TT 2018:29 — Irtisanomissuojasopimus

Asiassa oli kysymys siitä, oliko taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanotulle työntekijälle tarjolla ollut työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi ja olisiko hänelle tullut tarjota projektipäälliköiden tehtäviä, joihin työnantaja palkkasi kolme uutta työntekijää.

Tuomiossa katsottiin, että koska uusien projektipäälliköiden selvitettiin tehneen työsuhteensa alusta lähtien irtisanottua työntekijän työtehtäviä vaativampia tehtäviä, heitä ei ollut palkattu samaan tai samankaltaiseen tehtävään irtisanotun työntekijän kanssa ja irtisanotulle työntekijälle tarjolla ollut työ oli vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Koska pätevöityminen uusien projektipäälliköiden tehtäviin olisi vaatinut useamman vuoden työkokemuksen vastaavista tehtävistä, eikä irtisanotun työntekijän selvitetty tehneen vastaavia tehtäviä, irtisanotun työntekijän kouluttaminen näihin tehtäviin ei olisi ollut tarkoituksenmukaista ja kohtuullista. Asiassa ei myöskään selvitetty, että työnantaja olisi todellisuudessa irtisanonut työntekijän työsopimuksen hänen sairautensa perusteella. Työnantajalla oli asiallinen ja painava työ työsopimuksen irtisanomiseen ja kanne hylättiin.

KANTAJA

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

Finanssi-Kontio Oy

ASIA

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 22.1.2018

Pääkäsittely 6.3.2018

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n, Tietoalan toimihenkilöt ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen (1.11.2013–31.10.2016) osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen irtisanomista, ylemmän toimihenkilön lomauttamista sekä työsopimuksen purkamista ja purkautumista.

13 § Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

17 § Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden

vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A työskenteli 25.2.2002 alkaen OP-Pohjolan palveluksessa. Liikkeen luovutuksen 1.11.2013 jälkeen hän työskenteli Finanssi-Kontio Oy:n (jäljempänä myös yhtiö tai työnantaja) palveluksessa projektipäällikkönä. A oli sairauslomalla 7.5.2014–3.6.2014, 25.9.2014–1.10.2014 ja 13.10.2014–19.11.2014. A:n sairauspoissaoloihin liittyvistä lääkärintodistuksista ilmenevät diagnoosit ovat riidattomia.

Yhtiössä käytiin syksyllä 2014 yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskivat työvoiman sopeuttamista perustuen toiminnan uudelleenjärjestelyihin sekä taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin. Yhteistoimintaneuvottelut koskivat yhtiön koko henkilöstöä, ja henkilöstön arvioitu vähentämistarve oli enintään 70 henkilöä. Yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä yhtiö irtisanoi yhteensä 37 henkilöä, mukaan lukien kaksi projektipäällikköä. Toinen irtisanotuista projektipäälliköistä oli A, jonka työsopimus irtisanottiin 24.11.2014 päättymään 24.5.2015. A:lla ei ollut työntekovelvoitetta irtisanomisaikana.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, oliko työnantajalla taloudellinen, tuotannollinen tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuva peruste A:n työsuhteen irtisanomiseen. Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

A:n kuukausipalkka työsuhteen päättymishetkellä oli 5.118,67 euroa. A on ollut 8.1.2018 alkaen tukityöllistettynä Espoon kaupungin palveluksessa. Työllistämisjakso kestää kuuden kuukauden ajan.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n ansioluettelo 27.1.2015

2. A:n hoitokertomukset 26.3.2014–5.5.2015 (salassa pidettäviä)

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Finanssi-Kontio Oy:n projekti- ja projektipäällikköluokitus

2. Yhteistoimintaneuvotteluesitys 25.9.2014

3. Yhtiön tiedote 14.11.2014

4. Tehtäväprofiili avoinna olleesta tehtävästä

Kantajan henkilötodistelu

1. A todistelutarkoituksessa

2. A:n entinen esimies E

Vastaajan henkilötodistelu

1. Finanssi-Kontio Oy:n toimitusjohtaja F

2. Finanssi-Kontio Oy:n projektipäälliköiden esimies ja A:n entinen esimies G

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, että Finanssi-Kontio Oy on menetellyt tietotekniikan palvelualan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti irtisanoessaan A:n työsopimuksen;

— velvoittaa Finanssi-Kontio Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaista korvausta sopimuksen vastaisesta työsopimuksen päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 51.186,70 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 2.5.2017 lukien; ja

— velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Finanssi-Kontio Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n oikeudenkäyntikulut 8.650 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työnantajalla ei ole ollut asiallista ja painavaa syytä A:n työsopimuksen irtisanomiseen, koska tarjolla oleva työ ei ollut työsopimuslain tarkoittamalla tavalla vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työnantaja irtisanoi A:n työsopimuksen tuotannollisin ja taloudellisin syin, vaikka yhtiö oli ennen ja jälkeen irtisanomisen palkannut uusia työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin, joita A oli tehnyt, ja vaikka työnantajan toimintaedellytykset eivät olleet uusien työntekijöiden palkkaamisen ja A:n työsuhteen päättymisen välisenä aikana muuttuneet.

Uusi projektipäällikkö B aloitti työskentelyn yhtiössä syyskuussa 2014 eli kaksi kuukautta ennen A:n irtisanomista. Työnantajan mukaan B:llä on sellaista off-shore- ja ketterien ohjelmien osaamista, jota A:lla ei ollut. Lisäksi B oli työnantajan mukaan projektipäällikkönä vähintään tasolla L2, kun A ei ollut edes tasolla L1. A olisi kuitenkin ollut ainakin tasolla L1 ja kohtuullisella lisäkoulutuksella myös tasolla L2. A oli siirretty OP-Pohjolan aikana ylempään projektipäälliköiden luokkaan vaativien projektien vuoksi. A:n irtisanomisen jälkeen työnantajan palveluksessa saivat kuitenkin jatkaa myös sellaiset projektipäälliköt, joilla oli A:ta vaatimattomampi projektipäällikkökokemus.

Lisäksi A:n irtisanomisaikana maaliskuussa 2015 projektipäällikkönä yhtiössä aloitti C. Myös hänen tehtävänsä olisi sopinut A:lle ilman lisäkoulutusta. Elokuussa 2015 yhtiön palveluksessa aloitti kolmas niin sanotun ScrumMaster-profiilin omaava projektipäällikkö D. Tämä projektipäällikön paikka tuli avoimeksi A:n irtisanomisajan kuluessa 22.4.2015 ja se olisi sopinut A:lle ilman lisäkoulutusta.

Työnantaja on edellä kerrotulla tavalla palkannut uusia projektipäälliköitä ennen ja jälkeen A:n irtisanomisen sekä irtisanomisajan kuluessa. Vaikka projektipäälliköiden tehtävänkuvat olisivatkin muuttuneet aiempia vaativimmiksi, olisi A:lle tullut tarjota edellä mainittuja projektipäälliköiden tehtäviä tai hän olisi lisäkoulutuksella pystynyt jatkamaan projektipäällikön tehtävissä.

A on ollut liiallisen työkuorman aiheuttaman masennuksen vuoksi työkyvyttömänä useita jaksoja ennen irtisanomistaan. Työnantaja ei ole reagoinut riittävällä tavalla A:n toistuviin ilmoituksiin liiallisesta työkuormasta, minkä johdosta A sairastui. Oli selvää, että työuupumuksesta ja masennuksesta kärsineen A:n työkyky ei ollut irtisanomishetkellä tavanomaisella tasolla. Näin ollen A:n irtisanomisen todellisena syynä oli työnantajan halu päästä eroon sairauslomakierteeseen joutuneesta työntekijästä. Työnantaja on irtisanonut muodollisesti A:n kollektiiviperusteella, vaikka tosiasiallisesti kyse on ollut individuaaliperusteisesta, työntekijän sairaudesta johtuvasta irtisanomisesta (KKO 2000:59).

Korvauksen määrä

Vaadittua 10 kuukauden palkkaa vastaava määrää on pidettävä kohtuullisena huomioiden A:n edelleen jatkuva työttömyys, hänen korkea ikänsä ja siitä johtuva vaikeus työllistyä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä sekä työnantajan vahva taloudellinen asema.

Tuomittavasta korvauksesta on määrättävä aineettomana vahinkona neljän kuukauden palkkaa vastaava osuus, koska työnantajan on täytynyt ymmärtää, ettei perusteita työsuhteen päättämiselle ollut. Työnantajan menettely oli A:ta loukkaavaa.

Teknologiateollisuus ry ja Finanssi-Kontio Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että kantaja velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 6.250 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Yhtiöllä oli työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n mukaiset taloudelliset, tuotannolliset ja tehtävien uudelleenjärjestelyistä johtuvat perusteet irtisanoa A:n työsopimus yhtiössä tarjolla olleen työn vähennyttyä olennaisesti ja pysyvästi.

Yhteistoimintaneuvottelujen syynä oli tuotantomallin muuttuminen ja sen aiheuttama työn vähentyminen. Tilauskanta oli heikko erityisesti sovelluskehityksessä, jossa A työskenteli. Yhtiön tavoitteena oli vastata asiakkaiden uusiin vaatimuksiin. Asiakkaat olivat ryhtyneet vaatimaan kaikilta toimijoilta distributed delivery -tuotantomallia, mikä edellytti off- ja/tai nearshore-resurssien käyttöä aikaisemman onshore delivery -tuotantomallin sijaan.

Distributed delivery -mallissa keskeistä on off- ja nearshore-resurssien hallinta, mikä tarkoittaa, että projektipäällikön on kyettävä johtamaan projektia kieli-, kulttuuri- ja aikaerokysymyksistä riippumatta. Palvelutason tulee olla asiakassopimuksen edellyttämällä tasolla myös työskenneltäessä globaalin alihankinnan kanssa, joten projektipäällikön sujuva englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä kansainvälisten projektien johtamistaito ovat tehtävän ehdottomia edellytyksiä.

A on arvioinut itsensä projektipäällikköluokituksessa tasolle L1, jolla olisi vaadittu vähintään viisi onnistunutta L1-tason projektia. Yhtiö on puolestaan arvioinut A:n tasolle A, koska sen tiedossa ei ollut yhtään A:n läpiviemää L1-tason projektia. A työskenteli koordinaattorina useammissa pienissä projekteissa niiden eri vaiheissa. Hän osallistui Internet Explorer 11 -projektin alkuvaiheeseen, SVEA-projektin viimeistelyyn sekä pienkehitystöiden koordinointiin. A ei näin ollen vastannut projektipäällikkönä yhdestäkään projektista alusta loppuun.

SEPA- ja suoraveloituksen muutosprojektit ovat olleet käynnissä liikkeenluovutuksen yhteydessä, mutta niitä ei toimitettu yhtiön projektitoimitusmallilla, jossa projektipäällikön vastuut olivat merkittävästi vaativampia kuin siirtyneissä projekteissa. Kokemus kaikista yhtiön tiedossa olleista projekteista ja projektin osista on otettu huomioon A:n projektipäällikköluokituksessa.

A on työskennellyt projektipäällikkönä L1 -tason onshore delivery -projektien eri vaiheessa. Nämä työt ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi. Asiakaskysyntä kohdistui sen sijaan projekteihin, jotka olivat laajempia, haastavampia ja jotka edellyttivät distributed delivery -osaamista, ketterän kehittämisen osaamista ja vähintään tason L2 -tason projektipäällikköluokitusta. A:n kokemus ja osaaminen eivät riittäneet siihen, että hän olisi kyennyt itsenäisesti hoitamaan distributed delivery -mallin projektipäällikkötehtäviä. Distributed delivery -mallin mukaisten projektien johtamistaidon sekä ketterän kehittämisen (Scaled Agile Framework eli SAFe) osaamisen saavuttaminen olisi vaatinut niin laajaa koulutusta ja perehdyttämistä, ettei niiden järjestäminen olisi ollut tarkoituksenmukaista ja kohtuullista.

A on käynyt syksyllä 2014 työnantajan järjestämän SAFe -koulutuksen. Uudessa organisaatiossa projektipäälliköiden tehtävien ehdottomana vaatimuksena oli kuitenkin koulutuksen lisäksi useiden vuosien kokemus SAFe:sta. A ei ole irtisanomistilanteessa ilmoittanut kiinnostustaan avoinna olleeseen vaativampaan projektipäällikön tehtävään. A:n osaaminen ei myöskään olisi ollut riittävä tehtävään, eikä häntä olisi voitu tarkoituksenmukaisella ja kohtuullisella tavalla kouluttaa siihen, joten tehtävä ei ole ollut uudelleensijoittamisvelvollisuuden piirissä.

B:n työsuhteesta on sovittu jo kesäkuussa 2014 ennen kuin yhteistoimintaneuvotteluista on ollut tietoa ja B:n työsopimus allekirjoitettiin 18.8.2014. Tulevat yhteistoimintaneuvottelut eivät ole olleet työnantajan tiedossa B:n työsopimusta allekirjoitettaessa tai B:n työsuhteen alkaessa. B:llä oli usean vuoden vahva ketterän kehittämisen osaaminen, jota A:lla ei ollut. B työllistyi työsuhteen alusta alkaen pitkäaikaiseen projektiin, jossa asiakas vaati laajaa ja pitkäaikaista ketterien menetelmien osaamista.

C aloitti projektipäällikkönä 16.3.2015. C palkattiin yhteistoimintaneuvottelujen aikana auki olleeseen ketterän kehittämisen kokemusta edellyttäneeseen projektipäällikön tehtävään, johon A ei ilmoittanut kiinnostustaan. A ei myöskään hakenut tehtävää. C:llä oli B:n tavoin vahva ketterän kehittämisen osaaminen sekä useamman vuoden offshore-kokemus. C:llä oli useiden vuosien kokemus kansainvälisten projektien johtamisesta ja hänen projektipäällikköluokituksensa oli L2.

D aloitti projektipäällikkönä 3.8.2015. Hänen tehtävänään oli toimia konsulttina teknisissä projektipäällikkötehtävissä. Tässä tehtävässä edellytettiin vahvaa teknologiaosaamista ja teknisen projektipäällikön kyvykkyyttä ja kokemusta sekä kokemusta distributed delivery -toimintamallista. Rajamäen projektipäällikkötaso on L2, joka oli tehtävässä vaadittu vähimmäistaso.

Kaikilla kolmella palkatulla projektipäälliköllä oli erittäin vahva osaaminen yhtiön uuden toimintatavan mukaisesta distributed delivery -toimintamallista sekä vahva kokemus ketterästä kehittämisestä. Vaikka B:n, C:n ja D:n tehtävänimike olikin sama kuin A:n tehtävänimike, kysymyksessä eivät ole samat tai samankaltaiset tehtävät. A:ta ei olisi voitu tehtävien korkeamman vaativuuden vuoksi kohtuudella uudelleenkouluttaa tehtäviin, minkä vuoksi yhtiöllä ei ollut uudelleensijoitusvelvoitetta kyseisiin tehtäviin.

A:n sairauspoissaolot eivät ole olleet hänen työsuhteensa päättämisen syy. A on keskustellut satunnaisesti esimiehensä kanssa liiallisesta työmäärästään ja hänen kuormitustilaansa on selvitetty työkykyneuvotteluissa työterveyshuollon kanssa. A:n työmäärä ei ole poikennut muiden projektipäälliköiden työmäärästä, mutta A:n töitä on silti vähennetty ajoittain. A:n esimies ei ole kieltäytynyt työkykyneuvottelujen jatkamisesta.

Mikäli työtuomioistuin katsoisi, että yhtiö on päättänyt A:n työsopimuksen perusteettomasti, vaadittu korvaus oli ylimitoitettu oikeuskäytäntö huomioon ottaen. Kohtuullisen korvauksen määrä on korkeintaan kolmen kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Finanssi-Kontio Oy (jäljempänä myös yhtiö tai työnantaja) irtisanoi syksyllä 2014 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen muun muassa projektipäällikkö A:n työsopimuksen 24.11.2014 päättymään 24.5.2015. Asiassa on riidatonta, että yhtiö palkkasi ennen A:n irtisanomista ja hänen irtisanomisaikanaan uusia työntekijöitä siten, että projektipäällikkö B aloitti yhtiön palveluksessa 18.8.2014, projektipäällikkö C maaliskuussa 2015 ja projektipäällikkö D 22.4.2015.

Kantajan mukaan A:lle tarjolla ollut työ ei ollut vähentynyt ja hänelle olisi tullut tarjota edellä mainittuja projektipäälliköiden tehtäviä. Kantaja on lisäksi katsonut, että työnantaja irtisanoi A:n työsopimuksen tosiasiassa sairauden vuoksi eli henkilökohtaisella perusteella.

Vastaajan mukaan projektipäälliköiden tehtävät eivät olleet samoja tai samankaltaisia, joita A teki, eikä A:ta olisi myöskään voitu tehtävien vaativuuden vuoksi kohtuudella kouluttaa niihin. A:n sairauspoissaolot eivät olleet työsopimuksen irtisanomisen syy.

Oikeudelliset lähtökohdat

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n, Tietoalan toimihenkilöt ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikan palvelualan työehtosopimukseen (1.11.2013–31.10.2016) kuuluvan irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset. Työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon työntekijä voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet tai töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työn vähentämistilanteessa työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Oikeuskäytännössä työsopimuksen irtisanomisperustetta ei ole katsottu olleen tilanteessa, joissa työntekijän sijoittaminen muihin tehtäviin ei olisi ollut työnantajan kannalta kohtuutonta eikä työyhteisön kannalta epätarkoituksenmukaista, vaikka uudelleensijoittaminen edellyttäisi muutoksia työntekijän tehtävänimikkeeseen tai palkkaukseen. Työnantajan velvollisuus sijoittaa työntekijä uudelleen ulottuu periaatteessa mihin sellaiseen työhön tahansa, jota työntekijä koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella pystyy tekemään (KKO 2000:59).

Toisaalta työntekijän kouluttamista uuteen tehtävään ei ole oikeuskäytännössä pidetty työnantajan kannalta kohtuullisena silloin, kun esimerkiksi henkilön kielitaito tai tekninen osaaminen ei ole riittänyt siihen, että hän olisi kyennyt itsenäisesti hoitamaan uusia työtehtäviä (TT 2014:152 ja TT 2005:110).

Esitetty selvitys

Finanssi-Kontio Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2014 lähtien toiminut F on kertonut, että projektipäällikön työ on muuttunut huomattavasti 2000–luvun alkuun verrattuna, kun niin sanottujen ketterien menetelmien käyttö on yleistynyt. Ketterissä menetelmissä projektitiimi vastaa itsenäisesti koko projektista ja Scrum-menetelmä on yleisin ketterä menetelmä. Distributed delivery -malli yleistyi Suomessa vuosina 2006–2007. Distributed delivery -mallissa offshore ja nearshore -projektitiimin jäsenet työskentelevät kaukana toisistaan 2–3 maassa. Niin sanotut offshore-tiimit toimivat kaukana Suomesta esimerkiksi Intiassa ja nearshore-tiimit lähempänä esimerkiksi Baltian maissa. Tällaisten projektien hallinta on hankalampaa kuin tapauksissa, joissa koko projektitiimi toimii Suomessa.

$112

$113

A on kertonut kuulleensa projektipäällikköluokituksesta (V1) ensimmäisen kerran tämän oikeudenkäynnin yhteydessä, eivätkä luokitukset tulleet esiin projekteissa työskennellessä. A työskenteli vuonna 2014 suurissa projekteissa, joita hän vei aktiivisesti eteenpäin. Kevään 2014 projekteissa työskenteli noin 15 henkilöä ja syksyn 2014 projektissa 30 henkilöä. A oli molempien projektien aikana noin kuukauden sairauslomalla. A olisi suoriutunut B:n, C:n ja D:n tehtävistä koulutuksen jälkeen. A olisi tarvinnut tehtävistä suoriutuakseen lisäkoulutusta ketteristä menetelmistä, mutta hän oli kiinnostunut aiheesta ja olisi kyennyt oppimaan projektipäälliköiden tehtävissä tarvittavat asiat. A oli käynyt ketterien menetelmien kurssin ja hänellä on ScrumMaster -sertifikaatti. A:n englannin kielitaito on hyvä ja hän oli työssään päivittäin yhteydessä Intiaan englanniksi.

Finanssi-Kontio Oy:n projektipäälliköiden ja A:n entisen esimiehen G:n mukaan projektipäällikköluokitus (V1) oli merkityksellinen, koska projektit olivat vaativia. A:lla ei ollut B:hen, C:hen ja D:hen verrattuna vastaavaa työkokemusta, minkä vuoksi B, C ja D sijoittuivat A:ta korkeammalle projektipäällikkötasolle. Projektipäällikön osaaminen kehittyi työkokemuksen myötä, eikä projektipäällikön tehtävään voi kouluttaa. B:n, C:n ja D:n kokemuksen ja osaamisen tasolle vaadittiin muutaman vuoden kokemus vastaavista tehtävistä. D palkattiin vaativien teknisten projektien projektipäälliköksi. A:lle ei tarjottu vaativampia tehtäviä hänen työsuhteensa aikana eikä myöskään niitä tehtäviä, joihin B, C ja D palkattiin.

E toimi A:n esimiehenä liikkeen luovutuksesta 1.11.2013 alkaen kesään 2014 saakka. E:n mukaan OP-Pohjolasta Finanssi-Kontio Oy:hyn siirtyneet työntekijät saivat projektipäällikköluokituksessa alhaisia pistemääriä, sillä Finanssi-Kontio Oy:n pisteytyskriteerit olivat korkeat.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaan perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet tai töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

A irtisanottiin 24.11.2014 ja hänen työsuhteensa päättyi 24.5.2015. Kantajan mukaan työnantajalla ei ollut irtisanomisperustetta, koska työnantaja oli palkannut kaksi kuukautta ennen A:n irtisanomista projektipäälliköksi B:n ja A:n irtisanomisen jälkeen maaliskuussa 2015 projektipäällikkönä aloittaneen C:n ja elokuussa 2015 projektipäällikkönä aloittaneen D:n.

$114

Koska asiassa on selvitetty B:n, C:n ja D:n tehneen työsuhteensa alusta lähtien A:n työtehtäviä vaativampia tehtäviä, työtuomioistuin katsoo, ettei yhtiö palkannut B:tä, C:tä tai D:tä A:n kanssa samaan tai samankaltaiseen tehtävään. Asiassa on näin ollen selvitetty, että A:lle tarjolla oleva työ oli vähentynyt työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti ja pysyvästi.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työn vähentämistilanteessa työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Edellä selostetusta oikeuskäytännöstä on pääteltävissä, että työnantajan velvollisuus tarjota muuta työtä ulottuu periaatteessa mihin tahansa työhön, jota työntekijä koulutuksensa, ammattitaitonsa tai kokemuksensa perusteella pystyy tekemään. Koska muun työn tarjoaminen on työnantajan vastuulla, työnantaja on velvollinen näyttämään, että työntekijää ei voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa muihin tehtäviin.

F:n mukaan yhtiöllä oli yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen syksyllä 2014 vain suuria ketterien menetelmien projekteja. A oli kiinnostunut ketteristä menetelmistä, mutta olisi omankin kertomuksensa mukaan tarvinnut lisäkoulutusta niihin. Asiassa esitetystä selvityksestä on näin ollen pääteltävissä, että työnantajan työvoiman tarve kohdistui syksyllä 2014 nimenomaan vaativiin ketterien menetelmien projektipäällikön tehtäviin ja ettei A olisi ilman lisäkoulutusta kyennyt toimimaan itsenäisesti tällaisissa tehtävissä. Näyttämättä on jäänyt, ettei A:n englannin kielitaito olisi riittänyt projektipäällikön tehtävien hoitamiseen.

$115

A oli sairauslomalla keväällä 2014 ja syksyllä 2014 juuri ennen irtisanomista noin kuukauden ajan (K2). Vaikka vuoden 2014 molemmat projektit jäivät A:n osalta kesken hänen sairauslomiensa vuoksi, asiassa esitetyssä selvityksessä mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että työnantaja olisi todellisuudessa irtisanonut A:n hänen sairautensa perusteella.

Työnantajalla on edellä kerrotuilla perusteilla ollut asiallinen ja painava syy A:n työsopimuksen irtisanomiseen eikä työnantaja ole rikkonut irtisanomissuojaa koskevaa työehtosopimuksen 13 §:n määräystä. Kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on asian hävitessään oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Finanssi-Kontio Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Finanssi-Kontio Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 6.250 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Kari, Lallo, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.