TT 2017:82 — Työehtosopimuksen tulkinta

Laiminlyödessään vahvuuslaskennan edellyttämän ahtaajan vakinaistamisen työehtosopimuksessa määrättynä aikana yhtiö oli tietensä rikkonut työehtosopimusta. Työehtosopimusmääräyksen soveltamisen ei katsottu johtavan myöskään varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuttomuuteen.

(ks. TT 2012:108 ja TT 2013:12)

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJA

Baltic Bulk Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta, työntekijän vakinaistaminen vahvuuslaskennan perusteella

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 15.5.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n 1.2.2014–31.1.2017 voimassa olevassa ahtausalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I VAKINAISET TYÖNTEKIJÄT

1. YLEISET TYÖEHDOT

1 § Soveltamisala

3. Yrityksen vakinaisten työntekijöiden lukumäärä on vähintään 90 % ahtaus ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärästä. Vakinaisten työntekijöiden määrä lasketaan seuraavasti:

Ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärä on toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevien vakinaisten työntekijöiden kirjavahvuustarkastelujakson lopussa lisättynä keskimääräisellä päivittäisellä tilapäisten ahtaajien määrällä. Tästä kokonaismäärästä voi tilapäisiä työntekijöitä olla korkeintaan 10 %.

Keskimääräinen päivittäinen tilapäisten työntekijöiden määrä saadaan jakamalla tarkastelujakson aikana säännöllisen kaksivuorotyön työvuoroissa työssä olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärä arkipäivien lukumäärällä. Arkipäivien lukumäärässä otetaan huomioon ainoastaan 1/4 lauantaipäivistä.

Työvuorossa olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärää laskettaessa otetaan huomioon vuoron aikana työssä olleet tilapäiset työntekijät. Tilapäiseksi työntekijäksi ei lasketa samaan konserniin kuuluvien ahtausyritysten vakinaisia työntekijöitä heidän työskennellessään konsernin muissa ahtausyrityksissä.

Laskenta tehdään kuuden kuukauden välein 1.1 ja 1.7. Työnantajan on esitettävä tarkastelujakson päättymisen jälkeen luottamusmiehelle 15.1 ja 15.7 mennessä laskennan perusteet ja tulos.

AKT:lle laskennan perusteet ja tulos esitetään 1.2. ja 1.8. mennessä. Laskennan mahdollisesti edellyttämät vakinaistamiset on toteutettava 3 kuukauden kuluttua tarkastelujakson päättymisestä, ellei odotettavissa olevan liikenteen vähenemisen vuoksi työnantajan ja ammattiosaston kesken sovita vakinaistamisista luopumisesta tai niiden lykkäämisestä.

Ammattiosasto kuulee kyseisen yrityksen luottamusmiestä ennen asian käsittelyä ja ottaa luottamusmiehen näkökannan huomioon.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja Baltic Bulk Oy ovat solmineet 19.2.2016 lukien toistaiseksi voimassa olevan yrityskohtaisen työehtosopimuksen, jossa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja Baltic Bulk Oy (yhtiö) ovat 19.2.2016 sopineet, että yhtiö noudattaa ahtausalan yleissitovaa työehtosopimusta ja siihen liittyviä sovelluspöytäkirjojen ehtoja satamassa työskenteleviin ahtaajiin kaikissa Suomen satamissa.

Kantajan mukaan yhtiön Oulun toimipaikan puolivuotiskautta 1.1.–20.6.2016 koskevan vahvuuslaskennan perusteella yhtiön olisi tullut vakinaistaa yksi ahtaaja 1.10.2016 mennessä. Yhtiö ei ole vakinaistanut ahtajaa, eikä pyytänyt vakinaistamisen lykkäämistä tai perumista ennen 1.10.2016.

Yhtiö lähetti 8.9.2016 tiedotteen rikastekuljetusten päättymisestä 30.9.2016. Yhtiön mukaan ahtaajien vakinaistamiseen ei ole tarvinnut ryhtyä, koska se olisi ollut kohtuutonta ja voinut johtaa henkilöstön irtisanomisiin tai lomauttamisiin. Yhtiöllä ahtaajille tarjolla oleva työ vähentyi merkittävästi 30.9.2016.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko yhtiö rikkonut menettelyllään tieten työehtosopimusta.

KANNE

VASTAUS

Baltic Bulk Oy on vaatinut, että kanne hylätään ja että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.256,80 eurolla korkoineen.

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste

1. Oulun Satamatyöntekijät ry:n pääluottamusmies A:n sähköpostiviesti Baltic Bulk Oy:n B:lle 2.12.2016

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, että Baltic Bulk Oy on työehtosopimuksen I osan 1 luvun 1 §:n 3 kohdan nojalla ollut velvollinen vakinaistamaan Oulun toimipaikkaan yhden työntekijän 1.10.2016 mennessä puolivuotiskautta 1.1.–20.6.2016 koskevan vahvuuslaskennan perusteella;

— velvoittaa Baltic Bulk Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta; ja

— velvoittaa Baltic Bulk Oy:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla korkoineen.

Perusteet

Baltic Bulk Oy on laiminlyönyt vahvuuslaskennan perusteella tehtävän vakinaistamisvelvoitteen. Oulun toimipaikan puolivuotiskautta 1.1.–20.6.2016 koskevan vahvuuslaskennan perusteella yhtiön olisi tullut vakinaistaa yksi henkilö 1.10.2016 mennessä, mutta yhtiö ei ole toiminut näin. Yhtiö ei myöskään pyytänyt ajoissa, eli 1.10.2016 mennessä, paikalliselta ammattiosastolta vakinaistamisen lykkäämistä tai perumista.

Yhtiö on myös käyttänyt 30.9.2016 jälkeen tilapäisiä työntekijöitä Oulussa, Kemissä, Kaskisissa ja Kotkassa, joten sillä oli lisätyövoiman tarve. Yhtiö olisi voinut sopia ammattiosaston kanssa, että vakinaistaminen olisi tehty Oulun sijaan Kemissä, jossa sillä olisi ollut lisätyövoiman tarve.

Riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen suhde OikTL 36 §:ään ja edellytykset hyvityssakon tuomitsemiselle vastaavassa tilanteessa on ratkaistu aiemmassa työtuomioistuimen oikeuskäytännössä (TT 2012:108 ja TT 2013:12).

Yhtiön on ollut tietoinen sitä velvoittavista selvistä ja riidattomista työehtosopimuksen määräyksistä ja laiminlyödessään niiden noudattamisen yhtiö on tieten rikkonut työehtosopimuksen määräystä ja se on tuomittava hyvityssakkoon.

Baltic Bulk Oy toimi Oulussa kolmella vakinaisella ahtaajalla useita vuosia. Kevitsa Mining Oy:n rikastekuljetusten poisjäänti 30.9.2016 merkitsi Oulun noin 150.000 tonnin vuosiliikenteestä noin 100.000 tonnin vähenemistä 1.10.2016 lukien. Yhtiöllä ei enää 30.9.2016 jälkeen ole ollut aiempaa vastaavaa tarvetta ahtaajille, mikä oli myös luottamusmiehen tiedossa. Liikenteen vähentyessä noin 67 prosenttia henkilöstön lisääminen ei ole mielekästä. Yhtiölle ei ole tulossa lisää ahtaustyötä Ouluun tulevaisuudessakaan ja lisäahtaajien vakinaistaminen voisi johtaa henkilöstön vähentämiseen. Näin ollen yhtiö ei ole tieten rikkonut työehtosopimusta.

Sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan kukaan ei voi olla sidottu velvoitteeseen, jonka täyttäminen on mahdotonta. Tässä tapauksessa työehtosopimusmääräyksen tulkitseminen kantajan esittämällä tavalla ei ole mielekästä. Työehtosopimuksen määräystä tulee tulkita siten, että sitä tulee noudattaa, ellei noudattaminen johda kohtuuttomuuteen (OikTL 36 §).

Työehtosopimusmääräystä ei tule soveltaa tähän tapaukseen, sillä sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen, jossa henkilöstöä jouduttaisiin mahdollisesti irtisanomaan tai lomauttamaan. Yhtiöllä ei ole ollut tarjolla työtä ahtaajille aiempaa vastaavassa laajuudessa vahvuuslaskennan päättymisen 30.9.2016 jälkeen. Luottamusmies ei ole esittänyt yhtiölle, että yhtiö olisi voinut vakinaistaa ahtaajan Oulun sijaan esimerkiksi Kemissä.

Perustelut

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n ahtausalan työehtosopimuksen (1.2.2014–31.1.2017) 1 §:n 3. kohdan mukaan niin sanottu vahvuuslaskenta tehdään kuuden kuukauden välein 1.1 ja 1.7. Laskennan mahdollisesti edellyttämät vakinaistamiset on toteutettava 3 kuukauden kuluttua tarkastelujakson päättymisestä, ellei odotettavissa olevan liikenteen vähenemisen vuoksi työnantajan ja ammattiosaston kesken sovita vakinaistamisista luopumisesta tai niiden lykkäämisestä.

Baltic Bulk Oy on sitoutunut erillissopimuksessa 19.2.2016 noudattamaan ahtausalan työehtosopimusta kokonaisuudessaan. Asiassa on riidatonta, että yhtiön Oulun toimipaikkaa koskeneen vahvuuslaskennan 1.1.–20.6.2016 mukaan yhtiön olisi tullut vakinaistaa yksi ahtaaja 1.10.2016 mennessä. Yhtiön mukaan vahvuuslaskennan edellyttämä vakinaistaminen olisi ollut kohtuutonta, koska sillä ahtaajille tarjolla oleva työ oli vähentynyt merkittävästi 30.9.2016. Yhtiö ei vakinaistanut ahtaajaa 1.10.2016 mennessä tai myöhemminkään.

Vaikka työnantajan edustaja ilmoitti Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle joulukuussa 2016 harkitsevansa vakinaistamisesta luopumista (K1), asiassa on riidatonta, ettei yhtiö kuitenkaan sopinut ammattiosaston kanssa vakinaistamisesta luopumisesta tai sen lykkäämisestä ennen 1.10.2016. Työnantaja ei myöskään sopinut ammattiosaston kanssa ahtaajan vakinaistamisesta Oulun sijaan jossakin muussa yhtiön toimipaikassa.

Työtuomioistuin katsoo, että yhtiön on tullut työehtosopimuslain 7 §:n mukaisesti perustellusti tietää sitä velvoittavista työehtosopimuksen määräyksistä, mukaan lukien vahvuuslaskennan mahdollisesti aiheuttamaa vakinaistamisvelvoitetta koskevasta määräyksestä.

Työtuomioistuimen tätä työehtosopimusmääräystä koskevissa aiemmissa ratkaisuissa (TT 2012:108 ja TT 2013:12) on katsottu, että kun otetaan huomioon työehtosopimuksen määräyksen tarkoitus sekä osapuolten asema ja olosuhteet, määräyksen soveltamisen ei voida katsoa johtavan varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuttomuuteen yhtiön heikentyneestä taloudellisesta asemasta huolimatta. Vaikka tässä tapauksessa on riidatonta, että yhtiöllä ahtaajille tarjolla oleva työ oli Oulun toimipaikassa vähentynyt 30.9.2016 lukien, työtuomioistuimella ei ole tässä asiassa perusteita päätyä aiemmista ratkaisuista poikkeavaan johtopäätökseen arvioitaessa yhtiön velvollisuutta noudattaa työehtosopimuksen määräystä.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että laiminlyödessään vakinaistaa työntekijän vahvuuslaskennan 1.1.–20.6.2016 edellyttämällä tavalla 1.10.2016 mennessä, yhtiö on tieten rikkonut ahtausalan työehtosopimuksen I osan 1 luvun 1 §:n 3 kohdan määräystä.

Hyvityssakko

Työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Asiassa ei ole esitetty mitään sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella hyvityssakko voitaisiin jättää työehtosopimuslain 10 §:n nojalla tuomitsematta. Hyvityssakkoa tuomittaessa on työehtosopimuslain 10 §:ssä mainittujen seikkojen lisäksi sen määrää alentavana tekijänä huomioitu yhtiön pieni koko ja se, ettei laiminlyönnistä ole aiheutunut vahinkoa.

Asian hävitessään Baltic Bulk Oy on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

— velvoittaa Baltic Bulk Oy:n maksamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 1.200 euroa; ja

— velvoittaa Baltic Bulk Oy:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Lallo, Suokas ja Helenius jäseninä. Esittelijä on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.