TT 2018:118 — Palkkaus

Elintarvikealojen työehtosopimuksessa on määräys, jonka mukaan palkkiopalkkatyössä työ on hinnoiteltava siten, että ansio on vähintään 15 prosenttia korkeampi kuin ohjetuntipalkka. Tuomiossa katsottiin, että määräyksessä tarkoitettua 15 prosentin ehtoa ei ole perusteltua pitää sellaisena takuupalkkaehtona, jonka nojalla työnantajan tulisi taata työntekijöille tuo vähimmäisansio jokaisella tarkasteluajanjaksolla riippumatta siitä, onko hinnoittelussa määritelty tavoite saavutettu vai ei. (Ks. myös TT 2016:26.)

Asiassa ei ollut esitetty myöskään riittävää selvitystä siitä, että yhtiö olisi hinnoitellut palkkiopalkkatyön siten, että työehtosopimuksen mukaista 15 prosentin ansiotason korottumista ei olisi ollut objektiivisesti arvioiden mahdollista saavuttaa.

Kanteessa esitetyt vahvistusvaatimus ja hyvityssakkovaatimus hylättiin.

KANTAJA

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

VASTAAJAT

Elintarviketeollisuusliitto ry

X Oy

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 2.10.2018

Pääkäsittely 30.10.2018

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n elintarvikealojen työehtosopimus on sisältänyt 1.1.2013 lukien muun muassa seuraavat määräykset:

12 § Suorituspalkkatyö

Suorituspalkka

2. Milloin työtulos oleellisesti riippuu työmäärästä ja vaihtelee työponnistuksen mukaan, voidaan palkkausmuotona käyttää suoraa urakkaa tai osaurakkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkiojärjestelmä

5. Palkkiopalkkajärjestelmää voidaan käyttää niissä töissä, joissa työtulos (tuotannon määrä, tuotteen laatu, raaka-aineen käytön taloudellisuus yms.) riippuu esim. työntekijän tarkkaavaisuudesta, työtaidosta, tms. tekijästä.

Palkkiopalkkatyössä työ on hinnoiteltava siten, että ansio on vähintään 15 % korkeampi kuin ohjetuntipalkka.

Palkkatakuu

7. Suorituspalkkatyössä ohjetuntipalkka on taattu.

Suorituspalkkatöiden hinnoittelu

8. Suorituspalkkatöiden hinnoittelusta sovitaan paikallisesti.

Soveltamisohje:

Ansiotakuun tarkasteluajanjakson pituus suorituspalkkatyössä riippuu työmäärän vaihtelusta eri aikoina. Jos työmäärä on vakaa, ansiotakuun tarkasteluajanjakso on palkanmaksukausi.

Suorituspalkkatöiden hinnoittelusta sovittaessa sovitaan samanaikaisesti myös tarkasteluajanjakson pituus.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

X Oy (ennen vuotta 2013 A Oy, jäljempänä myös yhtiö tai työnantaja) on tuottanut erään kaupungin tehtaalla vuodesta 1989 lähtien elintarvikealan tuotteita. Yhtiön ja sen työntekijöiden välillä on ollut 13.5.2011 lukien voimassa palkkaluokkia ja palkkausta koskeva paikallinen sopimus. Sopimuksessa on sovittu muun ohella työehtosopimuksen 12 §:ssä tarkoitetusta palkkiopalkkajärjestelmästä, josta paikallisessa sopimuksessa käytetään nimitystä määräpalkkio.

Paikallisen sopimuksen mukaan palkkiopalkkatyön suorituspalkkaosa (määräpalkkiot) hinnoitellaan siten, että tuotannon ja laadun toteutuessa ansio on vihannespuolella sekä kalan kierrossa vähintään 15 prosenttia korkeampi kuin ohjetuntipalkka. Määräpalkkion toteuman tarkastelujakso on palkanmaksukausi, mutta koko sesongin toteuma tulee huomioida. Työnantaja tarkastaa määräpalkkiotaulukot ennen jokaista sesonkia ja päivittää taulukot, jos on tarve. Mikäli työnantaja investoi tuotantolinjoihin, se saattaa johtaa määräpalkkiotaulukoiden alentamiseen.

Yhtiön palkkiopalkkajärjestelmän hinnoittelukriteerit perustuvat koko työvuoron työpanoksen mittaamiseen. Vihannestuotteiden tuotannon palkkiopalkka määräytyy sen mukaan, paljonko työvuoron aikana on kulutettu tuotettuihin tuotteisiin vihanneksia kiloina. Kalankäsittelyssä palkkiopalkka määräytyy valmiiden tuotteiden kappalemäärän mukaan.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko yhtiön soveltama palkkiopalkkahinnoittelu täyttänyt työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan mukaiset edellytykset.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

K1. Paikallinen sopimus palkkaluokkiin ja palkkaukseen entisen A:n erään kaupungin tehtaalla 13.5.2011

K2. Yhteenveto B:n säännöllisen työajan työtunneista ja säännöllisen työajan tunneilta maksetuista määräpalkkioista eriteltynä palkkakausittain 5.8.2013–1.1.2017

K3. Yhteenveto C:n ajanjakson säännöllisen työajan työtunneista ja säännöllisen työajan tunneilta maksetuista määräpalkkioista eriteltynä palkkakausittain 27.5.2013– 23.4.2017

Vastaajien kirjalliset todisteet

V1. Paikallinen sopimus (K1)

V2. Laskelma B:n ansiotasosta 5.8.2013–1.1.2017

V3. Laskelma C:n ansiotasosta 27.5.2013–23.4.2017

V4. Sopimus 5.11.2012

Kantajan henkilötodistelu

1. F, SEL ry:n entinen toimitsija

2. E, pääluottamusmies

Vastaajien henkilötodistelu

1. G, yhtiön entinen tuotanto- ja laatupäällikkö

2. H, Elintarviketeollisuusliitto ry:n työmarkkinajohtaja

3. I, J Oy, konsultti

4. D, yhtiön tehtaanjohtaja kevääseen 2013 asti

Muu oikeudenkäyntiaineisto

Yhteenveto yhtiön vuonna 2016 maksetuista määräpalkkioista, sesonkien pituuksista ja kohdistumisista

Yhtiön sesonkeja kuvaava kaavio

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, että elintarvikealojen työehtosopimuksen 12 §:n perusteella X Oy:n on tullut maksaa kullekin erään kaupungin tehtaan vihannespuolen ja kalankierron palkkaryhmän 6 työtehtävässä työskentelevälle työntekijälle vähintään ansio, jonka määrä on palkkakausittain tai tehtaan tuotteiden tuotantokausittain tarkasteltuna 12,67 euroa työtunnilta 1.1.2013–31.12.2013, 12,74 euroa työtunnilta 1.1.2014–31.3.2014, 13,05 euroa työtunnilta 1.4.2014–31.7.2014, 13,49 euroa työtunnilta 1.8.2014–31.7.2015, 13,55 euroa työtunnilta 1.8.2015–31.1.2016 ja 13,65 euroa työtunnilta 1.2.2016–30.9.2017;

— tuomitsee X Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, kun yhtiön soveltama palkkiopalkkajärjestelmän hinnoittelu ei ole toukokuusta 2013 toukokuuhun 2017 täyttänyt työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan toisessa kappaleessa asetettua edellytystä hinnoittelun ansiota korottavasta vähimmäisvaikutuksesta palkkaryhmään 6 kuuluvien työntekijöiden osalta;

— tuomitsee Elintarviketeollisuusliitto ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä; ja

— velvoittaa Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut 14.122 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen 12 §:n 1 kohta edellyttää työn teettämistä suorituspalkkatyönä, mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista. Määräys on työnantajaa velvoittava (TT 2016:26). Suorituspalkkatyöllä tarkoitetaan suoraa urakkaa, osa- eli sekaurakkaa ja palkkiojärjestelmää. Suorituspalkkatyön palkkausmuotona käytetään palkkiopalkkajärjestelmää. Työehtosopimuksen 12 §:n määräyksen tarkoitus on taata suorituspalkalle tavanomainen työsuorite ja siitä suorituspalkkatyön hinnoittelun voimassa ollessa suorituspalkkajärjestelmän mukainen ansio. Palkkiopalkkajärjestelmää noudatettaessa tämä tarkoittaa työehtosopimuksen ohjetuntipalkkojen ylittämistä vähintään 15 prosentilla.

Työehtosopimuksen 12 §:n 8 kohdan mukaan suorituspalkkatöiden hinnoittelusta sovitaan paikallisesti. Hinnoittelu on sovittava ja tehtävä siten, että se täyttää 12 §:ssä todetut hinnoittelun vähimmäistasovaatimukset, eli palkkiopalkkatyön hinnoittelun osalta 12 §:n 5 kohdan toisen kappaleen hinnoittelusäännön. Hinnoittelusääntö on velvoittava normi hinnoittelun ollessa voimassa työpaikalla. Palkkiopalkkatyön hinnoittelun sopiminen tai määrittäminen vastoin työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan toisen kappaleen sääntöä on työehtosopimuksen vastaista.

Paikallisen sopimuksen mukaan hinnoittelun ansiotakuun tarkastelujakso on lähtökohtaisesti palkanmaksukausi, joka on yhtiössä kaksi viikkoa. Paikallisessa sopimuksessa on kuitenkin sovittu, että tarkastelukauden ohella on huomioitava koko sesongin toteuma. Sesongilla tarkoitetaan sitä, että tehtaalla tuotetaan tiettynä jaksona tuotteita vain tietystä vihanneksesta tai vastaavasti ainoastaan kalatuotteita. Sesongin pituus voi olla runsaasta viikosta enintään kolmeen kuukauteen ja tuon jakson aikana tuotteita tehdään vain yhdestä raaka-aineesta.

Paikallisessa sopimuksessa on sovittu, että työnantaja määrittää määräpalkkiotaulukot eli lopullisen palkkiopalkkatyön hinnoittelun ennen jokaista sesonkia. Sopimuksen mukaan työnantajan päättämän hinnoittelun tulee täyttää paikallisessa sopimuksessa ja työehtosopimuksessa asetetut määräykset palkkiopalkkatyön ansioita korottavasta vaikutuksesta.

Yhtiön palkkiopalkkatyön hinnoittelu on ollut ristiriidassa työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan määräyksen kanssa, koska tavanomaisella työtahdilla työskennelleiden työntekijöiden ansio ei ole 15 prosenttia ohjetuntipalkkoja korkeampi tuotannon ja sen laadun ollessa normaali. Yhtiön määräämä palkkiopalkkatyön hinnoittelu on ollut työehtosopimuksen vastaista ainakin vuoden 2013 toukokuusta lukien toukokuuhun 2017 saakka. Yhtiön päättämät hinnoittelun perusteet eivät ole johtaneet työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan mukaisen hinnoittelusäännön täyttymiseen, eikä yhtiö ole muutoinkaan ryhtynyt mihinkään toimiin taatakseen työntekijöille työehtosopimuksessa säädetyn vähimmäisansion palkkiopalkkatyönä tavanomaisella työtahdilla tehdystä työstä.

Esimerkiksi työntekijät B ja C ovat koko tarkastelujakson ajan työskennelleet palkkaryhmän 6 tehtävissä vihannespuolella ja kalankäsittelyssä. Kun otetaan huomioon heidän säännöllisen työaikansa työtunnit ja vastaavasti määräpalkkion osalta vain heidän säännöllisen työaikansa työtunneilta maksetut määräpalkkiot, heille maksettujen määräpalkkioiden prosentuaalinen osuus kulloinkin voimassa olleesta työehtosopimuksen palkkaryhmän 6 ohjetuntipalkasta ei ole vastannut työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan toisen kappaleen vaatimusta. Johtuen yhtiön kollektiivisesta määräpalkkioiden määräytymisperusteesta näille työntekijöille maksetut määräpalkkiot suhteessa ohjetuntipalkkaan vastaavat suuruusluokaltaan muille samassa työssä samoissa työvuoroissa maksettujen määräpalkkioiden suhteellisia määriä.

Yhtiön on tullut taata, että tehtaan tuotannon ja laadun toteutuessa hinnoittelun ansiotakuu toteutuu työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan toisen kappaleen mukaisesti. Vaaditut euromäärät vastaavat kulloistakin erään kaupungin paikkakuntaluokituksen mukaista työehtosopimuksen palkkaryhmän 6 ohjetuntipalkkaa korotettuna työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla 15 prosentilla.

Yhtiössä maksetut työpaikkakohtaiset lisät eivät voi tulla huomioiduiksi työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan mukaista 15 prosentin ansiotason korotusta laskettaessa, koska niitä maksetaan vain osalle työvuoron työntekijöistä. Niiden huomioimisesta 15 prosenttia korottavaa ansiotasoa laskettaessa ei ole myöskään sovittu paikallisesti.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Yhtiön soveltama palkkiopalkkajärjestelmän hinnoittelu ei ole vuosina 2013–2017 täyttänyt työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan toisessa kappaleessa asetettua edellytystä hinnoittelun ansiota korottavasta vähimmäisvaikutuksesta, eikä yhtiö ole taannut palkkaryhmän 6 työntekijöille palkkiopalkkajärjestelmään kuuluvaa ansiotasoa. Yhtiön on täytynyt ymmärtää, että sen noudattama palkkiopalkkajärjestelmän hinnoittelu ei vastaa työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan asettamaa edellytystä palkkiopalkkajärjestelmän hinnoittelusta. Yhtiön olisi tullut muuttaa hinnoittelu vastaamaan työehtosopimuksessa säädettyä 15 prosentin ohjetuntipalkan ylittävää hinnoittelusääntöä tai huolehtia muutoin siitä, että työntekijät saavat työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan toisen kappaleen edellyttämän ansion kullakin määräpalkkion toteuman tarkasteluajanjaksolla.

Yhtiön menettelyä arvioitaessa on otettava huomioon, että sen soveltama hinnoittelu on tuotannon ja laadun toteutuessa vuosien 2013–2017 aikana johtanut vain satunnaisesti työehtosopimuksessa edellytettyyn vähimmäishinnoittelun tasoon. Yhtiön noudattama hinnoittelu ei ole täyttänyt työehtosopimuksen asettamaa edellytystä 15 prosenttia ohjetuntipalkkojen ylittävistä ansioista myöskään paikallisesti sovitusti huomioiden tehtaan tuotteiden tuotantosesongit. Yhtiö on ollut näistä seikoista tietoinen kunkin palkanmaksukauden ja tuotteen sesongin päättymisen jälkeen.

Edellä todetuin perustein yhtiön on huolellisesti toimiessaan tullut ymmärtää, ettei sen soveltama palkkiopalkkahinnoittelu voi vastata työehtosopimuksen sille asettamia edellytyksiä. Jättämällä korjaamatta hinnoittelua tai muuten korvaamatta työntekijöille virheellisen hinnoittelun vuoksi liian alhaiseksi jääneitä ansioita, yhtiö on tieten rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä ja on tuomittava sen johdosta hyvityssakkoon.

Merkitystä ei voida antaa sille, että työntekijäpuoli ei ole irtisanonut paikallista sopimusta. Kantajaliiton on tullut voida riitauttaa asia tavanomaisin oikeussuojakeinoin nostamalla viime kädessä kanne työtuomioistuimessa.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Kantaja on työehtosopimusosallisten erimielisyysneuvotteluissa 11.10.–9.12.2016 edellyttänyt Elintarviketeollisuusliitto ry:ltä välittömiä toimia, jotta se selvittää sen jäsenyrityksensä noudattaman palkkiopalkkajärjestelmän toteuttamat ansiot työntekijöille palkanmaksukausittain ja tuotannon sesongeittain sekä ryhtyy tehokkaisiin toimiin yhtiön noudattaman hinnoittelun ja työntekijöille maksettujen ansioiden korjaamiseksi työehtosopimuksen mukaisiksi. Elintarviketeollisuusliitto ry on ilmoittanut kantanaan viimeksi 9.12.2016, että sen käsityksen mukaan yhtiön palkkiopalkkajärjestelmän hinnoittelu on työehtosopimuksen mukainen.

Elintarviketeollisuusliitto ry ei ole ryhtynyt mihinkään toimiin työehtosopimuksen noudattamisen takaamiseksi. Ainakaan nuo mahdolliset ja kantajalle tuntemattomaksi jääneet toimet eivät ole olleet tehokkaita, koska yhtiö ei ole kanteen vireille tuloon mennessä edelleenkään muuttanut palkkiopalkkajärjestelmän hinnoitteluaan eikä korvannut virheellisestä hinnoittelusta johtunutta virheellistä palkanmaksua.

Elintarviketeollisuusliitto ry on rikkonut valvontavelvollisuutensa ja on tuomittava sen johdosta hyvityssakkoon.

Elintarviketeollisuusliitto ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 11.039 eurolla korkoineen.

Kanne tulisi ensisijaisesti hylätä sillä perusteella, että kantajan väitteet työehtosopimuksen palkkiopalkkajärjestelmää koskevan ehdon tulkinnasta ovat virheellisiä. Työehtosopimuksen palkkiopalkkajärjestelmää koskeva 15 prosentin ehto on hinnoitteluohje, ei takuupalkkaehto.

Mikäli katsottaisiin, että palkkiopalkkajärjestelmää koskeva 15 prosentin ehto on takuupalkkaehto, kanne on hylättävä joka tapauksessa sillä perusteella, että palkkaryhmän 6 työntekijöille on koko ajan maksettu palkkaa, joka ylittää 15 prosentilla työehtosopimuksen mukaisen ohjetuntipalkan.

Työehtosopimuksen 12 §:n oikea tulkinta

Edellytyksenä työn teettämiselle suorituspalkkatyönä on, että työn laatu sen sallii ja että työ tehdään tuotannon ja ansion kohottamiseksi. Mikäli tuotanto ei kohoa, korkeammalle palkalle ei ole perusteita. Mikäli työpanoksella ei voi vaikuttaa välittömästi tuotannon määrään, voidaan työ järjestää palkkiopalkkatyönä. Tällöin työmäärän sijaan ratkaisevaa on, kuinka tehokkaasti ja taitavasti työntekijät käyttävät tuotantokoneita ja -laitteita.

Työtuomioistuin on todennut (TT 2016:26), että työehtosopimuksen määräys suorituspalkkatyön käyttämisestä on työnantajaa velvoittava, kun työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista. Tällöin työ on tuotannon ja ansion kohottamiseksi teetettävä suorituspalkkatyönä. Suorituspalkkatyössä tavoitteena on kasvattaa työtulosta, jossa ohjetuntipalkan mukainen taso määrittää tavanomaisen työskentelyn tason. Työtuomioistuin on todennut, että vaikka suorituspalkkatyön edellytykset täyttyvät, tämä ei vielä sellaisenaan merkitse, että työstä olisi maksettava hinnoitteluohjeen mukainen suorituspalkka. Työtuomioistuin on myös todennut, että työehtosopimuksessa suorituspalkkatyön takuuansioksi on määrätty ohjetuntipalkka.

Työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan määräyksen tarkoitus ei ole taata työntekijälle palkkiopalkkajärjestelmässä ohjetuntipalkan korottamista vähintään 15 prosenttia. Kyse on sanamuodon mukaisesti hinnoitteluohjeesta, jonka mukaan palkkiopalkka on hinnoiteltava 15 prosenttia ohjetuntipalkkaa korkeammaksi. Hinnoitteluohjeen mukainen palkka voi siten jäädä saavuttamatta ja tällöin maksetaan työehtosopimuksen 12 §:n 7 kohdan mukaisesti ohjetuntipalkkaa tai paikallisen sopimuksen mukaan määräytyvää alempaa palkkiopalkkaa.

Suorituspalkkatyössä tuotannon tason nostamiseksi määritellään tavoitetaso, johon suorituspalkkatyöllä pyritään. Työehtosopimuksen mukainen palkkatakuu suorituspalkkatyössä on siten ohjetuntipalkka. Kantajan väite siitä, että palkkiopalkkajärjestelmää noudatettaessa tämä tarkoittaa työehtosopimuksen ohjetuntipalkkojen ylittymistä vähintään 15 prosenttia, on siten työehtosopimuksen sanamuodon vastainen. Palkkatakuuta koskeva työehtosopimuksen määräys olisi tarpeeton, mikäli kantajan väite palkkatakuusta suorituspalkkatyössä pitäisi paikkansa.

X Oy:n määräpalkkiojärjestelmä

X Oy:n määräpalkkiojärjestelmä on työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan mukainen palkkiopalkkajärjestelmä, joka huomioi tuotannon määrän lisäksi tuotannon laadun. Paikallisen sopimuksen mukaan määräpalkkio hinnoitellaan siten, että tuotannon ja laadun toteutuessa ansio on vihannespuolella sekä kalan kierrossa vähintään 15 prosenttia korkeampi kuin ohjetuntipalkka. Sopimuksen mukainen hinnoitteluohje vastaa tasoltaan työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan mukaisia määräyksiä. Edellytyksenä ansiotason nousemiselle on siten tavoitteeksi asetetun tuotannon ja laadun kasvu.

Erään kaupungin tehtaan toiminta on sesonkiluonteista. Osa linjoista tuottaa niin sanottuja hitaita ja osa nopeita tuotteita. Määräpalkkiojärjestelmä perustuu ajettujen vuorojen aikana valmistuneisiin yhteiskiloihin, jolloin lopputulokseen esimerkiksi kurkkusesongissa vaikuttaa kahden ajetun tuotantolinjan yhteistulos. Kalatehtaalla ajettavat tuotteet ovat samankaltaisia ja tämän johdosta määräpalkkiojärjestelmä sallii linjakohtaisen ja tuotetyyppikohtaisen määräpalkkion.

Tuotannon sesonkiluonteisuus huomioiden osapuolet ovat sopineet, että määräpalkkion toteuman tarkasteluajanjakso on palkanmaksukausi, mutta koko sesongin toteuma tulee huomioida. Työnantajalle on annettu valtuus määrittää määräpalkkiot ja tehdä taulukoihin tarvittavat muutokset. Siinä tapauksessa, että työnantaja olisi hinnoitellut määräpalkkion työehtosopimuksen vastaisesti, olisi työntekijäpuolen tullut irtisanoa paikallinen sopimus. Työnantaja on muun muassa syksyllä 2017 muuttanut määräpalkkiotaulukkoa punajuurisesongin osalta tuotantomäärien tippuessa ja suhteen muuttuessa peltilinjan tuotteista kohti lasilinjan tuotteita sesonkikohtaisen toteuman varmistamiseksi, mikäli asetettu tavoitenopeus saavutetaan.

Yhtiö investoi vuosien 2013–2017 aikana tuotantolinjoihin vihannestehtaalla lasilinjan liemitykseen ja lasisyöttöön sekä kalatehtaalla alustapakkaukseen, mikä mahdollisti tuotantovauhdin kasvamisen. Työnantaja ei kuitenkaan alentanut määräpalkkiotaulukoita paikallisen sopimuksen mahdollistamalla tavalla.

Tavanomaisella työskentelyvauhdilla työehtosopimuksen mukainen palkka on ohjetuntipalkka, sillä suorituspalkkatyöllä tulee saavuttaa normaalia suurempi tuotanto. Korkeamman palkan maksamisen edellytyksenä on, että tuotanto kohoaa. Siitä huolimatta, että tuotannolle asetettu tavoitetaso on jäänyt saavuttamatta, on työntekijöiden ohjetuntipalkka ylittynyt vähintään 15 prosenttia.

Palkkiopalkkajärjestelmän ansiotasossa huomioitavat erät

Työehtosopimuksen palkkiopalkkaa koskevan hinnoitteluohjeen mukaan työ on hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio on vähintään 15 prosenttia ohjetuntipalkkaa korkeampi. Ansiotason nousussa tulee huomioida kaikki sellaiset lisät, jotka korottavat ohjetuntipalkkaa. Työntekijän ansiotasossa tulee huomioida erilaiset olosuhteisiin, työhön ja työntekijän osaamiseen liittyvät lisät.

Yhtiön työntekijät saavat useaa erilaista työehtosopimukseen perustumatonta lisää (senttiä/tunti) seuraavasti:

valmistustyölisä 0,21

konetyölisä 0,21

tuotekeittolisä 0,20

trukinajolisä 0,25

ryhmäpakkaajatyölisä 0,30

liemenkeittolisä 0,63

vuorojärjestäjälisä 0,41

vuorovastaavalisä 2,03

vuorovastaavan sijainen 0,86

linjanvaihtotyölisä 0,64

Felix-lisä 0,36 tai 0,37

Kantaja on esittänyt laskelmat kahden työntekijän säännöllisen työajan tunneista ja määräpalkkioista eriteltynä palkkakausittain. Vastaaja on laatinut samoista työntekijöistä vertailulaskelmat, joissa ansiossa on huomioitu vain yhtiön työehtosopimukseen perustumattomat lisät. Näiden lisien lisäksi työntekijöiden ansiota korottavat työehtosopimukseen perustuvat lisät, kuten palvelusvuosilisä, työnopastuslisä, vuorolisät ja muut työaikalisät, joita laskelmassa ei kuitenkaan ole huomioitu. Vertailulaskenta pelkästään yhtiön maksamilla työehtosopimukseen perustumattomilla lisillä osoittaa, että työntekijöiden ansiotaso on ollut 15 prosenttia ohjetuntipalkkaa korkeampi.

Yhtiön tuotanto- ja logistiikkajohtaja D ja pääluottamusmies E ovat 5.11.2012 sopineet, että palkkiopalkkajärjestelmän mukainen ansiokäsite lasketaan siten, että aikapalkkaan lisätään työpaikkakohtaiset lisät ja määräpalkkio, mutta ei palvelusvuosilisää. Työnantaja on myöhemmin jättänyt felix-lisän huomioimatta aikapalkassa. Siinäkin tapauksessa, että ansiokäsitteen määrittelyssä jätetään felix-lisä huomioimatta, vastaajan vertailulaskelmat osoittavat, että esimerkkityöntekijät ovat tarkasteluajanjaksona myös tällä laskentatavalla saaneet 15 prosenttia ohjetuntipalkkaa korkeamman ansion.

Väitteet työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä

Yhtiö ei ole rikkonut työehtosopimusta, sillä sen paikallinen sopimus vastaa työehtosopimuksen määräyksiä ja suorituspalkkatöiden hinnoittelusta on sovittu paikallisessa sopimuksessa. Siitäkin huolimatta, että työehtosopimuksen mukainen hinnoitteluohje ei ole palkkatakuu, on yhtiö tosiasiassa hinnoitellut työn siten, että työntekijöiden ohjetuntipalkka on korottunut 15 prosenttia. Työntekijäpuolen olisi tullut irtisanoa paikallinen sopimus, mikäli se on katsonut sopimuksen olevan työehtosopimuksen vastainen. Sopimusta ei ole kuitenkaan irtisanottu, vaan se on edelleen voimassa.

Yleinen työmarkkinakäytäntö tukee vastaajien kantaa asiassa. Yleisen työmarkkinakäytännön mukaan hinnoitteluohje ei tarkoita ansiotakuuta.

Elintarviketeollisuusliitto ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, koska se on ohjeistanut yhtiötä tekemään palkkiopalkkatyön hinnoittelun työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan mukaisesti siten, että työntekijän ansiotaso on vähintään 15 prosenttia saavutettaessa tuotannolle asetettu tavoitetaso.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Työehtosopimuksen 12 §:n 1 kohdan mukaan sikäli kuin työn laatu sallii ja on teknisesti mahdollista, työ tehdään tuotannon ja ansion kohottamiseksi suorituspalkkatyönä. Määräyksen 5 kohdan mukaan palkkiopalkkatyössä työ on hinnoiteltava siten, että ansio on vähintään 15 prosenttia korkeampi kuin ohjetuntipalkka. Palkkatakuuta koskevan 7 kohdan mukaan suorituspalkkatyössä ohjetuntipalkka on taattu. Edelleen suorituspalkkatöiden hinnoittelua koskevan 8 kohdan mukaan suorituspalkkatöiden hinnoittelusta sovitaan paikallisesti. Määräyksen soveltamisohjeen mukaan ansiotakuun tarkasteluajanjakson pituus suorituspalkkatyössä riippuu työmäärän vaihtelusta eri aikoina. Jos työmäärä on vakaa, ansiotakuun tarkasteluajanjakso on palkanmaksukausi. Suorituspalkkatöiden hinnoittelusta sovittaessa sovitaan samanaikaisesti myös tarkasteluajanjakson pituus.

X Oy:n erään kaupungin tuotantoyksikössä on 12.5.2011 tehty palkkausta koskeva paikallinen sopimus, jossa on sovittu muun ohella elintarvikealojen työehtosopimuksen 12 §:ssä tarkoitetusta palkkiopalkkajärjestelmästä. Paikallisen sopimuksen (K1, V1) mukaan palkkiopalkkatyön suorituspalkkaosa eli määräpalkkiot hinnoitellaan siten, että tuotannon ja laadun toteutuessa ansio on vihannespuolella sekä kalan kierrossa vähintään 15 prosenttia korkeampi kuin ohjetuntipalkka. Määräpalkkion toteuman tarkastelujakso on palkanmaksukausi, mutta koko sesongin toteuma tulee huomioida. Erään kaupungin tehtaan tuotannon luonteen vuoksi hitailla tuotteilla toteuma on heikompi ja nopeilla tuotteilla toteuma on parempi. Työnantaja tarkastaa määräpalkkiotaulukot ennen jokaista sesonkia ja päivittää taulukot, jos on tarve.

Erimielisyys vallitsee siitä, onko yhtiö hinnoitellut palkkiopalkkatyön työehtosopimuksen 12 §:n määräyksen mukaisesti ja onko yhtiön tullut määräyksen 5 kohdan toisen kappaleen perusteella taata kanteessa tarkoitetuille työntekijöille vähintään ansio, jonka määrä palkkakausittain tai tuotantokausittain tarkasteluna ylittää ohjetuntipalkan 15 prosentilla. Osapuolet ovat eri mieltä tältä osin myös ansion käsitteen sisällöstä.

Kantajan mukaan hinnoittelu on ollut työehtosopimuksen vastaista ainakin toukokuusta 2013 toukokuuhun 2017. Hinnoittelun perusteet eivät kantajan mukaan ole johtaneet työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan mukaisen hinnoittelusäännön täyttymiseen eli työntekijöiden ansio ei ole ollut vähintään 15 prosenttia korkeampi kuin ohjetuntipalkka eikä yhtiö ole muutoinkaan ryhtynyt mihinkään toimiin taatakseen työntekijöille työehtosopimuksessa säädetyn vähimmäisansion palkkiopalkkatyönä tavanomaisella työtahdilla tehdystä työstä.

Vastaajien mukaan työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan mukainen 15 prosentin ehto ei ole takuupalkkaehto vaan hinnoitteluohje. Työntekijöille on vastaajien mukaan joka tapauksessa maksettu palkkaa, joka ylittää 15 prosentilla työehtosopimuksen mukaisen ohjetuntipalkan. Vastaajien mukaan ansiotason nousussa on huomioitava myös ohjetuntipalkkaa korottavat työehtosopimukseen perustumattomat lisät.

Henkilötodistelu

$13c

$13d

F:n mukaan jos yrityksessä on käytössä hinnoittelusääntöä koskeva sopimus eikä työntekijöiden ansio kuitenkaan korotu vähintään 15 prosentilla ohjetuntipalkasta, ensin pitää selvittää, mistä tämä johtuu eli onko kyse työntekijöiden tahallisesti aiheuttamasta syystä kuten hidastelusta. Jos taas kyse on työntekijöistä riippumattomasta syystä, hinnoittelua on korjattava ylöspäin. Työnantajaliiton kanssa oli joskus käyty keskusteluja siitä, miten voidaan arvioida, mikä on normaali työvauhti. Tämä on F:n mukaan vaikea kysymys, koska vain työtä tarkkailemalla ei voida tehdä johtopäätöksiä siitä, onko kyse normaalista työvauhdista. Palkkiopalkassa vaikuttavat muutkin tekijät, joista on vielä vaikeampi tehdä arviota. Jos taas kyse on poikkeuksellisesta, osapuolista riippumattomasta tilanteesta kuten sähkökatkosta, maksetaan työehtosopimuksen mukaista taulukkopalkkaa. Joka tapauksessa suorituspalkkajärjestelmän tarkoitus on se, että työnteko tehostuu ja tuotanto kohoaa.

H on Elintarviketeollisuusliiton työmarkkinajohtaja ja ollut liiton palveluksessa vuodesta 2004 lähtien. Hänen mukaansa työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohta on hinnoitteluohje, joka ohjeistaa sitä, miten palkkiopalkka tulee hinnoitella. Hinnoittelun tavoite on se, että ansiot ovat 15 prosenttia ohjetuntipalkasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ansioiden pitää korottua jokaisella palkanmaksukaudella 15 prosenttia. Paikallisesti voidaan sopia myös ansion käsitteestä, joka voi poiketa eri yrityksissä. Ansion käsitettä ei ole määritelty työehtosopimuksessa eikä se ole ollut liittojen välisen erimielisyyden kohteena. Takuupalkka on suorituspalkkatyössä työehtosopimuksen mukainen ohjetuntipalkka, joka on tarkoitettu tilanteisiin, joissa kyse on esimerkiksi konerikosta.

$13e

$13f

$140

$141

D on kertonut, että määräpalkkion toteumaa tarkasteltiin palkanmaksukausittain, mutta koko sesongin toteuma tuli huomioida. Se tarkoitti sitä, että kun tarkasteltiin esimerkiksi kesäsesonkia, täytyi objektiivisesti katsoa, että palkkiotaulukko oli laadittu sillä tavalla, että sillä pystyttiin pääsemään 15 prosenttia korkeampaan ansioon koko sesonki huomioiden. Välillä ajettiin tuotteita, jotka olivat niin sanotusti helpompia ja joilla saatiin usein korkeampia määräpalkkioita. Välillä taas ajettiin hitaampia tuotteita. Hinnoittelun kannalta relevantti tarkastelukausi oli sen vuoksi silloin koko sesonki.

$142

$143

G on kertonut, että lähes aina luottamusmiehen kanssa keskusteltaessa tämä oli ollut sitä mieltä, että hinnoittelu oli tehty väärin. Mitään erimielisyysmuistiota ei kuitenkaan ollut jätetty, mutta liitot olivat käyneet paikan päällä ainakin kahteen otteeseen selvittämässä tilannetta. Luottamusmiehen kanssa vallitsi kuitenkin periaatteellinen näkemysero siinä, että luottamusmiehen mukaan hinnoittelu oli tehty väärin, kun palkkakauden tilinauhan mukaan ansio ei ollut korottunut 15 prosentilla ohjetuntipalkasta, ja G:n mukaan suurin ongelma taas oli alati laskevat vauhdit ja se, ettei ollut päästy samoihin kiloihin mihin oli joskus päästy. Tehtaan tuottavuus oli laskenut koko ajan. G:n mukaan hinnoittelu oli kuitenkin keskimäärin laadittu niin, että tavoite oli realistisesti saavutettavissa. Hänelle oli tärkeintä, että ansio korottui sesongeittain työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla.

G:n mukaan paikallista sopimusta (K1, V1) sovellettiin siten, että palkanlaskennasta lähetettiin kunkin työntekijän osalta tiedot, joista ilmenivät palkkaluokan mukainen ohjetuntipalkka, työpaikkakohtaiset olosuhdelisät ja määräpalkkio. Näin oli laskettu ensin kunkin työntekijän ansio. Toiseksi oli laskettu, mikä oli ohjetuntipalkka korotettuna 15 prosentilla. Vielä oli laskettu näiden kahden erotus. Tämä kooste lähetettiin sesongeittain. Toteumia oli käyty luottamusmiehen kanssa läpi, ei tosin välttämättä aina. Ansioon laskettiin mukaan vain työpaikkakohtaiset olosuhdelisät. Myös vuorovastaavalisä otettiin huomioon laskettaessa ansiota, sillä pois jätettiin vain työehtosopimuksen mukaiset lisät. Lisien mukaan ottamisesta laskentakaavaan ja ansioon oli luottamusmies sopinut jo edeltävän tehdaspäällikön kanssa (V4). Luottamusmies ei ylipäätään vastustanut sitä, että olosuhdelisät otettiin huomioon.

$144

Arvio ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan toisen kappaleen mukaan palkkiopalkkatyö on hinnoiteltava siten, että ansio on vähintään 15 prosenttia korkeampi kuin ohjetuntipalkka. Kanteessa on vaadittu työtuomioistuinta vahvistamaan, että X Oy:n on tuon määräyksen perusteella tullut maksaa vähintään ansio, joka ylittää ohjetuntipalkan 15 prosentilla. Kantajan mukaan palkkiopalkkatyö on vuosina 2013–2017 hinnoiteltu väärin, kun työntekijöiden ansio ei ole ylittänyt ohjetuntipalkkaa 15 prosentilla, ja työnantajan on tullut taata työntekijöille tuo vähimmäisansio tavanomaisella työtahdilla tehdystä työstä. Kantaja on lisäksi vaatinut yhtiön tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, kun hinnoittelu ei kantajan mukaan ole täyttänyt työehtosopimuksessa asetettua edellytystä hinnoittelun ansiota korottavasta vähimmäisvaikutuksesta.

Työtuomioistuin on jo ratkaisussaan TT 2016:26 katsonut, että vaikka suorituspalkkatyön edellytykset täyttyisivät, tämä ei kuitenkaan vielä sellaisenaan merkitse sitä, että työstä olisi maksettava hinnoitteluohjeiden mukainen suorituspalkka riippumatta esimerkiksi työntekijöiden työvauhdista tai työn tuloksesta. Ratkaisussaan työtuomioistuin on viitannut muun ohella aiempaan tuomioon TT 1986:20 ja todennut, että vaikka urakkatyöstä olisi sovittu, hinnoitteluohjeen mukainen urakkapalkka ei ilman muuta ole taattu. Hinnoitteluohje ja takuupalkka urakkatyössä ovat kaksi eri asiaa. Jos työehtosopimuksissa on sovittu ansiotakuusta urakkatyössä, takuupalkkana käytetään yleisesti työntekijän ohjetuntipalkkaa. Näin on sovittu myös elintarvikealojen työehtosopimuksen 12 §:n 7 kohdassa. Kantaja on vedonnut siihen, että ratkaisussa TT 2016:26 on kyse ollut tilanteesta, jossa yhtiössä ei ole ollut voimassa olevaa sopimusta suorituspalkkatöiden hinnoittelusta.

$145

$146

$147

$148

Johtopäätöksenään työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan toisessa kappaleessa tarkoitetun hinnoitteluohjeen mukainen palkkiopalkka ei ole ilman muuta taattu riippumatta esimerkiksi työntekijöiden työvauhdista tai työn tuloksesta. Asiassa ei ole esitetty myöskään riittävää selvitystä siitä, että yhtiö olisi hinnoitellut palkkiopalkkatyön siten, että työehtosopimuksen mukaista 15 prosentin ansiotason korottumista ei olisi ollut objektiivisesti arvioiden mahdollista saavuttaa. Näillä perusteilla kanne on kokonaisuudessaan hylättävä.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry velvoitetaan korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 11.039 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Siitonen, Tuliara, Nybondas, Forsén ja Helenius jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.