TT 2018:21 — Lakko

Satamatyöntekijöiden työtaistelun syynä oli erimielisyys työnantajan kanssa ja tyytymättömyys muun muassa sataman työvuorosuunnitteluun. Työtaistelu kohdistui siten työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Luottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle alkavasta lakosta ja muiden työntekijöiden ohella myös osallistunut lakkoon. Ammattiosasto vastasi tästä edustajansa toiminnasta. Ammattiosaston katsottiin rikkoneen työrauhavelvollisuutensa.

Ammattiliitto oli saatuaan tiedon uhkaavasta työnseisauksesta ottanut luottamusmieheen välittömästi yhteyttä ja muistuttanut tätä työrauhavelvollisuudesta. Luottamusmies oli palannut töihin muutaman tunnin sisällä yhteydenotosta. Tähän nähden ja ottaen huomioon työnseisauksen suhteellisen lyhyt kesto työtuomioistuin katsoi, ettei ammattiliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

KANTAJA

Avaintyönantajat AVAINTA ry

VASTAAJA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

KUULTAVA

Turun kaupunkikonsernin yhtiöiden henkilöstö JHL ry 93

ASIA

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Turun Satama Oy:ssä on 25.10.2017 kello 14.30 alkanut lakko, joka on päättynyt 27.10.2017 kello 15. Lakossa on ollut viisi satamassa nosturinkuljettajan/monitoimihenkilön tehtävissä työskentelevää työntekijää. Lakkoon osallistuneista työntekijöistä vain luottamusmies on ollut JHL ry:n jäsen. Muut ovat olleet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n jäseniä. Luottamusmies on ollut lakossa 25.10.2017 kello 14.30 — 20.45. Lakon syyksi on ilmoitettu erimielisyys työnantajan kanssa ja tyytymättömyys muun muassa sataman työvuorosuunnitteluun.

Turun Sataman toimitusjohtaja ja JHL ry:n luottamusmies ovat 25.10.2017 kello 13 alkaen pitäneet sataman toimistossa neuvottelut koskien sataman työvuoroluetteloiden laatimista. Neuvottelut ovat päättyneet erimielisyyteen. Neuvotteluiden päättymisen jälkeen luottamusmies on tullut takaisin sataman toimistoon ja ilmoittanut halukkuutensa jatkaa keskusteluja työvuoroluettelojen tekemisestä. Keskusteluun on tuolloin liittynyt mukaan sataman tekninen päällikkö ja satamamestari. Keskustelun päätteeksi luottamusmies on ilmoittanut työntekijöiden marssivan ulos kello 14.30. Sataman toimitusjohtaja on tuolloin välittömästi ilmoittanut, ettei työnantaja hyväksy lakkoa, sekä pyytänyt Turun kaupunkikonsernin yhtiöiden henkilöstö JHL ry 93:a ja luottamusmiestä luopumaan lakkoaikeista. Toimitusjohtaja on samalla vaatinut kirjallista ilmoitusta lakon aloittamisesta.

Turun Satama ja Avaintyönantajat AVAINTA ry ovat saatuaan tiedon lakon aloittamisesta pyytäneet kirjallisesti JHL ry:tä ja Turun kaupunkikonsernin yhtiöiden henkilöstö JHL ry 93:a ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Turun Sataman toimitusjohtaja on lähettänyt 25.10.2017 kello 17.18 sähköpostitse luottamusmiehelle vaatimuksen työrauhan palauttamisesta ja AVAINTA ry:n toimitusjohtaja on lähettänyt 25.10.2017 kello 16.39 sähköpostitse JHL ry:n puheenjohtajalle valvontakirjeen työrauhan palauttamiseksi. Kirjeissä on tuotu esiin, että aloitettu lakko on laiton sen vuoksi, että osapuolten välillä on voimassa oleva työehtosopimus (AVAINTES 1.2.2017 — 31.1.2018).

Kuultavana olevaan yhdistykseen kuuluu 94 maksavaa jäsentä. Yhdistykseen kuuluu työntekijöitä eri työpaikoilta. Turun Satama Oy:ssä työskentelee 29 yhdistyksen jäsentä.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Luottamusmies A:n sähköposti Turun Satamalle ja sen henkilökunnalle 25.10.2017 klo 16.44

2. Turun Sanomissa julkaistu kirjoitus 26.10.2017

3. Turun Satama Oy:n toimitusjohtaja B:n sähköpostitse lähettämä vaatimus JHL ry:n luottamusmies A:lle työrauhan palauttamiseksi 25.10.2017 kello 17.18

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Puheenjohtajan laatima pöytäkirja yhdistyksen kokouksesta 17.10. ja 25.10.

2. Sähköpostiviesti neuvottelupäällikkö E:ltä A:lle 25.10.2017

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Avaintyönantajat AVAINTA ry on vaatinut, että Turun kaupunkikonsernin yhtiöiden henkilöstö JHL ry 93 tuomitaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon sekä että ne velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 3.950 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.

Perusteet

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen 2017-2018 (AVAINTES) 1 luvun 9 §:n mukaan työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy työehtosopimuslain (7.6.1946/436) mukaan.

AVAINTES:n 1 luvun 4 §:n mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa. Saman sopimuskohdan mukaan työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön, työehtosopimuksen, työsääntöjen tai niitä vastaavien johtosääntöjen kanssa.

Lakon syyksi on ilmoitettu erimielisyys työnantajan kanssa ja tyytymättömyys muun muassa sataman työvuorosuunnitteluun. Laiton lakko kohdistui näin ollen työehtosopimuksen, työsopimuksen ja työaikalain mukaiseen työnantajan oikeuteen laatia työvuoroluettelot työnjohto-oikeutensa mukaisesti. Laittomalla lakolla pyrittiin painostamaan työnantajaa asiassa, joka kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuteen ja liikkeenjohtovaltaan eli työnantajan oikeuteen suunnitella työvuoroluettelot työehtosopimuksen mukaisesti.

Lakon aikana Turun Sataman normaali työskentely häiriintyi. Laivat jäivät purkamatta ja lastaamatta kyseisenä aikana, mistä aiheutui ylimääräisiä kustannuksia muun muassa Baltic Linen laivojen reittien uudelleenjärjestelyistä sekä ahtaajien palkkioista siltä osin kuin heidän työpanostaan ei voitu lakon ajalta käyttää. Työnantaja on lisäksi joutunut teettämään ylimääräisiä työvuoroja lakon aikana muilla työntekijöillä siitä johtuen, että nosturinkuljettajina/monitoimihenkilöinä työskennelleet henkilöt eivät olleet käytettävissä aluspalvelutehtävissä. Ylimääräisistä työvuoroista on aiheutunut työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia muun muassa ylityökorvausten muodossa. Lisäksi lakosta aiheutui huomattava imagotappio Turun Satamalle.

Turun kaupunkikonsernin yhtiöiden henkilöstö JHL ry 93 ei ole toiminut aktiivisen työrauhavelvoitteensa mukaisesti, koska luottamusmies on aloittanut lakon 25.10.2017 kello 14.30 ja jatkanut lakossa oloaan kello 20.45 asti. Ammattiosaston olisi riittävillä toimenpiteillä tullut huolehtia siitä, ettei luottamusmies aloita lakkoa ollenkaan.

Ammattiyhdistyksen vastuu luottamusmiehensä toiminnasta lähentelee ns. ankaraa vastuuta eli paikallisyhdistyksen työrauhavastuussa tällainen vastuun samastus on vahva pääsääntö.

JHL ry ei ole vaatimuksista huolimatta millään tavoin pyrkinyt estämään lakon alkamista. JHL ry on siten laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaan sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa sallimalla jäsentensä ryhtyä työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastaiseen työtaisteluun sekä laiminlyönyt ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi. Turun kaupunkikonsernin yhtiöiden henkilöstö JHL ry 93 on myös rikkonut työrauhavelvollisuuttaan aloittamalla laittoman lakon, vaikka osapuolten välillä on ollut voimassa oleva osapuolia sitova työehtosopimus. Asiassa on erityisesti huomioitava se, että luottamusmies on JHL ry:n paikallisyhdistyksen Turun kaupunkikonsernin yhtiöiden henkilöstö JHL ry 93:n edustajana ollut aktiivinen ja aloitteellinen lakon käynnistämisen suhteen. Hän on toiminut asiassa nimenomaisesti JHL:n luottamusmiehenä eikä missään vaiheessa ole ilmaissut toimineensa pelkästään AKT:n työtaisteluun osallistuneiden työntekijöiden viestinviejänä.

JHL ry:n toimenpiteet työrauhan ylläpitämiseksi eivät ole olleet riittäviä, koska luottamusmies on jatkanut lakossa oloaan JHL ry:n yhteydenotoista ja kielloista huolimatta kello 20.45 asti. Liitolla on vastuu jäsenenään olevan luottamusmiehensä toiminnasta.

Hyvityssakkojen määrää harkittaessa tulee ottaa korottavana seikkana huomioon se, että JHL ry on hyväksynyt laittoman lakon ja edistänyt sitä. Lisäksi vastaajien vastuulliset edustajat ovat osallistuneet siihen ja muun muassa JHL ry:n luottamusmies on ollut aktiivinen ja aloitteellinen asiassa. Laiton työtaistelu on myös häirinnyt Turun Sataman toimintaa ja vaarantanut sen asiakassuhteita. Turun Satama sai runsaasti negatiivista palautetta lakon vuoksi ja lakon aiheuttama julkisuus on näin ollut omiaan vahingoittamaan heidän mainettaan. Lakon vuoksi suunnitellut työvuorot ovat jääneet tekemättä sekä lisäksi työnantaja on joutunut teettämään lakon ulkopuolisilla työntekijöillä ylimääräisiä työvuoroja ja maksamaan näistä muun muassa ylityökorvauksia.

Asiassa on huomioitava, että luottamusmiehen perässä lakkoiluun ovat osallistuneet myös neljä muuta työntekijää, jotka ovat jatkaneet lakkoilua 27.10.2017 kello 15 asti. Ilman luottamusmiehen aktiivista toimintaa lakon aloittamiseksi näin ei olisi tapahtunut.

Kyseessä on laiton työtaistelu myös sen vuoksi, että siitä ei ole tehty kahta viikkoa aikaisemmin työriitojen sovittelusta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta valtakunnansovittelijan toimistoon ja vastapuolelle, AVAINTA ry:lle. Työtaistelutoimenpide on näin ollen toteutettu erittäin nopealla aikataululla ilmoitusaikoja noudattamatta, mikä tulee ottaa erityisesti huomioon hyvityssakkoa korottavana seikkana. Lisäksi määrättävän hyvityssakon tulee olla tuntuva ottaen huomioon se, että JHL ry ja Turun kaupunkikonsernin yhtiöiden henkilöstö JHL ry 93 ovat toteuttaneet lakon täysin tietoisena sen laittomuudesta.

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on omasta ja Turun kaupunkikonsernin yhtiöiden henkilöstö JHL ry 93:n puolesta vaatinut, että kanne hylätään ja Avaintyönantajat AVAINTA ry velvoitetaan niiden oikeudenkäyntikulut 1.372,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Turun kaupunkikonsernien yhtiöiden henkilöstö JHL ry 93 ei ole rikkonut työrauhavelvollisuuttaan. Ammattiosaston hallitus ei ole päättänyt työnseisauksen toimeenpanosta. Ammattiosasto ei ole myöskään tiedottanut työtaistelusta tai ottanut sitä nimiinsä.

$e7

Luottamusmies on 17.10.2017 pyytänyt työntekijöiden näkemysten vuoksi yhdistykseltään kantaa mahdolliseen mielenilmaisuun, johon yhdistys on kieltäytynyt antamasta lupaa.

Työnantajan kanssa on vielä 19. ja 25.10.2017 järjestetty yhteistyökokoukset. Jälkimmäiset neuvottelut ovat jälleen päättyneet erimielisyyteen työnantajan kanssa. Neuvottelujen jälkeen luottamusmies ja muut neuvottelijat ovat siirtyneet nosturitoimiston kahvihuoneeseen, jossa he ovat avanneet neuvottelun kulun työntekijöille. Vuorossa olleet neljä nosturinkuljettajaa ovat tuominneet työnantajan mielivaltaiseksi kokemansa toimet työssä jaksamisen ja työturvallisuuden vastaisiksi ja päättäneet aloittaa mielenilmaisun työnantajan toimien johdosta. Luottamusmies A ei ollut mielenilmaisun järjestämisessä tai aloittamisessa aloitteellinen. AKT:läiset päättivät omatoimisesti mielenilmaisun aloittamisesta.

Luottamusmies on ilmoittanut vuoroesimiehelle nosturinkuljettajien mielenilmauksen aloittamisesta koskevasta päätöksestä ja pyytänyt työntekijöitä harkitsemaan mielenilmaisua sekä antamaan hänelle mahdollisuuden avata neuvottelut uudelleen toimitusjohtajan kanssa. Luottamusmies on kertonut mahdollisen mielenilmaisun alkamisesta henkilölle, jonka tehtäviin kuului turvata satamassa liikkuvien alusten meriturvallisuus riittävällä laivapalveluhenkilökunnalla. Luottamusmies on ilmoittanut mielenilmaisusta myös toimitusjohtajalle, joka oli siitä jo tietoinen. Työnantajan neuvotteluhaluttomuuden vuoksi nosturinkuljettajat ovat jatkaneet mielenilmaisuaan.

Luottamusmies on palannut takaisin luottamusmiehen toimistolle laatimaan tiedoksiantoa muille sataman työntekijöille, jotka ovat olleet hermostuneita tilanteesta. Yksittäisten työntekijöiden tiedusteluihin hän on vastannut, että on syytä jatkaa työntekoa normaaleissa työtehtävissä ja tehdä kuten työnantaja määrää.

Kantajan listaamista poissaolotunneista osan A oli tosiasiassa vielä toimistollaan hoitamassa luottamusmiestehtäviä (kuten hän sinä päivänä oli hoitanut kello 12.30 alkaen muutenkin) ja varmistamassa, ettei mielenilmaus laajene. Kello 17 jälkeen luottamusmies on lähtenyt käymään kotonaan ja vastaanottanut puhelun ja sähköpostiviestin JHL ry:n neuvottelupäälliköltä, joka on kertonut saamastaan valvontapyynnöstä ja käskenyt luottamusmiehen palaamaan töihin. Luottamusmies on lähettänyt saamansa valvontapyynnön myös sähköpostitse yhdistyksen puheenjohtajalle, jonka kanssa hän on keskustellut siitä, että valvontapyyntöä on noudatettava.

Luottamusmies on vielä pyrkinyt tavoittamaan mielenilmauksessa olleita nosturinkuljettajia ja kertonut saamastaan valvontapyynnöstä sekä sen merkityksestä ja lisäksi siitä, että oli itse palaamassa töihin. Luottamusmies on palannut työhön samana iltana kello 20.45.

Luottamusmies on kommentoinut mielenilmausta lehdessä vain sen vuoksi, että toimitusjohtaja oli kommentoinut asiaa Turun Sanomissa. Toimittaja otti yhteyttä luottamusmieheen ja kysyi häneltä luottamusmiehen kommenttia toimitusjohtajan esittämiin väitteisiin. Tätä ei kuitenkaan voi pitää osoituksena siitä, että ulosmarssi olisi ollut yhdistyksen järjestämä.

Työrauhavelvollisuus pitää sisällään velvollisuuden valvoa, että sopimukseen sidotun yhdistyksen alayhdistykset tai henkilöjäsenet eivät ryhdy kiellettyihin työtaistelutoimiin. JHL ry sekä ammattiosasto 93 ovat pyrkineet ja onnistuneetkin estämään työrauhahäiriön laajenemisen JHL ry:hyn kuuluneisiin työntekijöihin. JHL ry sekä ammattiosasto ovat näin ollen ryhtyneet ripeisiin ja tehokkaisiin toimiin asiassa saatuaan tiedon ulosmarssista.

JHL ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. JHL ry ei ole hyväksynyt lakkoa tai edistänyt sitä. Saatuaan tiedon ulosmarssista JHL ry:n neuvottelupäällikkö on edellä todetuin tavoin lähettänyt luottamusmiehelle viestin, jossa hän on muistuttanut työrauhavelvoitteesta ja vaatinut lopettamaan aloitetut työtaistelutoimet välittömästi. Viestin lähettämisen lisäksi hän on myös soittanut luottamusmiehelle. JHL ry:n ja ammattiosaston toimenpiteiden riittävyydestä kertoo se, että yhteydenottojen jälkeen luottamusmies on palannut töihin vielä samana iltana eikä kukaan JHL ry:hyn kuuluva ole osallistunut ulosmarssiin.

Hyvityssakko tulee jättää erityisestä syystä tuomitsematta. Työrauhahäiriö on ollut pienimuotoinen ja siihen on puututtu välittömästi. Luottamusmies on ollut ainoa tapahtumiin osallinen JHL ry:hyn kuuluva ja hänen osallisuutensa johtui pääosin luottamusmiesasemasta ja kesti vain muutaman tunnin. Lisäksi hän on pyrkinyt toiminnallaan estämään työtaistelun laajenemisen ja yrittänyt saada ulosmarssineita palaamaan töihin. Paikallinen ammattiosasto ja JHL ry ovat ryhtyneet heti toimiin asiassa.

Hyvityssakon määrää alentavina seikkoina on joka tapauksessa otettava huomioon, että työtaisteluun osallistui kaiken kaikkiaan vain vähäinen määrä työntekijöitä ja että sen syynä olivat pitkäaikaiset erimielisyydet työnantajan kanssa työvuoroluetteloihin ja ylitöiden palkanmaksuun liittyen.

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Turun Satama Oy:ssä järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi 25.10.2017 kello 14.30 ja päättyi 27.10.2017 kello 15. Työtaisteluun osallistui viisi työntekijää. Asiassa on riidatonta, että lakkoon osallistuneista työntekijöistä vain luottamusmies on ollut JHL ry:n jäsen. Luottamusmies on ollut lakossa 25.10.2017 kello 14.30 — 20.45.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Luottamusmies on ilmoittanut työnantajalle alkavasta lakosta ja muiden työntekijöiden ohella myös osallistunut lakkoon. Ammattiosasto vastaa tästä edustajansa toiminnasta. Ammattiosasto on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Ammattiliitto on saatuaan tiedon uhkaavasta työnseisauksesta ottanut luottamusmieheen välittömästi yhteyttä ja muistuttanut tätä työrauhavelvollisuudesta. Luottamusmies on palannut töihin muutaman tunnin sisällä yhteydenotosta. Tähän nähden ja ottaen huomioon työnseisauksen suhteellisen lyhyt kesto työtuomioistuin katsoo, että ammattiliitto ei ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Hyvityssakko

Oikeudenkäyntikulut

Kanne on hylätty Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n osalta. Turun kaupunkikonsernin yhtiöiden henkilöstö JHL ry 93 on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla yksin velvollinen korvaamaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun kaupunkikonsernin yhtiöiden henkilöstö JHL ry 93:n maksamaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 600 euroa.

Turun kaupunkikonsernin yhtiöiden henkilöstö JHL ry 93 velvoitetaan korvaamaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n oikeudenkäyntikulut 3.950 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:tä vastaan esitetty oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään. Se saa kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Wirén, Äimälä, Lindström, Lehto ja Vettainen jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.