyt tai tarjonnut B:lle tehtävää Jyväskylän alueelta siten, että hänen luottamusmiestehtävänsä toimintaedellytykset olisivat tulleet turvatuiksi.

Työnantaja ilmoitti suunnittelutilaisuudessa 4.9.2012, etteivät virkaehtosopimuksen luottamusmiehiä koskevat erityisehdot rajoita nykyisten luottamusmiesten uudelleensijoittelua puolustusvoimauudistuksen kaltaisessa isossa rakennemuutoksessa. Työnantajan mukaan uudistuksen jälkeen tullaan valitsemaan siirrettyjen tilalle uudet luottamusmiehet. Luottamusmiesten siirto oli siten tosiasiallisesti päätetty ennen vuonna 2013 käynnistettyä puolustusvoimauudistuksen suunnittelua.

Työnantaja on rikkonut virka- ja työehtosopimuksen 2. liitteen 18, 20, ja 21 §:ien määräyksiä. Työnantajan menettely kokonaisuudessaan osoittaa virkaehtosopimuksen tieten rikkomista ja menettelyn moitittavuutta.

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla korkoineen.

A:n ja B:n tehtävien siirto

Organisaatiouudistuksessa kaikki Puolustusvoimien logistiikkatehtävissä toimineet teollisuusinsinöörit ja insinöörit sijoitettiin Tampereelle 1.1.2015 lukien. Tehtävään määräämisessä selvitettiin A:n mahdollisuus säilyttää virkapaikka Mikkelissä ja B:n mahdollisuus säilyttää virkapaikka Jyväskylän seudulla. Tämä ei uudistuksen laajuus ja kokonaisvaltaisuus huomioon ottaen kuitenkaan ollut mahdollista. A ja B toimivat merkittävässä tehtävässä puolustusvoimien organisaatiossa, jonka toiminnot siirrettiin Tampereelle.

A:ta tai B:tä ei asetettu eriarvoiseen asemaan, eikä heitä muutoinkaan syrjitty tai painostettu. Siirto koski samoin perustein ja yhtäläisesti kaikkia samoissa tehtävissä toimivia henkilöitä. Puolustusvoimat ei siirtotilanteessa muutoinkaan rikkonut voimassa olevia lakeja, asetuksia tai virkaehtosopimusmääräyksiä.

A:n ja A:n siirto oli puolustusvoimien tehtävien asianmukaisen hoidon kannalta välttämätön. Siirrot kohdistettiin viimeisenä luottamusmiesasemassa työskenteleviin A:han ja B:hen. Siirto ei johtunut A:n ja A:n luottamusmiesasemasta. Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen luottamusmiesten siirtosuojaa koskevien määräysten tarkoitus ei ole absoluuttisen siirtosuojan luominen. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen lakiin perustuvan siirtojärjestelmän toimivuutta ei voida syrjäyttää luottamusmiessopimuksen nojalla. Siirtojärjestelmän perusteena on kyseisten organisaatioiden toiminnan varmistaminen tarvittavan osaamisen varaamisella ja hyödyntämisellä. Myöskään määräyksen soveltamiskäytäntö tai työtuomioistuimen käytäntö (esimerkiksi TT 1979:61 ja TT 2004:35) ei tue kantajan tulkintaa.

Puolustusvoimista annettuun lakiin perustuva siirtymisvelvollisuus ei edellytä siirrettävien henkilöiden suostumusta. Jos siirtäminen toiseen virkaan tai määrääminen toiseen tehtävään aiheuttaa virkamiehelle palveluspaikkakunnan muutoksen, asianomaiselle on annettava päätöksestä tieto vähintään kolme kuukautta aikaisemmin. Virkaan siirtämistä tai tehtävään määräämistä koskeva päätös on valituskelpoinen.

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen 20.3.2015 (02518/14/1401) mukaan B:n siirtäminen oli tarpeen Puolustusvoimien tehtävien hoidon asianmukaista järjestelyä varten ja että B on velvollinen siirtymään Tampereelle sen estämättä, että hän ei ole antanut siirtoon suostumustaan. Hallinto-oikeus on lisäksi todennut, että kun työnantaja on katsonut tarvitsevansa puolustusvoimauudistuksen myötä lakkaavassa yksikössä työskennelleen A:n asiantuntijuutta logistiikkalaitoksella Tampereella, siirtymisvelvollisuuden käyttäminen ei ole ollut myöskään Pääesikunnan henkilöstöosaston 20.6.2012 antaman käskyn AI 12409 vastaista.

Itä-Suomen hallinto-oikeuden lainvoimaisen päätöksen 17.6.2015 (11562/14/1401) mukaan A:n siirto ei ollut Pääesikunnan henkilöstöosaston 20.6.2012 antaman käskyn AI 12409 vastainen. Puolustusvoimat oli hallinto-oikeuden mukaan selvittänyt riittävässä laajuudessa henkilöstön vapaaehtoisuuteen perustuvaa tehtävien täyttämisen mahdollisuutta.

B:n tehtävät eivät siirtyneet sellaisenaan johonkin tiettyyn virkaan Tampereelle uuteen organisaatioon. Koska organisaatiouudistus aiheutti muutoksia yksiköiden tehtävä- ja virkarakenteihin, Puolustusvoimat määräsi B:n Tampereelle hänen nykyiseen virkaansa.

Urasuunnittelun merkitys

Keskitettyä urasuunnittelua (KESKURA) ei tehdä kaikille vaan sen tarpeellisuus arvioidaan erikseen niiden henkilöiden osalta, joille ei ole tarpeellista suunnitella jatkotehtävää esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilön eläkeikä on lähellä. A on syntynyt vuonna 1957. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole A:n siirron kannalta merkitystä, koska siirto perustui siihen, että A:n tehtävät keskitettiin Tampereelle ja hänen osaamiselleen oli riittävä ja tosiasiallinen tarve.

A ei tuonut urasuunnittelun tarvetta esille ennen erimielisyysneuvotteluja.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Puolustusvoimien organisaatiouudistuksen 1.1.2015 seurauksena logistiikkatehtävissä toimineet insinöörit sijoitettiin Tampereen logistiikkakeskukseen 1.1.2015 lukien. A työskenteli teollisuusinsinöörinä Mikkelissä ja toimi alueen luottamusmiehenä. B työskenteli järjestelmäinsinöörinä Laukaan/Lievestuoreen toimipisteessä ja toimi Jyväskylän alueen luottamusmiehenä. Puolustusvoimat määräsi A:n ja B:n siirtymään logistiikkakeskukseen Tampereelle 1.1.2015 lukien.

Kantajan mukaan A:n ja B:n siirrot estivät heidän toimintansa luottamusmiehinä ja henkilöstön oikeus valita edustajansa vaarantui, koska työnantaja siirsi A:n ja B:n virkamiehen siirtosuojan vastaisesti. Asiassa on ratkaistava, oliko Puolustusvoimilla oikeus siirtää luottamusmiehinä toimineet A ja B Tampereelle ilman heidän suostumustaan.

Esitetty selvitys

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden lainvoimaisen päätöksen (V1) mukaan B:n siirtäminen oli tarpeen puolustusvoimien tehtävien hoidon asianmukaista järjestelyä varten, ja B oli puolustusvoimista annetun lain 41 §:n mukaan velvollinen siirtymään Tampereelle ilman suostumustaan. Kun työnantaja oli tarvinnut B:n asiantuntijuutta Tampereella, siirtymisvelvollisuuden käyttäminen ei hallinto-oikeuden mukaan ollut myöskään Pääesikunnan henkilöstöosaston käskyn A112409 vastaista.

Itä-Suomen hallinto-oikeuden lainvoimaisen päätöksen (V2) mukaan myöskään A:n siirto ei ollut Pääesikunnan henkilöstöosaston 20.6.2012 antaman käskyn A112409 tai puolustusvoimista annetun lain vastainen. Puolustusvoimat oli hallinto-oikeuden mukaan selvittänyt riittävässä laajuudessa henkilöstön vapaaehtoisuuteen perustuvaa tehtävien täyttämisen mahdollisuutta.

A on työtuomioistuimessa kertonut siirtyneensä Tampereelle 1.9.2015 ja hoitaneensa 1.1. ja 1.9.2015 välisen ajan Tampereen työtehtäviä Mikkelistä etätyönä. A hoiti muodollisesti Mikkelin alueen luottamusmiestehtäviä vuoden 2015 loppuun saakka, minkä jälkeen hän luopui niistä, koska tehtävien hoitaminen ei onnistunut Tampereelta käsin. A olisi ollut pätevä useampaan työnantajalla Mikkelin seudulla tarjolla olleeseen insinöörin virkaan, eikä siirto Tampereelle ollut välttämätön. Mikkelin yksiköstä ei siirretty A:n lisäksi muita virkamiehiä. Työnantaja tarjosi A:lle välittömästi Tampereelle siirtymisen jälkeen mahdollisuutta työskennellä hajatyönä Mikkelissä 10 päivää kuukaudessa, mutta A ei suostunut tähän. A:n virkapaikka olisi edelleen voinut olla Mikkeli, josta hän olisi voinut tehdä etätyötä ja tarvittaessa virkamatkoja Tampereelle. Tällainen järjestely toteutettiin muun muassa eläinlääkärin kohdalla (K4), joten työnantaja ei kohdellut virkamiehiä tasapuolisesti siirtojen yhteydessä.

B:n mukaan hänen virkapaikkansa olisi voitu säilyttää Jyväskylässä tai hänet olisi vaihtoehtoisesti voitu siirtää johonkin Jyväskylässä olleeseen tehtävään. Tampereelle siirtyminen vaikeutti Jyväskylän alueen luottamusmiestehtävien hoitoa ja B hoiti osan luottamustehtävistä tehdessään silloin tällöin hajatyötä Jyväskylässä. Työnantaja ei ottanut kantaa siihen, miten B voisi hoitaa luottamusmiestehtäviä Tampereelta käsin. B hoiti luottamusmiestehtäviä vuoden 2015 loppuun saakka, eikä tullut valituksi luottamusmieheksi vaaleissa vuoden 2016 alussa.

JUKO ry:n entinen pääluottamusmies D on kertonut, puolustusvoimien organisaatiouudistuksen yhteydessä puolustusvoimien henkilöstöosasto pyysi luottamusmiesten nimet ja tiedot heidän siirtohalukkuudesta. Siirtymistä vastustivat A, B ja kolmas henkilö. D:n mukaan työnantaja ei edes pyrkinyt sijoittamaan A:ta tai B:tä siten, ettei heitä olisi tarvinnut siirtää Tampereelle. Luottamusmies H esitti neuvotteluissa (K1), että A olisi voitu sijoittaa johonkin Mikkelin alueella vapaana olleeseen virkaan. A ja B olisivat myös voineet säilyttää entiset virkapaikkansa ja tehdä etätyötä Tampereen logistiikkakeskukseen. A ja B eivät voineet enää siirtojen jälkeen hoitaa luottamusmiestehtäviään. Organisaatiouudistusta tehtäessä oli tiedossa, että jatkossa aluekohtaisia luottamusmiehiä ei enää ole, vaan yksiköiden luottamusmiesten vastuulla on useita alueita.

JUKO ry:n neuvottelupäällikkö E:n mukaan luottamusmiehillä on virkaehtosopimuksen 20 ja 21 §:stä johtuva muita virkamiehiä parempi siirtosuoja, eikä luottamusmiehiä tulisi siirtää ilman heidän suostumustaan tai mikäli siirto voidaan välttää. Luottamusmiestä ei voi siirtää myöskään luottamusmiestehtävän vuoksi. Mikäli luottamusmiehen tehtävien hoitaminen estyy tai vaikeutuu siirron vuoksi, siirtoa ei tulisi tehdä. Luottamusmiestehtävien hoitaminen vaatii fyysistä läsnäoloa, mutta tietoliikenneyhteydet mahdollistavat muiden työtehtävien hoitamisen etätyönä.

$114

F on edelleen kertonut, että luottamusmiesjärjestelmän muutostarve oli puolustusvoimien organisaatiouudistuksen alusta asti tiedossa. Asiasta neuvoteltiin järjestöjen kanssa, allekirjoituspöytäkirja laadittiin kesällä 2015 ja alueellisen järjestelmän korvannut yksikkökohtainen järjestelmä otettiin koekäyttöön keväällä 2016.

F:n mukaan A siirrettiin Tampereelle, koska hänen osaamistaan tarvittiin keskitetyssä logistiikkayksikössä. B:n tehtävät hänen virkapaikallaan Lievestuoreella loppuivat.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen hallinto-osaston päällikkö ja entinen henkilöstöpäällikkö G on kertonut asiaan vaikuttavilta osin pääosin kuten F. Urasuunnittelussa on asiallisesti kysymys tehtävä- ja seuraajasuunnittelusta, joka lähtee työnantajan tarpeista. Kaikkiin tehtäviin suunnitelmaa ei tehdä.

Arviointi ja johtopäätökset

Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen (2014–2017) 2. liitteen 20 §:n mukaan luottamusmiehen virkasuhdetta ei tämän tehtävän vuoksi saa purkaa tai irtisanoa eikä häntä saa siirtää ilman hänen omaa suostumustaan sellaiseen virkaan, jossa yhteistoimintatehtävien hoito vaikeutuu. Mikäli virkamiehiä joudutaan siirtämään, toimenpide on 21 §:n mukaan pyrittävä viimeiseksi kohdistamaan luottamusmiehenä toimivaan virkamieheen.

Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus koskee yleisesti kaikkia valtion virkamiehiä. Nyt käsiteltävässä asiassa on kuitenkin erikseen tarkasteltavana kysymys puolustusvoimien virkamiesten siirtämisestä, josta on voimassa oma lainsäädäntö. Puolustusvoimien virkamiehiin sovelletaan erityislakina puolustusvoimista annettua lakia, jonka 41 §:n mukaan puolustusvoimien virkamies on velvollinen siirtymään toiseen puolustusvoimien virkaan tai tehtävään, kun se on tarpeen tehtävien hoidon tai asianomaisen palveluksen asianmukaista järjestelyä varten.

Työtuomioistuin on rajavartiolaitoksen luottamusmiehen siirtoa koskeneissa ratkaisuissa (TT 2004:35 ja TT 1979:61) katsonut, että rajavartiolaitoksessa olevan siirtojärjestelmän toimivuutta ei voida syrjäyttää valtion yleiseen virkaehtosopimuksen luottamusmiessopimukseen vedoten. Virkamiesyhdistyksen on sopeutettava luottamusmiestoimintansa asiallisilla perusteilla tapahtuviin siirtoihin esimerkiksi valitsemalla tarvittaessa uudet luottamusmiehet. Rajavartiolaitoksen virkamiesten siirrosta säädetään nyt kysymyksessä olevaa tapausta vastaavasti valtion yleisen virkaehtosopimuksen lisäksi rajavartiolaitosta koskevassa pakottavassa erityislainsäädännössä.

A:n ja B:n siirtojen on hallinto-oikeuksien lainvoimaisten ratkaisujen (V1-2) sekä F:n ja G:n kertomusten perusteella selvitetty tapahtuneen lainmukaisesti ja muutenkin asiallisilla perusteilla. Kysymyksessä on ollut koko puolustusvoimien organisaation laaja uudistus. Sen yhteydessä työnantaja tarvitsi A:n ja B:n osaamista ja fyysistä läsnäoloa nimenomaisesti Tampereen logistiikkakeskuksessa, jonne puolustusvoimien logistiikkatehtävissä toimivat teollisuusinsinöörit ja insinöörit sijoitettiin. Näin ollen sillä, että A ja B olisivat heidän oman arvionsa tai D:n arvion mukaan olleet sijoitettavissa muihin tehtäviin tai he olisivat voineet tehdä etätyötä jostain toisesta yksiköstä käsin, ei ole vaikutusta siirtojen toteuttamisedellytyksiin.

Työtuomioistuimella ei näistä syistä ole tässä asiassa perusteita päätyä toisenlaiseen johtopäätökseen kuin aiemmissa rajavartiolaitoksen luottamusmiesten siirtoa koskeneissa ratkaisuissa. Virkamiesyhdistyksen on tullut sopeuttaa luottamusmiestoiminta siirtojen johdosta muuttuneisiin olosuhteisiin parhaaksi katsomallaan tavalla. Tässä tapauksessa luottamusmiesjärjestelmän uudistaminen onkin käynnistetty puolustusvoimien organisaatiouudistuksen yhteydessä. Näin ollen sillä, että A, B ja D ovat kertoneet A:n ja B:n luottamusmiestehtävien hoidon vaikeutuneen tai paikoitellen estyneen siirtojen vuoksi, ei ole siirtojen asianmukaisuuden arvioinnin kannalta merkitystä. Asiassa ei ole myöskään esitetty selvitystä, josta voitaisiin päätellä työnantajan suhtautuneen kielteisesti A:n tai B:n luottamusmiestoimintaan ja siirtojen johtuneen osittainkaan heidän luottamusmiesasemastaan.

Kanne on edellä kerrotuilla perusteilla hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut. Valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Niittylä, Aarto, Lehto ja Mustonen jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.