TT 2018:32 — Luottamusmies

Asiassa oli kysymys siitä, syntyykö luottamusmiehelle oikeus uuteen vastikevapaapäivään, mikäli hän hoitaa luottamustehtäviään vastikevapaapäivän aikana.

Työehtosopimuksen mukaan vastikevapaapäivän ansaitseminen edellyttää työskentelyä työvuorossa. Tuomiossa katsottiin, että vapaa-ajalla hoidetut luottamusmiestehtävät eivät ole tuomiossa kerrotuilla perusteilla täysin rinnastettavissa niihin työjaksolla tehtyihin työtehtäviin, joita vuorottelujärjestelmä koskee. Koska luottamusmies on luottamusmiestehtäviensä hoitamisen ajan vapautettuna työtehtävästään ja hän saa tehtävien hoitamisesta myös erillisen korvauksen, ei myöskään katsottu, että luottamusmies olisi muihin työntekijöihin nähden eri asemassa, vaikka hänelle ei synny oikeutta uuteen vastikevapaapäivään silloin kun hän hoitaa luottamusmiestehtäviään vastikevapaan aikana. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Suomen Konepäällystöliitto ry

VASTAAJAT

Suomen Varustamot ry

Arctia Icebreaking Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta, vuorottelujärjestelmän soveltaminen luottamusmiehiin

Suullinen valmistelu 21.11.2017

Pääkäsittely 13.2.2018

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Arctia Shipping konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevaa työehtosopimus ja luottamusmiessopimus sisältävät muun muassa seuraavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

26 § Vuorottelu

2. Vuorottelu on toteutettava siten, että yksi tehty työpäivä oikeuttaa yhteen vapaapäivään.

3. Vuorottelujärjestelmä on laadittava vuodeksi kerrallaan siten, että työ- ja vapaavuorot toistuvat tai tasaantuvat vuoden aikana suhteessa 1:1 (yhtä työjaksoa vastaa yhtä pitkä vapaajakso). Vuorottelujärjestelmää laadittaessa on otettava huomioon aluksen liikennöinti ja tehtävien luonne sekä toimikausi. Työntekijät (vastaparit) voivat sopia keskenään siitä, että työ- ja vapaajaksot toistuvat muulla tavalla. Työnantajan on kuitenkin hyväksyttävä tällainen menettely.

5 § Luottamusmiessopimuksen työsuhde

Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Arctia Icebreaking Oy (jäljempänä myös yhtiö tai työnantaja) noudattaa Arctia Shipping -konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevaa työehtosopimusta ja sen osana noudatettavaa luottamusmiessopimusta. Työehtosopimuksen 26 §:n mukaisessa vuorottelujärjestelmässä työntekijöille kertyy niin sanottuja vastikevapaapäiviä siten, että yksi työpäivä oikeuttaa yhteen palkalliseen vastikevapaapäivään.

Työntekijä saatetaan kutsua töihin vastikevapaan aikana, jolloin vastikevapaapäivä siirtyy myöhemmin pidettäväksi vapaaksi ja työntekijällä on lisäksi oikeus uuteen vastikevapaapäivään.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Pöytäkirja 10.12.2015

2. Pääluottamusmies A:n palkkaerittely 5.1.2016

3. Arctia shipping konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystön työehtosopimus 1.3.2012–28.2.2015 sekä siihen liittyvä luottamusmiessopimus

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Luottamusmiessopimuksen luonnos 2012

2. Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen yleiset sopimukset, merenkulkualan yhteistoimintasopimus

Kantajan henkilötodistelu

1. Pääluottamusmies A

2. Suomen Konepäällystöliitto ry:n entinen järjestösihteeri B

Vastaajien henkilötodistelu

1. Arctia Icebreaking Oy:n entinen henkilöstöjohtaja C

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Suomen Konepäällystöliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

— vahvistaa, että Arctia Icebreaking Oy on menetellyt Arctia Shipping konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevaa työehtosopimuksen 26 §:n sekä sen osana sovellettavan luottamusmiessopimuksen 5 §:n vastaisesti, kun se ei ole myöntänyt luottamusmiehelle samaa oikeutta vastikevapaapäiviin kuin mainitun työehtosopimuksen piiriin kuuluville konepäällystön työntekijöille;

— tuomitsee Arctia Icebreaking Oy:n maksamaan työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta;

— tuomitsee Suomen Varustamot ry:n maksamaan työehtosopimuslain 8 ja 9 §:ien mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä; ja

— velvoittaa Arctia Icebreaking Oy:n ja Suomen Varustamot ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Konepäällystöliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 10.537,30 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Arctia Icebreaking Oy maksaa luottamusmiehelle palkan luottamustehtävien hoidosta, mutta yhtiö ei myönnä luottamusmiehelle oikeutta vastikevapaaseen silloin, kun luottamusmies tekee luottamusmiestehtäviä vastikevapaansa aikana. Kun luottamusmies hoitaa luottamusmiestehtäviään vastikevapaan aikana, työnantaja kyllä hyväksyy sen, että työpäiväksi muuttunut vastikevapaapäivä siirtyy myöhemmin pidettäväksi. Työnantaja ei sen sijaan hyväksy sitä, että tästä työpäivästä syntyisi myös oikeus uuteen vastikevapaapäivään. Tässä kohdin luottamusmiehen kohtelu eroaa siitä, miten häntä kohdeltaisiin vailla luottamusasemaa. Luottamusmiestä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan luottamusmiestehtävien hoidon perusteella.

Yhtiö menettelee työehtosopimuksen vastaisesti evätessään luottamusmieheltä oikeuden uuteen vastikevapaapäivään yllä kuvatussa tilanteessa. Se, että Arctia Icebreaking Oy hyväksyy työpäiväksi muuttuneen vastikevapaapäivän siirron, ei muuta tätä olennaista eroa luottamusmiehen kohtelussa. Yhtiön menettely merkitsee sitä, että saman työehtosopimuksen alaista työntekijää kohdellaan olennaisesti eri tavalla riippuen siitä, toimiiko hän työntekijän asemassa vai luottamusmiehenä. Luottamusmies joutuu pelkästään luottamustehtävänsä hoitamisen vuoksi heikompaan asemaan kuin jos hän suorittaisi pelkästään konepäällikön tehtäviä.

Hyvityssakkovaatimukset

Työnantajan menettely loukkaa työehtosopimuksen ja sen osana noudatettavan luottamismiessopimuksen määräyksiä ja se on tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Työehtosopimuksen määräykset ovat selkeät ja työnantaja on menetellyt tieten niiden vastaisesti. Hyvityssakon on oltava tuntuva.

Suomen Varustamot ry ei ole puuttunut työnantajan menettelyyn, vaan yhdistys on hyväksynyt yhtiön toiminnan. Suomen Varustamot ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan ja se on tuomittava hyvityssakkoon.

Suomen Varustamot ry ja Arctia Icebreaking Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään.

Työehtosopimuksessa ei ole sovittu, että luottamusmiestyönä tehty työ olisi rinnastettavissa työntekijöiden vuorottelun mukaiseen työnantajan työnjohtovallan alaiseen työsopimuksen mukaiseen työhön. Luottamusmies on valittu luottamustehtävään edustettavien henkilöiden toimesta ja luottamusmiestehtävissä luottamusmies edustaa työntekijöitä. Luottamusmiestehtävästä erikseen saatavat korvaukset perustuvat työehtosopimuksen osana sovellettavaan luottamusmiessopimukseen. Luottamusmiehelle annetaan myös vapautusta työsopimuksen mukaisesta työstä luottamusmiehen tehtävien hoitamista varten.

Luottamusmiessopimus sisältää kaikki luottamusmiestoimintaan sovellettavat määräykset, eikä sitä voi tulkita siten, että luottamusmiehen vapaalla tekemät luottamusmiestehtävät muuttaisivat kyseisen päivän työsopimuksen mukaiseksi normaalin työpäivän veroiseksi päiväksi, josta luottamusmies ansaitsisi ylimääräistä vapaata. Mikäli osapuolet olisivat tarkoittaneet, että työntekijällä olisi oikeus saada vapaa-aikana tehtyjen luottamusmiestehtävien perusteella vapaa-ajan menetys korvattavaksi muuna ylimääräisenä vapaana, olisi tästä tullut nimenomaisesti sopia.

Työntekijöiden vuorottelujärjestelmä perustuu työehtosopimukseen ja sillä tarkoitetaan järjestelmää, jossa työ- ja vapaavuorot toistuvat mahdollisimman säännönmukaisesti siten, että työntekijä voi olla esimerkiksi viikon töissä ja seuraavan viikon vapaalla, jolloin toinen työntekijä tekee samaa työtä hänen sijastaan. Luottamusmiessopimuksessa on nimenomaan sovittu vapautuksen antamisesta, luottamusmieskorvauksesta ja ansionmenetyksen korvaamisesta, jotka kattavat luottamusmiehen kaikki korvaukset hänen tehdessään luottamusmiestehtäviä. Mikäli luottamusmies hoitaa luottamusmiestehtäviään vapaa-ajallaan, ei luottamusmies tarvitse luottamusmiessopimuksessa tarkoitettua vapautusta työstä hoitaakseen luottamusmiestehtäviään.

Vaikka luottamusmies onkin henkilöstön edustajana erityisessä asemassa hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, nämä tehtävät eivät anna työntekijälle erityisoikeuksia suhteessa työnantajaan. Luottamusmiessopimuksessa ei ole tarkoitettu, että luottamusmiestehtävät olisivat rinnastettavissa normaaliin työsopimuksen mukaiseen työhön. Luottamusmiestä ei kohdella luottamusmiestehtäviä hoitaessaan eri tavalla kuin muita työntekijöitä, sillä kukaan muu työntekijä ei tee vastaavia luottamusmiestehtäviä. Luottamusmiestä ei siten aseteta eriarvoiseen asemaan hoitaessaan luottamusmiestehtäviään.

Luottamusmies on edustamiensa henkilöiden valitsema luottamushenkilö, joka edustaa heitä suhteessa työnantajaan. Luottamusmies ei siten työskentele luottamusmiestehtäviä hoitaessaan työnantajan lukuun, vaan henkilöstön edustajana. Tämän vuoksi luottamusmiessopimuksessa on sovittu nimenomaisesti siitä, että luottamusmies ei menetä luottamusmiestehtävien hoitamisen vuoksi ansioitaan ja että luottamusmies saa luottamusmieskorvausta tehtävien hoitamisesta. Ansionmenetyksen korvaamisen tarkoituksena on saattaa luottamusmies samalle tasolle ansioidensa osalta, kuin ne ovat olleet ennen luottamusmiestehtävien hoitamista varten annettua vapautusta työstä. Luottamusmies ei siten menetä ansioitaan sen perusteella, että hän edustaa luottamusmiehenä edustamiaan työntekijöitä. Työntekijä on siten oikeutettu samaan palkkaan kuin mitä hän olisi ollut ilman luottamusmiestehtävää.

Työnantajan noudattama käytäntö on ollut käytössä ainakin vuodesta 2009 lähtien ja siitä on muodostunut luottamusmiessopimuksen tulkintakäytäntö.

Yhtiö ei ole perustellusti tietänyt rikkovansa työehtosopimusta, koska se on katsonut, että työehtosopimuksen tulkinta on ollut oikea. Työnantajalla on siten ollut perusteltu oikeus käyttää tulkintaetuoikeuttaan, sillä vastaajan mukaan kantajan näkemykset eivät vastaa työehtosopimuksen tarkoitusta. Työnantaja ei siten ole tieten rikkonut työehtosopimusta.

Työehtosopimusosapuolilla ei myöskään ole ollut yhteistä näkemystä työehtosopimuksen tulkinnasta riitaisan asian osalta, jonka vuoksi Suomen Varustamot ry ei ole rikkonut valvontavelvollisuuttaan. Hyvityssakkovaatimukset ovat on siten perusteettomia.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Arctia Icebreaking Oy:ssä (jäljempänä myös yhtiö tai työnantaja) noudatettavan Arctia Shipping konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen 26 §:n mukaan vuorottelu on toteutettava siten, että yksi tehty työpäivä oikeuttaa yhteen vapaapäivään. Vuorottelujärjestelmä on laadittava vuodeksi kerrallaan siten, että työ- ja vapaavuorot toistuvat tai tasaantuvat vuoden aikana suhteessa 1:1 (yhtä työjaksoa vastaa yhtä pitkä vapaajakso). Työehtosopimukseen kuuluvan luottamusmiessopimuksen 5 §:n mukaan luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta.

Asiassa on riidatonta, että työehtosopimuksen 26 §:n mukaisessa vuorottelujärjestelmässä työntekijöille kertyy niin sanottuja vastikevapaapäiviä siten, että yksi työpäivä oikeuttaa yhteen palkalliseen vastikevapaapäivään. Mikäli työntekijä kutsutaan vastikevapaan aikana työhön, vastikevapaapäivä siirtyy myöhemmin pidettäväksi ja työntekijällä on lisäksi oikeus uuteen vastikevapaapäivään. Lisäksi riidatonta on, että työehtosopimusta on tulkittava myös luottamusmiesten osalta siten, että vastikevapaapäivä siirtyy myöhemmin pidettäväksi, kun luottamusmies hoitaa luottamustehtäviään vastikevapaansa aikana. Asiassa on ratkaistava, syntyykö luottamusmiehelle tällöin myös oikeus uuteen vastikevapaapäivään.

Esitetty selvitys

Kantajan mukaan luottamusmies joutuu luottamusmiessopimuksen 5 §:n vastaisesti luottamustehtävänsä hoitamisen vuoksi muita työntekijöitä heikompaan asemaan, mikäli luottamusmiehelle ei synny oikeutta uuteen vastikevapaapäivään, kun hän hoitaa luottamustehtäviään vastikevapaapäivän aikana.

Vastaajat ovat puolestaan lähteneet siitä, että luottamusmiehelle annetaan vapautusta työstä luottamusmiehen tehtävien hoitamista varten, eivätkä luottamusmiehen vapaa-ajallaan tekemät luottamusmiestehtävät muuta kyseistä päivää sellaiseksi työpäiväksi, josta luottamusmies ansaitsisi ylimääräistä vapaata. Yhtiö, sen edeltäjät ja muut alalla toimivat yritykset ovat vastaajien mukaan noudattaneet tällaista käytäntöä useiden vuosien ajan (V2). Yhtiö on esittänyt työntekijäpuolelle, että tämä käytäntö kirjattaisiin myös luottamussopimukseen (V1). Työnantajan laatiman luottamusmiessopimusluonnoksen 8 §:n 5. kohdan mukaan (V1) työnantaja oli esittänyt luottamusmiessopimukseen kirjattavaksi, että pääluottamusmiestehtävien hoitoon käytetyltä ajalta ei kulu eikä kerry vuorottelujärjestelmän mukaisia vapaapäiviä. Työntekijäpuoli ei kuitenkaan ole hyväksynyt yhtiön esittämää kirjausta.

Arctia Icebreaking Oy:n ja sen edeltäjien varapääluottamusmiehenä vuodesta 2004 ja pääluottamusmiehenä vuodesta 2012 lähtien toimineen A:n mukaan vastikevapaajärjestelmässä tulisi luottamusmiestenkin osalta toimia työehtosopimuksen sanamuodon mukaan, eikä yhtiössä tai sen edeltäjissä ole noudatettu vastaajien väittämää käytäntöä. A neuvotteli ainakin vuosina 2012–2016 työnantajapuolen kanssa työnantajapuolen luottamusmiessopimukseen esittämistä muutoksista (V1), joita työntekijäpuoli ei kuitenkaan hyväksynyt vaan edellytti, että asiassa toimitaan työehtosopimuksen mukaan. A osallistui pääluottamusmiehen roolissa keväällä 2015 SKL:n jäseniä koskevan työtaistelu-uhan ja työtaistelun aikaisiin sovintoneuvotteluihin. Neuvotteluihin osallistuminen tulkittiin vasta työnantaja- ja työntekijäpuolen erimielisyysneuvottelujen jälkeen työpäivien veroisiksi päiviksi (K1) ja A:lle lisättiin sovintoneuvotteluihin osallistumisen johdosta 22 vastikevapaapäivää (K2).

Suomen Konepäällystöliitto ry:n asiamiehenä ja järjestösihteerinä vuoteen 2013 saakka toiminut B on kertonut, että merenkulkualalla noudatetun käytännön mukaan luottamusmiestehtävien hoitamiseen käytetty aika rinnastettiin työaikaan. Tällöin vastikevapaapäivänä luottamusmiestehtäviin käytetty aika siirtyi myöhemmin vapaana pidettäväksi, ja luottamusmiehelle annettiin lisäksi uusi vastikevapaapäivä. Työntekijäpuoli ei suostunut työnantajan luottamusmiessopimusta koskeneeseen muutosesitykseen (V1), koska lisäys olisi asettanut luottamusmiestehtävien hoidon muuta työntekoa heikompaan asemaan.

Arctia Icebreaking Oy:n henkilöstöjohtajana vuosina 2010–2012 toimineen D:n mukaan työnantaja esitti vuonna 2011 työntekijäpuolelle, että luottamusmiessopimusta muutettaisiin vastaamaan alalla ja yhtiössä yleisesti noudatettua käytäntöä siitä, että luottamusmiestehtävien hoitoon käytetyltä ajalta ei kulunut eikä kertynyt vuorottelujärjestelmän mukaisia vapaapäiviä (V1). Luottamusmies hoiti luottamusmiestehtäviään oma-aloitteisesti, eikä hän tuolloin toiminut työnantajan palveluksessa tai työnantajan määräysvallan alla.

Arctia Icebreaking Oy:n henkilöstöjohtajana vuosina 2012–2017 toimineen C:n mukaan työnantaja ei edellyttänyt, että luottamusmies teki vapaa-ajallaan luottamusmiestehtäviä, joten luottamusmiestehtävien hoitoa vapaa-ajalla ei voitu sen vuoksi rinnastaa tilanteeseen, jossa työntekijä kutsutaan vapaapäivänä työhön. Aloite luottamusmiestehtävien hoitoon tuli yleensä yksittäiseltä työntekijältä tai työntekijäliitolta. Tämän vuoksi yhtiössä noudatettiin C:n ja hänen edeltäjänsä D:n aikana käytäntöä, että luottamusmiestehtävien hoitoon käytetyltä ajalta ei kulunut tai kertynyt vuorottelujärjestelmän mukaisia vapaapäiviä. Työnantaja esitti ainakin vuosina 2011–2012 käytännön kirjaamista luottamussopimukseen, mutta työntekijäpuoli ei suostunut muutokseen. Joissakin tapauksissa luottamusmies osallistui työnantajan aloitteesta esimerkiksi yhteistoimintaneuvotteluihin ja näissä tapauksissa luottamusmiehen kanssa sovittiin erikseen siitä, että luottamusmiestehtävät rinnastettiin tavanomaisiin työtehtäviin.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 26 §:ssä tai luottamusmiessopimuksessa ei ole määräystä uuden vastikevapaapäivän antamisesta niissä tapauksissa, joissa luottamusmies hoitaa luottamusmiestehtäviään vastikevapaapäivänsä aikana. Työehtosopimuksen 26 §:n sanamuodosta on pääteltävissä, että vastikevapaapäivän ansaitseminen edellyttää työskentelyä vuorojärjestelmän mukaisessa työvuorossa. Määräyksessä työ- ja vapaa-aika, eli työvuorot ja vastikevapaapäivät, on selkeästi eroteltu toisistaan ja vastikevapaapäivät ansaitaan tekemällä vuorojärjestelmän mukaista työtä. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on näin ollen tarkasteltava, onko luottamusmiestehtävien hoitaminen rinnastettavissa vuorojärjestelmässä tehtävään työhön siten, että niiden hoitaminen vastikevapaapäivän aikana oikeuttaisi uuteen vastikevapaapäivään.

Yhtiössä on D:n ja C:n kertomalla tavalla ainakin vuodesta 2010 lähtien noudatettu käytäntöä, jossa luottamusmiestehtäviä ei ole pääsääntöisesti rinnastettu työvuorojärjestelmän työtehtävien hoitoon siten, että niiden hoitaminen vastikevapaapäivän aikana oikeuttaisi uuteen vastikevapaapäivään. D:n ja C:n kertomuksia tukee yhtiön laatima luottamusmiessopimusluonnos (V1), jonka tarkoituksena on vastaajien käsityksen mukaan ollut kirjata yhtiön noudattama käytäntö myös luottamusmiessopimukseen. Työntekijäpuoli ei kuitenkaan ole A:n ja B:n kertomalla tavalla suostunut kirjaukseen.

$fa

Suomen Konepäällystöliitto ry on vedonnut kanteensa tueksi aikaisempaan tapaukseen, jossa pääluottamusmies A toimi vuonna 2015 sovintoneuvotteluissa työntekijöiden edustajana ja hänelle lisättiin luottamusmiestehtävien hoitamisen johdosta 22 vastikevapaapäivää (K2). Ottaen kuitenkin huomioon C:n kertomus siitä, että luottamusmiestehtävien hoitaminen on rinnastettu työaikaan, mikäli aloite luottamusmiestehtävän hoitamiseen on tullut työnantajalta, yksin pääluottamusmies A:sta koskevasta aikaisemmasta tapauksesta ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että luottamusmiestehtävien hoitaminen vastikevapaapäivän aikana rinnastuisi kaikissa tapauksissa työehtosopimuksen 26 §:n mukaisessa vuorojärjestelmässä tehtävään työhön.

Kuten edellä on todettu, työehtosopimuksen 26 §:ssä vastikevapaapäivän antaminen on sidottu työskentelyyn työvuorojärjestelmän mukaisessa työvuorossa, mutta työehtosopimuksen 26 §:ssä tai luottamusmiessopimuksen 5 §:ssä ei ole määräystä siitä, että vapaa-aikana suoritetut luottamusmiestehtävät rinnastettaisiin vuorottelua toteutettaessa vuorojärjestelmän mukaisiin työpäiviin. Kantaja ei myöskään ole esittänyt selvitystä tällaisesta tulkinnasta. Ottaen huomioon, että luottamusmies on luottamusmiessopimuksen mukaan luottamusmiestehtäviensä hoitamisen ajan vapautettuna työtehtävästään ja hän saa näiden tehtävien hoidosta myös erillisen korvauksen, asiassa esitetystä selvityksestä ei voida päätellä, että luottamusmies olisi luottamusmiessopimuksen 5 §:ssä tarkoitetuin tavoin eri asemassa työnantajaan työsuhteessaan, vaikka hänelle ei kerry vastikevapaapäivän aikana hoidettujen luottamusmiestehtävien johdosta uutta vastikevapaapäivää.

Näin ollen kanteen hyväksymiselle ei ole perusteita.

Kanne ja kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä. Koska vastaajat eivät ole esittäneet oikeudenkäyntikuluvaatimusta asiassa, oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta ei ole tarpeen lausua enemmälti.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Kröger, Pärssinen, Nybondas, Lehto ja Vettainen jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.