TT 2017:91 — Palkkaus

Kysymys oli siitä, voiko työnantaja asettaa henkilökohtaisen suoritusosan arvioinnille virkaehtosopimuksesta ja sen soveltamisohjeesta poikkeavan enimmäismäärän.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Pääkäsittely 5.6.2017

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA SOVELTAMISOHJEEN MÄÄRÄYKSET

Sisäasianministeriön ja AKAVA-JS ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisessä 29.11.2002 tehdyssä poliisitoimen virkasuhteisen henkilöstön palkkausjärjestelmän uudistamisesta 1.3.2003 lukien koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Suoritusosa

Sisäasianministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välisessä 29.2.2008 tehdyssä vuoden 2008 paikallisesti toteutettavien erien käytöstä koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

1) Poliisitoimen palkkausjärjestelmäsopimuksen 4 §:ssä todetun suoritusosan enimmäismäärä muutetaan 28 %:sta 32 %:iin. Suoritusosan suuruus määräytyy liitteenä 1 olevan taulukon mukaan.

Poliisin palkkausjärjestelmästä 31.12.2006 annetun soveltamisohjeen mukaan:

Poliisihallinnossa kehitetty palkkausjärjestelmä perustuu Weigh and See -vaativuudenarviointijärjestelmään ja sen tavoitteena on oikeudenmukainen ja motivoiva palkan määräytyminen. Järjestelmässä palkan suuruus määräytyy pääasiassa työn vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen perusteella ja siten virkamiehellä on aina työsuorituksensa kautta mahdollisuus vaikuttaa palkkansa suuruuteen.

Suoritusosa määräytyy sen mukaan, miten hyvin henkilö suoriutuu tehtävästään.

3.3 Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi

3.3.1 Kohde

Henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin kohteena on virkamiehen

selviytyminen työstä ja siinä asetetuista tavoitteista. Virkamiehen työsuoritusta, aikaansaannoksia ja työssä käyttäytymistä verrataan tehtäväkuvaukseen, tulos- ja kehityskeskusteluissa asetettuihin tavoitteisiin ja muihin organisaation ja esimiehen ilmaisemiin odotuksiin.

3.3.3 Arvioinnin suorittaja, hyväksyjä ja vahvistaja

Henkilökohtaisen työsuorituksen arvioi pääsääntöisesti virkamiehen ohjesäännössä, työjärjestyksessä tai muutoin määrätty lähin palkkavaltuudet omaava esimies. Esimiehellä edellytetään olevan kokemusta henkilöstöjohtamisesta. Suoritustason arviointi ja sen määrittelyn perusteet kirjataan tulos- ja kehityskeskustelulomakkeen asianomaiseen kohtaan. Arvion hyväksyy arvion tehneen esimiehen lähin tai yksikön rakenteesta johtuen muu ylempi esimies ja vahvistaa viraston tai laitoksen päällikkö. Mikäli arviointia ei vahvisteta lähimmän esimiehen esittämällä tavalla, on uudessa keskustelussa ilmoitettava virkamiehelle muutoksesta ja sen perusteista.

3.3.4 Arviointiperiaatteet

Henkilökohtaista suoritustasoa arvioitaessa arvioidaan henkilö suoriutumista

työtehtävistään ja hänen työkäyttäytymistään. Arvioinnin kohteena ei sen sijaan ole virkamiehen persoona.

Henkilön työsuoritusta arvioidaan hänen tehtävässään. Kun henkilö on sijoitettu tietylle vaativuustasolle, arvioidaan hänen suoriutumistaan vaativuustason

asettamien vaatimusten kannalta.

Arvioinnin yhteydessä tulee esittää ne asiat ja tapahtumat, joihin arviointi

perustuu. Perustelut tulee esittää kirjallisesti ja ne tulee käydä läpi tulos- ja

kehityskeskustelujen yhteydessä.

8. Palkkausjärjestelmän toteutuksen valvontavastuu

8.1 Paikallispoliisi, valtakunnalliset yksiköt, oppilaitokset, poliisin tietohallintokeskus ja poliisin tekniikkakeskus

8.1.1 Viraston valvontavastuu

Palkkausjärjestelmän toteutuksen yleinen valvonta paikallispoliisissa ja muissa poliisiyksiköissä kuuluu viraston tai laitoksen päällikölle, jonka vastuulla on järjestelmän yhdenmukainen ja oikeudenmukainen soveltaminen laitoksessa ja sen eri yksiköissä. Päällikkö vastaa siitä, että järjestelmän toimivuuden edellytyksenä olevat tulos- ja kehityskeskustelut käydään kaikkien viraston virkamiesten osalta ja että tulos- ja kehityskeskusteluissa käydään läpi palkkausjärjestelmään liittyvät palkanmääräytymistekijät ja niiden perusteet.

Viraston päälliköllä on myös vastuu siitä, että henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnit suoritetaan oikeudenmukaisesti ja yhteismitallisesti siten, että ennalta määrätyt henkilökohtaista suoritustason arviointia koskevat periaatteet toteutuvat.

8.3 Poliisin ylijohto

8.3.1 Ylijohdon valvontavastuu

Poliisin ylijohtona toimiva sisäasiainministeriön poliisiosasto valvoo palkkausjärjestelmän yhdenmukaista soveltamista valtakunnallisesti.

TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Itä-Suomen poliisilaitoksessa työskentelevä vanhempi konstaapeli A on vuosittaisen tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä 3.3.2015 arvioitu henkilökohtaisen työsuorituksensa perusteella 16 pisteeseen, joka oikeuttaa 18,30 prosentin suuruiseen henkilökohtaiseen suoritusosaan. Hänen aikaisemmat suorituspisteensä olivat 15,5, jotka oikeuttivat 16,80 prosenttiin. A:n lähin esimies rikosylikonstaapeli B on tehnyt 0,5 pisteen korotusesityksen, joka kohdistui henkilökohtaisen suoritustason viidestä arviointikriteeristä ammatinhallintaan. A:n kohdalla arviointikriteereitä on ollut neljä.

A:n tekemä arvio tuli hyväksyttää hänen esimiehellään. Hyväksyvä esimies, rikosylikomisario C, hylkäsi korotusesityksen 6.3.2015 päivätyssä asiakirjassa.

A teki asiasta muutosvaatimuksen, jota on käsitelty välittömässä neuvonpidossa 26.8.2015. Käydyn välittömän neuvonpidon perusteella poliisilaitoksen päällikkö D on tehnyt muutosvaatimuksesta hylkäävän päätöksen 27.8.2015.

Ratkaisu on perustunut Itä-Suomen poliisilaitoksen linjaukseen, jonka yhteydessä kenenkään HTS-prosenttia ei ole alennettu. Joillekin henkilöille on jäänyt linjauksen ylittävä prosentti.

Asiaa on käsitelty erimielisyysneuvotteluissa, joissa ei ole saavutettu yksimielisyyttä. Asianosaisten välinen erimielisyys koskee A:n henkilökohtaisen suoritustason arviointia.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Palkkauksen muutokset PORA III-hankkeen täytäntöönpanossa

3. Rikostorjuntasektorin vertailu kenttäjohtoalueittain Itä-Suomessa

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Tulos- ja kehityskeskusteluohjeistusta vuodelle 2015 (sivu 1)

2. Rikosylikomisario C:n tekemä A:n suoritusosan korotusesityksen hylkäys 6.3.2015

3. Välittömästä neuvonpidosta laadittu pöytäkirja 26.8.2015

4. Poliisipäällikön ratkaisu palkkauksen muutosvaatimukseen 27.8.2015

5. SM-2006-02595-Ty-12, 2.1.2007 (otsikoimaton), 1 sivu

6. Poliisin palkkausjärjestelmä Itä-Suomen poliisilaitoksessa, soveltamiskäytännön vertailua 8.12.2014, 25 sivua

Kantajan henkilötodistelu

1. Ekonomisti E, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry

Vastaajan henkilötodistelu

1. Poliisipäällikkö D, Itä-Suomen poliisilaitos

2. Poliisipäällikkö G, Oulun poliisilaitos

3. Henkilöstöpäällikkö H, Poliisihallitus

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, että Itä-Suomen poliisilaitos on rikkonut Sisäasiainministeriön ja AKAVA-JS ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 29.11.2002 tehtyä ja allekirjoitettua tarkentavaa virkaehtosopimusta poliisitoimen virkasuhteisen henkilöstön palkkausjärjestelmän uudistamisesta 1.3.2003 lukien siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen asettaessaan yksipuolisesti tarkentavasta virkaehtosopimuksesta poikkeavan enimmäismäärän henkilökohtaiselle suoritusosalle,

— vahvistaa, että vanhempi konstaapeli A:lle on maksettava 16 pisteen eli 18,30 prosentin henkilökohtaisen suoritustason mukaista palkkausta 1.4.2015 alkaen,

— velvoittaa vastaajan suorittamaan virkaehtosopimuslain 19 §:n mukaista hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja

— velvoittaa vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 3.650 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

Henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin arviointikriteerit ja arviointiperiaatteet

Sekä poliisitoimen palkkausjärjestelmäsopimuksesta että sen soveltamisohjeesta käy selkeästi ilmi, että henkilökohtainen suoritustason arviointi ja sitä koskevat periaatteet on sidottu virkamiehen selviytymiseen työstään ja siinä asetettuihin tavoitteisiin.

Itä-Suomen poliisilaitoksen linjaus ei kohdistu yksittäiseen virkamieheen eikä millään tavalla liity hänen työhönsä ja siitä suoriutumista koskeviin odotuksiin. Linjauksen soveltamisessa ei lainkaan huomioida palkkausjärjestelmäsopimuksen 4 §:n mukaista viittä arviointikriteeriä eikä esimiehen niistä tekemää henkilökohtaista arviota. Asiassa on pyritty yhdenmukaistamaan arviointien lopputulosta, ei yksittäisten arviointiperusteiden soveltamista.

Suorituspisteiden korotusesitykset hylätään kaavamaisesti kaikilta. Menettelyllä tosiasiallisesti rajoitetaan ja estetään esimiesten todellinen suorituspisteiden arviointi sekä ohitetaan poliisitoimen palkkausjärjestelmäsopimuksen 4 §:n määräys.

Linjauksessa ei ole kysymys poliisihallituksen toteamasta henkilökohtaisten suoritusarviointien yhdenmukaistamisesta. Henkilökohtaisten suoritusarviointien yhdenmukaistaminen ei tarkoita poliisitoimen palkkausjärjestelmäsopimuksessa edellytetyn henkilökohtaisen arvioinnin syrjäyttämistä.

Palkkausjärjestelmän oikeudenmukaisuus ja yhteismitallisuus saavutetaan, kun arvioinnit

suoritetaan yhdenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti siten, että ennalta määrätyt henkilökohtaista suoritustason arviointia koskevat periaatteet toteutuvat. Tämä ei toteudu rajaamalla yksilökohtaisesti tehdyn henkilökohtaisen suoritustason arvioinnin ulkopuolelle henkilöt, joiden arvioinnin lopputulos ylittäisi 16,10 prosenttia /16,80 prosenttia, tai joilla henkilökohtainen suoritustaso on jo ennen arviointia ollut vähintään mainitut prosenttimäärät. Kaavamaisella arvioinnilla heidät asetetaan sopimuksen vastaisesti eriarvoiseen asemaan muihin nähden. Arvioinnissa myös sillä on merkitystä, mikä tietyllä alueella on suoritustaso.

Poliisin palkkausjärjestelmässä tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkanosa muodostavat palkkauksen perustan, joten niiden toimivuus on ensiarvoisen tärkeää. Palkkausjärjestelmässä palkkaa on tarkoitus maksaa työn vaativuuden, työsuorituksen ja ammatinhallinnan perusteella. Henkilökohtainen suoritusosa on tarkoitettu palkitsemaan henkilöstöä kannustavasti siten, että henkilöstö parantaa työsuoritustaan ja osaamistaan. Paremman työsuorituksen ja ammatinhallinnan tulisi johtaa parempaan palkkaukseen. Myös näin toteutetaan palkkauksen oikeudenmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta.

Kyseessä on puhtaasti säästötoimenpide. Tätä näkemystä tukee Itä-Suomen poliisilaitoksen asettamat muut linjaukset korotuksille. Korotusta esitetään vain yhden arviointiosion osalta ja vain puoli pistettä kerrallaan. Lisäksi korotuksia tulee eteläisellä alueella ryhmäkohtaisesti enintään kahdelle henkilölle ja pohjoisella sekä itäisellä alueella enintään yhdelle henkilölle.

Poliisitoimen palkkausjärjestelmäsopimusta koskevassa allekirjoituspöytäkirjassa todetaan, ettei määrärahatilanne saa vaikuttaa suoritustason arviointiin.

Henkilökohtaisen suoritusosan enimmäismäärä

Poliisitoimen palkkausjärjestelmäsopimuksen 4 §:n perusteella suoritusosa on tällä hetkellä enintään 32 prosenttia peruspalkasta. Suoritusosan enimmäismäärästä on alun perin sovittu tarkentavalla virkaehtosopimuksella 29.11.2002. Myös suoritusosan enimmäismäärän muutoksista on sovittu tarkentavilla virkaehtosopimuksilla.

Tieten rikkominen

Työnantajan yksipuolisesti asettama, poliisitoimen palkkausjärjestelmäsopimuksesta poikkeava suoritusosan enimmäismäärä on poliisitoimen palkkausjärjestelmäsopimuksen ja sen soveltamisohjeen tarkoituksen ja määräysten vastainen. Enimmäismäärää soveltaessaan työnantaja on myös tulkinnut poliisitoimen palkkausjärjestelmäsopimusta ja sen soveltamisohjetta niiden tarkoituksen ja määräysten vastaisesti.

Näin menetellessään työnantaja on tieten rikkonut poliisitoimen palkkausjärjestelmäsopimuksen ja sen soveltamisohjeen määräyksiä tai sen olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa niitä. Siten vastaaja tulee velvoittaa suorittamaan virkaehtosopimuslain 19 §:n mukaista hyvityssakkoa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Vastauksen perusteet

Tapahtumista

Rikosylikomisario C:n hylkäävä päätös on perustunut poliisilaitoksen päällikkö D:n tekemään linjaukseen, jonka mukaan vuoden 2015 tuloskeskustelussa henkilökohtaisen suoritusosan ehdoton yläraja oli 16,10 prosenttia. Sen sijaan esimiestehtävissä, josta A:n tapauksessa ei ole kysymys, rajana oli arviointikriteerien suuremman määrän vuoksi 16,80 prosenttia.

Työnantaja oli ohjeistanut palkkavaltuuksia käyttäviä esimiehiä, kuten C:tä ja E:tä, HTS-arviointiin. Itä-Suomen poliisilaitoksen ylin virkamies poliisipäällikkö D käytti viraston palkkatoimivaltaa hylätessään 27.8.2015 A:n muutosvaatimuksen. D:llä oli viraston päällikkönä vastuu HTS-arvioinnin suorittamisesta virastossa oikeudenmukaisesti ja yhteismitallisesti. D:n tekemän ratkaisun mukaan ennalta määritetyt HTS-arvioinnin periaatteet koskevat koko henkilöstöä eivätkä oikeudenmukaisuus ja yhteismitallisuus toteudu, mikäli ennalta määrätyistä periaatteista poiketaan yksittäisen henkilön kohdalla.

Perustelut

Poliisitoimen palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen määräykset eivät aseta estettä menettelylle. Poliisilaitoksen päällikkö voi viime kädessä hyväksyä tai hylätä henkilökohtaisen työsuorituksen arvion.

Nämä seikat eivät ole aikaisemmin riitautuneet alalla palkkausjärjestelmän 31.12.2006 soveltamisohjeen aikana.

Soveltamisohjeet ovat virkaehtosopimuksen osa, kuten tapauksessa TT 2015:55.

Poliisilaitoksen päällikkö on työnantajan edustajana käyttänyt työnjohto-oikeuttaan, joka ei ole palvelussuhteen ehto. Virkaehtosopimuksella ei edes voitaisi määrätä, kuka käyttää viranomaisen päätösvaltaa henkilökohtaista suoritustasoa koskevissa ratkaisuissa.

Tapauksessa on ollut tarkasteltavana suoritusosan määräksi vaadittu 18,30 prosenttia, joka kuitenkaan ei ole palkkausjärjestelmän mukaan ollut samalla velvoittava vähimmäismäärä henkilökohtaiselle suoritusosalle.

HTS:n tietyn vähimmäismäärän kriteeri on vain hyvin harvoissa tilanteissa. Esimerkiksi palvelukseen tuleville uusille virkamiehille on erikseen määrätty vähimmäismäärä, 10 prosentin suoritusosa peruspalkasta, kuten myös soveltamisohjeissa määrätyissä tietyissä virkavapaustilanteissa.

HTS:n rajoitukset ovat Itä-Suomen poliisilaitoksessa yleisesti ja tapauksessa perustuneet siihen, että poliisin hallintorakenneuudistuksen kolmannessa vaiheessa (ns. PORA 3) yhdistettiin kolme poliisilaitosta yhdeksi Itä-Suomen Poliisilaitokseksi. Edeltäneiden poliisilaitosten HTS:n soveltamiskäytännöt olivat poikenneet toisistaan. Entisessä Pohjois-Karjalan poliisilaitoksessa oli ollut merkittävästi korkeampi HTS-taso kuin mitä se oli ollut Etelä- tai Pohjois-Savon poliisilaitoksissa. Samoin Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen taso oli myös valtakunnallisesti suhteessa muihin paikallispoliisin yksiköihin poikkeuksellisen korkea. Sen myötä myös Itä-Suomen poliisilaitoksen HTS-keskiarvo oli hallintorakenneuudistuksen alussa Lapin poliisilaitoksen jälkeen valtakunnan toiseksi korkein.

Kyseessä ei ole ollut säästötoimenpide tai määrärahatilanne eikä niitä ei ole mitenkään mainittu A:n esimiesten käyttämissä korotusesityksen hylkäämisen perusteluissa.

Poliisin palkkausjärjestelmä ja sen soveltamisohjeet mahdollistavat, että työnantaja saa määrittää henkilökohtaisten suoritusarviointien rajat varmistaakseen palkkausjärjestelmän yhdenmukaisen ja oikeudenmukaisen soveltamisen sekä turvatakseen järjestelmän toimivuuden. Yksikön päälliköllä on vastuu siitä, että henkilökohtaisten työsuoritusten arvioinnit on tehty yksikössä yhdenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Yksiköllä on oikeus ennen vuotuisia tulos- ja kehityskeskusteluja päättää linjauksista yksikössä tehtävien suoritusarviointien yhdenmukaistamiseksi, jotta henkilöstön yhdenvertainen kohtelu voidaan varmistaa.

Kysymyksenasettelu

Itä-Suomen poliisilaitos on tehnyt linjauksen, jonka mukaan vuoden 2015 tulos- ja kehityskeskusteluissa henkilökohtaisen suoritusosan (HTS) ehdoton yläraja on 16,10 prosenttia tai 16,80 prosenttia riippuen arviointiosioiden määrästä.

Vanhemman konstaapelin A:n lähin esimies on vuosittaisen tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä tehnyt tämän henkilökohtaista suoritusosaa koskevan korotusesityksen, jonka perusteella A:n suoritusosaa nostettaisiin puolella pisteellä 16 pisteeseen, joka oikeuttaa 18,30 prosentin henkilökohtaiseen suoritusosaan. Korotusesitys on edellä mainitun linjauksen perusteella hylätty ensin hyväksyjänä toimineen esimiehen ratkaisulla ja sittemmin poliisilaitoksen päällikön päätöksellä.

Asiassa keskeinen erimielisyys koskee sitä, voiko työnantaja asettaa henkilökohtaisen suoritusosan arvioinnille virkaehtosopimuksesta ja sen soveltamisohjeesta poikkeavan enimmäismäärän.

Kantajan mukaan yksipuolinen, kaavamainen linjaus HTS -prosenttien ehdottomasta ylärajasta on ollut poliisitoimen palkkausjärjestelmäsopimuksen ja sitä koskevan soveltamisohjeen vastainen, koska menettely ei mahdollista yksittäisen henkilön suorituksen tosiasiallista arvioimista.

Vastaajan mukaan enimmäisrajan asettamisessa on ollut kysymys suoritusarviointien yhdenmukaistamista koskevasta toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on ollut taata henkilöstön yhdenvertainen kohtelu palkkauksessa.

Selvitys HTS-prosenttien vertailukelpoisuudesta ja soveltamiskäytännöstä

Kirjallisesta todistelusta (K2 ja V6) ilmenee, että HTS-prosentit ovat keskimääräisesti olleet vuonna 2014 Itä-Suomen poliisilaitoksessa korkeammalla kuin muissa poliisilaitoksissa Lapin poliisilaitosta lukuun ottamatta. Itä-Suomen poliisilaitoksen sisällä HTS-prosentit ovat olleet alueellisesti Pohjois-Karjalassa korkeammat kuin Etelä- ja Pohjois-Savossa (V6). Myös suoritustasot muun muassa tutkinta-ajan pituuden sekä rikosten selvitysprosenttien perusteella ovat Pohjois-Karjalassa olleet Etelä- ja Pohjois-Savoa korkeammalla (K3), mikä kantajan mukaan on oikeuttanut korkeampiin HTS-prosentteihin.

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n ekonomistina ja neuvottelupäällikkönä vuodesta 2005 lukien toiminut F on kertonut toimineensa liitossa vastaten muun muassa palkkausjärjestelmästä ja sen kehittämisestä sekä vertailusta eri sektorien kesken. F on toiminut yhtenä neuvottelijoista vuosina 2007 ja 2008. F:n mukaan HTS-prosenttien keskiarvojen vertailu ei sovellu suoritustasojen ja palkkausjärjestelmän mittaamiseen. Eri poliisilaitokset eivät ole HTS-prosenteiltaan vertailukelpoisia keskenään muun ohessa laitosten erilaisen henkilöstörakenteen vuoksi. Enimmäisrajan asettaminen HTS-prosentille ei ole palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaan mahdollista, koska suoritusosan täytyy perustua yksilötasolla tehtyyn arviointiin.

$137

Poliisihallituksen henkilöstöpäällikkö H on kertonut, että Poliisihallitus ohjaa ja valvoo muun muassa palkkausjärjestelmän yhdenmukaista soveltamista valtakunnallisesti. Poliisilaitosten omalle vastuulle jää se, miten yhdenmukaisuus käytännössä toteutetaan. Poliisihallinnossa on käytetty ennenkin erilaisia linjauksia ja raja-arvoja, joilla palkkaliukumaa on rajoitettu. Rajaamista ei palkkajärjestelmäsopimuksen mukaan saa tehdä taloudellisin vaan yhdenmukaistamista koskevin perustein. Hallinnon johtoryhmässä käytiin läpi joulukuussa 2014 eri poliisilaitosten toimintaa koskevia tilastoja ja kiinnitettiin huomiota siihen, että Lapin ja Itä-Suomen poliisilaitoksissa henkilökohtaisten suoritusten arvioinnit olivat selvästi korkeammat kuin muualla. Poliisihallitus ohjeisti laitoksia valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti rajoittamaan palkkaliukumaa vuonna 2015.

Oulun poliisilaitoksen poliisipäällikkönä vuodesta 2012 toiminut G on kertonut, että HTS-prosenttien keskiarvo pidetään Oulussa linjakohtaisesti tietyllä tasolla. Asiaa tarkastellaan vuosittain. Yksittäisen henkilön suoriutumista arvioidaan suhteessa vertaisryhmään. Palkankorotusvaraa syntyy siitä, kun korkeammalla HTS-prosentilla oleva henkilö eläköityy tai henkilöstö muuten vaihtuu. Suoritusosan korotuksia voi tehdä enintään puoli pistettä kerrallaan ja siten, ettei sama henkilö saa korotusta peräkkäisinä vuosina. Näin toimien joka 7. henkilö voi saada korotuksen vuosittain. Linjauksesta voidaan poiketa eritysperustein.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Poliisitoimen palkkausjärjestelmäsopimuksen 4 §:n mukaan suoritusosa määräytyy henkilökohtaisen suoritustason mukaan. Henkilökohtainen suoritustaso arvioidaan määräyksessä mainittujen arviointikriteerien perusteella. Suoritusosan enimmäismäärä on vuoden 2008 paikallisesti toteutettavien erien käyttöä koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan 32 prosenttia peruspalkasta.

Palkkausjärjestelmästä 31.12.2006 annetussa soveltamisohjeessa on muun muassa määrätty, että virkamiehellä on aina työsuorituksensa kautta mahdollisuus vaikuttaa palkkansa suuruuteen. Suoritusosa määräytyy sen mukaan, miten hyvin henkilö suoriutuu tehtävästään.

Asiassa ei ole sinänsä riitautettu poliisilaitoksen poliisipäällikön toimivaltaa muuttaa alaisensa esimiehen tekemää suoritusarviointia. Tämä periaate on hyväksytty myös työtuomioistuimen oikeuskäytännössä (mm. TT 2009:31, TT 2014:83).

Henkilötodistelun perusteella (D, H) alueelliset erot HTS-prosenteissa eivät ole johtuneet poliisityön vaikuttavuudesta vaan siitä, että Pohjois-Karjalassa on ollut poliisityössä käytettävissä uudempia käytäntöjä ja enemmän resursseja. Asiassa esitettyjen tunnuslukujen perusteella voidaan siten katsoa, että HTS-prosentit ovat lähtökohtaisesti olleet vertailukelpoisia keskenään ja niiden välinen ero on sinänsä voinut antaa aihetta yhdenmukaistamistoimenpiteisiin.

$138

Vaikka yksittäisillä henkilöillä on ryhmäkohtaisesti ollut mahdollisuus korotukseen, menettelyllä on kaavamaisesti evätty korotukset pääosalta henkilöstöä. Kun tällä tavoin etukäteen on vahvistettu, miten suoritukset jaetaan, työtuomioistuin katsoo, ettei järjestelmä ole tosiasiallisesti antanut yksittäiselle henkilölle mahdollisuutta vaikuttaa työsuorituksensa kautta palkkansa suuruuteen palkkausjärjestelmäsopimuksen ja sen soveltamisohjeen edellyttämällä tavalla.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen työnantajalla ei ole näytetty olleen perusteita asettaa kanteessa mainittua enimmäismäärää henkilökohtaiselle suoritusosalle. Kanne on siten hyväksyttävä.

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen

Koska asia on ollut tulkinnanvarainen, työtuomioistuin katsoo, ettei valtiovarainministeriö ole tieten rikkonut virkaehtosopimusta.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään valtiovarainministeriö on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

— vahvistaa, että Itä-Suomen poliisilaitos on rikkonut Sisäasiainministeriön ja AKAVA-JS ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 29.11.2002 tehtyä ja allekirjoitettua tarkentavaa virkaehtosopimusta poliisitoimen virkasuhteisen henkilöstön palkkausjärjestelmän uudistamisesta 1.3.2003 lukien siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen asettaessaan yksipuolisesti tarkentavasta virkaehtosopimuksesta poikkeavan enimmäismäärän henkilökohtaiselle suoritusosalle, ja

— vahvistaa, että vanhempi konstaapeli A:lle on maksettava 16 pisteen eli 18,30 prosentin henkilökohtaisen suoritustason mukaista palkkausta 1.4.2015 alkaen.

Valtiovarainministeriö velvoitetaan korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 3.650 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Hyvityssakkovaatimus valtiovarainministeriötä vastaan hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Niittylä, Lehto ja Mustonen jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.