TT 2018:3 — Palkkaus

Kaupunki muutti vuonna 2015 käytäntöjään siten, että uusien opettajien virkasuhde ja palkkaoikeus alkoivat opettajien suunnittelupäivästä, joka oli tuolloin 11.8.2015. Asiassa oli kysymys siitä, oliko OVTES:n määräystä tulkittava siten, että uusien toistaiseksi voimassa oleviin virkasuhteisiin palkattujen opettajien ja lukuvuoden työkauden alusta 11.8.2015 lukien määräaikaisiin virkasuhteisiin palkattujen opettajien palkkaoikeus alkoi 1.8. alkaen. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Espoon kaupunki

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 5.10.2017

Pääkäsittely 15.11. ja 8.12.2017

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välisessä kunnallisessa opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (OVTES)

2014–2016 on ollut muun ohella seuraava määräys:

OSIO A Yleinen osa

II Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

29 § Palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta ja palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta

1 momentti

Viranhaltijan palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta, palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta ja palkan laskeminen määräytyvät soveltuvin osin KVTES:n mukaan, ellei jäljempänä tässä sopimuksessa ole sovittu toisin.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Espoon kaupunki muutti vuonna 2015 monen muun kaupungin ohella käytäntöjään siten, että uusien opettajien, jotka palkattiin joko toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen tai lukuvuoden työkaudeksi määräaikaiseen virkasuhteeseen, virkasuhde ja palkkaoikeus alkoivat opettajien suunnittelupäivästä (niin kutsuttu VESO-päivä), joka oli tuolloin 11.8.2015. Päätökset virkasuhteeseen ottamisesta tehtiin keväällä 2015, ja uutta käytäntöä on jatkettu myös vuosina 2016 ja 2017. Ennen vuotta 2015 Espoon kaupungille uusien toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen palkattujen opettajien ja uusien vähintään koko lukuvuodeksi virkasuhteeseen palkattujen määräaikaisten opettajien virkasuhde ja palkkaoikeus ovat alkaneet vakiintuneesti elokuun ensimmäisenä päivänä (1.8.).

Niillä opettajilla, jotka olivat jo virkasuhteessa tai joiden virkasuhde päättyi 31.7.2015, virkasuhde ja palkanmaksu jatkuivat aiempaa käytäntöä vastaavasti lukuvuoden alusta 1.8.2015 lukien.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry (OAJ) antoi 6.11.2014 tiedotteen, jonka mukaan järjestö harkitsisi vastatoimia, jos kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa) aikoivat yhdessä myöhentää syksyllä työnsä aloittavien opettajien palvelussuhteen alkamisajankohtaa. Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) antoi kunnille 7.11.2014 yhteyshenkilötiedotteen, jossa todettiin opettajien rekrytointia koskevien muutoksien olevan lainmukaisia.

Espoon kaupunki antoi opettajien rekrytointikäytännön muutoksesta kaupungin sisäisen ohjeen 1.12.2014. Mainitussa ohjeessa uusilla opettajilla tarkoitettiin opettajia, jotka palkattiin uusina opettajina joko toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen tai lukuvuoden työkauden alusta määräaikaiseen virkasuhteeseen ja joilla ei ollut kesällä 2015 voimassa olevaa palvelussuhdetta Espoon kaupunkiin. Ohjeessa tarkoitettiin palvelussuhteella sekä työ- että virkasuhteita.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko OVTES 2014–2016 osio A:n 29 §:n 1 momenttia tulkittava siten, että uusien toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen palkattujen opettajien ja lukuvuoden työkauden alusta lukien määräaikaiseen virkasuhteeseen palkattujen opettajien palkkaoikeus alkaa 1.8. alkaen. Asianosaiset ovat erimielisiä myös siitä, tulisiko uusien määräaikaisten opettajien kohdalla puhua lukuvuoden ajaksi palkatuista vai lukuvuoden työkauden alusta lukien palkatuista. Asianosaiset ovat erimielisiä lisäksi siitä, onko kyseessä asia, josta voidaan virka- tai työehtosopimuksella sopia.

Asiasta on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Espoon kaupunki ovat vaatineet, että työtuomioistuin hylkää kanteen. Lisäksi Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Espoon kaupunki ovat vaatineet, että työtuomioistuin velvoittaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 5.700 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Espoon kaupungin ohje 1.12.2014

2. A:n kirje B:lle

3. Opettajalehdessä olleet ilmoitukset vuosilta 1990–2010

4. KT:n yleiskirje A 59/1983

5. Oulun kaupungin antamat virkamääräys- ja virkavapaaohjeet lukuvuodelle 2013–2014

7. Perusopetuslinjan päällikkö C:n sähköposti 26.1.2017 D:lle

Kantajan nimeämä muu oikeudenkäyntiaineisto

1. Opetusministeriön muistio 21.1.1991

2. OVTES 1992–1993

3. OVTES:ien määräyksiä vuosilta 1992–1993, 1995–1996, 1998–1999, 2000, 2001–2002, 2003–2004, 2005–2007, 2007–2009 2010–2011, 2012–2013, 2014–2016

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Espoon kaupungin ohje 1.12.2014 — Opettajien virantoimituksen aloitus lukuvuodesta 2015–2016 alkaen (= K1)

2. OAJ:n tiedote 6.11.2014. OAJ valmis toimiin Helsinkiä, Espoota ja Vantaata vastaan.

3. KT:n yhteyshenkilötiedote 7.11.2014

4. Espoon kaupungin päätöspöytäkirja 29.5.2015 opettajan ottaminen

5. KT:n yleiskirje A 59/1983 Tuntiopettajien palvelussuhteen ehdot 1.8.1983 lukien (= K4)

6. KT:n yleiskirjeen 6/2005 liite 2, s. 2–3, OVTES:n tekstimuutokset 1.3.2005 lukien, osio A yleinen osa II luku virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus, 27 § palkanmaksu, palkkaedut ja palkan laskeminen

7. Espoon kaupungin viranhakuilmoitus

8. OVTES 1995–1996, liite 1 luku V 62 § Viranhaltijan oikeus palkkaan 1 ja 2 mom.

9. KVTES 2014–2016, luku II palkkaus 1 § 1 mom. ja 2 mom.

Vastaajien nimeämä muu oikeudenkäyntiaineisto

1. Peruskouluasetuksen 718/1984 10 ja 11 luvut

2. Espoon kaupungin opettajien rekrytointi-ilmoitus Opettaja-lehdessä 9.1.2015

Kantajan henkilötodistelu

2. E, OAJ:n entinen puheenjohtaja, joka on ollut myös neuvotteluvastuussa OVTES:sta

Vastaajan henkilötodistelu

1. F, työmarkkinajohtaja, kirkkoneuvos, Kirkon työmarkkinalaitos, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen entinen neuvottelupäällikkö

2. G, sivistystoimen henkilöstöpäällikkö, Espoon kaupunki

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2014–2016 osio A:n 29 §:n 1 momentin oikeaksi tulkinnaksi sen, että kyseessä olevan virka- ja työehtosopimuksen piirissä olevien sekä lukuvuoden alusta toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen palkattujen opettajien että vähintään koko lukuvuoden ajaksi virkasuhteeseen palkattujen määräaikaisten opettajien palkkaoikeus alkaa 1.8. alkaen,

— tuomitsee kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla Espoon kaupungin virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon,

— tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n tarkoittamaan hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä, ja

— velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Espoon kaupungin yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 5.312 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Opettajien palkkaoikeuden alkaminen ja OVTES:n osio A:n 29 §:n 1 momentin tulkinta

OVTES:n osion A yleinen osa 29 §:n 1 momentin mukaan opettajan palkkaoikeus on sovittu alkavaksi normaalitilanteessa aina 1.8. Tästä poikkeavasti on sovittu ainoastaan saman määräyksen 2 momentissa niin sanotun kaksoispalkkauksen estämiseksi tapauksessa, jossa opettaja työpaikan vaihtotilanteessa olisi muuten oikeutettu saamaan palkan kahdesta eri kunnasta kahden ensimmäisen elokuun viikon ajalta.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 10 §:ssä tarkoitetaan tässä asiassa kysymyksessä olevaa tilannetta. Lain 10 §:n 2 momentin mukaan viranhaltijan oikeudet ja velvollisuudet alkavat virantoimituksen alkamispäivästä, jollei aikaisemmasta alkamisajankohdasta mainitussa laissa tai muualla toisin säädetä tai määrätä. Tässä asiassa osapuolet ovat nimenomaisesti sopineet aikaisemmasta palkkaoikeuden alkamisajankohdasta, joten OVTES:ssa määrätään asiasta.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain hallituksen esityksen mukaan (HE 196/2002 vp, s. 36) esimerkiksi joidenkin etujen saaminen voi virkaehtosopimuksen perusteella poikkeuksellisesti alkaa jo ennen virantoimituksen alkamista. JUKO katsoo, että tällä hallituksen esitykseen kirjatulla lauseella on tarkoitettu nimenomaan opettajien palkkaoikeuden alkamista 1.8. alkaen, vaikka työnantajan määrättävissä oleva työnjohdollinen virantoimitus alkaa vasta VESO-päivästä (opettajien suunnittelupäivä).

Espoon kaupungin 1.12.2014 antama ohje (K1) on opettajien palkkaoikeuden alkamisen osalta OVTES:n osio A:n 29 §:n 1 momentissa sovitun ja siitä muodostuneen vakiintuneen käytännön vastainen siltä osin, kuin ohje koskee uusien opettajien palkkaoikeuden alkamista 11.8.2015 alkaen.

Espoon tapauksessa uusi opettaja joutui vuonna 2015 tekemään saman koko lukuvuoden työmäärän kuin niin sanottu vanha opettaja, mutta uudelle opettajalle maksettiin Espoon kaupungin uuden tulkintakäytännön perusteella palkkaa vasta elokuun 11. päivästä alkaen. Jos palvelussuhteen pituus on lyhyempi kuin koko koulun lukuvuosi, tulee myös työmäärän olla samassa suhteessa vähäisempi. Käytäntö on yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen vastainen, koska samasta työstä on maksettava sama palkka.

Opettajan palkkaus on OVTES:ssa sovittu kokonaisuudeksi, jossa palkka on kohdistettu koko perusopetuslain (628/1998) 23 §:ssä säädetyn lukuvuoden 1.8.–31.7. ajalle, jos opettajan velvollisuutena on opettaa urakkaluonteisesti koko lukuvuoden työaika 38 viikkoa.

OVTES:n palkkausmääräyksiä sovittaessa sopimishetkellä on ollut tarkoituksena taata koko lukuvuoden työajan tekevälle opettajalle, myös uudelle opettajalle, koko lukuvuoden (1.8.–31.7.) palkka. Myös vakiintuneen käytännön mukaan palkka on maksettu tällöin koko lukuvuodelta.

Espoon kaupungin yksipuolisesti muuttamaa käytäntöä ei voi perustella koko kaupungin henkilöstön yhdenvertaisella kohtelulla. Espoon kaupungin uudessa ohjeistuksessa ei ole otettu millään tavalla huomioon opettajan työn erityisluonnetta ja muista ammattiryhmistä täysin poikkeavaa palkkaus- ja työaikajärjestelmää. Esimerkiksi normaalissa toimistotyössä työntekijä aloittaa työnsä samaan aikaan, kuin hänen palvelussuhteensa alkaa. Opettajan täytyy käytännössä itsenäisesti suunnitella tulevan lukuvuoden opetustyötään jo elokuun alusta lukien vapaasti valitsemanaan aikana ja paikassa, jotta opetus täyttäisi valtakunnallisen, kunnallisen ja koulukohtaisen opetussuunnitelman vaatimukset. OVTES ei mahdollista sitä, että työnantaja sijoittaisi 1.8. ja lukuvuoden työajan alkua edeltävän päivän väliselle ajalle työnantajan määräämiä erityistehtäviä. Tämän vuoksi virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu opettajan palkkaoikeuden alkamisesta 1.8. alkaen.

Lainsäädännön ja sopimusmääräysten soveltamiseen liittyvä historia

Peruskouluasetuksen (718/1984) 108 §:n mukaan avoimeksi tullut virka täytettiin vakinaisesti elokuun 1. päivästä lukien. Vakinainen opettajan virka oli siis tuolloin mahdollista täyttää vain 1.8 alkaen, ei muina ajankohtina vuodessa.

Peruskouluasetuksen 108 § kumottiin asetuksella peruskouluasetuksen muuttamisesta (176/1991). Muutoksen tarkoituksena oli muun muassa vähentää väliaikaisten viranhaltijoiden tarvetta, koska oli tarvetta täyttää vakinaisia opettajan virkoja myös kesken lukuvuoden.

Tällöin voimassa ollutta virka- ja työehtosopimusmääräystä ei muutettu vastaavalla tavalla. Tästä osoituksena on kunnallisen opetusalan virkaehtosopimuksen 1992–1993 peruskoulun rehtoreita ja opettajia koskevan liitteen 3 opettajan palkanmaksun ajankohtaa koskeva

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan (nykyinen Kunnallinen työmarkkinalaitos) opetuspuolen silloisen neuvottelupäällikön A:n ehdotus OAJ:n neuvottelupäällikkö B:lle johti Kunnallisen opetusalan virkaehtosopimuksen 1992–1993 12 §:n 2 momentin tarkentamiseen (K2) sopimusneuvotteluiden yhteydessä. Mainitun sopimuskohdan tarkentamisella ei kuitenkaan tarkoitettu muuttaa elokuussa vakinaisen viranhoidon aloittavan opettajan tai koko lukuvuodeksi palkatun opettajan oikeutta saada palkkaa 1.8. lukien. Tarkoituksena oli ainoastaan mahdollistaa kesken lukuvuoden vakinaiseen virkaan valitun opettajan palkkaoikeuden joustavampi alkamisajankohta. Ilman tarkennusta myös esimerkiksi lokakuun puolivälistä aloittaneen opettajan oikeus palkkaan olisi alkanut kuukauden alusta eli 1.10 alkaen.

OVTES:n 2014–2016 osio A:n 29 §:n 1 momentin määräys vastaa kunnallisen opetusalan virkaehtosopimuksen 1992–1993 peruskoulun rehtoreita ja opettajia koskevan liitteen 3 palkanmaksun ajankohtaa koskevaa 12 §:n 2 momenttia, vaikka se ei ilmenekään ensiksi mainitun määräyksen sanamuodosta. Virkaehtosopimusten ketju osoittaa kuitenkin, ettei asiasta ole sovittu toisin. OVTES:n osio A:n 29 §:n määräys on muutettu nykyistä sanamuotoa vastaavaan sanamuotoon 1.3.2005 lukien. Määräystä on tästä alkaen sovellettu saman sisältöisenä.

Opettajan palkkaoikeuden alkamista koskeva vakiintunut soveltamiskäytäntö

JUKO:n oikeaa virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa osoittaa myös vuoteen 2015 jatkunut yhtenäinen soveltamiskäytäntö palkkaoikeuden alkamisesta 1.8. lukien. Tätä soveltamiskäytäntöä osoittavat myös kuntien työpaikkailmoitukset. Myös KT:n tulkinta on ollut yhteneväinen JUKO:n tulkinnan kanssa. KT:n yleiskirje A 59/1983 osoittaa, että koko lukuvuoden työn tekevän opettajan palkkaoikeus on sovittu alkavaksi 1.8.

Myös edellä mainittu kaksoispalkkauksen estämistä koskeva määräys on osoitus siitä, että koko lukuvuodeksi palkatun opettajan palkkaoikeus on vakiintuneen käytännön mukaan katsottu alkavan 1.8. Koska näin on sovittu, kaksoispalkkauksen estämistä koskevasta määräyksestä on ollut tarpeen sopia.

Tästä asiasta ei aikaisemmin ole ollut sopijapuolten välillä sellaista erimielisyyttä, jonka perusteella olisi ollut tarvetta käydä pääsopimuksen mukaisia paikallisneuvotteluja tai keskusneuvotteluja. Yleinen käytäntö opettajien palkkaoikeuden alkamisessa on aina aikaisemmin ollut JUKO:n tulkinnan mukainen.

Valvontavelvollisuuden rikkominen

KT on laiminlyönyt lain ja virka- ja työehtosopimuksen mukaisen valvontavelvollisuutensa jättäessään ohjeistamatta Espoota uusien opettajien vuosittaisesta palkkaoikeuden alkamisesta 1.8. lukien. KT:n olisi viimeistään keskusneuvotteluiden yhteydessä 19.11.2015 tullut havaita Espoon kaupungin menetelleen virkaehtosopimuksen vastaisesti ja antaa Espoolle tätä koskevat ohjeet. Käytännössä KT on jopa tietoisesti yllyttänyt Espoota soveltamaan virkaehtosopimusta virheellisesti. Tämän vuoksi KT on tuomittava maksamaan korotettua hyvityssakkoa JUKO:lle.

Kanteen kiistämisen perusteet

Opettajien palkkaoikeuden alkaminen

Espoon kaupungilla on ollut oikeus päättää opettajien rekrytointikäytännön muutoksesta eli palvelussuhteen ja virantoimituksen aloittamisajankohdasta kuten muunkin palveluksessaan olevan henkilöstön osalta. Espoon kaupungilla ei ole velvollisuutta maksaa elokuussa 2015 aloittaneille uusille opettajille palkkaa 1.8.2015 lukien, koska heidän palvelussuhteensa, eli tässä tapauksessa virkasuhteet, ja virantoimitusvelvollisuus on määrätty alkamaan vasta 11.8.2015.

Kunnallisen viranhaltijalain 10 §:n säännös tai kyseessä olevan säännöksen esityöt eivät sisällä opettajia koskevia erityismääräyksiä. Viranhaltijalain 10 §:n 2 momentin mukaan viranhaltijan oikeudet ja velvollisuudet alkavat virantoimituksen alkamispäivästä, jollei aikaisemmasta alkamisajankohdasta säädetä tai määrätä toisin sanotussa laissa tai muualla. Opettajien osalta tällaista säännöstä tai määräystä ei sisälly muuhun lainsäädäntöön, eikä siitä ole muutoinkaan määrätty.

Virantoimituksen ja palkkaoikeuksien alkamisesta on todettu oikeuskirjallisuudessa muun muassa, että jos viranhaltijan virantoimitus on määrätty alkamaan esimerkiksi 1.5. ja viranhaltija aloittaa virantoimituksen 2.5. eikä edellinen viranhaltija ollut virantoimituksessa 1.5., katsotaan virantoimituksen alkaneen jo 1.5. ja palkka maksetaan 1.5. lukien. Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa erityismääräyksen soveltaminen edellyttää, että asianomainen viranomainen on määrännyt virantoimituksen alkamaan joko vapaapäivänä tai juhla- tai pyhäpäivänä. Jos virantoimitus on määrätty alkamaan esimerkiksi 2.5., virantoimituksen ei katsota alkaneen 1.5. eikä viranhaltijalla ole oikeutta palkkaan 1.5. lukien (Saipio–Niittylä–Vartiainen–Hynönen: Kunnallisen viranhaltijan oikeusasema 1996, s. 142–143).

OVTES osio A 29 § 1 momentin sanamuodon perusteella ei voida päätyä tulkintaan, jonka mukaan päätöksen 29.5.2015 mukaisesti 11.8.2015 palkatun opettajaviranhaltijan palkkaetuisuuksien olisi tullut alkaa jo 1.8.2015. Tällaista tulkintaa ei voida tehdä myöskään vastaavasta KVTES:n II luvun 1 §:n 1 momentin määräyksestä, jonka mukaan kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen otetulla on oikeus saada palkka siitä lukien, kun hän on aloittanut virantoimituksen tai tehtävien hoitamisen.

Espoon kaupungin menettelytapa ei ollut ristiriidassa myöskään OVTES:n osio A:n 29 §:n 2 momentin sanamuodon kanssa. Määräyksen sanamuoto ei tue sellaista tulkintaa, että palkanmaksu olisi tullut aloittaa päätöksen mukaisesti palkatun opettajaviran osalta jo 1.8.2015. Tällainen tulkinta on määräyksen sanamuodon vastainen. OVTES:n osio A:n 29 §:n 2 momentti on asiallisesti ottaen merkityssisällöltään saman sisältöinen kuin KVTES II luvun 1 §:n 2 momentin määräys.

Koska OVTES:n palkanmaksua koskevat määräykset ovat yhdenmukaiset KVTES:n määräyksien kanssa, ei ole olemassa perusteita tulkinnalle, jonka mukaan OVTES:n soveltamisalalla määräystä tulkittaisiin sanamuotonsa vastaisesti ja täysin eri tavalla, kuin KVTES:n vastaavaa määräystä. OVTES:n osio A:n 29 §:n määräyksestä ei ole olemassa sanamuotonsa vastaista tulkintakäytäntöä, jonka perusteella palkkaoikeudet olisivat alkaneet jo 1.8.2015.

Opettajaviranhaltijan oikeus palkkaan ja palkanmaksu määräytyvät samoin perustein kuin KVTES:n soveltamisalalla, kuten kanteen perusteena olevassa sopimusmääräyksessä todetaankin. Opettajilla, kuten muullakaan kunnan henkilöstöllä, ei ole palkkaoikeuksia ennen määrättyä virantoimituksen alkamista muutoin kuin määräyksissä mainituissa poikkeustilanteissa (ks. OVTES osio A 29 §:n 2 momentti ja KVTES II luku 1 §:n 2 momentti). Sopimusmääräyksillä on sovittu vain siitä, mistä lukien palkkaa maksetaan suhteessa palvelussuhteen ja / tai virantoimitusvelvollisuuden aloittamiseen, mutta ei siitä, mistä lukien palvelussuhteen tai virantoimitusvelvollisuuden tulisi alkaa. Virkaehtosopimuksella ei voida edes sopia virantoimitusvelvollisuuden aloittamisesta.

Sopijaosapuolilla ei ole ollut erimielisyyttä siitä, että opettajan palvelussuhde voidaan aloittaa suoraan koulutyön alkaessa. Osa sijaisopettajia ja muitakin opettajia on otettu palvelussuhteeseen suoraan koulutyön alusta. OVTES:n sopimusmääräykset eivät ole koskaan taanneet vain lukuvuoden työajaksi (esimerkiksi ajalle 11.8.2015–4.6.2016) otetuille opettajille koko lukuvuoden palkkaa (esimerkiksi ajalta 1.8.2015–31.7.2016) eikä asiasta voi näin ollen olla olemassa vakiintunutta tulkintakäytäntöäkään. Palkkaa ei makseta pidemmältä ajalta kuin palvelussuhde kestää.

Opettajien palkkaus- ja työaikajärjestelmä

Opettajien palkkaus- ja työaikajärjestelmä ei poikennut merkittävästi kunnan muista ammattiryhmistä. Opettajien opetusvelvollisuuteen perustuvan työaikamuodon ja vuosilomat korvaavan niin kutsutun keskeytysjärjestelmän vuoksi OVTES sisälsi omia määräyksiä, jotka poikkesivat KVTES:n vastaavista määräyksistä, mutta järjestelmät eivät olleet täysin erilaiset. Opettajien erilainen työaikajärjestelmä ei edellyttänyt palvelussuhteen aloittamista kesäkeskeytysajalla.

Viranhaltijalaista tai vakiintuneesta käytännöstä ei ollut johdettavissa kanteessa mainittua perinnettä, jonka mukaan opettajilla olisi tulevan lukuvuoden suunnitteluun liittyvää välttämätöntä omaehtoista suunnittelutyötä aina elokuussa ennen varsinaisen lukuvuoden alkua. Työ- ja virkamiesoikeuden perustavaa laatua oleva periaate työnjohto-oikeus koski myös opetusalaa. Asiassa ei ole edes väitetty, että työnantajat määräisivät opettajille työtehtäviä 1.8.2015 ja VESO-päivää edeltävän päivän väliseksi ajaksi.

Esimerkiksi vakituiselle virkavapaalle palaavalle viranhaltijalle ei ole osoitettu työtehtäviä kuten esimerkiksi suunnittelutyötä 1.8. ja VESO-päivää edeltävän päivän väliseksi ajaksi. Vakituisella viranhaltijalla on virka- ja työehtosopimukseen perustuva oikeus koko kesäkeskeytysajan palkkaan, vaikka hän ei olisi lainkaan työssä lukuvuoden opetuksellisen 38 viikon aikana. Kesäkeskeytysajan palkka ei näin ollen liittynyt mitenkään opettajan tosiasiallisiin virkatehtäviin. Opettajilla on palvelussuhteensa aikana opetuksellista aikaa sekä keskeytysaikaa, joka korvaa puuttuvan vuosiloman. Keskeytysaika on palkallista aikaa, vaikka sille ajalle ei ole määrätty työtehtäviä.

Myös koko lukuvuoden työmäärän tekevät opettajasijaiset, kuten esimerkiksi vakinaisten opettajien perhevapaiden sijaiset, ovat aina hoitaneet opetustyön ilman elokuun alusta alkavaa palvelussuhdetta. JUKO on aina hyväksynyt sijaisopettajien palvelussuhteen alkamisen VESO-päivästä niissä tilanteissa, joissa palkkaa on maksettu 1.8. ja VESO-päivää edeltävän päivän väliseltä ajalta vakituiselle viranhaltijalle sijaisopettajan sijasta, vaikka vakituisella viranhaltijalla ei olisi minkäänlaista työvelvoitetta tällä ajalla tai sitä seuraavan lukuvuoden työajalla virkavapaan vuoksi. Opetustyön luonteen tai työtehtäviin liittyvien velvoitteiden ei näin ollen voi katsoa estävän sitä, että virkasuhde aloitetaan myös vakinaisen viranhoidon osalta vasta VESO-päivästä alkaen.

Lainsäädännön ja sopimusmääräysten historia

$140

KT:n yleiskirjeen A 59/1983 mukainen ohjeistus liittyi siihen, että päätoimisten tuntiopettajien palkkausjärjestelmän todettiin tuolloin olevan hyvin monimutkainen ja sitä päätettiin muuttaa niin, että se olisi soveltuvin osin sama kuin viranhaltijoiden palkkausjärjestelmä. Aikaisempi koulutusta säätelevä lainsäädäntö määritti hyvin yksityiskohtaisesti myös henkilöstön asemaa, kuten virkasuhteen aloittamisen sekä viranhaltijan ja tuntiopettajan tehtävät ja oikeusaseman. Yleiskirjeessä on mainittu lainsäädännön perusteella määräytyvät palvelussuhteen ehdot eikä siinä ole ollut mainintaa siitä, että opettajien palkkaoikeuksien alkamisesta olisi erityisesti sovittu.

Opettajan palkkaoikeuksien osalta ei ole ollut syytä sopia yksityiskohtaisemmin, koska palvelussuhteen aloituksen ajankohta on määräytynyt lainsäädännön mukaisesti. Aikaisemmin asetuksella määrätyt asiat, kuten opettajaviranhaltijoiden nimittämisen ajankohta, ovat siirtyneet kuntien päätettäväksi. Kantajan kirjallisen todisteen K2 perusteella ei voida katsoa, että B ja A olisivat sopineet jotakin opettajien palkkaoikeuksien alkamisesta kanteessa väitetyin tavoin aina 1.8. alkaen.

KT:n yleiskirjeen 6/2005 liitteessä 2 on todettu OVTES osio A 29 §:n 2 momentin sanamuoto. Kyseessä oleva määräys on tullut uutena määräyksenä OVTES:iin 2005–2007. Palkanmaksuun on siitä lukien sovellettu samoja määräyksiä kuin ne, joista on sovittu KVTES:n soveltamisalalla. Tällöin on nimenomaisesti sovittu palkkaoikeuksien alkamisesta ja näiden oikeuksien kytkemisestä virantoimitusvelvollisuuden alkamiseen. Opetustyön erityisluonne on otettu huomioon kyseessä olevan määräyksen 2 momentissa. OVTES:n osio A:n 29 §:n määräyksillä opetushenkilöstön palkanmaksua, palkkaetuja ja palkan laskentaa koskevat sopimusmääräykset on yhtenäistetty. Sopimusmääräyksen sanamuodosta ei voida tehdä sellaista päätelmää, että palkkaoikeudet voisivat alkaa ennen voimassa olevaa palvelussuhdetta.

KT:n yleiskirjeen 6/2005 tekstit ovat sopijaosapuolien yhteisesti hyväksymiä. Jos muutoksen tarkoituksena olisi ollut määräyksen sanamuodon vastaisesti sopia palkkaoikeuksien alkamisesta kuukauden alusta OVTES:n soveltamisalalla, vaikka palvelussuhde olisi määrätty alkamaan myöhemmin, olisi siitä mainittu yleiskirjeessä ja määräykseen olisi tehty soveltamisohje. Yleiskirjeessä ei myöskään mainita, että asiasta olisi olemassa jotakin vanhaa tulkintakäytäntöä, joka ei kävisi ilmi määräyksen sanamuodosta ja joka tulisi ottaa huomioon määräystä sovellettaessa.

KT ei ole ohjeistanut tai kehottanut kuntia rekrytointikäytännön muutoksiin.

Perustelut

Opettajien oikeus palkkaukseen ja sen alkaminen

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, tulisiko tämän asian yhteydessä uusien määräaikaisten opettajien kohdalla puhua lukuvuoden ajaksi palkatuista vai lukuvuoden työkauden alusta lukien palkatuista. Asiassa on riidatonta, että lukuvuodella tarkoitetaan 1.8. ja 31.7. välistä ajanjaksoa. Lisäksi riidatonta on, että lukuvuoteen kuuluu ja sen kuluessa on 38 viikkoa kestävä työkausi. Riidatonta on edelleen, että kanteessa tarkoitetut Espoon kaupungin palveluksessa olleet opettajat ovat aloittaneet työnsä ja saaneet palkkaa syksyn 2015 niin sanotusta VESO-päivästä 11.8.2015 lukien. Asiassa ei ole edes väitetty, että kysymyksessä olevilla uusilla opettajilla olisi ollut työntekovelvollisuutta ennen 11.8.2015 alkanutta lukuvuoden työkautta. Nämä seikat huomioon ottaen asiassa on tosiasiallisesti kysymys uusista toistaiseksi tai määräaikaisiin virkasuhteisiin lukuvuoden työkauden alusta lukien palkatuista opettajista, joiden oikeus palkkaukseen on Espoon kaupungin tekemien päätösten perusteella alkanut 11.8.2015.

Asianosaisten välisessä riidassa on keskeinen riitakysymys se, onko kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2014–2016 (OVTES 2014–2016) osio A:n 29 §:n 1 momenttia tulkittava siten, että uusien toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen lukuvuoden työkauden alusta lukien palkattujen opettajien ja uusien lukuvuoden työkauden alusta lukien määräaikaiseen virkasuhteeseen palkattujen opettajien oikeus palkkaukseen on alkanut 1.8. lukien.

OVTES 2014–2016 osio A:n 29 §:n 1 momentin mukaan muun ohella viranhaltijan palkanmaksu, oikeus palkkaan, ja palkan laskeminen määräytyvät soveltuvin osin KVTES:n mukaan, ellei ensiksi mainitussa sopimuksessa jäljempänä ole sovittu toisin.

Lisäksi OVTES 2014–2016 osio B:n I luvun 1 §:n 1 momentin mukaan toistaiseksi tai määräajaksi otetun, muiden ohella, opettajanviran haltijan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan OVTES:n osioita A ja B sekä peruskoulun osalta liitettä 1, lukion osalta liitettä 2 ja aikuislukion osalta liitettä 3. Saman määräyksen 2 momentin mukaan peruskoulun, lukion ja aikuislukion opettajaan sovelletaan lisäksi seuraavia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräyksiä, joista II luvun osalta on mainittu: palkkaus, 13 § (tulospalkkio), 14 § (kertapalkkio), 16 § (kielilisä), ja 20 § (saatavan kuittausoikeus).

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2014–2016 (voimassa 1.3.2014–31.1.2017; KVTES 2014–2016) palkkausta koskevan II luvun 1 §:n 1 momentin mukaan kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen otetulla on oikeus saada palkka siitä lukien, kun hän on aloittanut virantoimituksen tai tehtävien hoitamisen.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 10 §:n 1 momentin mukaan virkasuhde alkaa virkasuhteeseen ottamista koskevan päätöksen tekemisestä. Lain 10 §:n 2 momentin mukaan viranhaltijan oikeudet ja velvollisuudet alkavat virantoimituksen alkamispäivästä, jollei aikaisemmasta alkamisajankohdasta samassa laissa tai muualla toisin säädetä tai määrätä. Kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia sovelletaan sen 1 §:n 1 momentin nojalla kunnan viranhaltijoihin, jollei muussa laissa toisin säädetä tai kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/1970) nojalla toisin sovita. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 2 §:n mukaan viranhaltijalla tarkoitetaan siinä laissa henkilöä, joka on virkasuhteessa kuntaan.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 10 §:ää koskevien esitöiden mukaan, vaikka viranhaltijan virkasuhde alkaa jo valintapäätöksestä, virantoimitus alkaa kuitenkin vasta silloin, kun viranhaltija ensimmäisen kerran tosiasiassa ryhtyy hoitamaan virkasuhteeseensa kuuluvia tehtäviä. Virantoimituksen alkaminen on ratkaisevaa viranhaltijan oikeuksien ja velvollisuuksien alkamisen kannalta. Tällöin on kysymys muun ohella palkka- ja muiden virkaehtosopimuksissa määrättyjen etujen saamisesta ja kertymisestä. Oikeuksien ja velvollisuuksien alkamishetkeä koskeva säännös kuitenkin väistyy, jos aikaisemmasta alkamishetkessä on muualla toisin säädetty tai määrätty. Esimerkiksi joidenkin etujen saaminen voi virkaehtosopimusten perusteella poikkeuksellisesti alkaa jo ennen virantoimituksen alkamista. (HE 196/2002 vp s. 33–34.)

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 10 §:n esitöiden mukaan virantoimituksen alkamisajankohdasta päättää pääsääntöisesti ottamisesta päättänyt viranomainen. Tätä koskevaa säännöstä ei ole ehdotettu otettavaksi lakiin, koska kysymys on kunnan hallinnon ja päätösvallan järjestämisestä, josta kukin kunta päättää itse. Virantoimituksen alkamisajankohtaa määrättäessä ratkaisevaa on sinänsä se, mistä lukien työnantaja tarvitsee viranhaltijaa tehtäviä hoitamaan. Viranhaltijan olosuhteet, kuten edellisen palvelussuhteen irtisanomisaika tai muut perustellut syyt, voivat vaikuttaa virantoimituksen alkamispäivän määräämiseen tai jo määrätyn ajan siirtämiseen. (HE 196/2002 vp s. 33–34.)

Hallituksen esityksen perusteella on selvää, että viranhaltijan oikeuksien ja velvollisuuksien alkamisesta voidaan sopia toisin virkaehtosopimuksella. Näin ollen virkasuhteisen opettajan palkkaoikeuden alkamisesta on sinänsä mahdollista sopia esimerkiksi niin, että oikeus palkkaukseen alkaa jo 1.8. lukien, vaikka virantoimitus ja tehtävien hoito alkaisivat myöhemmin.

KVTES 2014–2016 II luvun 1 §:n 1 momentin säännös vastaa olennaisilta osin kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 10 §:n 2 momenttia.

OVTES 2014–2016 osio A:n 29 §:n 1 momentissa on viittaus palkkaoikeuden osalta KVTES:iin siltä osin kuin OVTES:ssa ei ole jäljempänä sovittu toisin.

OVTES 2014–2016 osio A:n 29 §:n 2 momentin mukaan, jos viranhaltijan palvelussuhde on määrätty alkamaan kuukauden alusta, katsotaan palkkaoikeuksien alkaneen samasta päivästä, jos virkaan valittu on ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänään aloittanut virantoimituksen ja jos virkaa aikaisemmin hoitanut viranhaltija ei ole edellä tarkoitettuna ajankohtana ollut enää virantoimituksessa.

KVTES 2014–2016 II luvun 1 §:n 2 momentin mukaan, jos viranhaltijan virantoimitus on määrätty alkamaan kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka ei ole säännönmukainen työpäivä, katsotaan palkkaoikeuksien alkaneen sanotun kuukauden alusta, mikäli virkaan valittu on edellä mainitun päivän jälkeisenä ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänään aloittanut virantoimituksen ja jos virkaa aikaisemmin hoitanut viranhaltija ei ole edellä tarkoitettuna ajankohtana ollut enää virantoimituksessa.

OVTES 2014–2016 osio A:n 29 §:n 2 momentin ja KVTES 2014–2016 II luvun 1 §:n 2 momentin määräykset ovat olleet asiallisesti lähes saman sisältöiset. Näissä määräyksissä ei niiden sanamuodon perusteella ole kysymys sellaisista tilanteista, kuin käsiteltävänä olevassa asiassa, eli tilanteista, joissa virantoimitus olisi määrätty alkamaan kuukauden alun sijasta vasta niin sanotun työkauden alusta. Kantaja ei ole tuonut esille, että OVTES 2014–2016 sisältäisi muita määräyksiä, jotka liittyisivät nyt kysymyksessä olevaan opettajien palkkaoikeuden alkamiseen.

Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että opettajien palkkaoikeuden alkaminen määräytyy OVTES 2014–2016 osio A:n 29 §:n 1 momentin viittauksella lähtökohtaisesti KVTES 2014–2016 II luvun 1 §:n 1 momentin mukaan. Siten kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen otetulla opettajalla on oikeus saada palkkansa siitä lukien, kun hän on aloittanut virantoimituksen tai tehtäviensä hoitamisen.

OVTES 2014–2016 osio A:n 29 §:n 1 momentin sanamuoto ei tue kantajan väitettä siitä, että mainitun määräyksen perusteella palkkaoikeus alkaisi 1.8. lukien tilanteissa, joissa opettaja on aloittanut virantoimituksen tai tehtävien hoitamisen esimerkiksi lukuvuoden työkauden alusta lukien 11.8.2015.

Asiassa on kuitenkin vielä harkittava sitä, onko OVTES 2014–2016 osio A:n 29 §:n 1 momentille sen sanamuodosta huolimatta vakiintunut sellainen merkitys, että kysymyksessä olevissa tilanteissa oikeus palkkaukseen alkaisi 1.8. lukien.

OVTES 1995–1996 liitteen 1 peruskoulua koskevan V luvun 62 §:n 1 momentissa olleen määräyksen mukaan vakinaisen viranhaltijan oikeus varsinaiseen palkkaan alkaa virkasuhteen alkamispäivästä alkaen. Sanamuodoltaan vastaava määräys on ollut OVTES:issa 1998–1999, 2000 ja 2001–2002 liitteen 1 peruskoulua koskevan V luvun 61 §:n 1 momentissa. OVTES 2003–2004:n osio B:n yleissivistävää koulua koskevan VI luvun 27 §:n 1 momentissa olleen määräyksen mukaan toistaiseksi otetun viranhaltijan oikeus varsinaiseen palkkaan alkaa virkasuhteen alkamispäivästä alkaen.

OVTES 2005–2007 osio A:n 26 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan palkanmaksuun sovelletaan KVTES:n määräyksiä, ellei jäljempänä OVTES:ssa ole sovittu toisin. OVTES 2007–2009 osio A:n 25 §:n 1 momentissa, OVTES 2010–2011 osio A:n 29 §:n 1 momentissa ja OVTES 2012–2013 osio A:n 29 §:n 1 momentissa on ollut sanamuodoltaan vastaava määräys kuin 2014–2016 osio A:n 29 §:n 1 momentissa.

Kantaja on katsonut, että OVTES 2014–2016 osio A:n 29 §:n 1 momentin määräys vastasi kunnallisen opetusalan virkaehtosopimuksen 1992–1993 peruskoulun rehtoreita ja opettajia koskevan liitteen 3 palkanmaksun ajankohtaa koskevaa 12 §:n 2 momenttia, vaikka tämä ei käynyt ilmi ensiksi mainitun määräyksen sanamuodosta. Kantaja on katsonut, että virkaehtosopimusten ketju osoitti kuitenkin sen, ettei asiasta ole sovittu toisin.

Kunnallisessa työmarkkinalaitoksessa vakituisesti vuodesta 1999 lakimiehenä ja vuodesta 2004 neuvottelupäällikkönä vuoteen 2013 saakka työskennellyt F on kertonut, että sovittaessa OVTES:een 1.3.2005 tulleita tekstimuutoksia (katso vastaajan todiste nro 6) on ollut tarkoitus yhtenäistää KVTES:n ja OVTES:n määräyksiä, jotta peruskoulun ja lukion opettajien palvelussuhteen ehdot olisivat mahdollisimman samanlaisia suhteessa muuhun opetushenkilöstöön ja myös suhteessa Espoon muiden alojen henkilöstöön. KVTES:sta on poikettu vain opetustyön järjestelyyn liittyvistä syistä.

Työtuomioistuin katsoo edellä selostettujen OVTES:ien sanamuodosta ilmenevän, että OVTES:n määräyksiä on muutettu vuodesta 2005 lukien siltä osin, että opettajien palkanmaksuun ja OVTES 2007–2009:stä lukien myös palkkaoikeuden osalta sovelletaan lähtökohtaisesti KVTES:n määräyksiä. Tätä tukee myös F:n kertomus.

F on kertonut, että OVTES 2003–2004:n osio B:n yleissivistävää koulua koskevan VI luvun 27 §:n 1 momentissa ei ole sovittu muusta kuin mitä tekstistä ilmenee. Määräyksessä on pyritty ottamaan kantaa siihen, milloin opettajalla alkaa palkanmaksu, jos hänen palvelussuhteensa alkamispäivä on eri kuin se päivä, jolloin hän tosiasiallisesti ryhtyy työhön. Määräyksellä ei ole sovittu, että opettaja pitäisi ottaa palvelussuhteeseen 1.8. lukien tai että opettajan oikeus palkkaukseen alkaisi 1.8. lukien, vaikka palvelussuhdetta ei olisi määrätty alkamaan 1.8. lukien. F:n mukaan vuotta 2004 edeltävät sopimusmääräykset ja niitä koskeva käytäntö liittyivät nimenomaan palkkaoikeuden alkamiseen, mutta sopimuksissa ei otettu kantaa siihen, miten viranhoitomääräys kirjoitetaan. F:n mukaan virka- ja työehtosopimuksella ei voida sopia siitä, milloin henkilö pitää ottaa virkasuhteeseen.

Kantajan kirjallisena todisteena nro 3 esitetyistä hakuilmoituksista sekä D:n ja G:n kertomuksista käy ilmi, että Espoossa on ennen vuoden 2015 muutosta vakiintunut käytäntö, että opettajien virkasuhteet julistettiin haettaviksi 1.8. lukien. D, G ja E ovat kertoneet, että ennen vuoden 2015 muutosta esimerkiksi perhevapaiden sijaiset saatettiin kuitenkin ottaa lukuvuoden työkauden alusta lukien. D:n ja E:n mukaan näille sijaisille maksettiin palkka vastaavasti työkauden ajalta.

Kantaja on katsonut, että edellä selostettu OVTES 2014–2016 osio A:n 29 §:n 2 momentin niin sanottu kaksoispalkkauksen estämistä koskeva määräys osoitti, että opettajan palkkaoikeuden on vakiintuneen käytännön mukaan katsottu alkavan 1.8. Kantajan mukaan kaksoispalkkauksen estämistä koskevasta määräyksestä on ollut tarpeen sopia juuri sen vuoksi, että opettajan palkkaoikeuden on vakiintuneen käytännön mukaan katsottu alkavan 1.8.

Työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole esitetty näyttöä sellaisesta osapuolten välisestä käytännöstä, jossa uusi opettaja olisi otettu työhön lukuvuoden työkauden alusta ja hänelle olisi maksettu palkkaa 1.8. lukien. Tähän nähden myöskään niin sanotulla kaksoispalkkauksen estämistä koskevalla määräyksellä ei ole asian arvioinnissa merkitystä.

Asiassa tulee vielä harkita, onko osapuolien yhteinen tarkoitus ollut se, että kanteessa tarkoitetuissa tilanteissa opettajille maksettaisiin palkkaa 1.8. lukien.

OAJ:n puheenjohtajana noin 20 vuotta toiminut E on kertonut, että OVTES:ssa on sovittu, että palkka maksetaan 1.8. lukien, jos henkilö otetaan koko lukuvuodeksi. E on ollut OAJ:n palveluksessa noin 35 vuotta vuoteen 2010 saakka. Hänen mukaansa missään neuvotteluissa ei ole käsitelty sitä, mikä on työnantajan oikeus ottaa henkilö työhön. E ei ole osannut kertoa, onko opettajia otettu vain lukuvuoden työkaudelle, lukuun ottamatta perhevapaiden sijaisia.

Työtuomioistuin katsoo, että E:n kertomus sinänsä tukee sitä käsitystä, että ainakin vuoteen 2010 saakka osapuolten yhteinen tarkoitus on ollut se, että koko lukuvuodeksi otetun opettajan palkkaoikeus alkaa 1.8. lukien. E:n kertomus ei kuitenkaan osoita sitä, että osapuolilla olisi ollut yhteinen tarkoitus palkkaoikeuden alkamisesta 1.8. lukien käsiteltävänä olevissa tilanteissa, joissa opettajat on otettu palvelussuhteisiin vasta työkauden alusta lukien. Muutakaan näyttöä tällaisesta tarkoituksesta ei ole esitetty.

Edellä olevin perustein työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen selvittämättä, että OVTES:n osio A:n 29 §:n 1 momenttia tulisi tulkita vastoin sen sanamuotoa siten, että uusien toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen lukuvuoden työkauden alusta lukien palkattujen opettajien ja uusien määräaikaiseen virkasuhteeseen lukuvuoden työkauden alusta lukien palkattujen opettajien oikeus palkkaan alkaisi aina 1.8. lukien.

Kantaja on vedonnut vielä siihen, että Espoon vuonna 2015 aloittama käytäntö on virkamiesten yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen vastainen, koska samasta työstä on maksettava sama palkka. Kantaja on katsonut, että uusi opettaja joutui vuonna 2015 tekemään saman koko lukuvuoden työmäärän kuin niin sanotut vanhat, jo virassa olleet opettajat, mutta uudelle opettajalle maksettiin palkkaa vasta 11.8. alkaen. Kantaja on lisäksi katsonut, että jos palvelussuhteen pituus on lyhyempi kuin koko koulun lukuvuosi, tulee myös työmäärän olla samassa suhteessa vähäisempi.

$141

Edellä kerrotuilla perusteilla kanne on hylättävä kokonaisuudessaan.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. JUKO on paljoksunut vastaajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta siltä osin, kuin se ylittää tuntimäärän osalta 20 tuntia. Työtuomioistuin katsoo, että vastaajan toimenpiteet ovat olleet tarpeellisia ja kuluvaatimus on kohtuullinen.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Espoon kaupungin oikeudenkäyntikulut 5.700 eurolla korkolain

4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Wilska, Lindström, Lehto ja Komulainen jäseninä. Sihteeri on ollut Snellman.

Tuomio on yksimielinen.