TT 2018:23 — Kilpailevat työehtosopimukset
Lausuntoasiassa oli kysymys siitä, tuliko rakennussiivoojien työsuhteissa soveltaa kiinteistöpalveluajan työntekijöitä koskevaa yleissitovaa työehtosopimusta vai rakennusalan yleissitovaa työehtosopimusta. Asiassa ei näytetty liittojen sopineen, että rakennussiivoukseen tulisi soveltaa rakennusalan työehtosopimusta ja kumpikin työehtosopimus olisi soveltamisalansa puolesta voinut tulla sovellettavaksi rakennussiivoukseen. Työnantaja oli siten voinut soveltaa rakennussiivoukseen sitä normaalisitovuuden perusteella sitonutta kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta. Asiassa ei myöskään selvitetty, että...
14 min de lecture · 2 870 mots
Lausuntoasiassa oli kysymys siitä, tuliko rakennussiivoojien työsuhteissa soveltaa kiinteistöpalveluajan työntekijöitä koskevaa yleissitovaa työehtosopimusta vai rakennusalan yleissitovaa työehtosopimusta.
Asiassa ei näytetty liittojen sopineen, että rakennussiivoukseen tulisi soveltaa rakennusalan työehtosopimusta ja kumpikin työehtosopimus olisi soveltamisalansa puolesta voinut tulla sovellettavaksi rakennussiivoukseen. Työnantaja oli siten voinut soveltaa rakennussiivoukseen sitä normaalisitovuuden perusteella sitonutta kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta. Asiassa ei myöskään selvitetty, että rakennussiivous olisi järjestetty sellaisena yhtiön pääasiallisesta toimialasta selvästi poikkeavana, itsenäisenä ja erillisenä toimintona, johon olisi tullut soveltaa muuta kuin yhtiön päätoimialalla sovellettavaa kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta (KKO 1990:80).
Lausunnossa katsottiin, että mikäli työntekijöiden työtehtävät ovat olleet pääosin rakennussiivousta tai muuta kiinteistöpalvelualan työntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa työtä, heidän työsuhteisiinsa on tullut soveltaa kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta. (Ään.)
KUULTAVAT
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Kiinteistötyönantajat ry
Rakennusliitto ry
Talonrakennusteollisuus ry
ASIA
Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö A:n, B:n ja C:n työsuhteisiin sovellettavasta työehtosopimuksesta
Suullinen valmistelu 23.10.2017
Pääkäsittely 24.1.2018
Asiassa on toimitettu yhteinen pääkäsittely lausuntoasian L 9/17 kanssa
TYÖEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET
Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry:n ja Kiinteistötyönantajat ry:n kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa (1.12.2013–31.1.2017) oli muun ohella seuraava määräys.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1 § Soveltamisala
Tätä työehtosopimusta sovelletaan kiinteistöpalvelualalla työskentelevien työntekijöiden työsuhteissa.
Pöytäkirjamerkintä:
Kiinteistöpalvelualan työtehtäviä ovat mm.
— puhdistus- ja siivoustehtävät
— kiinteistönhoitotehtävät
— tekniset palvelutehtävät
— toimitilapalvelutehtävät
— viherpalvelutehtävät
— ja näihin läheisesti liittyvät tehtävät.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Rakennusliitto ry:n ja Talonrakennusteollisuus ry:n rakennusalan työehtosopimuksessa (2014–2016) oli muun ohella seuraava määräys.
1 § Työehtosopimuksen soveltamisala
1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Talonrakennusteollisuuden piiriyhdistysten jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Työehtosopimusta ei sovelleta kuitenkaan siltä osin kuin jäsenyritys on jonkin yksikkönsä tai osastonsa osalta sidottu toiseen työehtosopimukseen.
2. Jäsenyrityksessä voidaan sopia pääluottamusmiehen suostumuksella, että jonkin toisen valtakunnallisen työehtosopimuksen tarkoittamia töitä tekeviin yrityksen työntekijöihin sovelletaan rakennusalan työehtosopimuksen sijasta joko vain joidenkin työehtojen osalta taikka kokonaisuudessaan tuota toista valtakunnallista työehtosopimusta. Sopimuksessa on todettava, miltä osin em. toista työehtosopimusta noudatetaan.
KÄSITTELY HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDESSA
Helsingin käräjäoikeudessa vireillä olevat asiat L 15/44250, L 15/55297 ja L 16/28967 koskevat Siskon Siivous Oy -nimisen yhtiön (jäljempänä myös yhtiö tai työnantaja) palveluksessa työskennelleiden henkilöiden palkka- ja muita vaatimuksia. Siskon Siivous Oy on soveltanut kantajien A:n, B:n ja C:n työsuhteisiin joitakin jäljempänä tarkemmin selostettuja poikkeuksia lukuun ottamatta kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Kantajien mukaan kaikkien heidän työsuhteissaan olisi kuitenkin tullut noudattaa rakennusalan työehtosopimusta.
KANTEET
VASTAUS
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
1. Sovelletaanko A:n, B:n ja C:n työsuhteisiin kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta vai rakennusalan työehtosopimusta?
2. Tuleeko Siskon Siivous Oy:n noudattaa kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta työntekijöiden siivotessa rakennustyön aikaisesti rakennettavaa rakennusta, sosiaalitiloja ja muita aputiloja vai onko vastaaja velvollinen noudattamaan tuolloin rakennusalan työehtosopimusta?
3. Mikäli Siskon Siivous Oy olisi velvollinen noudattamaan rakennusalan työehtosopimusta rakennettavien rakennusten siivoustyökohteissa, onko se velvollinen noudattamaan kussakin eri siivouskohteessa kyseisen alan työehtosopimusta?
LAUSUMAPYYNNÖT
Työtuomioistuin on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla varannut Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle, Kiinteistötyönantajat ry:lle, Rakennusliitto ry:lle ja Talonrakennusteollisuus ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY:N LAUSUMA
Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin kuului kaikki kiinteistöpalvelualan yrityksen teettämä työ, myös silloin kun työntekijä työskenteli rakennustyömaalla ja teki siellä pääsääntöisesti siivoustyötä tai muuta kiinteistöpalvelualan työntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisalan työtä tai niihin läheisesti liittyvää työtä.
Siskon Siivous Oy:n työntekijöiden työsuhteissa tuli noudattaa kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, koska heidän tekemänsä työ oli pääosin kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä.
Liittojen välillä sovittiin 18.2.2005, että palkat määräytyvät talonrakennusalan työehtosopimuksen mukaisesti silloin, kun työskentely tapahtuu rakennustyömailla.
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ei ota kantaa käräjäoikeudessa kantajina olevien henkilöiden työtehtäviin, vaan se kysymys jää käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
KIINTEISTÖTYÖNANTAJAT RY:N LAUSUMA
Kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen soveltamisala
Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta sovellettiin soveltamisalamääräyksensä mukaisesti kaikkien kiinteistöpalvelualalla työskentelevien työntekijöiden työsuhteissa ja sen soveltamisalaan kuuluvat siten kaikki kiinteistöpalvelualan työntekijätason tehtävät. Puhdistus- ja siivoustyö oli kiinteistöpalvelualan työtä. Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen esimerkkiluettelossa lueteltiin tavanomaisimmat kiinteistöpalvelualan työt. Lisäksi työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluivat erikseen mainittuihin töihin läheisesti liittyvät työtehtävät.
Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin kuului kaikki kiinteistöpalvelualan, esimerkiksi siivousalan, yrityksen teettämä siivoustyö toimistosiivouksesta teollisuuden puhtaanapitoon. Kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksessa tarkoitettua siivoustyötä oli myös rakennustyömaalla suoritettava siivoustyö. Oli hyvin tavanomaista, että rakennusalan yritykset ostivat rakennus- ja loppusiivouspalvelut kiinteistöpalvelualan yritykseltä.
Kiinteistöpalvelualan työehtosopimus perustui toimialaperiaatteelle. Jos yrityksen päätoimiala oli siivous, se voi noudattaa pääsääntöisesti kaikkiin työntekijöihinsä kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Tämä kävi ilmi muun muassa palkkamääräyksestä, jonka mukaan työntekijän palkasta sovitaan työntekijän ja työnantajan välillä, jos työntekijä työskentelee jossakin muussa kuin palkkausjärjestelmän mukaisessa työssä. Siivous rakennustyömaalla kuuluu kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen palkkausmääräyksen piiriin.
Työehtosopimuksen soveltamisalaa ei ole rajoitettu sen mukaan, missä kohteessa työ tehtiin. Kiinteistöpalvelualan työtä tehtiin erilaisissa asiakaskohteissa ja esimerkiksi siivouspalvelua tuotettiin monenlaisissa toimintaympäristöissä. Siivouskohteena voi olla esimerkiksi rakennustyömaa, virasto, teollisuuslaitos, asuinkerrostalo, yksityiskoti, toimisto, lentokenttä, ydinvoimala, sairaala, hotelli, ravintola, myymälä, tehdas, laboratorio tai kulkuväline.
Siivousalalla oli tyypillistä, että siivottiin eri kohteissa saman työviikon tai työpäivän aikana. Myös maksettava palkka voi palkkausjärjestelmän mukaan vaihdella suoritettavan siivoustyön mukaan. Siivoustehtävien vaihtelemisesta huolimatta työntekijöiden työsuhteissa noudatettiin vain yhtä työehtosopimusta, joka on kiinteistöpalvelualaan kuuluvalla siivousalalla oli kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus.
Työntekijöihin sovellettava työehtosopimus
Vireillä olevan riita-asian kantajina olevat työntekijät ovat työskennelleet siivoojina yrityksessä, joka tuotti siivouspalveluita ja jonka päätoimiala oli siivous. Koska siivoustyö kuului aiemmin kerrotulla tavalla kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen piiriin, työntekijöiden työsuhteissa on tullut noudattaa kiinteistöpalvelualan yleissitovaa työehtosopimusta. Työntekijöihin tuli noudattaa kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta myös sillä perusteella, että työnantajan päätoimiala oli siivous.
Yhtiö oli lisäksi järjestäytynyt Kiinteistötyönantajat ry:hyn ja siten myös sillä perusteella velvollinen noudattamaan työntekijöidensä työsuhteissa kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.
RAKENNUSLIITTO RY:N JA TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY:N LAUSUMA
Rakennustyön aikaisesti rakennustyömaalla työskenneltäessä tuli noudattaa rakennusalan työehtosopimusta. Tämä koskee myös rakennussiivousta ja raivausta.
Rakennustyön aikaisuus tulkitaan päättyneeksi, kun rakennuksen sisäpuoliset työt olivat päättyneet ja jäljellä on loppusiivous, mikä tarkoittaa ikkunoiden, kalusteiden, ovien, seinien sekä lattioiden puhdistamista. Rakennusalan työehtosopimus ei yleissitovuuden nojalla koske loppusiivousta.
Kiinteistöpalvelut ry:n, Palvelualojen ammattiliittojen PAM ry:n ja Rakennusliitto ry:n välillä on sovittu 18.2.2005 toimialaerottelusta kiinteistöpalvelualan ja rakennusalan välillä. Sopimuksessa/pöytäkirjassa 18.2.2005 on sovittu, että sopimukseen liittyvät erimielisyydet käsitellään sopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa. Kiinteistötyönantajat ry ei ole voinut yksipuolisesti muuttaa yhteisesti sovittua tulkintaa, joka kävi ilmi sopimuksen/pöytäkirjan liitteestä 1. Oli selvää, että rakennussiivousta tekevien siivoojien palkat määräytyivät Talonrakennusalan työehtosopimuksen mukaisesti silloin, kun työskentely tapahtui rakennustyömailla.
Siskon Siivous Oy:n asiamies on käräjäoikeudessa todennut, että yhtiö sopi Rakennusliitto ry:n kanssa vuonna 2014, että Siskon Siivous Oy noudattaa rakennusalan työehtosopimusta.
TODISTELU
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n kirjallinen todiste
1. Kiinteistöpalvelut ry:n, Palvelualojen ammattiliitto ry:n ja Rakennusliitto ry:n sopimus 18.2.2005
Kiinteistötyönantajat ry:n kirjalliset todisteet
1. Muistio työehtosopimusosapuolten välillä tulkintatoimialaperiaatteesta kiinteistöpalvelu- ja rakennusalalla käydyistä neuvotteluista 2008
2. Kiinteistötyönantajat ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n lausunto AVI:lle 2014
3. Ote Siskon Siivous Oy:n Internet-sivustolta
4. Kiinteistöpalvelualan ammattitutkinnon sisältö
5. Kiinteistötyönantajat ry:n lausunto AVI:lle vuonna 2012
5. Kuvakaappaus 10.11.2017 SAK:n verkkosivuilta
6. Kiinteistötyönantajat ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n lausunto vuodelta 2008 Siskon Siivous Oy:n työntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksesta
7. Kuvakaappaus 31.10.2017 SAK:n verkkosivuilta
8. Kuvakaappaus 10.11.2017 SAK:n verkkosivuilta
Rakennusliitto ry:n kirjalliset todisteet
2. Kiinteistötyöntekijäin liiton ja Rakennustyöläisten liiton välinen sopimus liittorajoista 23.11.1988
Kiinteistötyönantajat ry:n henkilötodistelu
1. Kiinteistötyönantajat ry:n entinen toimitusjohtaja D
2. Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja E
3. Palvelualojen ammattiliiton entinen varapuheenjohtaja F
Rakennusliitto ry:n ja Talonrakennusteollisuus ry:n henkilötodistelu
1. Rakennusliitto ry:n varapuheenjohtaja G
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Asiassa on kysymys Siskon Siivous Oy:n palveluksessa työskennelleiden työntekijöiden työsuhteisiin sovellettavasta työehtosopimuksesta.
Käräjäoikeuden laatimasta yhteenvedosta ja työtuomioistuimessa esitetystä selvityksestä ilmenee, että Siskon Siivous Oy:n pääasiallinen toimiala on kiinteistöpalvelut ja siivous ja että yritys on Kiinteistötyönantajat ry:n jäsen. Siskon Siivous Oy on noudattanut käräjäoikeudessa kantajina olevien, rakennussiivoojina työskennelleiden A:n, B:n ja C:n työsuhteissa Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry:n ja Kiinteistötyönantajat ry:n välillä solmittua kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa yleissitovaa työehtosopimusta (1.12.2013–31.1.2017) normaalisitovuuden perusteella.
Käräjäoikeudessa kantajina olevien työntekijöiden sekä Rakennusliitto ry:n ja Talonrakennusteollisuus ry:n mukaan kantajien työsuhteissa olisi tullut rakennusaikaisen siivoustyön osalta noudattaa Rakennusliitto ry:n ja Talonrakennusteollisuus ry:n välillä solmittua rakennusalan yleissitovaa työehtosopimusta (2014–2016). Rakennusliitto ry ja Talonrakennusteollisuus ry ovat kantansa tueksi vedonneet työtuomioistuimessa muun muassa Kiinteistötyöntekijäin liiton ja Rakennustyöläisten liiton väliseen sopimukseen liittorajoista 23.11.1988 sekä Kiinteistöpalvelut ry:n, Palvelualojen ammattiliitto ry:n ja Rakennusliitto ry:n sopimukseen ja pöytäkirjaan 18.2.2005.
Asiassa on ensin tarkasteltava, ovatko kyseessä olevien yleissitovien työehtosopimusten osallisliitot sopineet siitä, että rakennussiivoukseen sovelletaan rakennusalan työehtosopimusta.
Sopimuksesta 23.11.1988 käy ilmi muun ohella, että työntekijäliitot ovat sopineet, että rakennusaikaisen siivouksen ja raivauksen on katsottu kuuluvan Rakennustyöläisten liiton sopimuksen piiriin. Edelleen rakennuskohteen sosiaalitilojen puhtaanapidon on katsottu kuuluvan Rakennustyöläisten liiton sopimuksen piiriin ja tulisi olla rakennusliikkeen itsensä suorittama. Aliurakkana järjestetyn loppusiivouksen on katsottu kuuluvan Kiinteistötyöntekijäin liiton sopimuksen piiriin ja rakennusliikkeen omana työnä teettämän loppusiivouksen Rakennustyöläisten sopimuksen piiriin. Sopimuksen/pöytäkirjan 18.2.2005 mukaan sillä on vahvistettu sopimuksen liitteen 1 mukaisen toimialaerottelun kiinteistöpalvelu — rakennusala sisältö työehtosopimusten soveltamiskysymyksissä. Liitteessä 1 on eritelty sitä, miten kiinteistöpalvelu- ja rakennusalan liiketoiminta erosivat toisistaan.
$12e
Työtuomioistuin toteaa, että sopimus 23.11.1988 on pelkästään työntekijäliittojen allekirjoittama asiakirja, eivätkä asiassa ole esitetty selvitystä siitä, että työnantajapuoli olisi hyväksynyt sopimuksessa sovitut asiat tai ollut edes tietoinen sopimuksesta. Näin ollen sopimuksesta ei voida päätellä, että työehtosopimukseen osalliset olisivat yhdessä sopineet, mitä työehtosopimusta sovellettiin rakennustyömailla tehtävään siivoukseen.
$12f
Työtuomioistuin toteaa, että sillä ei ole aihetta poiketa työehtosopimusten osapuolten käsityksistä oman työehtosopimuksensa tulkinnasta. Kumpikin sopimus voi siten soveltamisalansa puolesta tulla sovellettavaksi silloin, kun kyse on rakennussiivouksesta. Sen sijaan kiinteistöpalvelualan ja rakennusalan työehtosopimusten osallisliitot ovat olleet yhtä mieltä siitä, että rakennusalan työehtosopimusta ei sovelleta rakennuksen loppusiivoukseen eikä työntekijöiden sosiaalitilojen puhtaanapitoon vaan tällöin sovelletaan kiinteistöalan työehtosopimusta.
Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan työnantaja, joka on työehtosopimuslain nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena osapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä alalla voimassa olevan yleissitovan työehtosopimuksen sijasta. Säännöksen nojalla Siskon Siivous Oy on Kiinteistötyönantajat ry:hyn järjestäytyneenä yrityksenä voinut soveltaa kantajien työsuhteissa yritystä työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sitovaa kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta tuon työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa töissä. Mikään ei myöskään viittaa siihen, että yrityksen rakennustyömailla tekemää siivoustyötä olisi tullut pitää yrityksen pääasiallisesta toimialasta selvästi poikkeavana, erillisenä ja itsenäisenä toimintona, johon olisi tullut soveltaa muuta kuin yhtiön päätoimialalla sovellettavaa kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta (vrt. KKO 1990:180).
Käräjäoikeuden työtuomioistuimelle toimittamista asiakirjoista on pääteltävissä, että asianosaiset ovat käräjäoikeudessa joiltakin osin erimielisiä kantajien pääasiallisten työtehtävien sisällöstä, eivätkä heidän työtehtävänsä selviä yksiselitteisesti myöskään käräjäoikeuden työtuomioistuimelle toimittamista asiakirjoista. Näin ollen kantajien pääasialliset työtehtävät jäävät käräjäoikeudessa vastaanotettavan näytön varaan. Käräjäoikeuden työtuomioistuimelle toimittamista asiakirjoista on kuitenkin pääteltävissä, että kantajat ovat tehneet rakennustyömailla myös sellaista siivoustyötä, joka luonteensa puolesta kuuluu kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.
Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että mikäli kantajien työtehtävät rakennustyömaalla ovat olleet pääosin rakennussiivousta tai muuta kiinteistöpalvelualan työntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaista työtä, heidän työsuhteisiinsa on tullut soveltaa kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta.
Vaatimukset
L 15/44250
A on muun ohella vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle palkkasaatavia, työajan lyhennyskorvaukset, maksamattomat lomarahat, matkakustannusten korvaukset, odotusajan palkan ja oikeudenkäyntikulut.
L 15/55297
C on muun ohella vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle palkkasaatavia, työajan lyhennyskorvaukset, maksamattomat lomarahat, matkakustannusten korvaukset, odotusajan palkan ja oikeudenkäyntikulut.
L 16/28967
Perusteet
A työskenteli yhtiön palveluksessa toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa 1.6.2008–31.3.2015. A työskenteli eri rakennuskohteissa rakennusalan työehtosopimuksen alaisissa työtehtävissä ja hänen työsuhteessaan olisi tullut soveltaa yleissitovaa rakennusalan työehtosopimusta. A:n työtehtävistä ainoastaan osa, eli tavallinen siivoustyö, rappusiivous, asuntojen siivous, koti- ja toimistosiivous, ikkunoiden ja pukuhuoneiden pesu sekä loppusiivous kuului kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen soveltamisalaan.
A:n työtehtävät koostuivat pääasiallisesti rakennussiivouksesta ja rakennusaputöistä, joita A on tehnyt yhteensä 6.003,5 tuntia. A on tehnyt kiinteistöpalvelualan työehtosopimukseen kuuluvia töitä vain 674 tuntia. Näin ollen 90 prosenttia hänen työtehtävistään oli rakennusalan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä.
Sillä, että A:n työsopimuksessa on sovittu, että hänen työsuhteessaan noudatetaan kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta, ei ole asiassa merkitystä. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen ehtoja. Työntekijän työsuhteessa ei tule soveltaa yhtiön päätoimialan perusteella valittavaa työehtosopimusta, mikäli työntekijän työtehtävät poikkeavat olennaisesti työehtosopimuksen soveltamisalasta (KKO 1990:40). A:n työsuhteeseen tuli soveltaa rakennusalan työehtosopimusta myös siksi, että hän on ollut vuokrattuna rakennusalan yrityksiin.
Koska työnantajan olisi tullut soveltaa A:n työsuhteessa rakennusalan työehtosopimusta, A:lle ovat syntyneet työnantajalta kanteessa vaaditut palkka- ynnä muut saatavat.
C työskenteli yhtiön palveluksessa määräaikaisissa työsuhteissa 22.5.2012–31.12.2013 ja 1.1.–30.4.2014. C työskenteli Lujatalo Oy:n rakennustyömaalla rakennusalan työehtosopimuksen alaisissa työtehtävissä ja hänen työsuhteessaan olisi tullut soveltaa yleissitovaa rakennusalan työehtosopimusta. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen ehtoja.
Koska työnantajan olisi tullut soveltaa C:n työsuhteessa rakennusalan työehtosopimusta, C:lle ovat syntyneet työnantajalta kanteessa vaaditut palkka ynnä muut saatavat.
B työskenteli yhtiön palveluksessa määräaikaisissa työsuhteissa 8.12.2011–31.12.2012 ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 1.1.2013–18.7.2014. B työskenteli rakennusalan työehtosopimuksen alaisissa työtehtävissä ja hänen työsuhteessaan olisi tullut soveltaa yleissitovaa rakennusalan työehtosopimusta.
B:n työtehtävät koostuivat pääasiallisesti rakennussiivouksesta ja rakennusaputöistä, joita B on tehnyt yhteensä 3.035,5 tuntia. B on tehnyt kiinteistöpalvelualan työehtosopimukseen kuuluvia töitä vain 1.490 tuntia. Näin ollen 67 prosenttia hänen työtehtävistään oli rakennusalan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä.
Sillä, että B:n työsopimuksessa on sovittu, että hänen työsuhteessaan noudatetaan kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta, ei ole asiassa merkitystä. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen ehtoja. Työntekijän työsuhteessa ei tule soveltaa yhtiön päätoimialan perusteella valittavaa työehtosopimusta, mikäli työntekijän työtehtävät poikkeavat olennaisesti työehtosopimuksen soveltamisalasta (KKO 1990:40). Myös työtuomioistuin on katsonut (TT 2010:26, TT 2004:117 ja TT 2007:8), että työnantajan tulee noudattaa sitä työehtosopimusta, jonka soveltamisalaan suurin osa työntekijän työstä kuuluu. Yhtiön kaupparekisteriin merkitty päätoimiala on muu rakennus- ja teollisuussiivous, mikä tukee sitä, että B:n työsuhteessa olisi tullut noudattaa rakennusalan työehtosopimusta.
Lisäksi asiassa on otettava huomioon, että työnantaja teki vuonna 2010 Rakennusliitto ry:n kanssa sopimuksen rakennusalan työehtosopimuksen soveltamisesta.
Koska työnantajan olisi tullut soveltaa A:n työsuhteessa rakennusalan työehtosopimusta, B:lle ovat syntyneet työnantajalta kanteessa vaaditut palkka ynnä muut saatavat.
Siskon Siivous Oy on muun ohella vaatinut, että kanteet hylätään.
Työnantajalla oli vakiintuneen tulkinnan mukaan oikeus päättää, mitä työehtosopimusta se noudatti työntekijöiden työsuhteessa. Siskon Siivous Oy:n päätoimiala oli rakennussiivous. Oli tavanomaista, että rakennusliike osti rakennus- ja loppusiivousta kiinteistöpalvelu- eli siivousalan yritykseltä. Tällöin noudatettiin kiinteistöpalvelualan osana noudatettavaa siivouspalvelualan palkkausjärjestelmää, joka kattoi kaikki puhdistus- ja siivoustyöt. Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus oli yleissitova, joten Siskon Siivous Oy:n työntekijöiden työsuhteisiin tuli yleissitovuuden perusteella noudattaa kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.
A:n työsopimuksen mukainen työ oli siivoustyö ja hänen työsuhteeseensa tuli soveltaa kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.
A:n työsuhteeseen sovellettiin Rakennusliitto ry:n vaatimuksesta 1.6.2014 lukien rakennustyömailla tehtävään rakentamisen aikaiseen siivoustyöhön palkan osalta rakennusalan työehtosopimusta lukuun ottamatta rakennuskohteen loppusiivoustyötä ja rakentamisen aikaista sosiaali- ja parakkitilojen siivoustyötä, joihin sovellettiin kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Rakennusalan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja muita etuuksia maksettiin I palkkaryhmän mukaan aikavälillä 1.6.–15.8.2014 ja viimeksi mainitun ajankohdan jälkeen II palkkaryhmän mukaan. Palkkaryhmä II sisälsi kaikki henkilökohtaiset palkanlisät. Koska A teki siivoustyötä, palkkaryhmä I olisi ollut oikea palkkaryhmä.
Vastaaja on vedonnut asiassa osittain samoihin kiistämisperusteisiin kuin edellä asian L 15/44250 kiistämisperusteissa on mainittu. Vastaaja on lisäksi esittänyt, että C:n työsopimuksen mukaisena työnä oli rakennuksilla tehtävä siivoustyö ja että hänen työsuhteeseensa tuli soveltaa kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Työnantaja maksoi C:lle kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaiset palkat oikein, joten palkka- ja muita saatavia koskevat vaatimukset olivat perusteettomia.
Vastaaja on vedonnut asiassa osittain samoihin kiistämisperusteisiin kuin edellä asian L 15/44250 kiistämisperusteissa on mainittu. Vastaaja on lisäksi esittänyt, että B:n työsopimuksen mukaisena työnä oli rakennuksilla tehtävä siivoustyö ja että hänen työsuhteeseensa tuli soveltaa kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Myös B:n työ rakennustyömaalla oli siivoustyötä ja se kuului siten kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaan.
Työnantaja on ollut Rakennusliitto ry:n vaatimuksen ja saartouhan vuoksi pakotettu tekemään sen kanssa erillissopimuksen siitä, että se noudatti rakennusaikaiseen siivoustyöhön palkanmaksun osalta 1.6.2014 lukien toistaiseksi rakennusalan työehtosopimusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että rakennusalan työehtosopimus tulisi sovellettavaksi rakennustyömailla tehtävään siivoustyöhön tai että työnantajan palveluksessa oleva työntekijä voisi omassa työsopimussuhteessaan vedota rakennusalan työehtosopimukseen silloin, kun se oli hänelle edullisempaa. Siivoustyöhön rakennuksilla oli vakiintuneen käytännön ja työ- ja toimialaperiaatteen mukaisesti sovellettu kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta, jonka alaisuudessa tehtiin erittäin laajasti siivoustyötä.
Työnantaja on maksanut B:lle palkkaa kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaisesti enemmän kuin mihin hän olisi ollut oikeutettu. Kanteessa esitetyt palkka- ynnä muut saatavat olivat siten perusteettomia.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Anttila, Nyyssölä, Pärssinen, Lehto ja Stenholm jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.
Lausunnosta on äänestetty.
Eri mieltä olevan jäsen Lehdon lausunto:
Olen samaa mieltä työtuomioistuimen enemmistön kanssa siitä, että rakennuksilla tehtävässä siivoustyössä voidaan soveltamisalansa mukaan noudattaa sekä kiinteistöpalvelualan että rakennusalan työehtosopimusta. Olen samaa mieltä enemmistön kanssa myös työehtosopimusten soveltamiseen liittyvistä yleisistä periaatteista. Arvioin kuitenkin 18.2.2005 ja 23.11.1988 laadittuja sopimuksia eri tavalla kuin enemmistö.
Kiinteistöpalvelut ry:n, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Rakennusliitto ry:n 18.2.2005 allekirjoittama sopimus on työtuomioistuimessa kuultujen todistajien mukaan tehty olosuhteissa, joissa esillä oli nimenomaan LVI-työt ja niihin sovellettava työehtosopimus. Todistajat ovat kuitenkin kertoneet eri tavalla siitä, oliko sopimuksen osapuolilla tarkoitus LVI-töiden lisäksi sopia myös rakennussiivoukseen sovellettavasta työehtosopimuksesta. G:n mukaan sopimuksessa on sovittu siitä, että rakennussiivoukseen tietyin poikkeuksin sovelletaan rakennusalan työehtosopimusta. D:n ja F:n mielestä sopimuksessa sovittiin vain LVI-töistä.
$136
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...